{"id":492,"date":"2015-09-10T13:13:10","date_gmt":"2015-09-10T13:13:10","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=492"},"modified":"2015-09-10T13:13:10","modified_gmt":"2015-09-10T13:13:10","slug":"paikallisuus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=492","title":{"rendered":"Paikallisuus, vaihtelevat rakenteet ja tyylit"},"content":{"rendered":"<p><strong>PAIKALLISUUS, VAIHTELEVAT RAKENTEET JA TAVAT<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paikallisuus<\/strong><\/p>\n<p>Universaali seurakunta on kaikkien Jeesukseen uskovien muodostama n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n joukko, joka ottaa n\u00e4kyv\u00e4n muodon paikallisessa kirkkokunnassa, seurakunnassa, hengellisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 tai liikkeess\u00e4.<\/p>\n<p>Paikallinen seurakunta on uskovien vakituinen, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen yhteen tulemisen ja yhdess\u00e4 toimimisen muoto. Sill\u00e4 on useimmiten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksi tai useampi rakennus, joita se pit\u00e4\u00e4 kirkkona, seurakuntatalona, toimistona tai muuna toimitilana. Se voi kokoontua my\u00f6s kodeissa. Paikallinen kirkkokunta, seurakunta ja yhteis\u00f6 l\u00e4hes aina laativat tarvittavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t (usko, el\u00e4m\u00e4 ja toiminta) kirjalliseen muotoon, joita sitten noudatetaan. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t voivat olla my\u00f6s kirjoittamattomia tapoja.\u00a0Seurakunta pit\u00e4\u00e4 lukua j\u00e4senist\u00e4\u00e4n ja sill\u00e4 voi olla palkallisia ja vapaaehtoisia toimijoita. Seurakunnalla on oma hallintonsa.<\/p>\n<p>Pienell\u00e4 paikkakunnalla saattaa olla vain yksi paikallisseurakunta, mutta usein paikkakunnilla ja kaupungeissa on monia erilaisia seurakuntia, jotka painottavat kristillisen uskon ytimen lis\u00e4ksi jotain tietty\u00e4 uskonel\u00e4m\u00e4n osa-aluetta oman tunnustuksensa mukaisesti. T\u00e4m\u00e4 on Jumalan luomisty\u00f6n rikkautta, mutta samalla se on ilmentym\u00e4\u00e4 ihmisen syntisyydest\u00e4 ja vajavuudesta \u2013 varsinkin silloin kun ne eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja riitautuvat kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Yksitt\u00e4isen uskovan kannalta ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja hy\u00f6dyllist\u00e4 on kuulua paikalliseen seurakuntaan tai hengelliseen yhteis\u00f6\u00f6n. Yksin\u00e4inen puu ei pala vaan se hiiltyy. Yhteydess\u00e4 on voimaa ja haastetta. Seurakunnassa ihmiset palvelevat toisiaan kukin omalla lahjallaan. Sill\u00e4 on vakituisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat valmiita tukemaan ihmisi\u00e4. Seurakunnassa saa kuulla evankeliumin yh\u00e4 uudelleen ja lis\u00e4ksi sen yhteydess\u00e4 voi oppia tuntemaan kristillist\u00e4 uskoa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 Raamatun pohjalta paljon syvemmin ja laajemmin. Yhdess\u00e4 oleminen kasvattaa ihmisen\u00e4 olemiseen. Seurakunta tarjoaa monia mahdollisuuksia palvella ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman kutsumuksensa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vaihtelevat rakenteet<\/strong><\/p>\n<p>Kristinuskon ydin on evankeliumi Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta. Se ei koskaan muutu. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Raamattu kertoo monia asioita Jumalasta, h\u00e4nen tahdostaan, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisest\u00e4. Raamatussa on paljon opetusta, joka on aina voimassa olevaa ja kaikkia aikoja ja kaikkia uskovia sitovaa. Osa opetuksesta on kuitenkin omaan aikaansa sidottuja tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka vaihtelevat ajasta ja kulttuurista toiseen siirrytt\u00e4ess\u00e4. T\u00e4llaisenkin opetuksen takaa on aina l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 suurempia periaatteita, joita sovelletaan kuhunkin aikaan ja kulttuuriin sopivalla tavalla. Kaikki t\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kristillisess\u00e4 uskossa on sek\u00e4 lujaa pysyvyytt\u00e4 ett\u00e4 sopivissa m\u00e4\u00e4rin joustavuutta.<\/p>\n<p>Syvimmilt\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 Jumalan ihmiseksi tuleminen. H\u00e4n tuli ihmiseksi juutalaiseen yhteis\u00f6\u00f6n, osaksi sen tapoja ja kulttuuria. Samalla Jeesus piti kiinni omasta identiteetist\u00e4\u00e4n ja halusi muuttaa yhteis\u00f6\u00e4, sen tapoja ja kulttuuria Jumalan tahdon mukaisesti silt\u00e4 osin kuin ne olivat ristiriidassa Jumalan luomisty\u00f6n kanssa.<\/p>\n<p>Kristillisyyden joustavaan ulottuvuuteen kuuluu kirkkokuntien, seurakuntien, hengellisten yhteis\u00f6jen ja liikkeiden tapa organisoitua, harjoittaa hallintoa ja toteuttaa teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Toki n\u00e4iden taustalla on syv\u00e4sti se, millaiseksi Jumala on seurakunnan ja sen el\u00e4m\u00e4n tarkoittanut Sanansa mukaisesti.<\/p>\n<p>Voimme ajatella, ett\u00e4 aito kristillisyys on kuin suuri puu, jolla on laaja juuristo ja vankka runko, mutta hyvin haaroittuva oksisto. Juuristo ja runko kuvaavat pysyv\u00e4\u00e4 Jumalan sanaa ja Kristusta; oksisto seurakunnan moni-ilmeist\u00e4 rakenteellista ja toiminnallista monimuotoisuutta ja levitt\u00e4ytymist\u00e4 yhteiskuntien ja kulttuurien keskelle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Kristilliset p\u00e4\u00e4uomat voidaan jakaa kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n, joiden organisatorinen rakenne on j\u00e4rjestetty eri tavoin:<\/em><\/p>\n<ul>\n<li>Katolinen, ortodoksinen, anglikaaninen ja luterilainen kirkko ovat <u>episkopaalisia<\/u> kirkkokuntia, joiden johdossa on piispat. Keskeinen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta on kirkkokunnalla ja sen keskusjohdolla, jonka alaisuudessa seurakunnat ovat. N\u00e4iss\u00e4 kirkkokunnissa kirkon virka ja liturginen jumalanpalvelus ovat t\u00e4rkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 rakenne ja niiden hengellinen sis\u00e4lt\u00f6 on johtanut vaihtelevassa m\u00e4\u00e4rin hierarkkisuuteen ja laitosmaisuuteen.<\/li>\n<li>Reformoidut kirkkokunnat ovat usein j\u00e4rjest\u00e4ytyneet vanhemmisto- ja synodijohtoisen eli <u>presbyteerisen<\/u> rakenteen mukaisesti. Siin\u00e4 seurakunnat voivat muodostaa suuremman kirkkokunnan, mutta samalla maallikoilla eli presbyteereill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s- ja toimintavalta sen kaikilla tasoilla. Reformoitu kirkkokunta seuraa pitk\u00e4lti Calvinin opetuksia. Niit\u00e4 on Sveitsiss\u00e4, Hollannissa, Ranskassa, Englannissa, Skotlannissa, Usassa ja Etel\u00e4-Afrikassa.<\/li>\n<li>Pastorijohtoiset, hyvin itsen\u00e4iset paikallisseurakunnat edustavat <u>kongregationalistista<\/u> N\u00e4it\u00e4 edustavat etenkin ns. vapaat kristilliset suunnat. Suomessa niill\u00e4 on vanhemmisto ja yksi tai useampi pastori. Viime k\u00e4dess\u00e4 vanhemmisto ja koko seurakunnan yhteinen kokous tekev\u00e4t keskeiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Pastorilla voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtaa seurakuntakohtaisesti. Seurakunnat ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti itsen\u00e4isi\u00e4, mutta usein ne kuuluvat saman hengellisen liikkeen kattoj\u00e4rjest\u00f6ihin ja muuten harjoittavat yhteistoimintaa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kirkkokunta voi olla siis hyvin mittava ja suuri kokonaisuus kuten katolinen kirkko, jolla on yli miljardi j\u00e4sent\u00e4. Suomessa luterilainen kirkko muodostaa kansankirkon, johon muutama vuosikymmen sitten kuului yli 90 % kansasta. Sill\u00e4 on erityinen asema suhteessa valtioon. Sill\u00e4 on oma lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, verotusoikeus ja julkisoikeudellisia teht\u00e4vi\u00e4. Toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 seurakunnat voivat olla hyvin pieni\u00e4, uskonnollisessa v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4 ja jopa vainottuja niin, ett\u00e4 ne toimivat salaisesti \u201dmaan alla\u201d.<\/p>\n<p>On todettava, ett\u00e4 kirkkokunnan tai seurakuntien organisatorinen rakenne voi vaihdella hyvinkin paljon. Olennaisinta on se, ett\u00e4 ne s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t elinvoimaisen kristillisyytens\u00e4 keskittym\u00e4ll\u00e4 evankeliumiin ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiinni Jumalan pyh\u00e4st\u00e4 sanasta. Lopulta kyse ei ole rakenteesta vaan ihmisist\u00e4. Ep\u00e4uskoiset, pense\u00e4t ihmiset voivat pilata hyv\u00e4nkin rakenteen, kun taas uskon, armon, rakkauden ja Sanan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t ihmiset saavat huononkin toimimaan.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4, kuhunkin kontekstiin sopiva rakenne voi kuitenkin edist\u00e4\u00e4 vahvasti seurakunnan el\u00e4m\u00e4n ja teht\u00e4vien toteutumista. Vastaavasti huono rakenne voi est\u00e4\u00e4 ja tukahduttaa niit\u00e4. Kullakin rakenteella lienee omat etunsa ja vaaransa.\u00a0Liian keskusjohtoinen tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden tai aivan muutaman ihmisen varaan rakentuva malli altistaa harhaoppien levi\u00e4miselle yms. Kun n\u00e4m\u00e4 muutamat liukuvat pois kristillisyydest\u00e4, koko kirkkokunta tai seurakunta voi halvaantua. Toisaalta puhdas kansankirkko, joka antaa tasapuolisen vallan kaikille sen j\u00e4senille riippumatta siit\u00e4, ovatko he lainkaan uskovia eli kristittyj\u00e4, johtaa kirkon maallistumiseen. Siit\u00e4 tulee osa yhteiskuntaa niin, ett\u00e4 siin\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n omaleimaista kristillist\u00e4 ydint\u00e4 ja identiteetti\u00e4. Kirkon tulee s\u00e4ily\u00e4 Jeesukseen uskovien ja Raamattuun luottavien kristittyjen k\u00e4siss\u00e4, jotta se pysyisi kristillisen\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vaihtelevat tavat<\/strong><\/p>\n<p>Jumala loi ihmisen kuvakseen, mutta samalla jokaisen omaksi persoonakseen. Jumala istutti ihmiseen valtavan potentiaalin monimuotoistua eri roduiksi, kieliksi, heimoiksi, kansoiksi ja kulttuureiksi. Parhaimmillaan kaikki t\u00e4m\u00e4 monimuotoisuus heijastaa Jumalan suuruutta.<\/p>\n<p>Samalla syntiinlankeemus on turmellut Jumalan hyv\u00e4\u00e4 luomisty\u00f6t\u00e4. Jokaiseen ihmiseen, kansaan ja kulttuuriin sis\u00e4ltyy el\u00e4m\u00e4\u00e4 rajoittavia ja turmelevia asenteita, tapoja ja toimintamalleja.<\/p>\n<p>Kulttuuria muovaa kunkin ajan historialliset ja yhteiskunnan olosuhteet, vallitseva luonto ja ilmasto, elinkeinot, heimojen ja kansojen perusluonne ja ominaispiirteet, tiedon lis\u00e4\u00e4ntyminen ja teknologian kehittyminen, luokkajaot, sodat, moraalinen tila, suhde Luoja-Jumalaan jne.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 eri kulttuurit ovat Jumalan hyv\u00e4n luomisteon, kunkin aikakauden ja ihmisen syntisyyden synteesi. Kutakin kulttuuria tulisi kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 Jumalan hyv\u00e4 luomisteko tulisi puhtaimmin esiin kaikessa monimuotoisuudessaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen syntisyyden, itsekkyyden, rakkaudettomuuden ja moraalittomuuden tuomat tavat ja piirteet tulisi siivil\u00f6id\u00e4 pois. T\u00e4h\u00e4n taas tarvitaan Jumalan pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja armollista ty\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 suostumista siihen.<\/p>\n<p>Kristillinen seurakunta on luonnollisesti l\u00e4sn\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kulttuureissa. Samalla tavalla kuin Jumala tuli ihmiseksi juutalaiseen kulttuuriin, seurakunta tulee l\u00e4sn\u00e4olevaksi osaksi kutakin kulttuuria. Kukin paikallinen seurakunta koostuu juuri paikallisen kulttuurin ihmisist\u00e4. Valtaosa on kotoisin paikalliselta alueelta, osa voi olla siirtolaisia. Mit\u00e4 suurempi kaupunki on kyseess\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n on eri kansallisuuksia ja erilaisia alakulttuureja l\u00e4sn\u00e4. Suurissa kaupungeissa eri kansallisuudet voivat muodostaa omia kaupunginosia tai l\u00e4hi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Koska seurakunta koostuu paikallisista ihmisist\u00e4, se kulttuuri ja tavat, joihin he ovat kasvaneet, ovat syv\u00e4sti l\u00e4sn\u00e4 seurakunnassa. Kaikki paikalliset perusasenteet, arvot ja moninaiset tavat ovat osa seurakunnan todellisuutta. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seurakunnan ilme on hyvin toisenlainen esimerkiksi Afrikassa, Kiinassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Suomessa. Kussakin on omat laulunsa, rukoustyylins\u00e4, pukeutumistavat, kohteliaisuuss\u00e4\u00e4nn\u00f6t, auktoriteettiasenteet jne.<\/p>\n<p>Samalla tavalla paikallisessakin seurakunnassa voi olla suuria eroja sen vanhempien ja nuorempien j\u00e4senten tavassa el\u00e4\u00e4 ja toimia. T\u00e4m\u00e4 voi olla rikastuttava kokemus tai ristiriitojen aihe. Siksi my\u00f6s seurakunnan tai her\u00e4tysliikkeen syntyaika ly\u00f6 pitk\u00e4ksi aikaa leimansa niihin. Voimakkaiden alkuaikojen laulut, puheet ja tavat j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti oikean kristillisyyden malliksi jopa vuosisadoiksi. T\u00e4m\u00e4 tietenkin luo valtavan kuilun nykyaikaan. Kuilu on usein ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n ja siit\u00e4 tulee vakava este evankeliumin eteenp\u00e4in viemiselle.<\/p>\n<p>Evankeliumin, Jumalan sanan ja kristillisyyden merkillinen ja suuri voima onkin siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat sopivat ja tarkoitettu kaikille ihmisille ja ihmisryhmille kaikkiin kulttuureihin. Kristillisyyden ydin ja perussis\u00e4lt\u00f6 on muuttumaton, koska Jumala ei muutu ja koska ihmisen perustarpeet eiv\u00e4t koskaan muutu. Olosuhteet ja kulttuurit vaihtelevat ja muuttuvat. Kristillisyyden ulkonaiset tavat ja toiminnot tulisi istua paikalliseen kulttuuriin ja toimia sen keskell\u00e4 uusien ihmisten tavoittamiseksi ja opetuslapseuttamiseksi.<\/p>\n<p>Seurakunta el\u00e4\u00e4 paikallisen kulttuurin todellisuudessa ja vaikutuksessa. Samalla kristillisyys on kuin hapate, joka voi hapattaa koko taikinan kristilliseksi. Evankeliumissa ja Jumalan sanassa on valtava voima uudistaa ja puhdistaa kulttuureja niin, ett\u00e4 se voi kuoleentua, mik\u00e4 on ollut vahvasti syntisyyden tuotetta. Uuden testamentin kirjeiss\u00e4 seurakuntia ja uskovia kehotetaan toistuvasti ja voimakkaasti el\u00e4m\u00e4\u00e4 kristillisten arvojen ja tapojen mukaisesti. T\u00e4m\u00e4 ei kumoa kulttuureja vaan jalostaa niit\u00e4.<\/p>\n<p>Kristillisess\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 on varmasti toimittu sek\u00e4 oikein ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rin suhteessa paikallisiin kulttuureihin. Kun on pit\u00e4nyt vied\u00e4 evankeliumia ja Jumalan sanaa, onkin saatettu vied\u00e4 l\u00e4nsimaisia tapoja ja pit\u00e4\u00e4 kaikkea paikallista kulttuuria v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ja alhaisena. Silloinkin, kun on s\u00e4ilytetty ja ymm\u00e4rretty paikallisen kulttuurin hyvien puolien arvo, l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on jossain m\u00e4\u00e4rin vaikutettu paikallisiin tuomalla l\u00e4nsimaisia malleja. T\u00e4m\u00e4 on sik\u00e4li inhimillist\u00e4 ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4kin, koska l\u00e4nsimainen l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4 on kasvanut syv\u00e4sti omaan kulttuuriinsa eik\u00e4 voi siit\u00e4 kuoriutua ulos. T\u00e4ll\u00f6in tapahtuu aina kahden kulttuurin kohtaamista, t\u00f6rm\u00e4ily\u00e4 ja sekoittumista. Parhaimmillaan molemmat voivat oppia jotain hyv\u00e4\u00e4 Jumalan rikkaasta luomisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hetysty\u00f6 on toivottavasti antanut kullekin kulttuurille hyv\u00e4n perustan ja kasvusuunnan. Vain yhteys Luoja-Jumalaan Kristuksen Jeesuksen kautta tuo el\u00e4m\u00e4n yksil\u00f6ille, heimoille ja kansoille. Vain Jumalan armo, rakkaus ja pyhyys voivat uudistaa, parantaa ja jalostaa kulttuureja. Lis\u00e4ksi moni kieliryhm\u00e4 on saanut itselleen kirjakielen, kun Raamattu on k\u00e4\u00e4nnetty paikalliselle kielelle. T\u00e4m\u00e4 on vaatinut 10-20 vuoden perusteellisen ty\u00f6n: paikallisen kielen opettelun, tapojen syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, suullisen kielen muuntamisen kirjalliseen muotoon ja sitten Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen tuolle kielelle. Kirjakieli, luku- ja kirjoitustaito ja koulutus ovat suuri p\u00e4\u00e4oma kullekin kulttuurille. Se on omalta osaltaan mahdollistanut kulttuurin tallentamisen ja kehitt\u00e4misen.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 kristillisyyden hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on tarvittu Afrikassa, jossa on eletty henkien ja noitatohtorien pelossa ja tavoissa, jotka ovat vieneet ihmisilt\u00e4 terveyden ja hengen. T\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tarvittaisiin kipe\u00e4sti aikamme Suomessa, jossa vuosittain 10\u00a0000 lasta abortoidaan \u00e4idin kohdusta. Mik\u00e4 kansa on sellainen, joka tappaa omat lapsensa? Onko se sivistysvaltio? Ei ole.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>PAIKALLISUUS, VAIHTELEVAT RAKENTEET JA TAVAT &nbsp; Paikallisuus Universaali seurakunta on kaikkien Jeesukseen uskovien muodostama n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n joukko, joka ottaa n\u00e4kyv\u00e4n muodon paikallisessa kirkkokunnassa, seurakunnassa, hengellisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 tai liikkeess\u00e4. Paikallinen seurakunta on uskovien vakituinen, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen yhteen tulemisen ja yhdess\u00e4 toimimisen muoto. Sill\u00e4 on useimmiten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksi tai useampi rakennus, joita se pit\u00e4\u00e4 kirkkona, seurakuntatalona, toimistona tai muuna [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-492","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/492","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=492"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/492\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=492"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}