{"id":4916,"date":"2016-05-14T19:00:08","date_gmt":"2016-05-14T19:00:08","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4916"},"modified":"2016-05-14T19:00:08","modified_gmt":"2016-05-14T19:00:08","slug":"pyhitys-1","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4916","title":{"rendered":"Pyhitys (1)"},"content":{"rendered":"<p><strong>PYHITYS \u2013 Osa I<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Pyhitys merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen el\u00e4\u00e4 Jumalan omana h\u00e4nen tahtonsa mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Raamatussa pyh\u00e4 tarkoittaa Jumalan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten erotettua, puhdistettua ja vihitty\u00e4 esinett\u00e4, el\u00e4int\u00e4 ja ihmist\u00e4. Se tulee esiin erityisesti jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mutta kristityn kohdalla se toteutuu yht\u00e4 lailla arkiel\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Pyhityksen perusta<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Pyhyys on Jumalan ominaisuus. H\u00e4n on erottautunut kaikesta, mik\u00e4 on v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja pahaa. Jumala on t\u00e4ydellisen pyh\u00e4, puhdas ja hyv\u00e4. Jumalaa ylistet\u00e4\u00e4n kolminkertaisesti: <em>pyh\u00e4, pyh\u00e4, pyh\u00e4! <\/em>(Jes 6:1-7)<\/p>\n<p>Jumala loi ihmisen kuvakseen. Paratiisissa ihminen oli pyh\u00e4, Jumalan tarkoitusta varten luotu olento. Syntiinlankeemus turmeli ihmisen, jolloin h\u00e4n menetti pyhyytens\u00e4. Ihmisest\u00e4 tuli olemuksellisesti syntinen ja siksi h\u00e4n el\u00e4\u00e4 syntisesti, ep\u00e4pyh\u00e4sti, vastoin Jumalan tarkoitusta ja tahtoa. T\u00e4m\u00e4 syntinen ominaisuus periytyy ihmiselt\u00e4 toiselle.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Jumalan ja syntisen ihmisen el\u00e4m\u00e4nyhteys on katkennut. Synti johtaa kuolemaan. Jotta ihminen voisi pelastua synnist\u00e4 pyh\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n, Jumalan on pyhitett\u00e4v\u00e4 syntinen ihminen. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n tekee Jeesuksen sovittavan ristinkuoleman ja uuden el\u00e4m\u00e4n tuovan yl\u00f6snousemuksen kautta.<\/p>\n<p>N\u00e4in ihmisen pyhitys perustuu Jumalaan ja pelastustekoon Kristuksessa Jeesuksessa. Mit\u00e4\u00e4n muuta todellista keinoa ei ole pyhitykseen. Kaikki muu uskonnollinen toiminta \u2013 ilman Kristusta \u2013 on pinnallista ja tehotonta. Ihminen ei voi pyhitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Vain Jumala voi tehd\u00e4 sen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Pyhityksen kolme ulottuvuutta<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kun ihminen suostuu Jumalan rakkauden ja pyhitt\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n kohteeksi Kristuksessa Jeesuksessa, pyhitys toteutuu h\u00e4ness\u00e4 kolmella tavalla.<\/p>\n<p><strong><em>(1) Asemamme Kristuksessa<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jeesukseen uskova on jo t\u00e4ydellisesti pyhitetty Kristuksen sovitusty\u00f6n ja yl\u00f6snousemuksen voimalla. T\u00e4m\u00e4 on asemallista ja oikeudellista pyhyytt\u00e4 Jumalan edess\u00e4. Sit\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s lahjavanhurskaudeksi. Vaikka olemme olemukseltamme syntisi\u00e4, Jumala antaa meille Kristuksen t\u00e4hden anteeksi, ottaa lapsikseen ja pelastuksen osallisuuteen. Kun Jumala katsoo meit\u00e4 Kristuksen l\u00e4pi, h\u00e4n n\u00e4kee meid\u00e4t yht\u00e4 pyhin\u00e4 ja puhtaina kuin Jeesuksen.<\/p>\n<p><em>Tervehdys jokaiselle pyh\u00e4lle Kristuksessa Jeesuksessa. <\/em>(Fil 4:21)<em> Tervehdys\u2026 Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille <\/em>(1 Kor 1:2).<\/p>\n<p><em>Mutta h\u00e4nest\u00e4 on teid\u00e4n olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi <\/em>(1 Kor 1:30)<\/p>\n<p><em>Mutta te olette &#8220;valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyh\u00e4 heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja&#8221;, joka on pimeydest\u00e4 kutsunut teid\u00e4t ihmeelliseen valkeuteensa <\/em>(1 Piet 2:9)<\/p>\n<p>Juuri t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 ja muuttumaton uskovan kohdalla. Kristuksen t\u00e4hden me olemme jo nyt t\u00e4ydellisen pyhi\u00e4, puhtaita ja vanhurskautettuja. Samalla me olemme olemuksellisesti yh\u00e4 syntisi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 todellisuudesta nousee yksi kristillisyytemme peruspilareista: olemme yht\u00e4 aikaa pyhi\u00e4 ja syntisi\u00e4. Se ei muutu ajallisen el\u00e4m\u00e4mme aikana mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><em>Aina kun katsomme itseemme, n\u00e4emme paljon synti\u00e4 ja vajavuutta. Aina kun katsomme Jeesukseen, n\u00e4emme pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n armoa, rakkautta, pyhyytt\u00e4 ja t\u00e4ydellisyytt\u00e4.<\/em><\/p>\n<p>Kristus on pyhityksemme ainoa todellinen ja kest\u00e4v\u00e4 perusta. Olipa el\u00e4m\u00e4mme millaista tahansa, kun olemme Kristuksessa Jeesuksessa, olemme sittenkin pyhi\u00e4, vanhurskaita ja matkalla taivaaseen. Kristuksen veri pesee meid\u00e4t jokahetkisesti puhtaiksi. T\u00e4st\u00e4 nousee voimamme arjessa tapahtuvaan pyhitysel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>(2) El\u00e4m\u00e4mme Kristuksessa<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jeesukseen uskova pyrkii el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan hyv\u00e4n tahdon mukaisesti. Pyhitys koskettaa koko el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, sen jokaista hetke\u00e4 ja tilannetta. Pyhityksen voima kumpuaa Jumalasta Kristuksen kautta Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 ja Jumalan sanan ohjaamana. Pyhityksess\u00e4 olemme t\u00e4ydellisen riippuvaisia Jumalasta. Meiss\u00e4 itsess\u00e4mme ei ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 auttaisi meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n pyh\u00e4sti. P\u00e4invastoin \u2013 olemme syntisi\u00e4, joten meiss\u00e4 on jotain sellaista, mik\u00e4 jatkuvasti vastustaa Jumalaa ja h\u00e4nen hyv\u00e4\u00e4 tahtoaan. Meiss\u00e4 oleva synti v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kaiken hyv\u00e4n, rakkauden ja pyhyyden.<\/p>\n<p>Usko Jeesukseen ja sen my\u00f6t\u00e4 yhteys Jumalaan on synnytt\u00e4nyt meid\u00e4n sisimm\u00e4ss\u00e4mme jotain uutta ja hyv\u00e4\u00e4. N\u00e4in pyhitys koskettaa olemustamme ja arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Olemme uusia luomuksia Kristuksessa, Jumalan lapsia. Silti me olemme my\u00f6s syntisi\u00e4. Uskovan ja ei-uskovan ero ei ole syntisyydess\u00e4 vaan synnin hallintavallassa ja suhteessa armoon. Ei-uskova on t\u00e4ysin synnin sokaisema ja valtaama. H\u00e4nen on vaikeaa tai mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syv\u00e4sti ihmisen syntisyys ja sen vakavuus. Syntisen\u00e4 h\u00e4n el\u00e4\u00e4 syntisesti, mik\u00e4 tarkoittaa ensisijassa itsekkyytt\u00e4. Uskova sen sijaan on uusi luomus ja h\u00e4ness\u00e4 on Pyh\u00e4 Henki. N\u00e4m\u00e4 murtavat synnin t\u00e4ydellisen hallintavallan, mutta ei poista synnin todellisuutta ihmisess\u00e4.<\/p>\n<p>Arkiel\u00e4m\u00e4n pyhitys onkin jatkuvaa taistelua vanhan ja uuden, synnin ja pyhyyden v\u00e4lill\u00e4. Toisaalta haluamme el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaan, mutta toisaalta kapinoimme sit\u00e4 vastaan. Niinp\u00e4 me koemme voittoja ja tappioita, onnistumisia ja ep\u00e4onnistumisia, onnea ja k\u00e4rsimyst\u00e4, rakkautta ja rakkaudettomuutta, hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa. N\u00e4iden j\u00e4nnitteess\u00e4 el\u00e4mme koko ajallisen el\u00e4m\u00e4mme matkan.<\/p>\n<p>Kaiken saamme antaa Kristuksen k\u00e4siin. H\u00e4nelt\u00e4 tulee voima hyv\u00e4\u00e4n. H\u00e4n antaa anteeksi, kun synti valtaa el\u00e4m\u00e4mme. H\u00e4n puhdistaa ja uudistaa meit\u00e4 joka hetki. Saamme muistaa olevamme jo nyt Kristuksessa pyhi\u00e4 ja puhtaita, vaikka olemuksellisesti olemme yh\u00e4 syntisi\u00e4 kaiken uudenkin keskell\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 kuluukin uuden opettelussa. Saamme opetella, mik\u00e4 on oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa, aitoa rakkautta ja v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4 rakkautta. Joudumme kokemaan konkreettisesti niiden seuraukset omassa nahassamme.<\/p>\n<p>Arkiel\u00e4m\u00e4n ja seurakuntael\u00e4m\u00e4n pyhityksen pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ohjeena on Raamattu: <em>Pyhit\u00e4 heid\u00e4t totuudessa; sinun sanasi on totuus <\/em>(Joh 17:17).<\/p>\n<p>Pyh\u00e4ss\u00e4 Sanassaan Jumala opettaa lapsiaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n pahaa ja pyrkim\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n. Raamattu on t\u00e4ynn\u00e4 tarpeellisia ja hyvi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nohjeita. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suoria ja ehdottomia k\u00e4skyj\u00e4 ja kieltoja, el\u00e4m\u00e4nperiaatteita joita tulisi soveltaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, monia kertomuksia ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 synnin ja pyhyyden v\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4nnitteess\u00e4, lupauksia siunauksista ja varoituksia synnin tuomasta kirouksesta ja tuomioista.<\/p>\n<p><em>Sitten viel\u00e4, veljet, me pyyd\u00e4mme teit\u00e4 ja kehotamme Herrassa Jeesuksessa, ett\u00e4 te, niin kuin olette meilt\u00e4 oppineet, miten teid\u00e4n tulee vaeltaa ja olla Jumalalle otolliset, niin kuin vaellattekin, siin\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n varttuisitte.<\/em><\/p>\n<p><em>Tied\u00e4tteh\u00e4n, mitk\u00e4 k\u00e4skyt me olemme Herran Jeesuksen kautta teille antaneet. Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Jumalan tahto, teid\u00e4n pyhityksenne, ett\u00e4 kartatte haureutta\u2026 ettei kukaan sorra velje\u00e4ns\u00e4 eik\u00e4 tuota h\u00e4nelle vahinkoa miss\u00e4\u00e4n asiassa, sill\u00e4 Herra on kaiken t\u00e4m\u00e4n kostaja, niin kuin my\u00f6s ennen olemme teille sanoneet ja todistaneet. Sill\u00e4 ei Jumala ole kutsunut meit\u00e4 saastaisuuteen, vaan pyhitykseen. <\/em>(1 Tess 4:1-7)<\/p>\n<p>Kaikkea t\u00e4t\u00e4 voimme kutsua Jumalan laiksi, joka ohjaa meit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n. Samalla se paljastaa kaiken meiss\u00e4 olevan synnin. Meille uskoville laki on kristillist\u00e4 kehotusta. Koska Jeesus on sovittanut syntimme, laki ei en\u00e4\u00e4 tuomitse meit\u00e4 syntiemme t\u00e4hden kadotukseen. Silti joudumme kokemaan synnin ajalliset seuraukset, vaikka meit\u00e4 ei tuomita kadotukseen.<\/p>\n<p><em>Sill\u00e4 niin kuin te ennen annoitte j\u00e4senenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt j\u00e4senenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. Sill\u00e4 kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. Mink\u00e4 hedelm\u00e4n te siit\u00e4 silloin saitte? Sen, jota te nyt h\u00e4pe\u00e4tte. Sill\u00e4 sen loppu on kuolema. Mutta nyt, kun olette synnist\u00e4 vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teid\u00e4n hedelm\u00e4nne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen el\u00e4m\u00e4. <\/em>(Room 6:19-22)<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 kaiken arkiel\u00e4m\u00e4n ja seurakuntael\u00e4m\u00e4n pyhitys on Kristuksen varassa. Kristus on kuin pelastuksen laiva, joka vakaasti puksuttaa kohti pelastuksen satamaa l\u00e4pi pime\u00e4n ja myrskyisen maailman. Kun uskomme Kristukseen, olemme sis\u00e4ll\u00e4 tuossa pelastuksen laivassa ja t\u00e4ydellisess\u00e4 turvassa. Mik\u00e4\u00e4n ei voi pudottaa meit\u00e4 kyydist\u00e4. Tuossa laivassa el\u00e4mme pyhitysel\u00e4m\u00e4\u00e4mme vaihtelevalla menestyksell\u00e4. Tuossa laivassa on kaikki, mit\u00e4 tarvitsemme. Vaikka lopulta olisimme r\u00e4hm\u00e4ll\u00e4mme, laiva vie meid\u00e4t perille.<\/p>\n<p>Ainoa, mik\u00e4 meit\u00e4 voi uhata, on oma syntisyytemme. Mik\u00e4li se saa t\u00e4ydellisen vallan meiss\u00e4, me kyll\u00e4stymme laivaan ja sen kapteeniin ja hypp\u00e4\u00e4mme mereen. Kun vakaasti, koko syd\u00e4mest\u00e4mme luovumme Jeesuksesta, Jumalasta ja Raamatusta, me menet\u00e4mme uskomme ja pelastuksen. Siksi pyhitysel\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: <em>Pyrkik\u00e4\u00e4 rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sill\u00e4 ilman sit\u00e4 ei kukaan ole n\u00e4kev\u00e4 Herraa <\/em>(Hepr 12:14). Apostoli Paavali kiteytti pyhitysel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 n\u00e4in: <em>Min\u00e4 olen hyv\u00e4n kilvoituksen kilvoitellut, juoksun p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, uskon s\u00e4ilytt\u00e4nyt <\/em>(2 Tim 4:7).<\/p>\n<p>Pyhityksess\u00e4 olennaisinta on el\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Kristusta \u2013 ei omavoimaisesti vaan h\u00e4nen armonsa varaan yh\u00e4 uudelleen j\u00e4tt\u00e4ytyen. Silloin p\u00e4\u00e4semme perille <em>yksin armosta, yksin Kristuksen t\u00e4hden, yksin uskosta<\/em>. Siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olisi meid\u00e4n varassamme. Siksi pelastuksemme on varma.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>(3) T\u00e4ydellisyys Kristuksessa<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Ajallinen el\u00e4m\u00e4 synnin turmelemassa maailmassa on onneksi vain lyhyt v\u00e4livaihe. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme on p\u00e4\u00e4st\u00e4 kotiin. Juuri meiss\u00e4 ja maailmassa oleva synti nakertaa el\u00e4m\u00e4n mielekkyyden. Synnin t\u00e4hden koemme ahdistusta, tuskaa, pelkoja, syyllisyytt\u00e4, levottomuutta, vastoink\u00e4ymisi\u00e4, sairautta ja kuolemaa. Kaikesta t\u00e4st\u00e4 Jumala tahtoo vapauttaa meid\u00e4t t\u00e4ydellisesti.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydellisyys on edess\u00e4mme. Se tulee ja toteutuu kohdallamme, kun turvaudumme Kristukseen. Pelastuksen laiva puksuttaa perille. Syntisyytemme ja sen vaikutukset katoavat. Tilalle tulee olemuksellinen t\u00e4ydellisyys. Meid\u00e4t kirkastetaan henkemme, sielumme ja ruumiimme osalta, kun kuljemme ajallisen kuoleman l\u00e4pi ja kohtaamme yl\u00f6snousemuksen. Silloin olemme olemuksellisesti t\u00e4ydellisen pyhi\u00e4, puhtaita ja hyvi\u00e4.<\/p>\n<p><em>Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eik\u00e4 ole viel\u00e4 k\u00e4ynyt ilmi, mit\u00e4 meist\u00e4 tulee. Me tied\u00e4mme tulevamme h\u00e4nen kaltaisikseen, kun h\u00e4n ilmestyy, sill\u00e4 me saamme n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net sellaisena, kuin h\u00e4n on <\/em>(1 Joh 3:2).<\/p>\n<p><em>Mutta me kaikki, jotka peitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki <\/em>(2 Kor 3:18).<\/p>\n<p>T\u00e4ydellisyys koskettaa my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme eli luomakuntaa. Kristuksen tulemuksessa vanha katoaa ja uusi astuu tilalle. Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. T\u00e4ydellinen el\u00e4m\u00e4 on mahdollista vain t\u00e4ydellisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ydelliselle ihmiselle. Kaikki t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydellisyys kumpuaa Jumalasta, kaiken Luojasta.<\/p>\n<p><em>Sill\u00e4 luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle &#8211; ei omasta tahdostaan, vaan alistajan &#8211; kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen <\/em>(Room 8:20-21).<\/p>\n<p>Meill\u00e4 on siis k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4, paras mahdollinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n ajallinen ei ole edes verrattavissa siihen. Se on enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n super-hyper-tupla-j\u00e4tti-lottovoitto. Vaikka saisit omistukseesi koko maailman ja olisit sen kuningas, mik\u00e4\u00e4n ajallinen ei antaisi sinulle armoa, rakkautta, hyvyytt\u00e4, onnellisuutta, vapautta sairauksista ja voittoa kuolemasta. Siksi iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei kannata vaihtaa mihink\u00e4\u00e4n ajalliseen \u2013 varsinkaan synnin turmelemaan sellaiseen.<\/p>\n<p><em>Sill\u00e4 joka tahtoo pelastaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, h\u00e4n kadottaa sen, mutta joka kadottaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 minun t\u00e4hteni, h\u00e4n pelastaa sen. Sill\u00e4 mit\u00e4 se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, vaikka h\u00e4n voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsens\u00e4 kadotukseen tai turmioon? <\/em>(Luuk 9:24-25)<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n tulevan t\u00e4ydellisyyden takuumiehen\u00e4 on Jumala, Kristuksessa Jeesuksessa. Se, mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 koemme nyt, on vasta tulevan esimakua. Jumala, joka on aloittanut meiss\u00e4 hyv\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4, on saattava sen valmiiksi Kristuksen Jeesuksen tulemuksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (Fil 1:6).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys pyhitysel\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4ydymme Raamattuun ja hylk\u00e4\u00e4mme v\u00e4\u00e4r\u00e4t opetukset kristityn pyhitysel\u00e4m\u00e4st\u00e4. V\u00e4\u00e4r\u00e4 opetus johtaa joko lakihenkisyyteen tai laittomuuteen. V\u00e4\u00e4r\u00e4 opetus aina mit\u00e4t\u00f6i synnin vakavuuden, siirt\u00e4\u00e4 huomion ihmiseen sek\u00e4 v\u00e4heksyy Jeesuksen ristinkuolemaa ja Jumalan pyhyytt\u00e4 ja armoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>V\u00e4\u00e4r\u00e4 opetus pyhityksest\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>Lakihenkisyys<\/u> \u2013 on n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4, tekopyh\u00e4\u00e4 lain korostamista joidenkin yksitt\u00e4isten k\u00e4skyjen osalta, mutta tosiasiassa se mit\u00e4t\u00f6i ihmisen syntisyyden syvyyden ja Jumalan pyhyyden ehdottomuuden. Lakihenkinen pyhitysk\u00e4sitys vaatii ihmist\u00e4 ponnistelemaan omavoimaisesti ja pyhitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse itsens\u00e4. Siin\u00e4 kuvitellaan, ett\u00e4 ihminen kykenee saavuttamaan merkitt\u00e4v\u00e4n, l\u00e4hes t\u00e4ydellisen pyhyyden, jos h\u00e4n vain tarpeeksi yritt\u00e4\u00e4 taistella synti\u00e4 vastaan tai jos h\u00e4n tarpeeksi antautuu voimalliselle Pyh\u00e4lle Hengelle. Lakihenkisyys tekee ihmisest\u00e4 ylpe\u00e4n suhteessa toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Ihminen korottaa itsens\u00e4 toisten yl\u00e4puolelle ja Jumalan vertaiseksi. H\u00e4nt\u00e4 piiskataan yh\u00e4 uudestaan yh\u00e4 kovempaan suorittamiseen. Samalla h\u00e4nt\u00e4 uhataan pelastuksen menett\u00e4misell\u00e4. Lopulta pelastus ei olekaan en\u00e4\u00e4 armosta vaan perustuu ihmisen tekoihin. Siunaukset ansaitaan eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole Jumalalta saatuja lahjoja. N\u00e4in ihminen v\u00e4syy, ahdistuu ja el\u00e4\u00e4 pelon alla. Pahimmillaan ihminen luopuu Kristuksesta ja menett\u00e4\u00e4 pelastuksen.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><u>Laittomuus<\/u> \u2013 on h\u00e4peilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja avointa Jumalan sanan ja tahdon hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ihmisest\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kaiken mitta. Se, mik\u00e4 tuntuu tai n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4, on oikein. Ihminen on vapaa tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n haluaa, vailla vastuuta. Kristillisyyden piiriss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voidaan pukea muotojumaliseen hurskasteluun. Raamatun Jumala, Kristus, rakkaus ja pyhyys korvataan sis\u00e4ll\u00f6llisesti humanistisella opetuksella. Jumala on kaiken hyv\u00e4ksyv\u00e4 rakkaus; Kristus on pelkk\u00e4 ihminen, joka rikkoi rajoja; rakkaus on synnin rakastamista ja tunnetta; pyhyys on jokaisen uskon ja vakaumuksen kunnioittamista vaikka ne olisivat kuinka v\u00e4\u00e4ri\u00e4. Juuri t\u00e4llainen laittomuus hallitsee kirkkoamme liberaaliteologian nimiss\u00e4. Tosiasiassa se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakava ja petollinen harhaoppi, joka rohkaisee jumalattomuuteen uskossa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Oikea opetus pyhityksest\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Kunnioittaa Jumalaa ja Raamattua ehdottomalla tavalla.<\/li>\n<li>On Jumala- ja Kristus-keskeist\u00e4. Kaiken pyhityksen perusta ja l\u00e4hde on Jumala.<\/li>\n<li>Soveltaa lain saarnaa ja evankeliumin armoa laaja-alaisesti koko el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>On realistista. Arkiel\u00e4m\u00e4n pyhityksemme j\u00e4\u00e4 todella vajaaksi.<\/li>\n<li>N\u00e4kee ihmisen syntisyyden karun syvyyden.<\/li>\n<li>Torjuu v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4n lakihenkisyyden ja liberaaliteologian innoittaman laittomuuden.<\/li>\n<li>Johtaa levolliseen ja turvalliseen uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>N\u00e4kee siunaukset lahjana ja Jumalan hyvyyden seurauksena.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Vuorisaarnan n\u00e4k\u00f6kulma pyhitykseen<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jeesuksen pit\u00e4m\u00e4 Vuorisaarna on tiukin mahdollinen puhe (Matt 5-7 luvut). Mik\u00e4li sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, ajautuu totaaliseen lakihenkisyyteen ja oman ansion tielle. Vuorisaarnan taustana on juutalaisuus, joka oli v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4, ihmistekoista, lakihenkist\u00e4 uskonnollisuutta. Ajateltiin, ett\u00e4 ihminen on syvimmilt\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 ja voi oikein kovin yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n saavuttaa ainakin hetkellisesti synnitt\u00f6myyden.<\/p>\n<p>Jotta t\u00e4llainen itsepetos onnistuisi, juutalaiset oppineet olivat laatineet lukemattomia perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ohjeita siit\u00e4, miten laki pidett\u00e4isiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ohjeet olivat pikkutarkkaa n\u00e4pertely\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6mien seikkojen parissa. Samalla unohdettiin lain todellinen henki: rakkaus, laupeus, oikeudenmukaisuus ja hyvyys. On helpompaa rajoittaa sapatin aikana k\u00e4vely kahteen kilometriin kuin rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4ill\u00e4 tulkinnoilla ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4 juutalaiset todellisuudessa mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4t Jumalan lain ja laskivat \u201dpelastuksen riman\u201d inhimilliselle tasolle. Perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6t saattoi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikein uuttera fariseus, mutta ei tavallinen kansa. Niinp\u00e4 fariseukset pitiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n hurskaina ja kansaa syntisen\u00e4. Tosiasiassa molemmat olivat syntisi\u00e4, mutta fariseukset viel\u00e4 kaiken lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ylpeit\u00e4 Jumalan ja ihmisten edess\u00e4.<\/p>\n<p>Vuorisaarnassa Jeesuksen tarkoitus oli romuttaa v\u00e4\u00e4ristyneen juutalaisuuden k\u00e4sitykset pyhyydest\u00e4 ja pyh\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4n nosti \u201dpelastuksen riman\u201d takaisin Jumalan lain t\u00e4ydelliseen ehdottomuuteen. Jeesus vaati, ett\u00e4 ihmisten tulee olla yht\u00e4 pyhi\u00e4 kuin Jumala. Mik\u00e4li silm\u00e4 tai k\u00e4si viettelisi, se pit\u00e4isi rep\u00e4ist\u00e4 irti. Jo pelkk\u00e4 syd\u00e4men synnillinen ajatus oli tuomion arvoinen.<\/p>\n<p>Ken n\u00e4m\u00e4 vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4isi, olisi todella yht\u00e4 pyh\u00e4 kuin Jumala. Ent\u00e4 onko sellaista ihmist\u00e4, joka olisi joka hetki kaikissa tilanteissa t\u00e4ydellisen pyh\u00e4 ja rakastava? Vaatimus on sama kuin meille sanottaisiin: hypp\u00e4\u00e4 yht\u00e4 korkealle kuin aurinko ja loista yht\u00e4 kirkkaasti!<\/p>\n<p>Vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sokea ihminen voi kuvitella, ett\u00e4 nyt Jeesus vaatii meit\u00e4 oikeasti onnistumaan t\u00e4ss\u00e4. Tosiasiassa olemme menett\u00e4neet pelastuksen jo siit\u00e4 alkaen, kun syd\u00e4mess\u00e4mme on ollut synti\u00e4. Tosiasiassa me olemme l\u00e4pikotaisin syntisi\u00e4 ja synti saastuttaa parhaimmatkin tekomme. Olemme jo h\u00e4vinneet taistelun!<\/p>\n<p>Mit\u00e4 Jeesus sitten tahtoo Vuorisaarnan julistuksella? Ensinn\u00e4kin, paljastaa totuuden ihmisest\u00e4 ja romuttaa tekopyhyytemme, joka ei kelpaa Jumalalle eik\u00e4 iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6ksi. Toiseksi, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmiselle vain yhden oven avoimeksi pelastukseen: armo Kristuksessa.<\/p>\n<p>Oikeastaan Vuorisaarnan alku on t\u00e4ytt\u00e4 evankeliumia. Siin\u00e4 Jeesus julistaa autuaiksi hengellisesti k\u00f6yh\u00e4t, jotka ovat omavanhurskaiden ja tekopyhien fariseusten ja v\u00e4\u00e4ristyneen juutalaisuuden vastakohta. Hengellisesti k\u00f6yh\u00e4 ihminen tajuaa totuuden omasta itsest\u00e4\u00e4n ja siksi h\u00e4n k\u00f6yhyydess\u00e4\u00e4n turvautuu Jumalaan.<\/p>\n<p>Ja vasta kun ihminen turvautuu Jumalaan Kristuksen sovitusty\u00f6n ja yl\u00f6snousemuksen kautta, h\u00e4net julistetaan pyh\u00e4ksi ja h\u00e4ness\u00e4 alkaa Jumalan synnytt\u00e4m\u00e4 pyhitysel\u00e4m\u00e4. Silloin Vuorisaarna muuttuu lempe\u00e4ksi kristilliseksi kehotukseksi, joka kertoo meille pyhyydest\u00e4 ja synnist\u00e4, oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, rakkaudesta ja itsekkyydest\u00e4.<\/p>\n<p>Vuorisaarnan vaatiman pyhyyden perustaksi tulee Kristus Jeesus. H\u00e4n k\u00e4tkee meid\u00e4t pyhyyteens\u00e4 ja h\u00e4n el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 ja tuottaa meiss\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 samalla kun olemme yh\u00e4 syntisi\u00e4, armahdettuja sellaisia.<\/p>\n<p>N\u00e4in Vuorisaarna ei ole jokin Raamatusta irrallinen t\u00e4ydellisen pyhyyden tee-se-itse pelastuksen vaatimus vaan yhdenmukainen ja sopusointuinen Jumalan pyh\u00e4n lain ja armonevankeliumin kanssa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Kuvia pyhityksest\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong><em>Autolla liikenteess\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Pyhityst\u00e4 voitaisiin verrata autolla ajamiseen liikenteess\u00e4. Matka sujuu kohtuullisen hyvin, kun noudatamme liikennes\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ajamme maltillisesti ja ajamme autoa sen k\u00e4ytt\u00f6ohjeiden mukaisesti. Siit\u00e4 huolimatta matkalla voi tapahtua monia yll\u00e4tyksi\u00e4. Parhaiten matka sujuu, kun ajamme autoa eteenp\u00e4in. Silloin p\u00e4\u00e4semme lopulta perille.<\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4r\u00e4 pyhitys johtaa nopeasti vakaviin onnettomuuksiin. Liikennes\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ei piitata tai sitten niit\u00e4 sovelletaan hyvin yksipuolisesti ja valikoiden. K\u00e4sitys, ett\u00e4 siunaukset ansaitaan, on kuin ajaisi autoa peruuttamalla. Se on todella vaikeaa, j\u00e4ykist\u00e4\u00e4 niskan ja johtaa nopeasti tielt\u00e4 suistumiseen tai kolariin. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei saavuteta tai se voi vaihtua hautausmaaksi.<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Purjevene maailman merill\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kenties osuvin kuvaus uskovasta ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n on purjevene. Rungon lis\u00e4ksi purjeveneess\u00e4 on purjeet ja k\u00f6li. Mit\u00e4 suuremmat ja valkoisemmat purjeet, sit\u00e4 syvempi k\u00f6li pit\u00e4\u00e4 olla. Uskovan kasvu ja pyhitys onkin aina kaksisuuntaista:<\/p>\n<ul>\n<li>Purjeet: katsomme ja kurottaudumme kohti Jumalaa ja h\u00e4nen hyv\u00e4\u00e4 tahtoaan.<\/li>\n<li>K\u00f6li: opimme ja tunnustamme oman syntisyytemme yh\u00e4 syvemmin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tasapainoinen kristitty pysyy pinnalla ja kulkee hallitusti luovien maailman tuulien keskell\u00e4 kohti m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4. H\u00e4n tuntee Jumalan valtasuuruuden, hyvyyden, rakkauden ja pyhyyden, sek\u00e4 samalla oman mahdottoman syntisyytens\u00e4. H\u00e4n on n\u00f6yr\u00e4 ja Kristuksesta riippuvainen. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 saaneensa kaiken anteeksi ja uskaltaa el\u00e4\u00e4 rohkeasti ja levollisesti. H\u00e4n ei pel\u00e4sty maailman myrskyj\u00e4 eik\u00e4 purjeveneen haaksirikkoakaan, sill\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jumala pit\u00e4\u00e4 huolen el\u00e4m\u00e4n kaikissa tilanteissa.<\/p>\n<p>Merell\u00e4 ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa olennaisinta on Kristukseen katsominen. Niin kauan kuin katsomme h\u00e4neen, n\u00e4emme ensi sijassa Jumalan armon ja rakkauden Kristuksen kasvoissa. Se, mit\u00e4 tapahtuu ymp\u00e4rill\u00e4, on siihen verrattuna toissijaista. Kun katsomme myrsky\u00e4v\u00e4\u00e4n mereen, repaleisiin purjeisiimme tai heiver\u00f6iseen k\u00f6liimme, alamme upota heti kuten Pietari.<\/p>\n<p>Mutta silloinkin \u2013 kun vain huokaamme Jumalan puoleen, Kristus tulee l\u00e4helle, tarttuu k\u00e4teemme ja sanoo \u201d\u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4!\u201d.<\/p>\n<p><em>Mutta h\u00e4d\u00e4ss\u00e4ns\u00e4 he huusivat Herraa, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4sti heid\u00e4t heid\u00e4n ahdistuksistaan. H\u00e4n tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljeniv\u00e4t. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja h\u00e4n vei heid\u00e4t toivottuun satamaan.<\/em> (Ps 107:28-30)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Pyhitysel\u00e4m\u00e4n paradoksi<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Ajallinen el\u00e4m\u00e4mme uskovina on t\u00e4ynn\u00e4 paradokseja, vastakohtaisuuksia, joita on vaikea sovittaa yhteen. Olemme pyhi\u00e4 mutta silti syntisi\u00e4. Olemme Jumalan lapsia mutta usein el\u00e4mme kuin emme olisi sellaisia. Uskomme Jumalaan ja h\u00e4nen sanaansa, mutta usein uskomme horjuu. Tahdomme rakastaa mutta olemmekin rakkaudettomia. Haluamme hyv\u00e4\u00e4 mutta ker\u00e4\u00e4mmekin sit\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain itsellemme. Paheksumme synti\u00e4 ja moraalittomuutta, mutta harjoitamme salaisia syntej\u00e4mme. Luotamme armoon mutta tuomitsemme toisia.<\/p>\n<p><em>Jos sanomme, ettei meill\u00e4 ole synti\u00e4, niin me eksyt\u00e4mme itsemme, ja totuus ei ole meiss\u00e4. Jos me tunnustamme syntimme, on h\u00e4n uskollinen ja vanhurskas, niin ett\u00e4 h\u00e4n antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meid\u00e4t kaikesta v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4. <\/em>(1 Joh 1:8-9)<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n synnin todellisuuden apostoli Paavalikin koki omassa itsess\u00e4\u00e4n. H\u00e4n l\u00f6ysi rauhan vasta, kun h\u00e4n tunnusti tosiasiat ja luotti Jumalan armoon Kristuksessa Jeesuksessa:<\/p>\n<p><em>Niin huomaan siis itsess\u00e4ni, min\u00e4, joka tahdon hyv\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, sen lain, ett\u00e4 paha riippuu minussa kiinni; sill\u00e4 sis\u00e4isen ihmiseni puolesta min\u00e4 ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta j\u00e4seniss\u00e4ni min\u00e4 n\u00e4en toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pit\u00e4\u00e4 minut vangittuna synnin laissa, joka minun j\u00e4seniss\u00e4ni on. Min\u00e4 viheli\u00e4inen ihminen, kuka pelastaa minut t\u00e4st\u00e4 kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meid\u00e4n Herramme, kautta! Niin min\u00e4 siis t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4ni palvelen mielell\u00e4 Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. <\/em>(Room 7:21-25)<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi oma aikamme on haastava. Aiemmin Suomessa elettiin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isesti ja tehtiin t\u00f6it\u00e4 talkoovoimin ja is\u00e4nmaallisessa hengess\u00e4. Monia paheita paheksuttiin. Oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n raja oli selv\u00e4. Mutta nyt el\u00e4mme \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen yksil\u00f6-kulutus-nautintokeskeist\u00e4 aikaa. Media sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 meille joka p\u00e4iv\u00e4 katteettomia unelmia, vapautta ilman vastuuta, nautintoja ilman syyllisyytt\u00e4, rakkautta vailla todellista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kristillisyys on murenemassa k\u00e4siin ja sen my\u00f6t\u00e4 itsekkyys, arvottomuus ja kaikenlainen sekasorto lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Uskovinakin olemme aina oman aikamme lapsia. Emme el\u00e4 tyhji\u00f6ss\u00e4 vaan aikamme kulttuurin keskell\u00e4. Kaikki, mit\u00e4 n\u00e4emme, kuulemme ja koemme aina vaikuttaa meihin. Lopulta meit\u00e4 kohtaava vy\u00f6rytys on niin mittavaa, ett\u00e4 emme itse kykene sit\u00e4 arvioimaan, siivil\u00f6im\u00e4\u00e4n ja tarvittaessa vastustamaan. Onneksi Jumala on mittaamattoman voimakas. H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa, Sanansa ja voimansa ovat ainoa turvamme. Mik\u00e4li laiminly\u00f6mme t\u00e4m\u00e4n turvan, muutumme maailman kaltaiseksi. Mik\u00e4li katsomme hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Jumalaan, saamme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskomme ja luottamuksemme el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 muuttua kohti h\u00e4nen kaltaisuuttaan.<\/p>\n<p><em>Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teit\u00e4, veljet: Antakaa koko el\u00e4m\u00e4nne pyh\u00e4ksi ja el\u00e4v\u00e4ksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. N\u00e4in te palvelette Jumalaa j\u00e4rjellisell\u00e4 tavalla. \u00c4lk\u00e4\u00e4 mukautuko t\u00e4m\u00e4n maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mielelt\u00e4nne, niin ett\u00e4 osaatte arvioida, mik\u00e4 on Jumalan tahto, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, h\u00e4nen mielens\u00e4 mukaista ja t\u00e4ydellist\u00e4. <\/em>(Room 12:1-2)<\/p>\n<p>Uskovina el\u00e4mme siis paradoksien keskell\u00e4. Siksi meid\u00e4n ei tule lannistua eik\u00e4 masentua, vaikka ajallinen el\u00e4m\u00e4mme ep\u00e4onnistuisi. Lopulta Jumala pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolen. Ja se, mik\u00e4 oli tappiomme, voikin Jumalan k\u00e4siss\u00e4 olla tavalla tai toisella voitto ja iankaikkiseksi parhaaksi. Sen sijaan ajallinen menestys voikin olla el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 aivan toissijaisilla asioilla.<\/p>\n<p><em>Mutta mik\u00e4 minulle oli voitto, sen min\u00e4 olen Kristuksen t\u00e4hden lukenut tappioksi. Niinp\u00e4 min\u00e4 todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sill\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4 min\u00e4 olen menett\u00e4nyt kaikki ja pid\u00e4n sen roskana &#8211; ett\u00e4 voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan h\u00e4ness\u00e4 ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sit\u00e4, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella; tunteakseni h\u00e4net ja h\u00e4nen yl\u00f6snousemisensa voiman ja h\u00e4nen k\u00e4rsimyksiens\u00e4 osallisuuden, tullessani h\u00e4nen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta.<\/em> (Fil 3:7-10)<\/p>\n<p><em>Mutta t\u00e4m\u00e4 aarre on meill\u00e4 saviastioissa, ett\u00e4 tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi tulevan meist\u00e4. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hylj\u00e4tyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, ett\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4kin tulisi meid\u00e4n ruumiissamme n\u00e4kyviin. Sill\u00e4 me, jotka el\u00e4mme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen t\u00e4hden, ett\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4kin tulisi kuolevaisessa lihassamme n\u00e4kyviin. <\/em>(2 Kor 4:7-11)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>PYHITYS \u2013 Osa I &nbsp; Pyhitys merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen el\u00e4\u00e4 Jumalan omana h\u00e4nen tahtonsa mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Raamatussa pyh\u00e4 tarkoittaa Jumalan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten erotettua, puhdistettua ja vihitty\u00e4 esinett\u00e4, el\u00e4int\u00e4 ja ihmist\u00e4. Se tulee esiin erityisesti jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mutta kristityn kohdalla se toteutuu yht\u00e4 lailla arkiel\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4. &nbsp; Pyhityksen perusta Pyhyys on Jumalan ominaisuus. H\u00e4n on erottautunut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-4916","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4916","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4916"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4916\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}