{"id":4860,"date":"2016-05-11T15:17:59","date_gmt":"2016-05-11T15:17:59","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4860"},"modified":"2016-05-11T15:17:59","modified_gmt":"2016-05-11T15:17:59","slug":"miksi-kristinusko-ei-kiinnosta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4860","title":{"rendered":"Miksi kristinusko ei kiinnosta"},"content":{"rendered":"<p><strong>MIKSI KRISTINUSKO EI KIINNOSTA?<\/strong><\/p>\n<p>Raija-Leena Loisa<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Taustaa<\/strong><\/p>\n<p>Tarkoitukseni on pohtia syit\u00e4, miksi erityisesti kristinusko on ihmisten mielest\u00e4 ep\u00e4kiinnostavaa tai jopa haitallista. Miksi erityisesti l\u00e4nsimaissa el\u00e4v\u00e4 ihminen ei en\u00e4\u00e4 tahtoisi uskoa Jumalaan siten kuin kristinuskon mukaan opetetaan? Onko kyse edes oikeastaan selke\u00e4n ateistisesta identiteetist\u00e4? Voi olla pikemminkin yh\u00e4 enemm\u00e4n niin, ett\u00e4 kristillinen maailmankuva ja jumalausko ovat vain menett\u00e4neet uskottavuutensa ihmisten mieless\u00e4. Niill\u00e4 ei ole ihmisille mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 en\u00e4\u00e4: eiv\u00e4t vain \u201dnappaa\u201d eiv\u00e4tk\u00e4 \u201dkolahda\u201d. Kristillinen maailmankuva edustaa ehk\u00e4 monien mielest\u00e4 vanhentuneita moraalik\u00e4sityksi\u00e4 tai taikauskoa ja perustuu sellaisiin yliluonnollisiin olettamuksiin, joita ihmiset eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 ottaa vakavasti.<\/p>\n<p>Kristillisen maailmankuvan pohjaa ryhdyttiin murentamaan voimakkaammin 1700-luvun valistusajattelun my\u00f6t\u00e4. Valistusajattelusta on l\u00e4htenyt liikkeelle monia virtauksia, jotka kyseenalaistavat juuri ne kristillisyyden perustavat seikat, joista uskomme saa ainutlaatuisen identiteettins\u00e4. Ateististen uskomusten lis\u00e4ksi n\u00e4ihin virtauksiin kuuluu my\u00f6s liberaaliteologia.<\/p>\n<p>Klassinen ateismi voitaisiin jakaa kahteen p\u00e4\u00e4suuntaan. Ludvig Feuerbachin (1804-1872) ajatuksista syntyi kiteytetysti sanoen k\u00e4sitys, ett\u00e4 Jumala ei luonut ihmist\u00e4 vaan ihminen loi jumalat. T\u00e4t\u00e4 ajatusta ovat vieneet eteenp\u00e4in omilla painotuksillaan Karl Marx (1818-1883), joka ajatteli jumalan idean syntyv\u00e4n ihmisen mieless\u00e4 lohdutukseksi h\u00e4nen kokiessaan yhteiskunnallista ep\u00e4oikeudenmukaisuutta. Sigmund Freud (1856-1939) puolestaan ajattelin jumalan idean syntyv\u00e4n ihmisen alitajunnassa h\u00e4nen etsiess\u00e4\u00e4n vastausta syvimpiin odotuksiinsa el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Toisena p\u00e4\u00e4suuntana voitaisiin pit\u00e4\u00e4 ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 tieteen ja uskon v\u00e4ill\u00e4 on jonkinlainen sotatila. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 puhutaan erityisesti luonnontieteist\u00e4 ja niihin nojautuvasta uskosta tieteen kaikkivoipaisuuteen. T\u00e4llaista ateistista linjaa voisi kutsua skientistiseksi, ts. tieteisuskoiseksi.<\/p>\n<p>L\u00e4nsimainen identiteetti nykyisin on kuitenkin luonteeltaan enemm\u00e4nkin uskonnoton kuin selke\u00e4sti ateistinen. Uskonnottomuuteen liittyy juuri t\u00e4ydellinen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys kaikkien uskonnollisten uskomusten suhteen. Ihmisen mielest\u00e4 ei ik\u00e4\u00e4n kuin tunnu en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n tilaa Jumalalle. Voisi todeta, ett\u00e4 Friedrich Nietzsche (1844-1900) ennakoikin 1800-luvun lopulla nykyist\u00e4 tilannetta. Albert Camus on todennut Nietzschest\u00e4: H\u00e4n \u201dei luonut \u2019projektia Jumalan surmaamiseksi\u2019 vaan pikemminkin \u2019l\u00f6ysi h\u00e4net kuolleena aikalaistensa sielusta\u2019\u201d. Nietzsche ik\u00e4\u00e4n kuin havainnoi sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 kulttuurissamme ei jumalauskoa pidet\u00e4 en\u00e4\u00e4 uskomisen arvoisena. Vaikka asia olisi kuinka v\u00e4\u00e4rin, sit\u00e4 kuitenkin tapahtuu ja t\u00e4m\u00e4 mieliala on l\u00e4nsimaissa koko ajan laajenemassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Tilastotietoa Suomesta<\/strong><\/p>\n<p>Seuraavassa on esiteltyn\u00e4 joitakin tilastollisia mittauksia, jotka kuvaavat jollain tavoin nykyist\u00e4 mielialaa erityisesti Suomessa. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomista kaikki eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole ateisteja. Haasteena on kuitenkin se, ett\u00e4 uskonnollisesti sitoutumattomia ja ateisteja on kirkon j\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n<p>Uskontokuntiin kuulumattomat ovat er\u00e4s maamme suurimmista v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, valtakunnallisesti noin miljoonan luokkaa, ja osuus kasvaa.\u00a0 Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista voidaankin pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 uskonnollisuutta kuvaavana mittarina. Tilastokeskuksen ker\u00e4\u00e4mien tietojen mukaan vuonna 2014 uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 23,5 prosenttia koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti heit\u00e4 oli <strong>1 286\u00a0458. Vuonna 2011 heit\u00e4 oli 20,1 prosenttia ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti jo silloin ylitettiin miljoonan raja (1 087\u00a0972). <\/strong>P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla osuus on viel\u00e4 muuta maata suurempi, 40 prosentin luokkaa. Ortodoksien ja muiden uskontojen osuus on muutamia prosentteja. On syyt\u00e4 havahtua siihen tosiasiaan, ett\u00e4 uskonnottomat ja ateistit muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n ja kasvavan osan juuri p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa <em>Haastettu kirkko \u2013 Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011 <\/em>on teetetty TNS-Gallup Oy:n toimesta kysely suomalaisten uskonnollisuudesta. Kyselyn nimi on <em>Gallup Ecclesiastica 2011. <\/em>Kysely tehtiin kaikkien suomalaisten parissa, eik\u00e4 \u00a0koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirkon j\u00e4senist\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Seuraavassa on esiteltyn\u00e4 kyselyn tuloksista poimittuja muutamia t\u00e4rkeimpi\u00e4 uskonnollisuutta kuvaavia mittareita ja niihin liittyvi\u00e4 prosenttiosuuksia.<\/p>\n<ul>\n<li>Niiden osuus suomalaisista, jotka uskovat Jumalaan siten kuin kristinuskon mukaan opetetaan, on 27 prosenttia.<\/li>\n<li>Niiden osuus, jotka ilmoittavat uskovansa Jumalaan, mutta eri tavoin kuin kirkko opettaa on 23 prosenttia.<\/li>\n<li>Niiden osuus, jotka ilmoittivat, etteiv\u00e4t usko Jumalan olemassaoloon on t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 21 prosenttia.<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4m\u00e4 viimeksi mainittu luku on Suomessa kaikkien aikojen suurin. Vuonna 2007 vastaava prosenttiosuus oli 11. Niiden osuus, jotka eiv\u00e4t lainkaan usko Jumalan olemassaoloon on kaksinkertaistunut nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Tutkimuksen kirjoittajat esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 selke\u00e4 ateistinen identiteetti on ollut Suomessa melko harvinaista, mutta t\u00e4ss\u00e4 on tapahtumassa muutoksia. Tarkastelujaksolla 2008-2011 ateistiksi itsens\u00e4 lukevien suomalaisten osuus oli kasvanut viidest\u00e4 prosentista kolmeentoista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Mahdollisia syit\u00e4\u00a0\u00a0 <\/strong><\/p>\n<p>Seuraavassa esit\u00e4n listattuna joitakin mahdollisia syit\u00e4 sille, miksi kristinusko on menett\u00e4nyt kiinnostavuutensa. Ihmiset saattavat esitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi seuraavanlaisia syit\u00e4 estein\u00e4 uskomiselleen.<\/p>\n<ul>\n<li>Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4ni menisi pilalle eik\u00e4 siit\u00e4 voisi en\u00e4\u00e4 nauttia, jos ottaisin kristillisyyden vakavasti ja tulisin uskoon. Kristinuskoa pidet\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkielteisen\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Minulla on tieteellinen maailmankuva, en tarvitse Jumalaa. Uskonto edustaa maagista maailmanselitysmallia, jolla ei ole tosiasioiden kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Kristillisyys ei tarjoa \u00e4lyllisi\u00e4 haasteita. Aivot voi \u201dj\u00e4tt\u00e4\u00e4 narikkaan\u201d tullessaan kirkkoon. Joillekin ihmisille voi olla vaikeaa hyv\u00e4ksy\u00e4 kristillisyyteen liittyv\u00e4\u00e4 ajatusta kuuliaisuudesta Jumalan Sanan auktoriteetille, josta voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ohjenuoran el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Aikamme individualistiseen kulttuuriin liittyy my\u00f6s ihmisen oman ajattelun korostaminen. Ihminen haluaa itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittapuut alistumatta mink\u00e4\u00e4n auktoriteetin \u201dholhouksenalaisuuteen\u201d.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Kaikki uskonnot johtavat samaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n; kaikissa uskonnoissa on kyse samasta Jumalasta. On hyvin yleist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 jos kristinuskon edustajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t omaavansa ainoan oikean tien Jumalan yhteyteen, on kyse \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 ylimielisyydest\u00e4 ja pahimmanlaatuisesta uskonnollisesta imperialismista.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Kristinusko edustaa vanhakantaista hengellist\u00e4 ahdasmielisyytt\u00e4. Hyvin monet ihmiset kokevat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tien omiin syvyyksiins\u00e4 ja henkiseen kasvuunsa muista hengellisyyden l\u00e4hteist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Uskonnollisten yhteis\u00f6jen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n ilmi\u00f6 on vahvojen johtajien harjoittama vallank\u00e4ytt\u00f6. Hengelliset johtajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen ihmisten luontaista kuolemanpelkoa voidakseen p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 omaa vallantahtoaan ja kyet\u00e4kseen py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n heikkotahtoisia ihmisi\u00e4 ja yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n oman mielens\u00e4 mukaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Ihmist\u00e4 voi est\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalisen erist\u00e4misen pelko. Monet ihmiset kysyv\u00e4t: \u201dMit\u00e4 sanoisivat ty\u00f6kaverit, muut yst\u00e4v\u00e4t, perhe, sukulaiset\u2026? Ryhdytt\u00e4isiink\u00f6 minua kiusaamaan, jos tunnustautuisin Jeesuksen seuraajaksi?\u201d<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Aktiivikristittyjen yhteis\u00f6iss\u00e4 on monenkirjavaa reppanaporukkaa. Vahvat, menestyv\u00e4t ja hyvin toimeentulevat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omin avuin eiv\u00e4tk\u00e4 tarvitse \u201dtuonpuoleisia tukijalkoja\u201d. Ihmisen t\u00e4ytyy olla jotenkin ep\u00e4onnistunut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, jos h\u00e4n kiinnostuu uskonasioista. En halua samaistua t\u00e4llaiseen joukkoon.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Uskovat ovat hurahtaneita. Pysyn erossa t\u00e4llaisesta, ettei menisi p\u00e4\u00e4 sekaisin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li>Usko sopii kyll\u00e4 oikein hyvin sinulle, mutta se ei vain ole minun juttuni.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Toisinaan voi olla niinkin, ett\u00e4 t\u00e4llaiset syyt voivat olla er\u00e4\u00e4nlaisia naamioita jollekin taustalla olevalle todellisemmalle syylle. T\u00e4llainen todellinen syy saattaa olla jokin syv\u00e4sti henkil\u00f6kohtainen asia. Ihminen saattaa olla jollain tavoin haavoittunut. H\u00e4nell\u00e4 on saattanut olla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n esimerkiksi jokin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen raskas menetys, eik\u00e4 h\u00e4n kykene hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Jumalaa, joka on sallinut h\u00e4nelle tapahtua n\u00e4in.<\/p>\n<p>Ajattelen, ett\u00e4 meill\u00e4 uskovina tulisi olla Pyh\u00e4n Hengen antamaa erityist\u00e4 herkkyytt\u00e4 vaistota ihmisest\u00e4, milloin on kyse jostain t\u00e4m\u00e4nkaltaisesta. Tarvitsemme my\u00f6s Pyh\u00e4n Hengen antamia lahjoja kohdata uskonnottomuuden taustalla olevaa haavoittuneisuutta. V\u00e4ittely ei johda n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa mihink\u00e4\u00e4n eik\u00e4 varsinkaan provosoiminen puhumattakaan provosoitumisesta.<\/p>\n<p>Miten voisimme viritt\u00e4\u00e4 omat lahjamme siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuntoon, ett\u00e4 voisimme osua ihmissuhteissamme maaliin ja murtaa linnakkeita? Avain on Kristuksen rakkauden osoittaminen sellaisin sanoin ja teoin, jotka puhuttelevat juuri kyseisi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Olisi syyt\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 Jumalalta Pyh\u00e4n Hengen antamaa taitoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ihmisen todellinen hengellinen tarve kaikkien esteiden takaa ja yht\u00e4lailla taitoa tarjota vastausta t\u00e4h\u00e4n todelliseen tarpeeseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 voisi olla teht\u00e4viss\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Uudessa testamentissa on kuvattu tapaus, jossa on paljon piirteit\u00e4 omasta ajastamme. Tapaus on Paavalin vierailu Ateenassa, joka on kerrottu Apostolien tekojen 17 luvussa (16-34):<\/p>\n<p><em>Odotellessaan Ateenassa matkakumppaneitaan Paavali n\u00e4ki joka puolella kaupunkia ep\u00e4jumalankuvia, ja t\u00e4m\u00e4 sai h\u00e4net kuohuksiin. H\u00e4n keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelk\u00e4\u00e4vien kanssa ja puhutteli joka p\u00e4iv\u00e4 torilla kaikkia, joita sattui tapaamaan. Muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyiv\u00e4t puheisiin h\u00e4nen kanssaan, ja jotkut heist\u00e4 sanoivat: \u201dMink\u00e4h\u00e4n tiedonjyv\u00e4n tuokin luulee noukkineensa?\u201d \u201dTaitaa olla vieraiden jumalien julistajia\u201d, sanoivat toiset, sill\u00e4 Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta ja yl\u00f6snousemuksesta. He veiv\u00e4t h\u00e4net mukaansa Areiopagille ja sanoivat: \u201dSaisimmeko tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on se uusi oppi, jota sin\u00e4 julistat? Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mist\u00e4 oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tiet\u00e4\u00e4.\u201d Ateenalaiset samoin kuin kaupungissa asuvat muukalaisetkin olivat n\u00e4et tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista.<\/em><\/p>\n<p><em>Paavali astui keskelle Areiopagia ja alkoi puhua: \u201dAteenalaiset! Kaikesta n\u00e4kee, ett\u00e4 te tarkoin pid\u00e4tte huolta jumalien palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teid\u00e4n pyhi\u00e4 paikkojanne, l\u00f6ysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: \u2019Tuntemattomalle jumalalle.\u2019 Juuri sit\u00e4, mit\u00e4 te tuntemattanne palvotte, min\u00e4 teille julistan.<\/em><\/p>\n<p><em>Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mit\u00e4 siin\u00e4 on, h\u00e4n, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmisk\u00e4sin tehdyiss\u00e4 temppeleiss\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n palvella ihmisk\u00e4sin, ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n tarvitsisi jotakin \u2013 itse h\u00e4n antaa kaikille el\u00e4m\u00e4n, hengen ja kaiken muun. Yhdest\u00e4 ihmisest\u00e4 h\u00e4n on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, h\u00e4n on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt niille m\u00e4\u00e4r\u00e4ajat ja asumisalueiden rajat, jotta ihmiset etsisiv\u00e4t Jumalaa ja kenties hapuillen l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t h\u00e4net.<\/em><\/p>\n<p><em>Jumala ei kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n ole kaukana yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n meist\u00e4: h\u00e4ness\u00e4 me el\u00e4mme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teid\u00e4n runoilijannekin sanoneet: \u2019Me olemme my\u00f6s h\u00e4nen sukuaan.\u2019 Koska me siis olemme Jumalan sukua, meid\u00e4n ei pid\u00e4 luulla, ett\u00e4 jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus.<\/em><\/p>\n<p><em>T\u00e4llaista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 Jumala on pitk\u00e4\u00e4n siet\u00e4nyt, mutta nyt sen aika on ohi: h\u00e4n vaatii kaikkia ihmisi\u00e4 kaikkialla tekem\u00e4\u00e4n parannuksen. H\u00e4n on n\u00e4et m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt p\u00e4iv\u00e4n, jona h\u00e4n oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka h\u00e4n on siihen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n asettanut. Siit\u00e4 h\u00e4n on antanut kaikille takeet her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net kuolleista.\u201d<\/em><\/p>\n<p><em>Jotkut ivailivat Paavalia, kun kuulivat h\u00e4nen puhuvan kuolleiden yl\u00f6snousemuksesta, toiset taas sanoivat: \u201dKenties saamme kuulla sinulta t\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 toistekin.\u201d Muutamat kuitenkin hakeutuivat h\u00e4nen seuraansa ja tulivat uskoon. Heid\u00e4n joukossaan oli Dionysios, Areiopagin tuomioistuimen j\u00e4sen, Damaris-niminen nainen sek\u00e4 muutamia muita.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Yll\u00e4 olevasta tapauksesta voidaan tehd\u00e4 joitakin huomioita. Paavalin sanoma osui kovaan maahan. Vaikka h\u00e4n vetoaa ateenalaisten jumalien palvontaan, tosiasiassa usko monijumalaiseen todellisuuteen alkoi olla tuolloin jo Ateenassa hiipumassa. Sen paikkaa alkoi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 filosofinen viisaus. Erityisesti epikurolainen suuntaus ankkuroi ajattelunsa kaikkeen siihen, mik\u00e4 on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja todennettavissa. Niinp\u00e4 erityisesti epikurolaiset saattoivat olla niit\u00e4, jotka pitiv\u00e4t julistusta kuolleiden yl\u00f6snousemuksesta suorastaan naurettavana.<\/p>\n<p>Paavalin k\u00e4ynti Ateenassa ei ollut inhimillisesti katsoen menestys: vain joitakin k\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, tosin jokunen vaikutusvaltainenkin henkil\u00f6. H\u00e4nen puheensa on j\u00e4tt\u00e4nyt meille kuitenkin dokumentin ja mallin, miten ihmisi\u00e4 voisi ja kannattaisi l\u00e4hesty\u00e4. H\u00e4n ei viitannut Kirjoituksiin ja ennustuksiin, mik\u00e4 oli tapa, jolla l\u00e4hestyttiin juutalaisia. N\u00e4m\u00e4 olisivat olleet ateenalaisille t\u00e4ysin vieraita. H\u00e4n l\u00e4hestyi heit\u00e4 heille tuttujen aiheiden kautta: tuntemattomalle jumalalle osoitettuun alttariin ja heid\u00e4n omiin runoilijoihinsa viittaamalla. H\u00e4n l\u00f6ysi heid\u00e4n omasta kulttuuripiirist\u00e4\u00e4n sellaisen \u201dtyhj\u00e4n\u201d kohdan, johon kristillinen jumaluus osui tismalleen. Tosiasiassa ko. runoilijat ja alttari viittasivatkin el\u00e4v\u00e4\u00e4n Jumalaan, jota he eiv\u00e4t vain viel\u00e4 tunteneet.<\/p>\n<p>Paavalin puhe oli sin\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s retoriikan taidonn\u00e4yte h\u00e4nen aloittaessaan puheensa ateenalaisia kehuen ja heille tuttuja ilmi\u00f6it\u00e4 painottaen sek\u00e4 hiljalleen houkutellen heit\u00e4 mukaan kristillisen julistuksen ydinteemoihin. Puheesta ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 synkretistisi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Puhe p\u00e4\u00e4ttyykin julistukseen Jeesuksen merkityksest\u00e4 ja h\u00e4nen yl\u00f6snousemuksestaan, mik\u00e4 on tekij\u00e4, joka luo kristillisyydelle erityisen identiteetin ja erottaa sen muista uskonnoista.<\/p>\n<p>Polttava kysymys nykyisin on, mill\u00e4 tavoin voisimme t\u00e4t\u00e4 mallia ajatellen l\u00e4hesty\u00e4 kristillisest\u00e4 uskosta vieraantunutta l\u00e4nsimaista ihmist\u00e4. Mist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme kunkin kohtaamamme ihmisen oman \u201dalttarin tuntemattomalle jumalalle\u201d? Miten voisimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Paavalin tavoin evankeliumille valmistetun maailman ja sen my\u00f6t\u00e4 valtatien ihmisen syd\u00e4meen h\u00e4nen omasta todellisesta hengellisest\u00e4 tarpeestaan k\u00e4sin?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n<p>McGrath, Alister (2004): Ateismin lyhyt historia. Kirjapaja, Helsinki.<\/p>\n<p>Riihim\u00e4ki, Aapo (2009): Nietzschen arvoitus. Mit\u00e4 Nietzsche todella tarkoitti? Minerva, Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n<p>Palmu, Harri; Salom\u00e4ki, Hanna; Ketola, Kimmo &amp; Niemel\u00e4, Kati (2012): Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>MIKSI KRISTINUSKO EI KIINNOSTA? Raija-Leena Loisa &nbsp; Taustaa Tarkoitukseni on pohtia syit\u00e4, miksi erityisesti kristinusko on ihmisten mielest\u00e4 ep\u00e4kiinnostavaa tai jopa haitallista. Miksi erityisesti l\u00e4nsimaissa el\u00e4v\u00e4 ihminen ei en\u00e4\u00e4 tahtoisi uskoa Jumalaan siten kuin kristinuskon mukaan opetetaan? Onko kyse edes oikeastaan selke\u00e4n ateistisesta identiteetist\u00e4? Voi olla pikemminkin yh\u00e4 enemm\u00e4n niin, ett\u00e4 kristillinen maailmankuva ja jumalausko [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-4860","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4860","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4860"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4860\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4860"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}