{"id":4828,"date":"2016-05-06T07:58:17","date_gmt":"2016-05-06T07:58:17","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4828"},"modified":"2016-05-06T07:58:17","modified_gmt":"2016-05-06T07:58:17","slug":"rukoussunnuntai-5-su-paasiaisesta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4828","title":{"rendered":"Rukoussunnuntai (5. su p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4)"},"content":{"rendered":"<p><strong>RUKOUKSEN SUNNUNTAI\u00a0 (5. su p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Syd\u00e4men puhetta Jumalan kanssa<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kristittyjen rukouskulkueita j\u00e4rjestettiin Roomassa 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat kev\u00e4isin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta l\u00e4htien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain v\u00e4lisiin arkip\u00e4iviin.<\/p>\n<p>Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siit\u00e4, mit\u00e4 rukoileminen on ja mit\u00e4 lupauksia siihen sis\u00e4ltyy. Teksteiss\u00e4 kerrotaan my\u00f6s Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>E<\/strong><strong>VANKELIUMI: Matt 6:5-13<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"color: #800080;\"><em>Jeesus opetti ja sanoi: \u201dKun rukoilette, \u00e4lk\u00e4\u00e4 tehk\u00f6 sit\u00e4 tekopyhien tavoin. He asettuvat mielell\u00e4\u00e4n synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten n\u00e4kyviss\u00e4. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sin\u00e4 rukoilet, mene sis\u00e4lle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Is\u00e4\u00e4si, joka on salassa. Is\u00e4si, joka n\u00e4kee my\u00f6s sen, mik\u00e4 on salassa, palkitsee sinut.<\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #800080;\"><em>Rukoillessanne \u00e4lk\u00e4\u00e4 hokeko tyhj\u00e4\u00e4 niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. \u00c4lk\u00e4\u00e4 ruvetko heid\u00e4n kaltaisikseen. Teid\u00e4n Is\u00e4nne kyll\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 te tarvitsette, jo ennen kuin olette h\u00e4nelt\u00e4 pyyt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n.<\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #800080;\"><em>Rukoilkaa te siis n\u00e4in:<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #003300;\"><em>&#8211; Is\u00e4 meid\u00e4n, joka olet taivaissa!<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #003300;\"><em>Pyhitetty olkoon sinun nimesi.<br \/>\nTulkoon sinun valtakuntasi.<br \/>\nTapahtukoon sinun tahtosi,<br \/>\nmy\u00f6s maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kuin taivaassa.<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #003300;\"><em>Anna meille t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme.<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #003300;\"><em>Ja anna meille velkamme anteeksi,<br \/>\nniin kuin mekin annamme anteeksi niille,<br \/>\njotka ovat meille velassa.<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #003300;\"><em>\u00c4l\u00e4k\u00e4 anna meid\u00e4n joutua kiusaukseen,<br \/>\nvaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 meid\u00e4t pahasta.\u201d<\/em><\/span><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Muut tekstit:\u00a0<\/strong>Dan 9:17-20 ja Room 8:24-28<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>SAARNA \/ OPETUS<\/strong><\/p>\n<p>Tunnettu raamatunopettaja ja L\u00e4hi-id\u00e4n kulttuurin asiantuntija Kenneth E. Bailey avaa meille seuraavassa Is\u00e4 meid\u00e4n rukouksen syvyyksi\u00e4 ja h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vyytt\u00e4. (\u201dJeesus \u2013 L\u00e4hi-id\u00e4n asukkaan silmin\u201d, Perussanoma):<\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Yleist\u00e4 taustaa<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Jeesuksen aikana oli tapana kunnioittaa hallitsijoita ja keisareita pitkill\u00e4 litanioilla, joissa lueteltiin hallitsijan saavutuksia ja erinomaisia ominaisuuksia. T\u00e4llainen tapa on s\u00e4ilynyt L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes meid\u00e4n p\u00e4iviimme saakka.<\/p>\n<p>Jeesus aloitti rukouksen shokeeraavasti \u201dIs\u00e4\u201d \u2026 meid\u00e4n. Vain yksi sana ja millainen sana!<br \/>\nT\u00e4ll\u00e4 Jeesus osoitti Jumalan kaikkien kansojen ja ihmisten Jumalaksi, kun taas juutalaiset pitiv\u00e4t Jumalaa heid\u00e4n yksityisomaisuutena.<\/p>\n<p>Hurskaat juutalaiset kuten Daniel tapasivat rukoilla kolmesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4: aamulla, iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 klo 15 ja illalla. Jeesus sen sijaan ei mainitse mit\u00e4\u00e4n ajankohtaista. Jumalaa voi rukoilla milloin vain. Jeesus ei kumoa juutalaisten tapaa mutta ei anna sen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rajoittaa rukousel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Jeesuksen \u00e4idinkieli oli aramea, joka oli tavallisen kansan puhekieli. Juutalaisten virallinen hengellinen kieli oli heprea. Kristikunnassa liturginen kieli on my\u00f6hemmin ollut kreikka ja latina.<\/p>\n<p>Sana Abba (Is\u00e4) on nimenomaan arameankielinen sana, jollaisena evankelistat ovat sen halunneet v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kaikille osana kreikankielist\u00e4 teksti\u00e4, koska sana oli niin vakiintunut, tunnettu ja t\u00e4rke\u00e4. Jeesus puhui arameaa ja opetti sill\u00e4 kielell\u00e4.<\/p>\n<p>Jeesuksen pit\u00e4ytyminen arameankieless\u00e4 oli mullistavaa. H\u00e4n korotti sill\u00e4 kunkin kansan tavallisen kielen merkityst\u00e4. Jumalan Sana kuuluu ihmiselle h\u00e4nen omalla kielell\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 heprea, kreikka tai latina ei ole sen pyhemp\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 kuin muutkaan. Uskonpuhdistuksen suuri voima oli siin\u00e4, ett\u00e4 luovuttiin latinasta, jota kukaan ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ja siirryttiin kansankieliin. Luther k\u00e4\u00e4nsi Raamatun saksaksi ja sit\u00e4 ennen oli jo tehty englanninkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n<p>Jeesuksen ajan juutalaisten p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 18 kohdan rukouksessa Jerusalemin temppeli oli keskeisell\u00e4 sijalla. Vaikka Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksessa on yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 n\u00e4ihin rukouksiin, siin\u00e4 luovutaan temppeli-keskeisyydest\u00e4. Jeesus opetti, ett\u00e4 Is\u00e4\u00e4 tulee rukoilla Hengess\u00e4 ja totuudessa ilman paikkasidonnaisuuksia (samarialaiselle naiselle kaivolla).<\/p>\n<p>Jeesuksen opetus rukouksesta oli eritt\u00e4in mullistavaa. Jeesus<\/p>\n<ul>\n<li>varoitti tyhj\u00e4n hokemisesta, mik\u00e4 oli tyypillinen tapa rukoilla<\/li>\n<li>varoitti esiintymisest\u00e4 kadunkulmissa kuten fariseukset tekiv\u00e4t<\/li>\n<li>avasi tiet\u00e4 kansankielisyydelle Jumalan Sanan, rukouksen ja jumalanpalveluksen osalta<\/li>\n<li>rukoili Jumalaa shokeeraavan lyhyesti ja l\u00e4heisesti sanalla Abba, Is\u00e4<\/li>\n<li>avasi Jumala-yhteyden kaikille kansoille eik\u00e4 vain juutalaisille<\/li>\n<li>vapautti rukouksen ajan ja paikan sidoksista kohti todellista ydint\u00e4, Jumalaa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"color: #000080;\"><strong>Is\u00e4 meid\u00e4n -rukous<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Is\u00e4 meid\u00e4n, joka olet taivaissa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Abba, Is\u00e4 sanaa k\u00e4ytettiin maallisista isist\u00e4, opettajista ja arvohenkil\u00f6ist\u00e4. Sana Abba ottaa syliins\u00e4 kaikki ihmiset, varsinkin uskovat. Juuri uskovat ovat Jumalan lapsia ja siksi he saavat puhutella Jumalaa is\u00e4ksi. T\u00e4h\u00e4n l\u00e4heiseen yhteyteen kutsutaan kaikkia ihmisi\u00e4 evankeliumin kautta.<\/p>\n<p>Vaikka Jumala Is\u00e4n\u00e4 on esikuva maalliselle isyydelle, Jumalaa ei tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maallisten isien kautta, koska maallinen isyys on vajavaista ja synnin v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4\u00e4. Monille ihmisille sana\u00a0<em>is\u00e4<\/em>\u00a0voi olla jopa negatiivinen, koska on kokenut huonon is\u00e4suhteen.<\/p>\n<p>Baileyn mukaan paras ja oikeastaan ainoa kuva siit\u00e4, millainen Is\u00e4 Jumala on, avautuu tuhlaajapoikakertomuksessa. Kertomuksen is\u00e4 on t\u00e4ydellinen is\u00e4, joka on suuri vastakohta tuon ajan kulttuurille ja siit\u00e4 nousevalle is\u00e4n arvovallalle ja toiminnalle. Tuhlaajapojan is\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 armoa ja rakkautta. Kun h\u00e4n juoksee poikaa vastaan l\u00e4pi kyl\u00e4n, h\u00e4n rikkoo kaikki aikansa normit. T\u00e4m\u00e4 is\u00e4 ottaa pojan takaisin, pukee h\u00e4net juhla-asuun, antaa sormuksen ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle suuret juhlat. Juuri t\u00e4ll\u00e4 tavoin Jumala suhtautuu syntiseen ihmiseen, joka suostuu palaamaan Is\u00e4n luokse. Sen sijaan lakihenkinen uskonnollisuus on valmis tuomitsemaan syntisen ihmisen ikuisiksi ajoiksi. T\u00e4t\u00e4 edustaa tuhlaajapojan isoveli. Jumalan rakkaus ja anteeksiantamus Kristuksessa on rajoittamatonta ja t\u00e4ydellist\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka Jumalaa kutsutaan Is\u00e4ksi, on h\u00e4ness\u00e4 my\u00f6s feminiinisi\u00e4 piirteit\u00e4. Siksi Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, jotka yhdess\u00e4 ovat kokonainen Jumalan kuva. Kun uskovat rukoilevat \u201dIs\u00e4 meid\u00e4n\u201d, heid\u00e4n tulee n\u00e4hd\u00e4 veljet ja sisaret l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. Jumalan kansa on suuri perhev\u00e4ki.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n -sanat kuvaavat my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on l\u00e4hell\u00e4 meit\u00e4. H\u00e4n jakaa meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme. Silti h\u00e4n on samanaikaisesti Is\u00e4 meid\u00e4n, joka on\u00a0<em>taivaissa<\/em>. Jumala on Luoja, joka on luonut kaiken. Jumala on l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. H\u00e4n on kaikkialla l\u00e4sn\u00e4oleva persoona.<\/p>\n<p>Rukouksen aloituslauseen j\u00e4lkeen tulee kuusi pyynt\u00f6\u00e4, joista<\/p>\n<ul>\n<li>kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 keskittyy Jumalaan ja ovat \u201dsin\u00e4\u201d pyynt\u00f6j\u00e4\n<ul>\n<li>Jumalan nimen pyhitt\u00e4minen<\/li>\n<li>Jumalan valtakunnan tuleminen<\/li>\n<li>Jumalan tahdon toteutuminen<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>kolme viimeist\u00e4 keskittyv\u00e4t arkiel\u00e4m\u00e4n tarpeisiin ja ovat \u201dme\u201d pyynt\u00f6j\u00e4\n<ul>\n<li>jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4<\/li>\n<li>anteeksianto ja ihmissuhteet<\/li>\n<li>vapaus pahasta<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Pyhitetty olkoon sinun nimesi<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Koska Jumala on jo pyh\u00e4, rukous tarkoittaa, ett\u00e4 Jumalan nimi tulisi pyhitetyksi my\u00f6s maailmassa, ihmisten syd\u00e4miss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ihminen ei voi itse toteuttaa, sill\u00e4 vain Jumala on pyh\u00e4 ja vain h\u00e4n voi pyhitt\u00e4\u00e4 ihmisen. Hes 20:41-42; 5 Moos 7:6, 26:18. Jumala pyhitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t pelastus-tekojensa kautta. Nimi edustaa kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 nimen omistaja on. Nimi on samalla Jumalan olemuksen sanallinen tiivistym\u00e4.<\/p>\n<p>Profeetta Jesaja koki vahvasti Jumalan pyhyyden ja pyhitt\u00e4v\u00e4n vaikutuksen (Jes 6:1-10). Jesaja n\u00e4kee n\u00e4yss\u00e4 pyh\u00e4n Jumalan valtaistuimellaan ja kokee itsens\u00e4 ep\u00e4pyh\u00e4ksi, syntiseksi, joka ei voi kest\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n edess\u00e4. H\u00e4n huokaa t\u00e4t\u00e4 ja silloin Jumala l\u00e4hett\u00e4\u00e4 enkelin, joka puhdistaa h\u00e4net tulesta temmatulla kek\u00e4leell\u00e4 (kuva Kristuksesta ristill\u00e4). Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Jumala kysyy Jesajaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Jesaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 suostua. H\u00e4nell\u00e4 on valinnanvapaus.<\/p>\n<p>Jumalalla on sis\u00e4inen rakkauden ja pyhyyden ristiriita, kun h\u00e4n katsoo syntist\u00e4 ihmist\u00e4. Rakkaus vaatii pelastamaan mutta pyhyys tuomitsemaan. Jumala ratkaisee ristiriidan ristill\u00e4, jossa Jeesus Kristus sovittaa syntimme ja lunastaa meille el\u00e4m\u00e4n Jumalan rakkauden voimassa.<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Tulkoon sinun valtakuntasi<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Bailey esittelee kolme perusk\u00e4sityst\u00e4 historiasta:<\/p>\n<ul>\n<li>Historialla ei ole merkityst\u00e4. Kukaan ei ohjaa sit\u00e4. Kaikki p\u00e4\u00e4ttyy hiljaiseen hiipumiseen ja ikuiseen pimeyteen.\u00a0<em>L\u00e4nsimainen materialismi ja naturalismi.<\/em><\/li>\n<li>Historia toistaa itse\u00e4\u00e4n keh\u00e4m\u00e4isesti ilman tarkoitusta.\u00a0<em>Kreikkalainen filosofia.<\/em><\/li>\n<li>Historia on kuin nuoli, joka lent\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti tarkoitettuun maalitauluunsa, joka on Herran p\u00e4iv\u00e4.\u00a0<em>Jumala ja Raamattu.<\/em>\u00a0Kaiken keskell\u00e4 pieni ihminen ei kykene hahmottamaan suurta historiallista kuvaa. H\u00e4n voi vain luottaa, ett\u00e4 kaikki on Jumalan k\u00e4dess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Jumalan valtakunta -teema pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kolme vastakohtaa:<\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan valtakunta on jo tullut Kristuksessa mutta silti se on viel\u00e4 tulossa.<\/li>\n<li>Jumalan valtakunta on l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana.<\/li>\n<li>Jumalan valtakunnan tulemiseen liittyy tietyt merkit, mutta silti sen tulemisen hetki on salaisuus, jonka tiet\u00e4\u00e4 vain Is\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paradoksit, jotka ovat saman totuuden vastakkaisilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 puolia, ilmaisevat koko totuuden. Vain toisen puolen pit\u00e4minen johtaa toisen hylk\u00e4\u00e4miseen ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n teologiaan ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n toimintaan. Kristillisess\u00e4 uskossa on monia paradokseja, jotka ovat totuus. Kristus on ihminen ja Jumala. Samoin my\u00f6s Raamattu on inhimillinen ja jumalallinen. Paradoksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdottomalle mutta se johtuu ihmisen rajallisuudesta. Jumalalle paradoksit eiv\u00e4t ole ongelma, sill\u00e4 ne ovat luonnollinen osa \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 jumaluutta.<\/p>\n<p>Jumalan valtakunta on tullut ihmisten keskelle Sanassa, Kristuksessa, armov\u00e4lineiss\u00e4 ja Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, joka on uskovissa ja Kristuksen seurakunnassa. Jumalan valtakunta vaikuttaa sis\u00e4isesti. Jumalan valtakunta tulee t\u00e4ydellisess\u00e4, ulkonaisessa voimassa vasta Herran p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Jumalan valtakunta on ajallisesti ja paikallisesti jo l\u00e4hell\u00e4 mutta samalla kaukana.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa \u2013 Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olossa ja lopullisen valtakunnan odotuksessa \u2013 Jumalan kansa on aina el\u00e4nyt. Jo alkuseurakunta koki el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Herran tulemusta. Ennen risti\u00e4 Jeesus oli kertonut vertauksia Jumalan valtakunnasta, joissa is\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hti kaukaisille maille hyvin pitk\u00e4ksi ajaksi ennen kuin palaisi takaisin.<\/p>\n<p>Jumalan valtakunnan moraalilaki on se, mit\u00e4 Jeesus opetti. Sen ytimess\u00e4 on 10 k\u00e4sky\u00e4 ja rakkaus Jumalaa, ihmist\u00e4 ja luomakuntaa kohtaan. Valtakuntaan p\u00e4\u00e4see sis\u00e4lle vain Kristuksen kautta.<\/p>\n<p>Rukoillessamme Jumalan valtakunnan tulemista pyyd\u00e4mme<\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan vaikutusvallan kasvua meiss\u00e4 ja kristillisess\u00e4 seurakunnassa<\/li>\n<li>Jumalan vaikutusvallan kasvua yhteiskunnissamme meid\u00e4n ja seurakuntien kautta sek\u00e4 my\u00f6s suorana Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksena<\/li>\n<li>Jumalan valtakunnan lopullista ja t\u00e4ydellist\u00e4 tulemista aikojen lopulla<\/li>\n<\/ul>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Tapahtukoon sinun tahtosi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kuin taivaassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Jumala tahtoo hyv\u00e4\u00e4 ja rakkauden toteutumista kaikkialla. Rukous osoittaa, ett\u00e4 ihminen tunnustaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan olevan historian per\u00e4simess\u00e4. Jumalalla on kaikki valta ja voima. Jumala voi toteuttaa tahtonsa.<\/p>\n<p>Samalla Jumala on rakkaudessaan rajoittanut omaa toimintaansa niin, ett\u00e4 H\u00e4n ei pakota ihmist\u00e4 toimimaan tahtonsa mukaan. Ihminen voi valita. Valintaan ja vapauteen liittyy aina vastuu. Syntiinlankeemuksessa ihminen valitsi olla tottelematta Jumalaa. T\u00e4ll\u00f6in ihminen valitsi sen, mik\u00e4 ei ole hyv\u00e4\u00e4, rakkautta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Siksi meid\u00e4n on rukoiltava ja pyydett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Jumalan hyvyys, rakkaus ja el\u00e4m\u00e4 tulisi meid\u00e4nkin osaksemme t\u00e4h\u00e4n nykyiseen maailmaan.<\/p>\n<p>T\u00e4rkein, mit\u00e4 Jumala tahtoo, on sielujen pelastuminen. Sen lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jumalan muukin hyv\u00e4 tahto voisi toteutua maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sen hyv\u00e4n toteuttamisessa Jumala tahtoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 perheiss\u00e4, kouluissa, ty\u00f6paikoilla ja koko yhteiskunnassa.<\/p>\n<p>Parasta, mit\u00e4 ihmiselle voi tapahtua, on Jumalan tahdon toteutuminen. Pahinta, mit\u00e4 ihmiselle voi tapahtua, on ihmisen syntisen tahdon toteutuminen. Jumalan Sanasta voimme varmistua siit\u00e4, mik\u00e4 on oikeaa ja hyv\u00e4\u00e4, ja mik\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pahaa.<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Anna meille t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Juutalaisessa rukouksessa pyydet\u00e4\u00e4n Jumalaa siunaamaan sato. Leip\u00e4 on L\u00e4hi-id\u00e4n asukkaiden t\u00e4rkein ravinto ja siten se on Raamatussakin kaiken ruuan vertauskuva ja edustaja.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d keskitt\u00e4\u00e4 huomioon t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 ei kaukaiseen tulevaisuuteen, josta emme tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varmuudella.<\/p>\n<p>Sana \u201djokap\u00e4iv\u00e4inen\u201d on vaikea k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, koska t\u00e4t\u00e4 kreikankielist\u00e4 sanaa ei tunneta lainkaan miss\u00e4\u00e4n muussa yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n totesi jo Origenes 200-luvulla. Bailey tukee sanalle merkityst\u00e4, joka tarkoittaa \u201dloppumatonta\u201d leip\u00e4\u00e4. Se tarkoittaisi leip\u00e4\u00e4, joka riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja tulevaisuudessa, ajallisesti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti. T\u00e4m\u00e4 merkitys kattaa t\u00e4rkeimm\u00e4t varhaiskristilliset tulkinnat sanasta.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 rukouksessa siis pyyd\u00e4mme perusruokaa \u2013 ei herkkuja. Pyyd\u00e4mme ruokaa \u2013 ei vain itsellemme \u2013 vaan meille, yhteis\u00f6llisesti. T\u00e4m\u00e4n leiv\u00e4n saamme Jumalalta lahjana. Emme voi pakottaa viljaa kasvamaan vaan Jumala antaa kasvun ja ruuan. Sen hankkimisessa ja jakamisessa meill\u00e4 on toki oma osamme.<\/p>\n<p>Ajalliset perustarpeemme ovat osa ihmisyytt\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jumala on luonut koko ihmisen ja koko el\u00e4m\u00e4n. Saamme pyyt\u00e4\u00e4 Luojaltamme siunausta ajalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, joka on t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Anna meille meid\u00e4n velkamme \/ syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksiannamme niille, jotka ovat meille velassa \/ meit\u00e4 vastaan rikkoneet<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Juutalaisuudessa anteeksiantamus liitettiin rukouksissa vain ihmisen suhteeseen Jumalaan, ei ihmistenv\u00e4lisiin suhteisiin. Jeesus sen sijaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti puhuu anteeksiantamisen merkityksest\u00e4 sek\u00e4 Jumala-suhteessa ett\u00e4 ihmissuhteissa. Jeesus opetti t\u00e4st\u00e4 mm. vertauksessa armottomasta palvelijasta, joka itse sai anteeksi valtavan suuren velan mutta ei halunnut antaa toiselle anteeksi t\u00e4m\u00e4n hyvin pient\u00e4 velkaa (Matt 18 luku).<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 rukouksessa meid\u00e4n tulisi antaa l\u00e4himm\u00e4iselle anteeksi kaikissa tapauksissa, jopa riippumatta siit\u00e4, onko l\u00e4himm\u00e4inen edes pyyt\u00e4nyt anteeksi.<\/p>\n<p>Rukouksessa puhutaan sek\u00e4 velasta ett\u00e4 synneist\u00e4 riippuen siit\u00e4, luemmeko Matteuksen vai Luukkaan evankeliumikirjaa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Jeesus on opettanut ja selitt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n rukouksen moneen kertaa eri paikkakunnilla. H\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt arameansanaa\u00a0<em>khoba<\/em>, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 molemmat merkitykset, jotka ovat pitk\u00e4lti synonyymej\u00e4. Kreikaksi ei ole sanaa, joka kattaa molemmat. Niinp\u00e4 Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa velka ja Luukas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 molempia sanoja erikseen.<\/p>\n<p>Jos merkityksi\u00e4 halutaan eritell\u00e4, voidaan niiden v\u00e4lille tehd\u00e4 seuraava ero: a) velka tarkoittaa velvollisuuksia Jumalaa ja ihmisi\u00e4 kohtaan, mutta jotka olemme laiminly\u00f6neet; b) synti tarkoittaa aktiivista pahan tekemist\u00e4 Jumalaa ja ihmisi\u00e4 vastaan. Viime k\u00e4dess\u00e4 molemmat ovat synti\u00e4 ja rakkaudettomuutta. Niist\u00e4 molemmista tarvitsemme anteeksiantoa.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n -rukous on jokap\u00e4iv\u00e4inen rukous sen kaikilta osilta. Tarvitsemme leiv\u00e4n tavoin anteeksiantamusta joka p\u00e4iv\u00e4 niin Jumalan edess\u00e4 kuin ihmissuhteissakin. Anteeksiannon tarve ei siis ajoitu vain uskonel\u00e4m\u00e4n alkuun vaan se on kristityn jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tarvetta.<\/p>\n<p>Ilman anteeksiantoa ihmissuhteet hajoavat ja katkeavat. Anteeksiantamus on ainoa kest\u00e4v\u00e4 tapa el\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Ilman anteeksiantoa on vain katkeruutta, vihaa ja loppumatonta kostoa.<\/p>\n<p>Anteeksiantamus ei tarkoita v\u00e4\u00e4ryyden hyv\u00e4ksymist\u00e4 tai mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4 tai yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta luopumista. Anteeksiantamuksen periaatetta tulee noudattaa erityisesti yksitt\u00e4isten ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Yhteiskunnan asiana on pit\u00e4\u00e4 oikeutta kunniassa.<\/p>\n<p>Monet pit\u00e4v\u00e4t anteeksiantamista heikkoutena mutta se on suurta vahvuutta.<\/p>\n<ul>\n<li>Jotkut pit\u00e4v\u00e4t kiinni kunniastaan ja taistelevat oikeuden puolesta eiv\u00e4tk\u00e4 anna anteeksi.<\/li>\n<li>Kristitty kuitenkin antaa anteeksi ja taistelee oikeuden puolesta. Siin\u00e4 on suuri ero!<\/li>\n<\/ul>\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikki anteeksiantamus ja voima siihen kumpuaa Jumalasta. Kun ihminen saa kohdata t\u00e4m\u00e4n anteeksiantamuksen kohdallaan, se on uudistava ja mullistava voima, joka mahdollistaa anteeksiannon my\u00f6s ihmissuhteissa. Kun on itse saanut paljon, voi siit\u00e4 antaa toisillekin. T\u00e4m\u00e4 marssij\u00e4rjestys on evankeliumia, suuri ilosanoma.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li taas luemme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme niin \u2013 ett\u00e4 ensin meid\u00e4n tulee antaa anteeksi l\u00e4himm\u00e4iselle, jotta Jumala sen j\u00e4lkeen antaisi meille anteeksi \u2013 t\u00e4m\u00e4 on lakia. Lain tarkoitus on osoittaa, ett\u00e4 anteeksiantamus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 joudumme toteamaan, ett\u00e4 emme siihen pysty. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain Jeesuksen ristin juuren luokse pakeneminen.<\/p>\n<p>Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa katkaista n\u00e4it\u00e4 kahta ulottuvuutta toisistaan. Jos Jumala antaa minulle anteeksi niin paljon, miksi en antaisi toisellekin anteeksi? T\u00e4llaisena anteeksiantamus liittyy vahvasti my\u00f6s rakkauden kaksoisk\u00e4skyyn, jossa rakkaus Jumalaan ja rakkaus l\u00e4himm\u00e4iseen on liitetty l\u00e4heisesti yhteen.<\/p>\n<p>Anteeksiantamisen prosessiin on hyv\u00e4 kuulua rukous rikkoneen ihmisen puolesta. Kun Job rukoili kolmen v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisen ja syytt\u00e4v\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n puolesta, Jumala k\u00e4\u00e4nsi Jobin kohtalon. Vain Jumala voi muuttaa minua ja rikkomuksen tehnytt\u00e4 ihmist\u00e4. Rukous on paras tapa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muutokseen. Rukous my\u00f6s sulattaa omaa vihaa ja ehk\u00e4 jopa antaa n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, miksi toinen on toiminut v\u00e4\u00e4rin. Jumala ei kuitenkaan lopulta v\u00e4kisin muuta kenenk\u00e4\u00e4n syd\u00e4nt\u00e4, jos ihminen siit\u00e4 kielt\u00e4ytyy. Rikkoja saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 vihamieliseksi ja yht\u00e4 lailla rikottu voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 katkeruuden ja koston valtaan.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4kestoinen viha tuhoaa lopulta sen kantajan, mutta anteeksiantamus ja rakkaus tuovat el\u00e4m\u00e4n. Vihastuminen, joka kohdistuu v\u00e4\u00e4ryyteen, on tervett\u00e4 ja oikeutettua.<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>\u00c4l\u00e4k\u00e4 saata meit\u00e4 kiusaukseen \/ koettelemukseen vaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 meid\u00e4t pahasta<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Sana \u201dkiusaus\u201d tarkoittaa my\u00f6s \u201dkoettelemusta\u201d. Niiden ero on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Jumala voi kyll\u00e4 sallia koetuksen mutta h\u00e4n ei koskaan kiusaa tai johdata ket\u00e4\u00e4n kiusaukseen. Jumala ei tahdo, ett\u00e4 ihminen tekee synti\u00e4 (1 Moos 22 luku ja Jaak 1:13).<\/p>\n<p>Mit\u00e4 tarkoittaa: \u00e4l\u00e4 saata meit\u00e4 koettelemukseen?<\/p>\n<ul>\n<li>luottavaista huokaisua Jumalan puoleen pyhiinvaeltajan rukouksen tavoin: \u201dHerra, uskomme, ett\u00e4 johdat meit\u00e4, koska vain sin\u00e4 tunnet tien, jota meid\u00e4n on kuljettava\u201d<\/li>\n<li>pyynt\u00f6: \u00e4l\u00e4 salli meid\u00e4n joutua tai menn\u00e4 kiusauksiin \/ koetuksiin, koska meiss\u00e4 ihmisiss\u00e4 on sis\u00e4inen halu ja pyrkimys (syntinen luonto) joutua synnin teille; siksi tarvitsemme varjelusta itsetuhosta ja altistumisesta saatanalle<\/li>\n<li>pyynt\u00f6 varjeltua saatanan hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4, joita varmasti tulee \u2013 Jobin esimerkki ja Jeesuksen sanat Pietarille ennen Getsemanea (Luuk 22:31-32)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Pyynt\u00f6 p\u00e4\u00e4st\u00e4 pahasta voi tarkoittaa vapautumista:<\/p>\n<ul>\n<li>pahasta henkil\u00f6st\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 saatanasta<\/li>\n<li>pahasta yleisell\u00e4 tasolla<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4t\u00e4 vapautumista saamme pyyt\u00e4\u00e4 jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle sek\u00e4 sen lopullista t\u00e4yttymyst\u00e4 aikojen lopulle.<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong><em>Sill\u00e4 sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Vertaa 1 Aikakirjan 29:11-13. T\u00e4m\u00e4 rukouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s on uskon, kunnioituksen ja ylistyksen ilmaus.<\/p>\n<p>Uskovan rukous ei p\u00e4\u00e4ty toivottomuuteen vaan varmuuteen siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4 Jumala kuulee rukouksemme ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Rukoile sin\u00e4kin Is\u00e4 meid\u00e4n \u2013 syd\u00e4mest\u00e4si, pohdiskellen, luottavaisesti!<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong>IS\u00c4 MEID\u00c4N<\/strong><\/span><\/p>\n<p><em><span style=\"color: #008000;\"><strong>Is\u00e4 meid\u00e4n, joka olet taivaissa.<br \/>\nPyhitetty olkoon sinun nimesi.<br \/>\nTulkoon sinun valtakuntasi.<br \/>\nTapahtukoon sinun tahtosi, my\u00f6s maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kuin taivaassa.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<p><em><span style=\"color: #008000;\"><strong>Anna meille t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme.<br \/>\nJa anna meille meid\u00e4n syntimme anteeksi,<br \/>\nniin kuin mekin anteeksi annamme niille,<br \/>\njotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<p><em><span style=\"color: #008000;\"><strong>\u00c4l\u00e4k\u00e4 saata meit\u00e4 kiusaukseen,<br \/>\nvaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 meid\u00e4t pahasta.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<p><em><span style=\"color: #008000;\"><strong>Sill\u00e4 sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.<br \/>\nAamen.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>RUKOUKSEN SUNNUNTAI\u00a0 (5. su p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4) Syd\u00e4men puhetta Jumalan kanssa Kristittyjen rukouskulkueita j\u00e4rjestettiin Roomassa 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat kev\u00e4isin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta l\u00e4htien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain v\u00e4lisiin arkip\u00e4iviin. Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siit\u00e4, mit\u00e4 rukoileminen on ja mit\u00e4 lupauksia siihen sis\u00e4ltyy. Teksteiss\u00e4 kerrotaan my\u00f6s Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. \u00a0 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-4828","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4828","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4828"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4828\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4828"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}