{"id":4469,"date":"2016-04-01T11:01:26","date_gmt":"2016-04-01T11:01:26","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4469"},"modified":"2016-04-01T11:01:26","modified_gmt":"2016-04-01T11:01:26","slug":"anteeksiantamisen-tarkeys-vaikeus-ja-siunaus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4469","title":{"rendered":"Kallioinen: Anteeksiantamisen t\u00e4rkeys, vaikeus ja siunaus"},"content":{"rendered":"

ANTEEKSIANTAMISEN T\u00c4RKEYS, VAIKEUS JA SIUNAUS<\/strong><\/p>\n

Halikko 4.11.2012
\nJukka Kallioinen, Kansanl\u00e4hetys<\/p>\n

 <\/p>\n

EVANKELIUMI<\/strong><\/p>\n

Jeesus sanoo: “Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi.
\nMutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.” <\/em>(Matt.6:14-15)<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

SAARNA<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teemaksi on annettu: Antakaa toisillenne anteeksi<\/em><\/strong><\/p>\n

Evankeliumitekstimme on melko rankkaa sanomaa. Jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne. Hurjalta vaatimukselta kuulostaa. Jos tuijotamme vain noita sanoja, ahdistumme melkoisesti. Tuntuu jopa toivottomalta. Tarkoittaako Jeesus todellakin sit\u00e4, ett\u00e4 jos min\u00e4 en anna vaikkapa Pekalle anteeksi, niin Jumala ei anna anteeksi minun syntej\u00e4ni. Tekstimme on pieni osa Jeesuksen vuorisaarnasta. Vuorisaarnassa Jeesus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monessa paikassa hyvin voimakkaita ilmaisuja. Jeesuksen sanoma ei ole ainakaan mit\u00e4\u00e4n l\u00e4ssyn l\u00e4ssyn puhetta.<\/p>\n

Jeesus sanoi esimerkiksi: Jokainen, joka sanoo veljelleen senkin h\u00f6lm\u00f6, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion ja se, joka sanoo sin\u00e4 hullu, on ansainnut helvetin tulen.<\/em><\/p>\n

Jos oikea silm\u00e4si viettelee sinua, rep\u00e4ise se irti ja heit\u00e4 pois. Jos oikea k\u00e4tesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heit\u00e4 pois.<\/em><\/p>\n

T\u00e4llaisilla voimakkailla ilmaisuilla Jeesus haluaa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t ja h\u00e4n haluaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n syd\u00e4memme oikea tila. Meid\u00e4n tulisi tutkia syd\u00e4nt\u00e4mme niin, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isimme, mik\u00e4 syd\u00e4memme asenne on sen takana, kun huudamme toiselle, s\u00e4 oot ihan hullu. Vai onko se todellakin silm\u00e4 tai k\u00e4si, joka minua viettelee, vai onko se minun syntinen olemukseni.<\/p>\n

Ent\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Jeesuksen sana: Jos ette anna anteeksi toisille, ei is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.\u00a0 <\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4h\u00e4n liittyy Is\u00e4 meid\u00e4n -rukoukseen, jossa rukoilemme: Anna meille meid\u00e4n syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet. <\/em><\/p>\n

Kun pyyd\u00e4n syntej\u00e4ni anteeksi, voinko samalla j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itselleni oikeuden rakkaudettomuuteen, katkeruuteen tai vihaan jotakin l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4ni kohtaan. Eli todellisuudessa rukoilenkin: Anna meille meid\u00e4n syntimme anteeksi, paitsi se, ett\u00e4 min\u00e4 haluan edelleen vihata ja olla katkera sille ja sille henkil\u00f6lle. Jeesus panee t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sanojensa kautta meid\u00e4t tiukoille edess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n

Ehdoton anteeksiantamus<\/em><\/strong><\/p>\n

Meille on opetettu ja edelleen opetetaan, ettei Jumalan anteeksiannolle ole mit\u00e4\u00e4n ehtoja. N\u00e4in todellakin on. Ei todellakaan ole niin, ett\u00e4 ensin min\u00e4 annan anteeksi ja vasta sitten Jumala antaa anteeksi. Ei ole niin, ett\u00e4 ensin min\u00e4 rakastan Jumalaa ja sitten Jumalakin rakastaa minua. Jos n\u00e4in olisi, kuka meist\u00e4 voisi iloiten uskoa, ett\u00e4 syntini on annettu anteeksi.\u00a0 Koskaan me emme ole t\u00e4ysin vilpitt\u00f6mi\u00e4 edes synnin tunnustamisessa.<\/p>\n

Jos ajattelemme tai jos uskallamme ajatella syv\u00e4llisesti ihmissuhteitamme, niin eik\u00f6h\u00e4n joka ikiselt\u00e4 l\u00f6ydy sellaisia tuttavia tai tuntemattomia, joita kohtaan kokee jotain ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tunnetta, ehk\u00e4 inhoa, kateutta, katkeruutta, jopa vihaa. Jokin asia on j\u00e4\u00e4nyt kaivelemaan. Ehk\u00e4 viel\u00e4 vuosikymmenien p\u00e4\u00e4st\u00e4 parjaamme jotakin kertomalla, kuinka se ja se teki minulle inhottavan tempun.<\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00f6 tuollaiset ajatukset ja sanat ole merkkin\u00e4 siit\u00e4, etten ole antanut t\u00e4ysin anteeksi. Kyll\u00e4 syd\u00e4meen j\u00e4\u00e4 joskus hyvin syvi\u00e4 haavoja, joista paraneminen ei ole helppoa ja muisto j\u00e4\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4ksi. Ja kuitenkin Jeesus kehottaa meit\u00e4 antamaan anteeksi ja rakastamaan jopa vihamiehi\u00e4mme.<\/p>\n

Aivan kuin Jeesus noilla ankarilla ja ehdottomilla sanoilla ottaisi meit\u00e4 rinnuksista kiinni ja nostaisi sein\u00e4\u00e4 vastaan ja kysyisi, et kai sin\u00e4 vain valehtele Jumalalle, kun rukoilet Is\u00e4 meid\u00e4n rukousta. Mutta sitten Jeesus laskee meid\u00e4t alas ja sanoo: Sinun syntisi on annettu anteeksi. Anteeksianto tapahtuu loppujen lopuksi t\u00e4ysin armosta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Otetaanpa muutama Raamatun esimerkki Jumalan ehdottomasta anteeksiantamuksesta<\/em><\/strong><\/p>\n

Jeesus kertoi vertauksen kahdesta rukoilijasta, jotka meniv\u00e4t temppeliin. Fariseus ja publikaani. Fariseuksen kohdalla ei voida lainkaan puhua syntisen rukouksesta, koska h\u00e4n ei kokenut olevansa syntinen, vaan erinomainen ihminen. H\u00e4n kyll\u00e4 tunsi lain, mutta jostain syyst\u00e4 laki ei ollut saanut h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omaa syyllisyytt\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Publikaani oli el\u00e4nyt syntist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 julkisestikin. H\u00e4nen kohdallaan laki oli saanut tehd\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ennen kuin tuli rukoilemaan.<\/p>\n

Publikaani rukoili lyhyesti: \u201dJumala, ole minulle syntiselle armollinen\u201d (Luuk.18:13). Se riitti. Jeesus ei laittanut mit\u00e4\u00e4n ehtoa, vaan vastasi: “Min\u00e4 sanon teille: h\u00e4n l\u00e4hti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei.<\/em>\u201d (Luuk.18:14)<\/p>\n

Ei publikaani luetellut erikseen joitakin synnillisi\u00e4 tekoja, joita oli tehnyt. H\u00e4n tajusi, ett\u00e4 on syntinen Jumalan edess\u00e4. H\u00e4n ei pyyt\u00e4nyt puhdistusta vain jostakin tietysti synnist\u00e4, vaan koko syntisest\u00e4 olemuksestaan. H\u00e4nen syntins\u00e4 ei ollut ainoastaan se, ett\u00e4 oli riist\u00e4nyt rahaa ihmisilt\u00e4 v\u00e4\u00e4rin perustein. Siihen liittyi paljon muutakin synti\u00e4.<\/p>\n

Ent\u00e4 ristin ry\u00f6v\u00e4rit. Toinen, vaikka varmasti tiesi, ett\u00e4 oli rikkonut yhteiskunnallisia lakeja vastaan, ei kokenut olevansa syyllinen Jumalan edess\u00e4 ja siksi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n anonut armoa. Ei ollut tarvetta anteeksiantamukselle. H\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 oli paatunut Jumalan edess\u00e4 ja niin h\u00e4n pilkkasi Jeesusta.<\/p>\n

Toinen ry\u00f6v\u00e4reist\u00e4 tajusi, ettei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 taivaaseen, koska on syntinen. H\u00e4n ei ollut rikkonut ainoastaan yhteiskunnallisia lakeja vastaan, vaan my\u00f6s Jumalan lakia vastaan. Siksi h\u00e4n yksinkertaisesti juuri ennen kuolemaansa turvautui vierell\u00e4\u00e4n olevaan Jeesukseen sanoen: Muista minua, kun tulet valtakuntaasi<\/em>.<\/p>\n

Se riitti pelastamaan h\u00e4net. Jeesus vastasi: Totisesti jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n olet minun kanssani paratiisissa.<\/em> Siihen Jeesus ei lis\u00e4nnyt yht\u00e4\u00e4n ehtoa. Tuo mies sai kuolla onnellisena tiet\u00e4en, ett\u00e4 jo sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saisi olla paratiisissa. Jos noiden ry\u00f6v\u00e4rien omaisia oli seuraamassa tilannetta ristien juurella, siell\u00e4 oli varmasti monenlaisia tunteita pinnalla. Toisen ry\u00f6v\u00e4rin omaiset j\u00e4iv\u00e4t ahdistuneiksi, toisen omaiset saivat, surunsa keskell\u00e4, n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla jotain taivaallisen ihanaa.<\/p>\n

Kerran Jeesuksen luo kannettiin halvaantunut mies, joka ei pystynyt ilmaisemaan ajatuksiaan sanoin. Yst\u00e4v\u00e4t ajattelivat, ett\u00e4 tuon miehen suurin ongelma oli h\u00e4nen sairautensa. H\u00e4net kannettiin kuitenkin sellaisen henkil\u00f6n eteen, joka pystyi kuulemaan my\u00f6s syd\u00e4mess\u00e4 olevat rukoukset. Halvaantuneen miehen suurin ongelma ei ollut h\u00e4nen sairautensa, vaan synti, joka piinasi h\u00e4nen mielt\u00e4\u00e4n. Siksi Jeesus vastasi h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 huutoon sanomalla: Yst\u00e4v\u00e4ni, sinun syntisi on annettu anteeksi.<\/em> Oliko siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ehtoa? Voiko siin\u00e4 tilanteessa olla mit\u00e4\u00e4n niin suurta ilosanomaa syntiens\u00e4 takia vaikeroivalle ihmiselle kuin sana: Sinun syntisi on annettu anteeksi. En osaa sanoa, mutta voi olla, ett\u00e4 se sana olisi riitt\u00e4nyt tuolle miehelle, mutta Jeesus antoi viel\u00e4 enemm\u00e4n, h\u00e4n paransi my\u00f6s miehen ruumiin.<\/p>\n

Tuhlaajapoika-vertaus on meille kaikille hyvin tuttu. Tuhlaajapoika joutui kokemaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen konkurssin, mutta se oli lopulta suuri siunaus h\u00e4nen kohdallaan. Kaiken kokemansa kautta ja ennen kaikkea kohdatessaan is\u00e4ns\u00e4 ehdottoman rakkauden h\u00e4n ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut rikkonut vain is\u00e4\u00e4ns\u00e4 vastaan, vaan my\u00f6s taivasta eli Jumalaa vastaan. H\u00e4n sai armahduksen.<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n

Anteeksiantamattomuuden vaikutukset ja juuret<\/em><\/strong><\/p>\n

Me tied\u00e4mme eritt\u00e4in hyvin sen, ett\u00e4 viha ja katkeruus myrkytt\u00e4v\u00e4t omaa syd\u00e4nt\u00e4mme ja tekev\u00e4t nimenomaan meille itsellemme haittaa. Ei katkeruus tai viha hy\u00f6dyt\u00e4 tipan tippaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ihmissuhteissamme. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy sielunvihollisen kierous, kun se uskottelee meille, ett\u00e4 meill\u00e4 on oikeus olla katkeria ja vihata jotakin henkil\u00f6\u00e4. Me onnettomat herk\u00e4sti uskomme tuon valheen ja pilaamme niin oman kuin toistenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kaikilla meill\u00e4 on kokemuksia siit\u00e4, kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 tuntuu joskus haukkua ja parjata jotakin henkil\u00f6\u00e4 toisille. Varsinkin jos kuulijamme on my\u00f6s kokenut parjatun henkil\u00f6n inhottavana. Siin\u00e4 posket hehkuen kilpaa kaivellaan inhottavia puolia yhteisest\u00e4 vihollisesta. Siin\u00e4 hetkess\u00e4 ei ehk\u00e4 tule mieleen, ett\u00e4 samanaikaisesti rikomme Pyh\u00e4n Jumalan tahtoa vastaan. Luther selitt\u00e4\u00e4 kahdeksatta k\u00e4sky\u00e4 \u201d\u00c4l\u00e4 lausu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 todistusta l\u00e4himm\u00e4isest\u00e4si<\/em>\u201d seuraavasti:<\/p>\n

Meid\u00e4n tulee niin pel\u00e4t\u00e4 ja rakastaa Jumalaa, ett\u00e4 emme puhu l\u00e4himm\u00e4isest\u00e4mme per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, pet\u00e4 h\u00e4nen luottamustaan, panettele h\u00e4nt\u00e4 tai tahraa juoruilla h\u00e4nen mainettaan, vaan puolustamme h\u00e4nt\u00e4, puhumme h\u00e4nest\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja tulkitsemme kaiken h\u00e4nen parhaakseen. <\/em><\/p>\n

Eli kun rukoilemme Is\u00e4 meid\u00e4n-rukousta ja siell\u00e4 tulemme kohtaan \u201dJa anna meille meid\u00e4n syntimme<\/em> anteeksi,<\/em> niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet\u201d,<\/em> joudummekin huomaamaan, ett\u00e4 min\u00e4h\u00e4n se varsinaisesti olen rikkonut toisia kohtaan ja ennen kaikkea olen rikkonut Jumalan tahtoa vastaan. Minussa, se on minun lihassani, ei ole tervett\u00e4 paikkaa. Tahtoa ehk\u00e4 olisi tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mutta ei voimia. Kuinka min\u00e4 voisin mukamas tuomita l\u00e4himm\u00e4iseni, kun itse olen n\u00e4in kiero ja rakkaudeton. Anteeksiantamaton mieli kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 jokin uskossamme ei oikein toimi. Olemme sokeita itse\u00e4mme kohtaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Muistatte varmaan sen Jeesuksen vertauksen, jossa kuningas antoi palvelijalleen anteeksi 10\u00a0000 talentin velan, mutta tuo palvelija ei antanut ty\u00f6toverilleen anteeksi sadan denarin velkaa. Tuo 10\u00a0000 talenttia tarkoittaa 60 miljoonaa p\u00e4iv\u00e4palkkaa eli niin mielett\u00f6m\u00e4n isoa rahasummaa, ettei tuo palvelija olisi mill\u00e4\u00e4n pystynyt sit\u00e4 maksamaan, vaikka pyysikin kuninkaalta k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja lupasi maksaa kaiken. H\u00e4nen palkoillaan siihen menisi aikaa 200\u00a0000 vuotta eik\u00e4 h\u00e4nelle j\u00e4isi el\u00e4miseen yht\u00e4\u00e4n rahaa.<\/p>\n

Toisen palvelijan 100 denarin velka tarkoittaa sataa ty\u00f6miehen p\u00e4iv\u00e4palkkaa. Iso summahan sekin on, mutta verrattuna 60 miljoonaan p\u00e4iv\u00e4palkkaan, se tuntuu todella mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pienelt\u00e4.<\/p>\n

Jos Jeesus antaa meille jokaiselle anteeksi kuudenkymmenen miljoonan p\u00e4iv\u00e4palkan suuruisen syntivelkamme, niin emmek\u00f6 me voisi antaa sadan p\u00e4iv\u00e4palkan suuruisen syntivelan, jonka yst\u00e4v\u00e4mme on meille velkaa.<\/p>\n

Jostain syyst\u00e4 tuo 10000 talentin velan anteeksisaanut palvelija ei loppujen lopuksi ymm\u00e4rt\u00e4nyt, kuinka valtavan summan h\u00e4n oli saanut anteeksi. Jos olisi ymm\u00e4rt\u00e4nyt, niin eik\u00f6h\u00e4n h\u00e4n siin\u00e4 tapauksessa olisi antanut ty\u00f6toverilleen anteeksi h\u00e4nen pienen velkansa.<\/p>\n

Onko t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4nkin ongelmamme? Emme n\u00e4e omaa syntisyytt\u00e4mme kovinkaan syv\u00e4sti ja siksi emme anna my\u00f6sk\u00e4\u00e4n anteeksi l\u00e4himm\u00e4isellemme, joka on meit\u00e4 vastaan rikkonut.<\/p>\n

Japanissa t\u00f6rm\u00e4simme hyvin usein armottomuuteen rikoksen tai vahingon tehnytt\u00e4 ihmist\u00e4 kohtaan. Monet kerrat kuulimme sanottavan: En ikin\u00e4 tule antamaan anteeksi. Kuolemantuomiota vaadittiin hyvin usein. Kuinka moni ihminen pilaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 nimenomaan siksi, ett\u00e4 kantaa syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n katkeruutta tai vihaa toista kohtaan. Kuinka moni valvoo \u00f6isin vain sen t\u00e4hden, ett\u00e4 pohdiskelee, miten selvit\u00e4 vihaamansa ihmisen kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Anteeksiantamukseen<\/em><\/strong><\/p>\n

Se, ett\u00e4 voimme antaa anteeksi toisille, on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 itse olemme saaneet kokea armahduksen ja suuren anteeksiannon. Joskus se kyll\u00e4kin vie vuosia tai jopa vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin pystymme syd\u00e4mest\u00e4mme antamaan anteeksi, koska teko on saattanut olla niin j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n paha. Mutta se, ett\u00e4 kannan kaunaa enk\u00e4 haluakaan antaa anteeksi, tuhoaa nimenomaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ja usein myrkytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita ihmissuhteita.<\/p>\n

Yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 keinona p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in paranemisen tiell\u00e4 on alkaa rukoilla sen l\u00e4himm\u00e4isen puolesta, jolle emme pysty antamaan anteeksi.<\/p>\n

Jos pystyisimme toteuttamaan Jeesuksen tahdon, alkaisi tapahtua suuria. Jeesus sanoi: Rakastakaa vihamiehi\u00e4nne, tehk\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 niille, jotka teit\u00e4 vihaavat. Siunatkaa niit\u00e4, jotka teit\u00e4 kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teit\u00e4. Rakastakaa vihamiehi\u00e4nne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta<\/em>.<\/p>\n

Jos t\u00e4m\u00e4 saisi tapahtua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, pikku hiljaa syd\u00e4memme asenne muuttuisi tuota henkil\u00f6\u00e4 kohtaan, jolle emme voi antaa anteeksi. Jumala alkaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n meid\u00e4n omassa syd\u00e4mess\u00e4mme. Alamme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n uusin silmin itsemme ja l\u00e4himm\u00e4isemme. Oman velkamme suuruus alkaa hahmottua ja l\u00e4himm\u00e4isemme velan pienuus tulee esiin.<\/p>\n

Paavali kirjoitti: Miss\u00e4 synti on tullut suureksi, siin\u00e4 armo on tullut ylenpalttiseksi<\/em>.<\/p>\n

On ihmisi\u00e4, jotka haluaisivat antaa anteeksi, mutta raastavan kipe\u00e4t haavat haraa vastaan. Haluaisi antaa anteeksi, mutta ei pysty. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n se meid\u00e4n syntisyytemme on.<\/p>\n

Paavali puki sen seuraaviin sanoihin: Tahtoisin kyll\u00e4 tehd\u00e4 oikein, mutta en pysty siihen. En tee sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tahdon, vaan sit\u00e4 pahaa, mit\u00e4 en tahdo. Haluan tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mutta en p\u00e4\u00e4se irti pahasta.<\/em> T\u00e4m\u00e4nkin voi kertoa rukouksessa Jeesukselle.<\/p>\n

Kun Jumala armossaan tekee Sanansa kautta ty\u00f6t\u00e4\u00e4n syd\u00e4mess\u00e4mme, se tekee kipe\u00e4\u00e4, kun tajuaa, ett\u00e4 olen l\u00e4pikotaisin syntinen ihminen. Mutta se kipu on parantavaa kipua.<\/p>\n

Vasta syyllisyyden tunnon kautta, me laskemme aseemme ja olemme valmiit ottamaan vastaan armahduksen. Samanaikaisesti, kun Pyh\u00e4 Henki kirkastaa meille syntimme, h\u00e4n kirkastaa meille my\u00f6s Jeesuksen sovitusty\u00f6n ihmeellisyyden.<\/p>\n

Sinun syntisi on annettu anteeksi. Siit\u00e4 nousee halu antaa l\u00e4himm\u00e4iselle anteeksi h\u00e4nen rikkomuksensa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jukka Kallioinen<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ANTEEKSIANTAMISEN T\u00c4RKEYS, VAIKEUS JA SIUNAUS Halikko 4.11.2012 Jukka Kallioinen, Kansanl\u00e4hetys   EVANKELIUMI Jeesus sanoo: “Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.” (Matt.6:14-15) \u00a0 SAARNA T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teemaksi on annettu: Antakaa toisillenne anteeksi Evankeliumitekstimme on melko […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-4469","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4469","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4469"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4469\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4469"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}