{"id":4286,"date":"2016-03-18T08:34:48","date_gmt":"2016-03-18T08:34:48","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4286"},"modified":"2016-03-18T08:34:48","modified_gmt":"2016-03-18T08:34:48","slug":"ylosnousemus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4286","title":{"rendered":"Yl\u00f6snousemus"},"content":{"rendered":"<p><strong>JEESUKSEN YL\u00d6SNOUSEMUS MARKUKSEN EVANKELIUMIN VALOSSA<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Jeesuksen hautaaminen<\/strong> (15:42-47)<\/p>\n<p>Jeesus kuoli juutalaisen kellon mukaan yhdeks\u00e4nnell\u00e4 hetkell\u00e4 (klo 15 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4) ja sapatti alkoi perjantain iltana kolme tuntia my\u00f6hemmin (klo 18 paikkeilla). Siksi h\u00e4nen hautaamisellaan oli kiire. Jeesuksen hautaamisesta huolehti Suuren neuvoston j\u00e4sen <em>Joosef Arimatialainen<\/em>. H\u00e4n oli poikkeus Suuressa neuvostossa, sill\u00e4 h\u00e4n katsoi syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n ja tunnisti Jeesuksen hyvyyden. Arvovaltaisena henkil\u00f6n\u00e4 sai luvan haudata Jeesuksen sukunsa arvohautaan, joka oli kallioon hakattu luola.<\/p>\n<p>Jeesus k\u00e4\u00e4rittiin liinoihin, jotka kitattiin noin 40 kg painoisille hyv\u00e4nhajuisilla voiteilla. \u201dPaketti\u201d kovettui nopeasti eik\u00e4 k\u00e4\u00e4rinliinoja voitu en\u00e4\u00e4 avata. Kuolleen kasvoille laitettiin kasvoliina. Kun Jeesus nousi kuolleista, j\u00e4ljell\u00e4 oli vain tyhj\u00e4 k\u00e4\u00e4rinliinakotelo, josta oli mahdotonta p\u00e4\u00e4st\u00e4 ulos rikkomatta kovettunutta koteloa. Ns. Torinon k\u00e4\u00e4rinliina ei ole tarpeellinen todiste Kristuksesta. Kristillinen usko ei perustu reliikkeihin ja muinaismuistoihin, vaikka arkeologialla on oma t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Uskonnollinen ihminen tekee reliikeist\u00e4 ep\u00e4jumalanpalveluksen kohteita.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Jeesuksen yl\u00f6snousemus (16:1-14)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Jeesuksen Kristuksen luovuttamaton ainutlaatuisuus<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kristinusko on el\u00e4m\u00e4nyhteytt\u00e4 ristiinnaulittuun ja yl\u00f6snousseeseen Vapahtajaan Jeesuksen Kristukseen Raamatun ilmoituksen mukaisesti. Ihminen on langennut syntiin ja turmeltunut. H\u00e4n on menett\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4n. Ainoa mahdollisuus saada yhteys kaiken uudeksi tekev\u00e4\u00e4n Luojaan toteutuu Jeesuksen sovituskuoleman ja yl\u00f6snousemuksen kautta. Ristinkuolemassa synti sovitettiin ja yl\u00f6snousemus on Jumalan antama vakuutus sovituksen p\u00e4tevyydest\u00e4. Lis\u00e4ksi yl\u00f6snousemus tuo uuden el\u00e4m\u00e4n todellisuuden Kristuksen omien syd\u00e4miin.<\/p>\n<p>Kristuksen alkuper\u00e4n, persoonan, el\u00e4m\u00e4n, opetusten, tekojen, ristinty\u00f6n ja yl\u00f6snousemuksen kielt\u00e4minen on kristinuskon kielt\u00e4mist\u00e4 ja siit\u00e4 luopumista. Valitettavan moni kristillisiin kaapuihin pukeutuva on innokas kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne ja v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 niill\u00e4 ei ole keskeist\u00e4 merkityst\u00e4. Valitettavan moni lukee mieluummin n\u00e4iden henkil\u00f6iden mielipiteit\u00e4 sanomalehdist\u00e4 etenkin joulun ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan kuin ett\u00e4 lukisi Raamattua ja haluaisi itse kohdata Vapahtajan.<\/p>\n<p>Jeesuksen persoona ihmiseksi tulleena Jumalana, ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus ovat ainutlaatuisia ja luovuttamattomia. Jeesus tunnetaan ja h\u00e4nt\u00e4 siteerataan monissa muissakin suurissa uskonnoissa, vaikka h\u00e4nen olemuksensa ja tekojensa keskeinen ydin kiellet\u00e4\u00e4n. Niiss\u00e4 Jeesus on korkeintaan profeetta tai valaistunut guru. Liberaaliteologiassa Jeesusta pidet\u00e4\u00e4n korkeintaan hyv\u00e4n\u00e4 puhujana mutta silti tavallisena ihmisen\u00e4. Monille Jeesus kelpaa herttaisena seimenvauvana, mutta ei syntien sovittajana ja yl\u00f6snousseena Herrana.<\/p>\n<p>Kristillinen usko on l\u00e4pikotaisin historiaan ankkuroitu. Jumala luo todellisen maailman ja ihmisen kuvakseen. Historian tapahtumat ovat todellisia ja Jumala toimii sen keskell\u00e4. Jumalan Sana tulee todelliseksi kirjoitukseksi ja viel\u00e4 enemm\u00e4n: el\u00e4v\u00e4ksi persoonaksi Kristuksessa Jeesuksessa. Koska synti, kuolema ja pahan valta on todellisuutta, t\u00e4ytyy niiden ratkaisukin olla todellinen. Pelkk\u00e4 uskonnollinen kielipeli, tyhj\u00e4 sanojen helin\u00e4 ei auta ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 Jeesus Kristus on todella ihmiseksi tullut Jumala, joka ihmisen\u00e4 kuolee ristill\u00e4 ja nousee ruumiillisesti yl\u00f6s. Jumalan pelastusteko koskettaa koko ihmist\u00e4 (henke\u00e4, sielua ja ruumista). Synti tulee todella sovitetuksi ja sen valta murenee. Kuoleman valta ja tarkoitus lakkaavat ja yl\u00f6snousemuksen todellisuus alkaa. Pimeyden henkivallat menett\u00e4v\u00e4t asemansa ja tarttumapinnan ihmiseen. Voitto on todellinen ja sen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano tapahtuu hetki hetkelt\u00e4, mutta viel\u00e4 vajavaisesti. T\u00e4ysi t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano tapahtuu todellisessa Kristuksen tulemuksessa, todellisessa viimeisess\u00e4 tuomiossa ja todellisessa uuden maailman luomisessa.<\/p>\n<p>Jeesuksen Kristuksen mukana kristinusko joko seisoo tai kaatuu. Kristillisen uskon r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen levi\u00e4minen ja voittokulku (k\u00e4rsimysten kautta) on el\u00e4v\u00e4 todiste Jeesuksen yl\u00f6snousemusvoimasta. Universaali kristillinen seurakunta ja kristityt ovat saaneet uskon, toivon ja rakkauden voiman tehd\u00e4 ja luoda hyv\u00e4\u00e4. Raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 on luotu monia kirjakieli\u00e4 kuten suomi, kansalle on opetettu luku- ja kirjoitustaitoa, on perustettu koululaitos ja monia oppilaitoksia, on aloitettu sosiaali-, terveys- ja sairaanhoitoty\u00f6, on diakoniaa l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana jne. jne.<\/p>\n<p>Maailmanhistoriassa, uskonnoissa ja aatteissa ei ole koskaan annettu kenellek\u00e4\u00e4n sellaista universaalia ja pelastavaa merkityst\u00e4 kuin Jeesuksella on. H\u00e4n on ainut ristinkuolemalla universaalin sovituksen tuonut ja ainut ruumiillisesti kuolemasta taivaisiin yl\u00f6snoussut. Kun uskontojen perustajilla on hautansa, Kristuksen hauta on tyhj\u00e4. H\u00e4n on ainut synnin, kuoleman ja pahan vallan voittaja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jeesus her\u00e4tettiin kuolleista<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jumala her\u00e4tti Jeesuksen kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuolleista. T\u00e4m\u00e4n todellisuuden kohtasivat sadat silminn\u00e4kij\u00e4t, joiden todistus on talletettu Uuden testamentin sivuille. Jo Vanha testamentti ennakoi monin tavoin kuoleman vallan murtumista ja iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n koittamista. Ilmaisu \u201dkolmas p\u00e4iv\u00e4\u201d perustui juutalaiseen vuorokauteen: vuorokausi vaihtuu illalla noin klo 18. Jeesus kuoli perjantaina (ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4), h\u00e4nen ruumiinsa oli haudan levossa sapattilauantain (toinen p\u00e4iv\u00e4) ja h\u00e4n koki ruumiin yl\u00f6snousemuksen varhain sunnuntain aamuna (kolmas p\u00e4iv\u00e4).<\/p>\n<p>Jeesuksen persoona, opetukset, teot ja etenkin ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus ovat kristillisen julistuksen, evankeliumin ydin. Julistamme voiton sanomaa, jolla on tarkka, luovuttamaton sis\u00e4lt\u00f6. Paavali kiteytti: \u201d<em>Kristus kuoli meid\u00e4n syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, h\u00e4net haudattiin, h\u00e4net her\u00e4tettiin kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, niin kuin oli kirjoitettu, ja h\u00e4n ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista&#8221;<\/em> (1 Kor 15:3-5). Mit\u00e4\u00e4n muuta evankeliumia ja kristillist\u00e4 uskoa ei ole.<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Ristiinnaulittu ja yl\u00f6snoussut Vapahtaja on voitonsanoma<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jeesuksen yl\u00f6snousemus on jokaiselle kristitylle ehdoton historiallinen perustotuus.<\/p>\n<p><strong><em>Paavali<\/em><\/strong> ilmaisi t\u00e4m\u00e4n sanomalla: <em>&#8220;Ellei Kristusta ole her\u00e4tetty, silloin meid\u00e4n julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa my\u00f6s teid\u00e4n uskonne&#8221;<\/em> (1 Kor 15:14). Kaikki apostolit ja yl\u00f6snousseen Kristuksen kohdanneet ihmiset jakoivat t\u00e4m\u00e4n saman, syv\u00e4n varmuuden ja ilon.<\/p>\n<p><strong><em>Pietari<\/em><\/strong> julisti pian p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4isen\u00e4 helluntaina: <em>&#8220;Daavid oli profeetta, ja Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa Daavidin valtaistuimelle h\u00e4nen oman j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4. Daavid tiesi t\u00e4m\u00e4n ja n\u00e4ki ennalta Kristuksen yl\u00f6snousemuksen&#8230; T\u00e4m\u00e4n Jeesuksen on Jumala her\u00e4tt\u00e4nyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia&#8221;<\/em> (Apt 2:31, 32)\u2026 <em>&#8220;Te surmasitte el\u00e4m\u00e4n ruhtinaan! Mutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista; me olemme sen todistajia&#8221;<\/em> (Apt 3:15). <em>&#8220;Teit\u00e4 varten ennen muita Jumala on nostanut kuolleista palvelijansa&#8221;<\/em> (Apt 3:26).<\/p>\n<p>Pietari julisti, vaikka uskonnollinen johto oli sit\u00e4 ankarasti vastaan: <em>&#8220;He olivat suutuksissaan siit\u00e4, ett\u00e4 apostolit opettivat kansaa ja Jeesuksen yl\u00f6snousemukseen vedoten julistivat yl\u00f6snousemusta kuolleista&#8221; <\/em>(Apt 4:2)\u2026 <em>&#8220;H\u00e4net te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista&#8221; <\/em>(Apt 4:20). <em>&#8220;Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta&#8221;<\/em> (Apt 4:33).<\/p>\n<p>Alkuseurakunta joutui kohtaamaan jopa marttyyrikuolemaa julistaessaan evankeliumia. Ensimm\u00e4inen marttyyri oli <strong><em>Stefanos<\/em><\/strong>: <em>&#8220;Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja n\u00e4ki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella. H\u00e4n sanoi: &#8220;Taivaat ovat avoinna minun silmieni edess\u00e4, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!&#8221;<\/em> (Apt 7:56).<\/p>\n<p>Samaa julisti pakanoiden apostoli <strong><em>Paavali<\/em><\/strong>: <em>&#8220;Mutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. H\u00e4n ilmestyi sitten usean p\u00e4iv\u00e4n aikana niille, jotka yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin. N\u00e4m\u00e4 ovat nyt h\u00e4nen todistajiaan, he todistavat h\u00e4nest\u00e4 Israelin kansalle\u201d<\/em> (Apt 13:29-31). H\u00e4n julisti Ateenassa: <em>&#8220;H\u00e4n on n\u00e4et m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt p\u00e4iv\u00e4n, jona h\u00e4n oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka h\u00e4n on siihen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n asettanut. Siit\u00e4 h\u00e4n on antanut kaikille takeet her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net kuolleista.&#8221;<\/em> (Apt 17:31-32). H\u00e4n sanoi my\u00f6s: <em>&#8220;Min\u00e4 puhun vain siit\u00e4, mink\u00e4 profeetat ja Mooses ovat ennustaneet tapahtuvan, en mist\u00e4\u00e4n muusta, puhun siit\u00e4, ett\u00e4 Messiaan tuli k\u00e4rsi\u00e4 kuolema ja ensimm\u00e4isen\u00e4 nousta kuolleista sek\u00e4 julistaa valon sanomaa niin meid\u00e4n kansallemme kuin muillekin kansoille&#8221; <\/em>(Apt 26:23-24).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen todisteet<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Mik\u00e4li Jeesus ei olisi noussut kuolleista, h\u00e4nen sanomansa olisi kuollut. Jeesus olisi j\u00e4\u00e4nyt tuhansien teloitettujen rikollisten joukkoon. Kukaan ei olisi riskeerannut omaa henke\u00e4\u00e4n julistamalla ep\u00e4varmoja, jopa valheellisia v\u00e4itteit\u00e4 Jeesuksen merkityksest\u00e4. Mutta n\u00e4in ei k\u00e4ynyt. Jeesus nousi kuolleista ja ilmestyi seuraajilleen. He saivat valtavan Pyh\u00e4n Hengen antaman voiman ja varmuuden. Kristinusko levisi kautta maailman l\u00e4pi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten vainojen.<\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p><em>Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta todistavat monet ilmeiset seikat:<\/em><\/p>\n<ul>\n<li><u>Ilmestyskokemukset<\/u>: Uuteen testamenttiin on talletettu kymmenen eri tilannetta, joissa Jeesus ilmestyi omilleen yl\u00f6snousemuksensa j\u00e4lkeen (Joh 20:11-18; Matt 28:9; Luuk 24:34; Luuk 24:13-35; Luuk 24:36-42; Joh 20:24-29; 1 Kor 15:6; 1 Kor 15:7; Joh 21:1-23; Luuk 24:50-52; Apt 1:3). Paavali liitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n joukkoon Damaskon tiell\u00e4 h\u00e4nelle tapahtuneen Kristuksen ilmestymisen vuoksi (1 Kor 15:18). Jeesus ilmestyi hyvin erilaisissa olosuhteissa, vuorokauden eri aikoina ja yll\u00e4tt\u00e4en. Paikkoina oli puutarha, huone, tie, Galilean vuori, Genetsaretin j\u00e4rven ranta ja \u00d6ljym\u00e4ki. Ilmestymisi\u00e4 todisti sadat ihmiset, joiden kertomuksiin evankeliumikirjat perustuvat (Luuk 1:1-3).<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><u>Jeesuksen tyhj\u00e4 hauta<\/u>: Jeesus haudattiin rikkaan kalliohautaan, jonka oviaukko suljettiin raskaalla kivell\u00e4. Lis\u00e4ksi kivi sinet\u00f6itiin ja hauta j\u00e4i roomalaisten sotilaiden vartioimaksi. Sinetin rikkominen tai vartioiden uhmaaminen olisi voinut merkit\u00e4 kuolemanrangaistusta. Hauta oli tyhj\u00e4 ja sen tunnustivat kaikki \u2013 niin Jeesuksen seuraajat kuin vastustajat.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><u>K\u00e4\u00e4rinliinat<\/u>: Nikodemos oli k\u00e4\u00e4rinyt Jeesuksen ruumiin juutalaista tapaa noudattaen. Pitkien k\u00e4\u00e4rinliinojen v\u00e4liin siroteltiin kymmeni\u00e4 kiloja yrttej\u00e4 ja pantiin voiteita. Tuloksena oli tiivis suojapussi ruumiin ymp\u00e4rill\u00e4. K\u00e4\u00e4rinliinat ja voiteet kuivuivat nopeasti paketiksi, joka olisi pit\u00e4nyt murtaa sen avaamiseksi. P\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rille kiedottiin toinen k\u00e4\u00e4r\u00f6 niin, ett\u00e4 kaula ja kasvot j\u00e4iv\u00e4t paljaiksi. N\u00e4m\u00e4 kaksi k\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4 eli kasvoliina ja k\u00e4\u00e4rinliinakotelo olivat omalla paikallaan paadella. Mutta Jeesuksen ruumis oli ihmeellisell\u00e4 tavalla kadonnut niiden l\u00e4pi. Ik\u00e4\u00e4n kuin perhonen olisi liidellyt pois kotelostaan. Se oli varmaankin shokeeraava n\u00e4ky! Ei ihme, ett\u00e4 he n\u00e4kiv\u00e4t ja uskoivat.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><u>Opetuslasten muuttuminen<\/u>: Opetuslapset odottivat Jeesuksen ottavan Messiaan n\u00e4kyv\u00e4n vallan ja antavan heille uudessa Israelissa merkitt\u00e4v\u00e4n aseman. Muutoinkin Jeesus oli kiehtova ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 persoona, jonka opetukset ja teot koskettivat. Kun Jeesusta vastaan nousi uskonnollinen johto ja Jeesus itsekin alkoi puhua kuolemastaan, opetuslapset alkoivat pel\u00e4t\u00e4. Pelko syveni, kun Jeesus otettiin kiinni ja ristiinnaulittiin. Opetuslapset pakenivat sill\u00e4 heid\u00e4t olisi voitu tuomita Jeesuksen kanssarikollisina. Kun Jeesus kuoli ristill\u00e4, heid\u00e4n toiveensa ja maailmansa romahti. He piiloutuivat ja olivat kauhuissaan, pettyneit\u00e4 ja hyvin pelokkaita. Mik\u00e4 saisi heid\u00e4t astumaan kansan, uskonnollisen johdon ja roomalaisten eteen? Keksitty valheko? Kannattaisiko kuolla tietoisen valheen takia? Mit\u00e4 siit\u00e4 voisi hy\u00f6ty\u00e4? Mik\u00e4 saisi toiset uskomaan saman valheen? Ent\u00e4 Jeesuksen yl\u00f6snousemus ja h\u00e4nen aito kohtaamisensa? Ent\u00e4 sen lis\u00e4ksi saatu erityinen Pyh\u00e4n Hengen voima? Ent\u00e4 samat tunnusteot kuin Jeesus teki? Perim\u00e4tiedon mukaan kaikki apostolit Johannesta lukuunottamatta kuolivat marttyyrein\u00e4. Jyrkin ja selvin muutos tapahtui kristittyj\u00e4 vainoavan Saulus Tarsolaisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n oli kohdannut yl\u00f6snousseen Jeesuksen. H\u00e4nest\u00e4 tuli Paavali, joka k\u00e4rsi paljon evankeliumin t\u00e4hden ja kuoli marttyyrina Roomassa.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li><u>Kristinuskon suunnaton levi\u00e4minen ja voima<\/u>: Muutaman oppimattoman miehen valhe ei her\u00e4tt\u00e4isi mit\u00e4\u00e4n kiinnostusta kehenk\u00e4\u00e4n. Tosiasiassa Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen ja l\u00e4hetysk\u00e4skyn my\u00f6t\u00e4 tapahtui se, mit\u00e4 Vanha testamenttikin ennusti. Jumalan valtakunta levisi kautta maailman sen Messiaan ilmestymisen kautta. Pakanakansatkin saivat n\u00e4hd\u00e4 luvatun valon. Kristinusko synnytti ja yh\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 uskoa, toivoa ja rakkautta yksil\u00f6iden, seurakuntien ja yhteiskuntien el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Miksi vakuuttuisimme Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta?<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kaikki edell\u00e4 luetellut kohdat ovat sellaisia, joiden pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostus Jeesusta kohtaan. Niiden tulisi vakuuttaa j\u00e4rke\u00e4mme ja osoittaa, ett\u00e4 Jeesuksen yl\u00f6snousemus on jopa todenn\u00e4k\u00f6inen tapahtuma. Samalla ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 se on vastoin luonnonlakeja ja siten t\u00e4ydellisen mahdoton asia. Saman j\u00e4rjen avulla joudumme pohtimaan Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta. Monien tieteellisten faktojen edess\u00e4 on hyv\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 ainoa looginen peruste maailman, el\u00e4m\u00e4n ja ihmisen synnylle on persoonallisen Jumalan olemassaolo. Mik\u00e4li Jumala on, on my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 H\u00e4n toimii halutessaan yli ja ohi luomiensa luonnonlakien. Jumalan n\u00e4k\u00f6kulmasta Jeesuksen yl\u00f6snousemus on t\u00e4ysin mahdollinen. Jos Jumala kykenee luomaan tyhj\u00e4st\u00e4 koko universiumin, h\u00e4nen on helppo her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksi ihmiskunnan j\u00e4sen kuolleista.<\/p>\n<p>J\u00e4rjell\u00e4 voimme pit\u00e4\u00e4 varteenotettavana Jumalan olemassaoloa ja Jeesuksen yl\u00f6snousemusta. T\u00e4m\u00e4 ei silti riit\u00e4. Syvimmilt\u00e4\u00e4n kristinusko ei ole sen v\u00e4itt\u00e4mien faktojen \u00e4lyllist\u00e4 totena pit\u00e4mist\u00e4 vaan Jumalan henkil\u00f6kohtaista tuntemista Jeesuksen Kristuksen kautta. Lopulta emme kykene j\u00e4rjell\u00e4mme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00f6snousemustapahtumaa \u2013 emmeh\u00e4n me ymm\u00e4rr\u00e4 syv\u00e4llisesti edes luonnonlakien toimintaa solutasolla tai mittaamattomien t\u00e4htij\u00e4rjestelmien suuruutta.<\/p>\n<p>Kun opetuslapset kohtasivat Jeesuksen yl\u00f6snousseena, el\u00e4v\u00e4n\u00e4 Herrana, mekin voimme kokea l\u00e4hes saman. Jeesus on syntiemme sovittaja ja sellaisena ainoa tie el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hteelle, Jumalan luokse. T\u00e4t\u00e4 kohtaamista ja el\u00e4m\u00e4nyhteyden avaamista me emme kykene itse luomaan. Emme kykene l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan luokse. Evankeliumissa Jumala tulee meid\u00e4n luoksemme Kristuksessa, Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, Sanassa ja armov\u00e4lineiden kautta. H\u00e4n kohtaa meid\u00e4t ja avaa yhteyden. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n tarjoaa meille lahjana, jonka voimme ottaa vastaan tai torjua. Kun otamme vastaan, syd\u00e4miss\u00e4mme saamme kohdata yl\u00f6snousseen Kristuksen, jonka l\u00e4sn\u00e4olo asettuu meihin pysyv\u00e4sti. Syd\u00e4miimme syntyy usko, joka on syvint\u00e4 varmuutta ja lepoa Jumalan todellisuudessa.<\/p>\n<p>Syv\u00e4 syd\u00e4men usko on sis\u00e4ist\u00e4 rauhaa ja varmuutta. Silti meid\u00e4n j\u00e4rkemme j\u00e4\u00e4 vaille samaa syv\u00e4\u00e4 varmuutta. Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Siksi my\u00f6s uskovina kyselemme ja ep\u00e4ilemme. Opetuslapsetkin olivat ep\u00e4varmoja sit\u00e4, mit\u00e4 kokivat Jeesuksen yl\u00f6snousemus-ilmestyksiss\u00e4.<em> &#8220;Kun he n\u00e4kiv\u00e4t, he kumarsivat h\u00e4nt\u00e4, joskin muutamat ep\u00e4iliv\u00e4t&#8221;<\/em> (Matt. 28:17<em>). &#8220;Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teid\u00e4n mieleenne nousee ep\u00e4ilyksi\u00e4? Katsokaa minun k\u00e4si\u00e4ni ja jalkojani: min\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, n\u00e4hk\u00e4\u00e4 itse. Ei aaveella ole lihaa eik\u00e4 luita, niin kuin te n\u00e4ette minussa olevan.&#8221; N\u00e4in puhuessaan h\u00e4n n\u00e4ytti heille k\u00e4tens\u00e4 ja jalkansa. Kuitenkaan he eiv\u00e4t viel\u00e4 tienneet, mit\u00e4 uskoa, niin iloissaan ja ihmeiss\u00e4\u00e4n he nyt olivat\u201d<\/em> (Luuk 24:38-41).<\/p>\n<p>Erityisesti apostoli Tuomas sanoi: <em>&#8220;En usko. Jos en itse n\u00e4e naulanj\u00e4lki\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ja pist\u00e4 sormeani niihin ja jos en pist\u00e4 k\u00e4tt\u00e4ni h\u00e4nen kylkeens\u00e4, min\u00e4 en usko&#8221; <\/em>(Joh 20:26). Viikkoa my\u00f6hemmin Jeesus j\u00e4lleen yll\u00e4tt\u00e4en seisoi heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n. H\u00e4n sanoi Tuomaalle:<em> &#8220;Ojenna sormesi: t\u00e4ss\u00e4 ovat k\u00e4teni. Ojenna k\u00e4tesi ja pist\u00e4 se kylkeeni. \u00c4l\u00e4 ole ep\u00e4uskoinen, vaan usko!&#8221; Silloin Tuomas sanoi: &#8220;Minun Herrani ja Jumalani!&#8221;<\/em> (Joh 20:27-28).<\/p>\n<p>Opetuslasten tavoin mekin koemme ep\u00e4ilevi\u00e4 ajatuksia ja tunteita. Ep\u00e4ileminen kuuluu osana t\u00e4m\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4n kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Saamme pyyt\u00e4\u00e4 niihin Jumalalta varmuutta. Opetuslapsille ja useille muille Jeesus ilmestyi ruumiillisesti, mik\u00e4 vakuutti heid\u00e4t. Nyt Jeesus on ruumiillisesti taivaassa Is\u00e4n valtaistuimella. Sielt\u00e4 h\u00e4n palaa takaisin maan p\u00e4\u00e4lle toisessa tulemuksessaan. Siksi me emme voi kohdata h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 samalla tavalla kuin ensimm\u00e4iset opetuslapset. Kuitenkin Jumala voi antaa meille varmuuden monilla muilla tavoilla \u2013 etenkin Pyh\u00e4n Hengen todistuksen kautta, kun olemme pyh\u00e4n evankeliumin \u00e4\u00e4rell\u00e4. Kaste ja ehtoollinen ovat my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten. Lopulta emme voi saavuttaa t\u00e4ytt\u00e4 j\u00e4rjellist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja varmuutta, koska j\u00e4rkemme on hyvin vajavainen ja rajallinen.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi sielunvihollinen joukkoineen on omistautunut sille, ett\u00e4 se kyseenalaistaa, kiist\u00e4\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 uskoa kaikin mahdollisin keinoin. Muista silloin, ett\u00e4 kaikkiin sen v\u00e4itteisiin on olemassa loogisia ja varmoja vastauksia, joiden varassa voimme el\u00e4\u00e4 levollisin mielin. Kysymys on l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, kumman vaikutuspiiriss\u00e4 viet\u00e4mme aikamme ja ket\u00e4 kuuntelemme.<\/p>\n<p>Voimme todeta, ett\u00e4 Uuden testamentin teksteihin sis\u00e4ltyv\u00e4 apostolinen todistus Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta tarjoaa riitt\u00e4v\u00e4n perustan sille, ett\u00e4 ihminen voi vapain syd\u00e4min ottaa vastaan julistuksen ja rakentaa oman henkil\u00f6kohtaisen uskonsa ja toivonsa sen varaan. Sen my\u00f6t\u00e4 Jumala mielell\u00e4\u00e4n antaa l\u00e4sn\u00e4olonsa ja rakkautensa, mik\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 levollisen uskon Jumalaan ristiinnaulitun ja yl\u00f6snousseen Vapahtajan kautta ja varassa. Silloin sisimm\u00e4st\u00e4mme nousee hiljainen tai \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4mpi tunnustus: Kristus on yl\u00f6snoussut, Kristus on Herra, Kristus el\u00e4\u00e4!<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Usko on j\u00e4rjen ja el\u00e4m\u00e4n perusta<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Lopulta kuljemme koko el\u00e4m\u00e4mme uskon varassa \u2013 olimmepa sitten kristittyj\u00e4 tai ei. Mit\u00e4\u00e4n emme voi tiet\u00e4\u00e4 j\u00e4rjell\u00e4 lopullisen varmaksi emmek\u00e4 voi mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4sti. Joka askeleen otamme uskon varassa luottaen siihen, ett\u00e4 maa jalkojemme alla kest\u00e4\u00e4. Jokaisen henk\u00e4yksen hengit\u00e4mme luottaen siihen, ett\u00e4 ilma on riitt\u00e4v\u00e4n puhdasta. Jokaisen suupalan ja lasillisen kaadamme suuhumme luottaen, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole myrkyllisi\u00e4. Uskon varassa teemme kaikki valintamme ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksemme. T\u00e4t\u00e4 listaa voisimme jatkaa loputtomasti. El\u00e4mme joka hetki uskon varassa ilman, ett\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta ja ymm\u00e4rryst\u00e4. Lopulta j\u00e4rkemme ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 on olemassa ja mit\u00e4. Me emme ole Jumala. Vain Jumalan j\u00e4rki, tahto ja voima ovat luoneet kaiken olemassaolevan.<\/p>\n<p>Ilman Jumalaa ihminen el\u00e4\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4varmuudessa. H\u00e4n on tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n olemassaolonsa alkuper\u00e4st\u00e4, tarkoituksesta ja tulevaisuudesta. H\u00e4n ei ole kovin varma siit\u00e4, mik\u00e4 on oikein ja v\u00e4\u00e4rin. Ihminen saattaa uskoa asioihin ja unelmiin, joilla ei ole todellisuuspohjaa. Sen sijaan yhteys Jumalaan antaa ihmiselle iankaikkisen perustan, varmuuden, tarkoituksen ja suunnan. Se ei pet\u00e4 koskaan eik\u00e4 riipu ihmisen kyvyst\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Uskovina alamme aavistella ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia edell\u00e4 lueteltuihin asioihin. Edes iankaikkisuus ei riit\u00e4 Jumalan ja h\u00e4nen luomansa maailman t\u00e4ydelliseen tuntemiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Edess\u00e4mme on rikas ja mielenkiintoinen seikkailu! Kristillinen usko avaa j\u00e4rkemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n laajemmin ja syvemmin mutta ei silti t\u00e4ydellisesti. Ilman Jumalan todellisuutta j\u00e4rkemme on hyvin kapea, rajoittunut ja v\u00e4\u00e4ristynyt. Sellainen johtaa v\u00e4\u00e4riin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja toimintamalleihin. Sen sijaan usko avaa koko todellisuuden ja el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteet.<\/p>\n<p><em>Uskon avulla me ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 maailmat on luotu Jumalan Sanalla: n\u00e4kyv\u00e4 on syntynyt n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4<\/em> (Hepr 11:3).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kristillisen uskon kohteena on persoona: ristinnnaulittu ja yl\u00f6snoussut Herra<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kristillinen usko on nimenomaan uskoa yl\u00f6snousseeseen Jeesukseen Kristukseen (henkil\u00f6\u00f6n) eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yl\u00f6snousemustapahtumaan. Emme ole niink\u00e4\u00e4n kiinnostuneita siit\u00e4, mit\u00e4 yl\u00f6snousemuksessa teknisesti tapahtui. Uuden testamentin kuvaukset yl\u00f6snousemuksesta ovat lyhyit\u00e4 ja karuja. Itse yl\u00f6snousemustapahtuma ylitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin meid\u00e4n tietomme ja k\u00e4sityskykymme.<\/p>\n<p>Jeesus nousi yl\u00f6s kuolleista ja palasi taivaalliseen kirkkauteensa. H\u00e4n on kirkastettu Herra ja Kuningas, joka on valtaistuimella. Maailmaan h\u00e4n tuli karuun Betlehemin talliin k\u00f6yh\u00e4n perheen j\u00e4seneksi. H\u00e4n varttui puusep\u00e4ksi, kulki k\u00e4vellen, yksinkertaisesti pukeutuen julistamassa Jumalan valtakuntaa. H\u00e4n kohtasi ihmisi\u00e4, kuuli heid\u00e4n h\u00e4t\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n auttoi sanoin ja teoin. Jeesus kulki ristintien, k\u00e4rsi ja sovitti syntimme teloitettuna ristinpuulla. H\u00e4n on syntisten Vapahtaja.<\/p>\n<p>Miten h\u00e4nt\u00e4 tulisi julistaa t\u00e4ss\u00e4 ajassa? <em>Kuninkaana<\/em>, jonka eteen kaikkien pit\u00e4\u00e4 polvistua ja jota pit\u00e4\u00e4 palvoa ehdottomalla tavalla? <em>Vapahtajana<\/em>, joka tulee ihmisten luokse heid\u00e4n rinnalleen? Miten h\u00e4n liikkuu t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskell\u00e4mme? N\u00e4emmek\u00f6 kirkastuneen Kuninkaan? Vai kulkeeko h\u00e4n hiljaisena, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 ja seurakuntansa, ihmisk\u00e4sien v\u00e4lityksell\u00e4?<\/p>\n<p>Apostoli Paavali antoi t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n ohjeen: <em>&#8220;Puhe ristist\u00e4 on hulluutta niiden mielest\u00e4, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima\u2026 Jumala katsoi hyv\u00e4ksi julistaa hulluutta ja n\u00e4in pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsiv\u00e4t viisautta. Me sen sijaan <strong>julistamme ristiinnaulittua Kristusta<\/strong>. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielest\u00e4 se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisi\u00e4 viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisi\u00e4 voimakkaampi\u201d<\/em> (1 Kor 1:18-25).<\/p>\n<p>Kaste ja ehtoollinen julistavat osaltaan ristinnaulittua ja yl\u00f6snoussutta Kristusta. Kasteessa meid\u00e4t upotetaan h\u00e4nen kuolemaansa ja nostetaan uuteen yl\u00f6snousemusel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ehtoollisessa saamme ottaa vastaan Kristuksen ruumiin ja veren, sovituskuoleman ja yl\u00f6snousemuksen voiman.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Risti, yl\u00f6snousemus ja k\u00e4rsimyksen todellisuus<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kristuksen voitto ristill\u00e4 ja yl\u00f6snousemuksessa ei ole viel\u00e4 poistanut k\u00e4rsimyst\u00e4 eik\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 maailmanaikaa. Siksi mekin viel\u00e4 k\u00e4rsimme ja kohtaamme kuolemaa. Ristiinnaulittuna Vapahtajana h\u00e4n on n\u00e4iss\u00e4 kaikissa meid\u00e4n rinnallamme ja ottaa kantaakseen syvimm\u00e4n k\u00e4rsimyksemme. <em>&#8220;Kaikissa heid\u00e4n ahdistuksissaan oli h\u00e4nell\u00e4kin ahdistus&#8221;<\/em> (Jes 63:9). Risti avaa meille toivon oven ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Heikkous ja sen kokeminen on yh\u00e4 kristillinen el\u00e4m\u00e4ntodellisuus ja salaisuus Jumalan voiman kohtaamiselle. Heikkoina me olemme v\u00e4ki\u00e4 Kristuksessa. Saviastioissa on suunnattoman kirkas aarre. Kristus on ristiinnaulittu Herra, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja auttaa pahuuden kiusaamia ja siihen lankeavia, k\u00e4rsivi\u00e4, sairaita, ep\u00e4onnistuneita ja heikkoja ihmisi\u00e4. Kuitenkin syd\u00e4mest\u00e4mme luotamme ja turvaamme Herraan Jeesukseen Kristukseen ja olemme koko mielest\u00e4mme ja voimastamme vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on totisesti noussut kuolleista.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on koko kristillisen uskon ydin. Jumala voittaa ja pelastaa k\u00e4rsim\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 erottaa kristinuskon kaikista muista maailmankatsomuksista ja uskonnoista. Juuri t\u00e4ss\u00e4 selv\u00e4ss\u00e4 ja samalla \u00a0k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ristin sanomassa opimme vasta tuntemaan todellisen Jumalan. Vasta siihen juurtuminen tekee meist\u00e4 kristittyj\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>JEESUKSEN YL\u00d6SNOUSEMUS MARKUKSEN EVANKELIUMIN VALOSSA \u00a0 Jeesuksen hautaaminen (15:42-47) Jeesus kuoli juutalaisen kellon mukaan yhdeks\u00e4nnell\u00e4 hetkell\u00e4 (klo 15 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4) ja sapatti alkoi perjantain iltana kolme tuntia my\u00f6hemmin (klo 18 paikkeilla). Siksi h\u00e4nen hautaamisellaan oli kiire. Jeesuksen hautaamisesta huolehti Suuren neuvoston j\u00e4sen Joosef Arimatialainen. H\u00e4n oli poikkeus Suuressa neuvostossa, sill\u00e4 h\u00e4n katsoi syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n ja tunnisti Jeesuksen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-4286","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4286"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4286\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}