{"id":4268,"date":"2016-03-17T16:49:19","date_gmt":"2016-03-17T16:49:19","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4268"},"modified":"2016-03-17T16:49:19","modified_gmt":"2016-03-17T16:49:19","slug":"10-pienta-hartautta-jaakobin-kirjeen-aarella","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=4268","title":{"rendered":"10 pient\u00e4 hartautta Jaakobin kirjeen \u00e4\u00e4rell\u00e4"},"content":{"rendered":"

JAAKOBIN KIRJE<\/strong><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/span><\/p>\n

Kirjeen johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n

Jaakobin kirje on taistelukirjoitus oikean uskon puolesta sek\u00e4 Jumalan lain ja kristillisen moraalin mit\u00e4t\u00f6inti\u00e4 vastaan. Sen ydin on uskossa Jeesukseen Kristukseen, mik\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 aitoa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Jaakob ei opeta omavanhurskautta vaan kumoaa sen alleviivaamalla ihmisen syntisyytt\u00e4. Jaakob k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nasevaa, sananlaskujen omaista tyyli\u00e4 kehottaessaan uskovia laittamaan uskonsa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kirje sis\u00e4lt\u00e4\u00e4kin paljon opetusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kristillisyyteen.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

KOETTELEMUSTEN SIUNAUS (Jaak 1:1-18)<\/strong><\/span><\/p>\n

Oletko sin\u00e4 joutunut kokemaan koetuksia el\u00e4m\u00e4si varrella? Ovatko ne masentaneet tai katkeroittaneet vai ovatko ne k\u00e4\u00e4ntyneet siunauksiksi?<\/strong><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvat koetukset ja kiusaukset. Koetukset ovat ulkonaisista syist\u00e4 tai sairauksista tulleita ahdistuksia ja kipuja. Kiusaukset nousevat syntisyydest\u00e4mme. El\u00e4m\u00e4 ei ole helppoa, mutta meill\u00e4 on syv\u00e4 turva Jumalassa n\u00e4it\u00e4 molempia vastaan. Kun vuodatamme ahdistuksemme Jumalalle ja tunnustamme syntimme, h\u00e4n armahtaa, on kanssamme ja tekee salattua ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Vasta kun olemme kulkeneet koetusten l\u00e4pi, voimme huomata niiden k\u00e4\u00e4ntyneen voimavaraksi. T\u00e4m\u00e4 rohkaiskoon, jos juuri nyt olemme koetusten keskell\u00e4.<\/p>\n

Jaakobin tyyli on iskev\u00e4 ja aiheet vaihtuvat nopeasti. El\u00e4m\u00e4n haasteiden ja kysymysten keskell\u00e4 saamme pyyt\u00e4\u00e4 Jumalalta viisautta. Oikea viisaus ei ole nippelitietoa vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n viisautta, jonka perustana on suhde Jumalaan. Viisauden pyyt\u00e4minen on el\u00e4m\u00e4n avaamista Jumalalle, jotta h\u00e4nen hyv\u00e4 tahtonsa toteutuisi.<\/p>\n

Suhde Jumalaan merkitsee suurinta mahdollista arvoa meille jokaiselle. Saamme olla armahdettuja Jumalan lapsia. Sen perustana on yksinomaan usko \u2013 ei maallinen rikkaus tai asema. Usein rikkaudet tekev\u00e4t ylpeiksi mutta k\u00f6yhyys voi ajaa Jumalan armosyliin. Maailmassa kannamme tietyn osan ja taakan, mutta ikuisuudessa meid\u00e4t puetaan kirkkauteen.<\/p>\n

Kaiken ajallisen ja i\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n synnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja turvana on Jumalan sana. Se on totuus Jumalasta, ihmisest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4mme, sit\u00e4 enemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4 puhkeaa esiin.<\/p>\n

Mit\u00e4 ikin\u00e4 kohtaat tai tarvitset, turvaudu luottamuksella Jumalaan!<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

SAAKO SANA SYNNYTT\u00c4\u00c4 EL\u00c4M\u00c4\u00c4? (Jaak 1:19-27)<\/strong><\/span><\/p>\n

Tietokilpailut ovat suosittuja. Raamattua emme lue siksi, ett\u00e4 ker\u00e4isimme nippelitietoa, vaan siksi, ett\u00e4 osaisimme el\u00e4\u00e4.<\/strong><\/span><\/p>\n

Aikamme kristillisyys on usein sit\u00e4, ett\u00e4 jotain tied\u00e4mme Jumalasta, mutta sill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4. Uskon voi rakentaa omista palikoista ja oikean moraalin koota mediasta. T\u00e4llainen ei ole aitoa kristillisyytt\u00e4 \u2013 ei Raamatun eik\u00e4 perinteisen kristillisen uskon mukaan.<\/p>\n

Aito kristillisyys on oikeaa suhdetta Jumalaan ja t\u00e4st\u00e4 kumpuavaa aitoa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vasta t\u00e4m\u00e4 antaa meille vapauden ihmist\u00e4 kahlitsevasta synnist\u00e4 ja sen seurauksista. Niinp\u00e4 evankeliumi Kristuksesta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 ohjaava Sana ovat Jaakobin kuvaamaa \u201dvapauden t\u00e4ydellist\u00e4 lakia\u201d. Vapauteen Kristus meid\u00e4t vapautti \u2013 rakastamaan ja kunnioittamaan l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/p>\n

Kun otamme Jumalan sanan vakavasti, se synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 olemme vasta opetuslapsia \u2013 kasvamassa ja kypsym\u00e4ss\u00e4. Saamme oppia kuuntelemaan ihmisi\u00e4 ja varomaan, ettemme suolla p\u00e4\u00e4lle k\u00e4yvi\u00e4 puheita ja kiivastusta. Saamme opetella jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 pyhityst\u00e4, jossa keskitymme hyv\u00e4\u00e4n, jolloin pahalle j\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n tilaa. N\u00e4in Sana tuottaa hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4 itsellemme ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme.<\/p>\n

Kristillinen el\u00e4m\u00e4 ei rajaudu kirkon muurien sis\u00e4lle sunnuntaisin vaan se tulvii jokap\u00e4iv\u00e4iseen arkeen ja ihmissuhteisiin. Hyv\u00e4\u00e4 jumalanpalvelusta onkin rakentava arkipuhe, toisista huolehtiminen ja moraalisen puhtauden vaaliminen. Siin\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 askarta ja hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nsis\u00e4lt\u00f6\u00e4 koko loppumatkaksi!<\/p>\n

N\u00e4in suuren lahjan taivaasta<\/em><\/strong>
\nme saimme omaksemme,
\nsanansa Herra Jumala
\nkun antoi aarteeksemme.<\/em><\/strong><\/p>\n

(Virsi 183:1)<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

ARVOKAS L\u00c4HIMM\u00c4INEN (Jaak 2:1-13)<\/strong><\/span><\/p>\n

Miten me mittaamme toisia ihmisi\u00e4, niin meit\u00e4kin tullaan mittaamaan.<\/strong><\/p>\n

Kristillisyytemme luonne ja laatu ilmenee kahdessa suhteessa: suhteessamme Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4iseen. N\u00e4m\u00e4 molemmat on ankkuroitu erottamattomasti yhteen. Emme voi kehua uskollamme, jos olemme nurjamielisi\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4. Emme voi kehua ihmisrakkaudellamme, jos kiell\u00e4mme Jumalan ja h\u00e4nen sanansa.<\/p>\n

Jaakobilla on aina oikea marssij\u00e4rjestys: usko Herraan Jeesukseen ja sit\u00e4 seuraava rakkaus l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan. Samalla Jaakob kumoaa lain pelastustien\u00e4: jo yksikin rikkomus lakia eli rakkautta vastaan paljastaa ihmisen syntisen tilan. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 perusta kirjeen ymm\u00e4rt\u00e4miselle.<\/p>\n

Uskovinakin olemme aina oman aikamme lapsia. Maailmassa ihmisi\u00e4 mitataan suorituksilla ja ulkonaisilla seikoilla kuten asemalla, maineella ja varallisuudella. T\u00e4h\u00e4n sorrumme mekin yksil\u00f6in\u00e4 ja seurakuntana. Jumala n\u00e4kee aivan toisin. H\u00e4n tuntee my\u00f6t\u00e4tuntoa yhteiskuntamme syrj\u00e4ytyneit\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4osaisia kohtaan. T\u00e4m\u00e4n rakkauden pit\u00e4isi tarttua meid\u00e4nkin syd\u00e4miimme ja muuttua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi.<\/p>\n

Itsekin elin hyvin rajattua el\u00e4m\u00e4\u00e4. Yst\u00e4vi\u00e4 olivat vain samanlaiset ihmiset kuin min\u00e4. Kristuksen armon kohdattuani yll\u00e4tt\u00e4en huomasin, ett\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4ni oli monia toisenlaisia, el\u00e4m\u00e4n kolhimia ihmisi\u00e4. Heist\u00e4 tulikin perhev\u00e4keni eik\u00e4 meid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eroa. T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4ksy, jonka unohtaa helposti. Nopeasti olemmekin mittaamassa, lajittelemassa ja ehk\u00e4 tuomitsemassakin toisia. Onneksi yksin Jumala on lopullinen Tuomari \u2013 Kristuksessa!<\/p>\n

Huomioi, arvosta ja armahda \u2013 silloin saat takaisin samalla mitalla!<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

USKOSTA VAI TEOISTA VANHURSKAS? (Jaak 2:14-26)<\/strong><\/span><\/p>\n

Kumoaako Jaakob uskonvanhurskauden? Onko Raamattu ristiriitainen kirja?<\/strong><\/p>\n

Uskosta vanhurskautumista on pidetty koko uskonpuhdistuksen, luterilaisuuden ja Raamatun ytimen\u00e4. Pelastus on Jumalan lahja ja teko: Kristus sovittaa syntimme ja siksi me saamme anteeksi ja meille luetaan Kristuksen lahjavanhurskaus. T\u00e4m\u00e4n lahjan omistamme uskon kautta, ilman omia tekoja. T\u00e4m\u00e4n esikuvana oli Aabraham, joka uskoi Jumalaan.<\/p>\n

Mutta nyt Jaakob toteaa Aabrahamin olleen vanhurskas tekojen t\u00e4hden\u2026 Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n sittenkin ansaita pelastusta? Kirkkoraamattumme (1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s) ilmaisee asian oivallisesti: \u201dAabraham osoittautui <\/em>vanhurskaaksi tekojensa perusteella\u201d. Jumala julisti<\/em> Aabrahamin vanhurskaaksi, kun h\u00e4n uskoi. T\u00e4m\u00e4 ilmensi h\u00e4nen oikeaa, n\u00f6yr\u00e4\u00e4 suhdetta Jumalaan. T\u00e4st\u00e4 oikeasta uskosta ja suhteesta seurasi oikeanlaatuinen el\u00e4m\u00e4, joka osoitti <\/em>uskon aitouden. T\u00e4t\u00e4 totuutta Jaakob per\u00e4\u00e4nkuuluttaa kirjeess\u00e4\u00e4n yh\u00e4 uudelleen: uskosta seuraa el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Voimme olla siis levollisin mielin. Kristuksen pelastusteko on yh\u00e4 t\u00e4ydellinen. Siin\u00e4 on turvamme ja voimamme. Raamattu on yh\u00e4 sopusointuinen, johdonmukainen El\u00e4m\u00e4nkirja. Siihen saamme luottaa kaikessa. Kristus vanhurskauttaa meid\u00e4t uskon kautta Jumalan sanan lupausten mukaisesti ja synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n vanhurskautta.<\/p>\n

Levollinen mieli kaikkoaa, mik\u00e4li hylk\u00e4\u00e4mme Jeesuksen tai kristillisen moraalin taikka kun alamme mitata tekojemme laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Sen saamme takaisin, kun katseemme nousee Kristukseen ja rukoilemme kristityn kaksi parasta rukousta:<\/p>\n

Ole minulle syntiselle armollinen!
\nTapahtukoon sinun hyv\u00e4 tahtosi!<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

PIST\u00c4V\u00c4 KIELI? (Jaak 3:1-12)<\/strong><\/span><\/p>\n

Useimmat riidat alkavat pienist\u00e4 sanoista. Syntyy lumipalloefekti. K\u00e4rp\u00e4sest\u00e4 tulee h\u00e4rk\u00e4nen. Sanat muuttuvat teoiksi. Vihapuhe valtaa maan.<\/strong><\/p>\n

Erimuotoisia sotia k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ihmissuhteissa, perheiss\u00e4, politiikassa ja kansojen v\u00e4lill\u00e4. Ne alkavat sanallisesti ja laajentuvat teoiksi. Ihmissuhteet hajoavat ja rauha vaihtuu sodaksi. Moni kantaa syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan v\u00e4h\u00e4ttelevi\u00e4, pilkkaavia pistoja, jotka ovat haavoittaneet. Valheilla voidaan peitt\u00e4\u00e4 totuus ja sill\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n paeta vastuuta. Sanoissa on voimaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen pahaan asti. Sit\u00e4 koemme Suomessakin, kun ristiriidat k\u00e4rjistyv\u00e4t ja etenkin some-vihapuhe on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sanoissa on valtava voima kaikkeen hyv\u00e4\u00e4n. Rauhanneuvottelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sanallisesti. Riidat ratkotaan anteeksiannon voimalla. Hyv\u00e4t sanat rakentavat luottamusta ja rohkaisevat hyv\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 syd\u00e4mensanoja, joita tuetaan sanojen mukaisilla teoilla. Jos sanat ja teot ovat ristiriidassa, teot paljastavat perimm\u00e4iset motiivit ja tarkoitukset.<\/p>\n

Kristittyin\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi olla kallellaan hyviin sanoihin. Jaakob toteaa realistisesti, ett\u00e4 kukaan ihminen ei hallitse sanojaan. Sammakoita livahtaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Silti suumme ei pit\u00e4isi olla t\u00e4ynn\u00e4 sammakoita. Meid\u00e4n tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sanoissa on voima hyv\u00e4\u00e4n ja pahaan. Olemme vastuussa jokaisesta sanastamme. Sanat voivat tuntua pienilt\u00e4 ja merkityksett\u00f6milt\u00e4, mutta silti ne voivat parantaa tai tuhota ihmisen. Vihapuheen sijasta saamme puhua el\u00e4m\u00e4\u00e4 rakentavasti.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin saamme turvautua Jumalaan, joka on el\u00e4v\u00e4 Sana:<\/p>\n

Herra, aseta vartija suulleni,
\npane vartio huulteni portille.<\/em><\/strong><\/p>\n

(Psalmi 141:3)<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

AITO VIISAUS (Jaak 3:13-18)<\/strong><\/span><\/p>\n

Millainen on viisas ihminen? Onko h\u00e4nell\u00e4 korkea oppiarvo tai hyv\u00e4t pisteen Mensan \u00e4lykkyystestiss\u00e4? Onko h\u00e4nell\u00e4 hyv\u00e4 suhde Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin?<\/strong><\/p>\n

Jaakobin kirjeess\u00e4 ja koko Raamatussa viisaus on aina el\u00e4m\u00e4nviisautta. Sen ytimess\u00e4 on ihmisen suhde Jumalaan. Suurinta mahdollista viisautta on turvautua Jumalaa ja suostua h\u00e4nen armonsa ja rakkautensa kohteeksi. Se antaa perustan, sis\u00e4ll\u00f6n ja voiman ajalliselle ja ikuiselle el\u00e4m\u00e4lle. Sananlaskuissa sanotaan: Herran pelko on viisauden alku.<\/em><\/p>\n

Yhteys Luojaan antaa el\u00e4m\u00e4lle moraalisen selk\u00e4rangan ja avaa rakkauden l\u00e4hteet. Viisas ihminen ammentaa Jumalasta ja jakaa l\u00e4himm\u00e4isille. Viisautta on el\u00e4\u00e4 moraalisesti oikein ja rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4. Viisaus on pahan v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4n pyrkimist\u00e4.<\/p>\n

Maailmassa arvostettu viisaus korottaa ihmist\u00e4. Silti ihmisen viisaus on rajallista, osin v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4. Inhimillinen viisaus tekee ylpe\u00e4ksi. Oppineita kumarretaan. Kirkonkin piiriss\u00e4 korkea teologinen oppiarvo tai asema her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sokeaa kunnioitusta. Heit\u00e4 kuunnellaan, vaikka jotkut mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4t Raamatun ja kielt\u00e4v\u00e4t Kristuksen jumaluuden ja sovitusty\u00f6n. T\u00e4llainen viisaus on per\u00e4isin sielunviholliselta, joka n\u00e4enn\u00e4isen viisauden nimiss\u00e4 sokaisee ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Aito viisaus kumpuaa Jumalasta. Kun turvaudut h\u00e4neen ja olet pyh\u00e4n Sanan \u00e4\u00e4ress\u00e4, sinustakin tulee viisas. Jeesus kutsuikin seuraajikseen aivan tavallisia ihmisi\u00e4 \u2013 kasvamaan Jumalan tuntemisessa ja l\u00e4himm\u00e4isen palvelemisessa, viisaudessa.<\/p>\n

Herkist\u00e4 korvasi kuulemaan viisautta, avaa syd\u00e4mesi ymm\u00e4rrykselle.
\nEtsi sit\u00e4 kuin hopeaa, tavoittele niin kuin k\u00e4tketty\u00e4 aarretta.<\/em><\/strong><\/p>\n

(Snl 2:2-4)<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

MIST\u00c4 L\u00d6YD\u00c4MME ONNEN? (Jaak 4:1-12)<\/strong><\/span><\/p>\n

Ihmisen syd\u00e4n on tyhj\u00e4. H\u00e4n etsii onnea ja t\u00e4yttymyst\u00e4 aikamme ihanteiden innoittamana. Hetken huuma ja j\u00e4lleen tyhj\u00e4 syd\u00e4n.<\/strong><\/p>\n

Jumala ei ole el\u00e4m\u00e4n vihollinen vaan sen Luoja. H\u00e4n ei kiell\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja nauttimasta niist\u00e4 lahjoista, jotka h\u00e4n on luonut ja antanut meille. Kuitenkin itsekkyytemme ja syntisyytemme v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4n hyvyyden. Ker\u00e4\u00e4mme kaikkea itsekk\u00e4\u00e4sti itsellemme emmek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti huomioi toisia. Unohdamme kohtuuden. Riist\u00e4mme ja k\u00e4yt\u00e4mme v\u00e4\u00e4rin. Unohdamme lahjojen antajan.<\/p>\n

Synti pilaa el\u00e4m\u00e4n onnen. Juuri t\u00e4lt\u00e4 Jumala haluaa meit\u00e4 varjella ja juuri t\u00e4st\u00e4 pelastaa. Se, mit\u00e4 syd\u00e4memme himoitsee, ei lopulta tuo onnea vaan pettymyksen. Syd\u00e4n j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi. Siksi Jaakobin kirjeess\u00e4 varotetaan ter\u00e4v\u00e4sti himon ja synnin tuomasta moninaisesta pahasta.<\/p>\n

Toisinaan kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n synnist\u00e4 vaan jopa yhteydest\u00e4 pimeyden voimiin. Nekin ovat todellisia. Kun ihminen juoksee synnin ja paholaisen per\u00e4ss\u00e4, h\u00e4nest\u00e4 on tullut Jumalan, el\u00e4m\u00e4n vihollinen. T\u00e4ss\u00e4 taistelussa ihminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 moninkertaisesti. Ihminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 synnille, paholaiselle ja Jumalalle. Tappio on katkera ja loppumaton.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 tuhoavasta synnist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 parannus. Se on el\u00e4m\u00e4n perussuunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 Jumalan puoleen. Se on omien k\u00e4sien nostamista antautumisen ja turvan pyyt\u00e4misen merkiksi. Se on j\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 Jumalan armon ja rakkauden varaan. Silloin alkaa ihmeellinen armoty\u00f6, joka uudistaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Saamme vapautua synnin totaalisesta hallintavallasta ja her\u00e4t\u00e4 rakkauteen. Vain Jumala voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4n syd\u00e4memme.<\/p>\n

Onneni on Sinussa.
\nKaikkeni on Sinussa.
\nYlist\u00e4\u00e4 ja palvoa,
\nse on armoa.<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

KULUTUSJUHLIEN LOPPU (Jaak 4:13 \u2013 5:6)<\/strong><\/span><\/p>\n

Juhlat kest\u00e4v\u00e4t aikansa. Niin on my\u00f6s kulutusjuhlien kohdalla. Juhlia seuraa laskun maksamisen aika. Onko meill\u00e4 siihen varaa?<\/strong><\/p>\n

Jaakob kuvaa oman aikansa markkinatouhua. Kauppa k\u00e4y, tavara vaihtaa omistajaa, kukkarot tyhjenev\u00e4t ja paisuvat, monia hankkeita on vireill\u00e4. Kuvaus istuu loistavasti meid\u00e4nkin aikaamme. Ihminen ajattelee, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on omissa k\u00e4siss\u00e4 ja ett\u00e4 omaisuus on kaiken t\u00e4yttymys. Maailmanlaajuisesti katsoen monissa l\u00e4nsimaissa kuten Suomessa on vietetty melkoisia kulutusjuhlia viime vuosikymmenet. Samalla yli miljardi ihmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 vakavassa k\u00f6yhyydess\u00e4 ja jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 puutteessa.<\/p>\n

Ajallisen rikkauden huumassa el\u00e4m\u00e4n syvimm\u00e4t arvot ovat unohtuneet. Jumalaa ei tarvita. L\u00e4himm\u00e4isen rakkaus ei kiinnosta. Jokainen on oman onnensa sepp\u00e4. Vaikka ihminen ajattelee kaiken jatkuvan ikuisesti, vailla vastuuta, Jumalan kello raksuttaa. Armon aika p\u00e4\u00e4ttyy ja tuomion aika alkaa. Kulutusjuhlat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. Lasku kirjoitetaan ja maksu pannan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kuka pystyy maksamaan koko laskun?<\/p>\n

Te olette maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4neet ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 ja m\u00e4ss\u00e4ilyiss\u00e4, te olette lihottaneet syd\u00e4nt\u00e4nne teurastusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on dramaattinen viesti meille jokaiselle. Joudumme yksil\u00f6in\u00e4 ja kansana katsomaan v\u00e4\u00e4ristelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n peiliin ja tekem\u00e4\u00e4n itsearviota. Sekin on armoa, vaikka ajalliset tuomiot olisivat kovia. On armoa her\u00e4t\u00e4 todellisuuteen ennen kuin on liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. On armoa saada tulla Jeesuksen ristin juurelle ja her\u00e4t\u00e4 yhteisvastuuseen.<\/p>\n

Kulutusjuhlat ovat taakka syd\u00e4melle, terveydelle ja kukkarolle.
\nArmojuhlissa kaikki tasataan.<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

K\u00c4RSIV\u00c4LLISYYS MAAN PERII (Jaak 5:7-12)<\/strong><\/span><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Kaikkea ei voi saada heti. Kaikki ei mahdu kerralla k\u00e4siimme. K\u00e4rsiv\u00e4llinen nauttii yhdest\u00e4 kerrallaan.<\/strong><\/p>\n

Aikamme ihminen haluaisi kaiken heti. Tilaus nettiin ja tavara on kohta ovellasi. Ajattelepa, jos pihaasi ajaisi muutama rekka-auto ja ne kippaisivat pihallesi kerralla kaiken tavaran, vaatteet, ruuan ja h\u00e4rp\u00e4kkeet, mit\u00e4 tarvitset koko el\u00e4m\u00e4si aikana. Valtava rojukasa! Ruuat pilaantuisivat hetkess\u00e4. Olisit h\u00e4mmentynyt.<\/p>\n

Jumala mittaa meille kaiken sen, mit\u00e4 tarvitsemme kullekin p\u00e4iv\u00e4lle. Ei yht\u00e4\u00e4n liian v\u00e4h\u00e4n eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n liikaa. El\u00e4mme hetki kerrallaan ja saamme kokea nuo hetket t\u00e4ydesti \u2013 iloinen ja suruineen. Kristittyin\u00e4 tied\u00e4mme senkin, ett\u00e4 paras on edess\u00e4p\u00e4in. Se, mik\u00e4 nyt tuntuu vajaalta ja mit\u00e4 viel\u00e4 kaipaamme, t\u00e4yttyy iankaikkisuudessa.<\/p>\n

Toisinaan el\u00e4m\u00e4n vastoink\u00e4ymiset, ankarat myrskyt ja raskaat menetykset tuntuvat ylivoimaisilta. Huokailemme kotiin. Odotamme Herramme tuloa. Ei jaksaisi taistella ja voimat hupenevat. T\u00e4llaisiakin vaiheita mahtuu ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Silloin tuskastumme ja tulemme k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6miksi. Sis\u00e4inen ahdistus pahentaa oloamme.<\/p>\n

Jaakob viittaa Jobiin, joka menetti lapsensa, vaimonsa tuen, yst\u00e4v\u00e4t, omaisuuden ja terveytens\u00e4. H\u00e4n koki tuskan kasvoista kasvoihin ja kulki k\u00e4rsimystien kokonaan l\u00e4pi. H\u00e4n ei kulkenut pime\u00e4\u00e4n, p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n luolaan vaan tunnelissa, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tti valoa. Lopulta h\u00e4n sai astua pimeydest\u00e4 valoon. Vasta silloin h\u00e4n ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Jumala oli ollut koko matkan h\u00e4nen kanssaan. Silloin h\u00e4n sai kokea uuden el\u00e4m\u00e4n ihmeen.<\/p>\n

Herra,
\nanna minulle k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4!<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

VOIMALLINEN RUKOUS (Jaak 5:13-20)<\/strong><\/span><\/p>\n

Rukous liikuttaa maailman suurinta voimaa, Jumalan k\u00e4tt\u00e4. Se on pienen ihmisen suuri turva. <\/strong><\/p>\n

Rukous sopii jokaiseen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Se on ilojen, huolien ja surujen jakamista Jumalan kanssa. On hyv\u00e4 rukoilla my\u00f6s yhdess\u00e4, sill\u00e4 silloin el\u00e4m\u00e4mme tukirengas laajenee. Seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t ja vastuunkantajat ovat valmiita rukoilemaan kanssasi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on perustaa ryhmi\u00e4, joissa voi jakaa asioita ja rukoilla toisten puolesta.<\/p>\n

Rukous on avain yhteyteen. Se on yhteytt\u00e4 Jumalan kanssa. Rukous avaa yhteyden l\u00e4himm\u00e4iseenkin. Kun rukoilemme toistemme puolesta, se on hienovaraista rakkauden osoittamista. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 luottamuksen ja keskin\u00e4isen arvostuksen. Ihmisten v\u00e4lille voi synty\u00e4 hyv\u00e4 yhteys ja yst\u00e4vyys. Olen kokenut t\u00e4m\u00e4n monta kertaa.<\/p>\n

Jaakobin kirjeess\u00e4 luvataan suuria, kun rukoillaan. Sairas paranee, synnit saa anteeksi ja luonnonihmeit\u00e4 tapahtuu kuten Eliaan kohdalla. Raamatussa onkin monia Jumalan lupauksia. H\u00e4n antaa mielell\u00e4\u00e4n syntimme anteeksi Jeesuksen t\u00e4hden. H\u00e4n parantaa, kun sit\u00e4 pyyd\u00e4mme. Jotkut h\u00e4n parantaa heti, toiset prosessin kautta, kolmannet taivaan portilla. Lopulta kaikki, jotka pyyt\u00e4v\u00e4t, parantuvat Jumalan armossa ja rakkaudessa. T\u00e4m\u00e4 onkin ihana tulevaisuutemme.<\/p>\n

Ajassa kohtaamme monia muureja ja esteit\u00e4. Osa niist\u00e4 on parhaaksemme. Osa on vihollisen viritelmi\u00e4. Rukouksen voimalla v\u00e4\u00e4r\u00e4t muurit sortuvat, mutta oikeat vahvistuvat. Rukouksessa olennaista on Jumalan l\u00e4sn\u00e4olossa viipyminen ja syd\u00e4men valmistuminen Jumalan hyv\u00e4\u00e4n tahtoon. Suurinta on johdattaa eksynyt l\u00e4himm\u00e4inen pelastuksen tielle!<\/p>\n

Rukoile, rakasta ja
\nkerro el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hteest\u00e4!<\/em><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

JAAKOBIN KIRJE \u00a0 Kirjeen johdanto Jaakobin kirje on taistelukirjoitus oikean uskon puolesta sek\u00e4 Jumalan lain ja kristillisen moraalin mit\u00e4t\u00f6inti\u00e4 vastaan. Sen ydin on uskossa Jeesukseen Kristukseen, mik\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 aitoa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Jaakob ei opeta omavanhurskautta vaan kumoaa sen alleviivaamalla ihmisen syntisyytt\u00e4. Jaakob k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nasevaa, sananlaskujen omaista tyyli\u00e4 kehottaessaan uskovia laittamaan uskonsa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kirje sis\u00e4lt\u00e4\u00e4kin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-4268","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4268","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4268"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4268\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}