{"id":417,"date":"2015-09-10T08:21:08","date_gmt":"2015-09-10T08:21:08","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=417"},"modified":"2015-09-10T08:21:08","modified_gmt":"2015-09-10T08:21:08","slug":"perisynti-ja-vapaa-tahto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=417","title":{"rendered":"Perisynti ja vapaa tahto"},"content":{"rendered":"<p><strong>PERISYNTI JA VAPAA TAHTO<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Onko ihminen jo syntyess\u00e4\u00e4n, viattoman oloisena vauvana syntinen? Vai onko ihminen pohjimmiltaan hyv\u00e4? Turmeltuuko h\u00e4n vasta opittuaan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 asenteita, tapoja ja tekoja? Mit\u00e4 siit\u00e4 seuraa, jos ihminen on perinyt syntisyytens\u00e4 tai jos h\u00e4n pohjimmiltaan hyv\u00e4?<\/p>\n<p>Ent\u00e4 mit\u00e4 merkitsee vapaa tai sidottu tahto? Onko ihminen (aina) vapaa valitsemaan ja toimimaan tahtonsa mukaan? Voiko h\u00e4n aidosti valita hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lilt\u00e4? Onko h\u00e4n syntisyydess\u00e4\u00e4n sidottu tekem\u00e4\u00e4n pahaa? Kykeneek\u00f6 ihminen omin avuin ja voimin p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n suhteestaan Jumalaan, milloin vain tahtoo?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>PERISYNTI?<\/em><\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Peritty syntisyys \u2013 on ilmeinen tosiasia Raamatun ja el\u00e4m\u00e4n todellisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Raamatussa kuvataan johdonmukaisesti, ett\u00e4 jokainen ihminen on syntinen. Miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ei kerrota tietty\u00e4 ik\u00e4\u00e4, jolloin ihminen tulisi syntiseksi. Eri asia on ihmisen vastuu, joka riippuu ihmisen kypsyydest\u00e4 ja i\u00e4st\u00e4. Pieni lapsikin on jo syntinen. Sen n\u00e4kee nopeasti jo esimerkiksi hiekkalaatikkoleikeiss\u00e4. Kuitenkaan h\u00e4n ei ole samalla tavalla vastuullinen kuin aikuinen.<\/p>\n<p>Syntisyys on periytyv\u00e4 ominaisuus. Aadam ja Eeva turmeltuivat. Heiss\u00e4 oleva Jumalan kuva v\u00e4\u00e4ristyi. Heist\u00e4 polveutuvat kaikki ihmiset. Jokaisessa meiss\u00e4 on synnin turmelema ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4 Jumalan kuva. Rikkin\u00e4isesti muotista tulee vain rikkin\u00e4isi\u00e4 tuotteita.<\/p>\n<p><strong><em>Ps 51:7<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Syntinen olin jo syntyess\u00e4ni, synnin alaiseksi olen siinnyt \u00e4itini kohtuun.<\/em> Ks. my\u00f6s Job 14:4 tai aiempi opetus <em>Synti ja syntisyys.<\/em><\/p>\n<p>Kristinuskossa ihmisen pahuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n hyvin syv\u00e4llisen\u00e4 todellisuutena. Monissa uskonnoissa ja katsomuksissa ihmist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pohjimmiltaan hyv\u00e4n\u00e4. Jos ihminen tahtoo ja yritt\u00e4\u00e4, h\u00e4n voi el\u00e4\u00e4 oikein ja hyvin \u2013 omin voimin. Jopa juutalaisuudessa, joka oli ajautunut pois Kirjoituksista, ajateltiin n\u00e4in. Samoin on ortodoksisuudessa, jossa oletetaan, ett\u00e4 ihmisess\u00e4 on syvin jumalallisuuden puhdas kipin\u00e4.<\/p>\n<p>Ajoittain my\u00f6s vapaissa kristillisiss\u00e4 suuntauksissa esiintyy tulkintoja, joiden mukaan pieni lapsi on viaton, ts. synnit\u00f6n (eik\u00e4 h\u00e4n siksi tarvitse kastetta). T\u00e4st\u00e4 nousee my\u00f6s usko siihen, ett\u00e4 ihminen voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omin avuin suhteesta Jumalaan.<\/p>\n<p>Sen sijaan luterilaisuudessa ankkuroidutaan lujasti Raamattuun, jonka mukaan kaikki ovat syntisi\u00e4 \u2013 jo syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n alkaen. T\u00e4ll\u00f6in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on erottaa ihmisen syntisyys ja kyky vastuuseen. Pieni vauva on syntinen, mutta ei viel\u00e4 t\u00e4ysimittaisesti tietoinen ja vastuullinen. Kuitenkin ihmisen syntisyys erottaa h\u00e4net pyh\u00e4st\u00e4 Jumalasta i\u00e4st\u00e4 riippumatta. Siksi jokainen tarvitsee Kristuksen sovitusty\u00f6t\u00e4 hyv\u00e4kseen.<\/p>\n<ul>\n<li>Joidenkin mukaan pieni vauva syntyy Kristuksen armon alla ja on osallinen armosta kunnes kypsyy vastuulliseen ik\u00e4\u00e4n ja kenties hylk\u00e4\u00e4 Jumalan hyvin tietoisesti ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti. Lapsikaste vahvistaa ja tukee t\u00e4t\u00e4 armoliittoa Kristuksessa.<\/li>\n<li>Joidenkin mukaan pieni vauva ei ole osallinen armosta, ellei h\u00e4nt\u00e4 kasteta. T\u00e4ll\u00f6inkin h\u00e4nen tulee uskoa, luottaa ja turvautua Jumalaan ik\u00e4tasonsa mukaisesti.<\/li>\n<li>Joidenkin mukaan kastetta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita lainkaan vaan ainoastaan henkil\u00f6kohtainen uskonratkaisu. Kaste on heille korkeintaan ihmisen kuuliaisuusteko uskonratkaisun j\u00e4lkeen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kaikkien tulkintojen keskell\u00e4 olennaista on pit\u00e4yty\u00e4 Raamattuun. Ihminen on syntinen ja tarvitsee pelastuakseen Jeesusta ja ristinty\u00f6t\u00e4. Ilman Kristusta kukaan ei koskaan pelastuisi. Pelastuksen omistaminen omalle kohdalle tapahtuu Jumalan pelastavan ty\u00f6n kautta. Siin\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 evankeliumia, Sanaa, kastetta ja ehtoollisen lahjaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>VAPAA VAI SIDOTTU TAHTO?<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Taustalla perisynti<\/strong><\/p>\n<p>Perisynti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ihmisen tahtotilan. Syntinen ihminen on kokonaan syntinen \u2013 mukaan lukien h\u00e4nen tahtonsa. On luonnollista, ett\u00e4 syntinen ihminen tahtoo el\u00e4\u00e4 syntisesti. Jumalallisen pyh\u00e4 ja rakastava el\u00e4m\u00e4 on h\u00e4nelle vierasta, jopa vastenmielist\u00e4. Syntinen ihminen pakenee Jumalaa, joka etsii h\u00e4nt\u00e4 \u2013 kuten paratiisissa syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeen. Jumalaa ei kuitenkaan voi paeta.<\/p>\n<p>Raamatussa kuvataan, ett\u00e4 ihminen on synnin orja. Synti on siis herra, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ihminen tekee. Ihmisell\u00e4 ei ole valinnanvapautta. H\u00e4nen tahtonsa ja koko olemuksensa on sidottu syntiin, joka tahrii h\u00e4net kokonaan kuten puhtaaseen veteen kaadettu muste.<\/p>\n<p>Ihmisen tahto oli aidosti vapaa ainoastaan ennen syntiinlankeemusta paratiisissa. H\u00e4n oli sis\u00e4isesti t\u00e4ydellisen puhdas, rakastava, pyh\u00e4 ja hyv\u00e4. Paratiisissa oli kuitenkin hyv\u00e4n ja pahan tiedon puu, jonka hedelm\u00e4\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ollut lupa sy\u00f6d\u00e4. Sen sijaan ihminen sai nauttia kaikesta muusta, mit\u00e4 paratiisissa oli. Ihminen sai vapaasti valita. Mutta valintaan liittyi my\u00f6s vakava vastuu. Ihminen valitsi kapinan ja synnin, ja tuli siihen sidotuksi. Puhdas ja kirkas muuttui sameaksi ja likaiseksi.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Luther<\/strong><\/p>\n<p>Erityisesti uskonpuhdistaja Martti Luther kiisteli vapaasta ja sidotusta tahdosta katolisten ja reformoitujen kanssa. Jo aiemmin Erasmus Rotterdamilainen kirjoitti aiheesta <em>Tutkielma vapaasta ratkaisuvallasta<\/em>. T\u00e4m\u00e4n vastineeksi Luther laati hyvin perusteellisen teoksen <em>Sidottu ratkaisuvalta<\/em>, jota h\u00e4n piti yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4teoksistaan.<\/p>\n<p>Luther katsoo yksiselitteisesti Raamattuun nojaten, ett\u00e4 ihminen on sidottu syntiin ja kykenem\u00e4t\u00f6n vapaasti valitsemaan Jumalan. H\u00e4nt\u00e4 mukaillen: <em>Sidottu ratkaisuvalta tarkoittaa ennen kaikkea sit\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei voi<\/em>\u00a0<em>k\u00e4\u00e4nty\u00e4 omasta tahdostaan Jumalan puoleen,<\/em>\u00a0<em>uskoa tai tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 <\/em><em>ilman Pyh\u00e4n Hengen vaikutusta &#8211; siis vanhan ihmisen puolesta.<\/em><\/p>\n<p>Lutherin k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 raamatunkohtia ovat mm. 2 Moos. 8:3; Ps. 73:22; Jes. 6:9; 52:1; Matt. 13:14, 23:37; Luuk. 4:23; Joh. 10:28; Room. 9:20, 16:27; 1 Kor. 3:20; 2 Tim. 2:26.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ihmisen vapaasta tahdosta ja vastuusta<\/strong><\/p>\n<p>Seuraavassa luetellaan erilaisia tulkintoja j\u00e4rjestyksess\u00e4, jossa edet\u00e4\u00e4n kohti t\u00e4ysin vapaata tahtoa:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Manikealaisuus<\/strong>: Ihminen on niin sidottu ja vailla vapaata tahtoa, ettei h\u00e4n ole lainkaan vastuullinen mist\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li><strong>Kalvinistinen<\/strong>: Jumala m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suvereenisti ihmiset joko pelastukseen tai kadotukseen (kaksinkertainen predestinaatio = ennaltam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoppi). Ihminen on sidottu Jumalan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. H\u00e4nell\u00e4 Ei ole vapaata tahtoa, mutta on silti vastuussa synneist\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Augustinus<\/strong>: Ihmisell\u00e4 on kyll\u00e4 vapaa tahto (muutenhan h\u00e4n ei olisi vastuullinen pahoista teoistaan), mutta Augustinuksen mukaan &#8220;vapaa ratkaisu ilman Jumalan armoa kykenee tekem\u00e4\u00e4n vain synti\u00e4.&#8221; Ihmisen vapaa tahto ei pysty ottamaan vastaan evankeliumia, jos ei Jumala vaikuta ihmisen tahtoon. Augustinus muotoili ajatusta kaksinkertaisesta predestinaatio-opista. Katolinen kirkko edellytt\u00e4\u00e4 ihmiselt\u00e4 armon lis\u00e4ksi kuulumista katoliseen kirkkoon, kastetta ja hyvi\u00e4 tekoja.<\/li>\n<li><strong>Luterilaisuus<\/strong>: Luterilaiset tunnustuskirjat opettavat, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on kyll\u00e4 vapaus tehd\u00e4 kielteinen tahdon ratkaisu; ts. h\u00e4n voi vapaasti torjua Jumalan kutsun, sill\u00e4 luonnostaan ihminen vastustaa Jumalaa. My\u00f6nteiseen tahdon ratkaisuun eli siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ottaa evankeliumin vastaan, ihminen tarvitsee aina Jumalan armon apua eli Pyh\u00e4n Hengen vaikutusta h\u00e4ness\u00e4. Jumala tahtoo pelastaa kaikki ja ennaltam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihmiset Kristuksessa pelastukseen ennaltatiet\u00e4myksens\u00e4 mukaisesti (yksinkertainen predestinaatio-oppi).<\/li>\n<li><strong>Luterilainen 1948 kristinoppi<\/strong> (katekismusta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 opetusosa, jossa on pietistisi\u00e4 piirteit\u00e4): Jumala kutsuu ihmist\u00e4 ja voi antaa ihmiselle etsikkoajan tai -aikoja. Etsikkoaikana, Jumalan kutsun edess\u00e4, ihminen joutuu ik\u00e4\u00e4n kuin valintatilanteeseen. Jumalan Pyh\u00e4 Henki vapauttaa h\u00e4nen sidotun tahtonsa ja ihminen voi valita, ottako h\u00e4n evankeliumin vastaan, vai torjuuko h\u00e4n sen.<\/li>\n<li><strong>Arminiolaisuus<\/strong>: Pelastus on Jumalan teko, mutta ihminen voi vapaasti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksyyk\u00f6 vai torjuuko sen.<\/li>\n<li><strong>Pelagiolaisuus<\/strong>: Ihminen on t\u00e4ysin vapaa valitsemaan hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lilt\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 ei rasita perisyntisyys. Usko on ihmisen teko.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Huomioita n\u00e4kemyksist\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Joissakin tapauksissa ns. kultainen keskitie on viisautta. Edellisest\u00e4 luettelosta tulee hyl\u00e4t\u00e4 ne kannat, jotka<\/p>\n<ul>\n<li>Kumoavat t\u00e4ysin ihmisen tahdon ja vastuunalaisuuden (manikealaisuus ja kalvinistisuus).<\/li>\n<li>Kumoavat ihmisen syntisyyden merkityksen ja korostavat ihmisen vapautta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 suhteestaan Jumalaan ja el\u00e4m\u00e4n oikeaan ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (pelagiolaisuus ja arminiolaisuus)<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Keskivaiheille j\u00e4\u00e4 ensisijaisesti luterilainen k\u00e4sitys, jonka mukaan<\/em><\/p>\n<ul>\n<li>Ihminen on syntinen ja siksi h\u00e4nen tahtonsakin on sidottu syntiin. Ihminen luontaisesti vastustaa Jumalaa.<\/li>\n<li>Jumalan vaikuttavan armokutsun edess\u00e4 ihminen vapautuu syntiin sidotusta tahdosta niin, ett\u00e4 h\u00e4n voi vastuullisesti tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen suhteestaan Jumalaan. Ilman Jumalan vaikutusta ihminen olisi sidottu syntiin ja torjuisi Jumalan. Omavoimaisesti ihminen olisi kyvyt\u00f6n edes tahtomaan pelastustaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Luterilaisuudessa korostetaan my\u00f6s Jumalan salattua viisautta. Ihmisin\u00e4 me emme kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea perinpohjaisesti. Raamattu kuvaa my\u00f6s paradokseja, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t inhimillisesti olevan vastakkaisia ja ristiriitaisia, mutta syvimm\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ne ovatkin saman todellisuuden eri puolia, jotka antavat meille laajemman kokonaiskuvan.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 esimerkiksi maailmankuulu evankelista, baptistisaarnaaja Billy Graham on p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4llaiseen lopputulokseen:\u00a0<em>On kiistaton tosiasia, ett\u00e4 Raamattu opettaa n\u00e4it\u00e4 molempia; sek\u00e4 Jumalan valintaa ett\u00e4 my\u00f6s ihmisen vastuuta. Eli ihmisen tulee tehd\u00e4 uskon ratkaisu ja ottaa evankeliumi vastaan, mutta h\u00e4n ei voi t\u00e4t\u00e4 tehd\u00e4, jos Jumala ei h\u00e4nt\u00e4 Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4\u00e4n kutsu ja valaise. <\/em>Grahamin mukaan raamatullisessa julistuksessa tulee aina s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4nnite.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi on erotettu evankelistan ja opettajan erilaiset roolit. Evankelista julistaa Jumalan sanaa ja vetoaa ihmisiin, jotta n\u00e4m\u00e4 ottaisivat sen vastaan. Opettaja l\u00e4hestyy asioita hiukan eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, kun h\u00e4n sitten opettaa kristillisen uskon keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 niille, jotka ovat tulleet uskoon. Olemme kuulleet jonkun kertovan ensin, miten h\u00e4n l\u00f6ysi Jeesuksen ja tuli uskoon. My\u00f6hemmin, ehk\u00e4 kristillisen opetuksen vaikutuksesta n\u00e4k\u00f6kulma hieman muuttuu, ja sama ihminen saattaakin kuvata uskoontuloaan toisin p\u00e4in: &#8220;Tulin uskoon, kun Jeesus l\u00f6ysi minut.&#8221;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ihmisen vastuu<\/strong><\/p>\n<p>Vaikka ihminen on sidottu syntiin ja el\u00e4\u00e4 synnin vallassa, h\u00e4n on vastuullinen Jumalalle. Syntist\u00e4 ihmist\u00e4 ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 uuteen luomakuntaan, koska h\u00e4n tuhoaisi senkin. Voidaan toki pohtia, voiko ihminen olla aidosti vastuullinen, jos h\u00e4n ei voi mit\u00e4\u00e4n synnille.<\/p>\n<p>Ratkaiseva n\u00e4k\u00f6kulma ihmisen vastuuseen avautuu siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen Kristuksessa Jeesuksessa. H\u00e4n on tehnyt k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n uhrautuvan rakkaudenty\u00f6n hyv\u00e4ksemme ristill\u00e4. Kun Jumala l\u00e4hestyy ihmist\u00e4 rakkaudessaan evankeliumin Sanalla, h\u00e4n kohtaa ihmist\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 niin, ett\u00e4 ihminen vapautuu tekem\u00e4\u00e4n vastuullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, joko puoleen tai vastaan.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00f6in tapahtuva kielteinen ratkaisu luo pohjan tuomiolle ja sille tosiseikalle, ett\u00e4 ihminen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 syntisen\u00e4. Ihmisen olemuksellinen syntisyys on itsess\u00e4\u00e4n este iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4semiseksi. Lis\u00e4ksi Jumala tuomitsee ihmisen synnin ja synnit viimeisell\u00e4 tuomiolla. Torjuessaan Jumalan h\u00e4nen armokutsun edess\u00e4 ihminen itse hyv\u00e4ksyy ja allekirjoittaa kaikki el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 syntiset teot: hyv\u00e4ksyn aiemmat, nykyiset ja tulevat syntiset tekoni, sek\u00e4 pid\u00e4n niist\u00e4 kiinni, niiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6nteinen vastaus puolestaan realisoi ihmisen kohdalla armon, uudistavan ja lopulta kirkastavan pelastusty\u00f6n Kristuksessa. Ihminen tunnustaa syntisyytens\u00e4, katuu, turvautuu Kristukseen ja antaa Jumalalle el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 valtakirjan pelastaa h\u00e4net kokonaan. T\u00e4ss\u00e4kin ihminen allekirjoittaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kaikki synnit ja tulee niist\u00e4 tietoiseksi ja vastuunalaiseksi. Samalla h\u00e4n kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 synnin pahuuden ja haluaa siit\u00e4 eroon. T\u00e4ll\u00f6inkin Jumala tuomitsee synnin, mutta siirt\u00e4\u00e4 rangaistuksen Kristuksen harteille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Lutherin ajatus vapaasta tahdosta maallisissa asioissa<\/strong><\/p>\n<p>Vaikka Luther oli oikeassa koskien ihmisen t\u00e4ydellist\u00e4 syntisyytt\u00e4 ja haluttomuutta k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Jumalan puoleen, on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kuitenkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ihmisen tahdon olevan vapaa maallisissa eli yhteiskunnallisissa asioissa. T\u00e4m\u00e4 on keinotekoinen ja ristiriitainen jaottelu. Kun ihminen hoitaa perhett\u00e4\u00e4n, tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja rakentaa yhteiskuntaa, juuri kristillinen moraali on siin\u00e4 ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuten my\u00f6s Jumalasta kumpuava voima. Kaikki, mit\u00e4 ihminen tekee toiselle ihmiselle, on aina teko Jumalalle.<\/p>\n<p>Emme voi erotella ihmisen syntisyytt\u00e4 ja tahtoa jyrk\u00e4sti hengellisiin ja maallisiin kysymyksiin. Kun rikomme ihmisi\u00e4 vastaan, rikomme rakkautta vastaan ja Jumalaa vastaan. Ihmisen toiminta historiassa osoittaa, kuinka turmeltunut ihminen on maallisissakin asioissa. Syntisyys ja synnin sitoma tahto tuottaa mm. huonoa perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kaikenlaista itsekkyytt\u00e4, ahneutta, ep\u00e4rehellisyytt\u00e4, tyhmyytt\u00e4 ja vastuuttomuutta yhteiskunnalliseen toimintaan. Ihminen ei ole vapaa vaan kaikessa sidottu.<\/p>\n<p>Korkeintaan ihminen on suhteellisen vapaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioista, joihin ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti liity moraalinen aspekti. Voimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ostammeko ykk\u00f6smaitoa vai rasvatonta maitoa. Toki t\u00e4ss\u00e4kin voi mietti\u00e4 terveysn\u00e4k\u00f6kohtia ja sit\u00e4, tukeeko suomalaista vai ruotsalaista maitofirmaa.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi t\u00e4llaista pohdintaa sekoittaa pari merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 seikkaa:<\/p>\n<ul>\n<li>Ihmisen syntisyys ei ole \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 pahuutta vaan itsekkyytt\u00e4 ja toki samalla kyvykkyytt\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4nkin pahuuteen; osa ihmisist\u00e4 noudattaa enemm\u00e4n kristillisi\u00e4 arvoja kuin toiset.<\/li>\n<li>Jumala on l\u00e4sn\u00e4 maailmassa Henkens\u00e4, Sanansa ja seurakunnan kautta. T\u00e4m\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo vaikuttaa yksitt\u00e4isiin ihmisiin ja yhteiskuntiin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>On siis lopulta mahdotonta sanoa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ihminen toimii \u201dvapaasti tahtoen\u201d tai ainakin osittain Jumalan yleisen armon ja rakkauden ohjaamana, vaikka ihminen ei olisikaan uskossa.<\/p>\n<p>Lopulta vapaan tahdon pohtiminen maallisissa asioissa on ep\u00e4relevanttia, koska ihminen on kaikesta vastuussa Luojan edess\u00e4. Kaikki kulminoituu siihen, mik\u00e4 on ihmisen suhde Jumalaan ja h\u00e4nen pelastavaan tekoonsa Kristuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uskovan pyhitysel\u00e4m\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Uskova on armahdettu syntinen, jonka kohdalla Jumala on aloittanut pelastavan ty\u00f6ns\u00e4. Ihminen on armahdettu, vanhurskautettu (oikeudellisesti), otettu Jumalan lapseksi, uudestisyntynyt uuteen ihmisyyteen, Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4sn\u00e4ololla t\u00e4ytetty, ja on kerran oleva kirkastettu. Samalla h\u00e4n on yh\u00e4 syntinen.<\/p>\n<p>Uskova el\u00e4\u00e4 melkoisessa j\u00e4nnitekent\u00e4ss\u00e4 Jumalan antaman el\u00e4m\u00e4n ja syntisyyden v\u00e4lill\u00e4. Voidaan ajatella, ett\u00e4 ihmisen tahdon vapaus on t\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa suurempi kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n syntisen\u00e4. H\u00e4nen tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tahtoa, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on uskovana ihmisen\u00e4. Lopulta uskovankin kohdalla j\u00e4\u00e4 osittain mysteeriksi, mit\u00e4 ihminen voi tahtoa ja mit\u00e4 ei, koska synti on meiss\u00e4 niin syv\u00e4n\u00e4 todellisuutena.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 kristityn ainoa turva on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kristuksessa. <em>Kun katsot omaan pyhitysel\u00e4m\u00e4\u00e4si ja tahtoosi, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta \u2013 syyst\u00e4kin. Kun katsot Jeesukseen Kristukseen ristill\u00e4 ja yl\u00f6snousseena, saat olla t\u00e4ydellisen turvassa: h\u00e4n pelastaa sinut perille saakka!<\/em> Pelastus on kokonaan Jumalan teko Kristuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Taivas ja kadotus<\/strong><\/p>\n<p>Uskovan kannalta lopputulos on t\u00e4rkeint\u00e4. Kerran p\u00e4\u00e4semme taivaaseen, uuteen luomakuntaan. Siell\u00e4 emme ole en\u00e4\u00e4 syntisi\u00e4 vaan t\u00e4ydellisen puhtaita, t\u00e4ynn\u00e4 kirkkautta, rakkautta, pyhyytt\u00e4, hyvyytt\u00e4, iloa ja onnellisuutta. Silloin me nautimme t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 ja lopullisesta valinnasta: Jumalasta, joka valitsi meid\u00e4t pelastukseen armosta, Kristuksen kautta. Taivaassa ei ole en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan tiedon puuta eik\u00e4 siten ilmeisesti edes mahdollisuutta valita synti\u00e4. Olemme jo valinneet Jumalan, joka valitsi meid\u00e4t.<\/p>\n<p>Kadotuksessa ihminen on yh\u00e4 kokonaan syntinen. H\u00e4n vihaa entist\u00e4 enemm\u00e4n Jumalaa, joka pilasi h\u00e4nen mukavan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 synniss\u00e4. Syntisen\u00e4 ihminen himoitsee ja tahtoo kaikkea synti\u00e4, mutta kadotuksessa \/ helvetiss\u00e4 h\u00e4n ei voi sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 harjoittaa. H\u00e4n on ikuisesti sidottu syntiin ja sen rangaistukseen, koska h\u00e4n hylk\u00e4si Jumalan armon silloin, kun sen olisi voinut hyv\u00e4ksy\u00e4 kohdalleen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Onko lopulta niin, ett\u00e4 ihminen kulkee seuraavan tien:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Vapaa tahto valita rakkaus tai synti (paratiisi)<\/li>\n<li>Syntiin sidottu tahto, joka aina valitsee synnin (ei-uskovan el\u00e4m\u00e4)<\/li>\n<li>Vapaan tahdon pilkahdus, kun Jumala kutsuu ihmist\u00e4 armollaan Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, joka vapauttaa ihmisen tekem\u00e4\u00e4n vastuullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen (uskoon tuleminen)<\/li>\n<li>Rajoitetusti vapaa ja sidottu tahto, jolloin ihminen k\u00e4y kamppailua synnin ja Jumalan antaman el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 (uskovan pyhitysel\u00e4m\u00e4)<\/li>\n<li>Rakkauteen sidottu tahto, jonka ihminen on kertakaikkisesti valinnut Kristuksessa Jumalan rakkauden sulattamana (taivas)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ratkaisevaa on Jumalan tahto<\/strong><\/p>\n<p>Viime k\u00e4dess\u00e4 ei ole ratkaisevaa, miten ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman tahtonsa tilan, vaan se, ett\u00e4 Jumala tahtoo pelastaa ihmisen. Vaikka k\u00e4sityksemme ihmisen syntisyydest\u00e4 ja tahdosta olisi kuinka v\u00e4\u00e4r\u00e4, Jumala on suurempi ja h\u00e4n kutsuu armollaan ihmisen yhteyteens\u00e4. Tuon kutsun edess\u00e4 ihmisen tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri sit\u00e4 tahtoa, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on siin\u00e4 hetkess\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n muuta tahtoa h\u00e4nell\u00e4 ei olekaan. Kyll\u00e4 Jumala pit\u00e4\u00e4 pelastuksen &#8220;teknisest\u00e4&#8221; toteutumisesta huolen!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>PERISYNTI JA VAPAA TAHTO &nbsp; Onko ihminen jo syntyess\u00e4\u00e4n, viattoman oloisena vauvana syntinen? Vai onko ihminen pohjimmiltaan hyv\u00e4? Turmeltuuko h\u00e4n vasta opittuaan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 asenteita, tapoja ja tekoja? Mit\u00e4 siit\u00e4 seuraa, jos ihminen on perinyt syntisyytens\u00e4 tai jos h\u00e4n pohjimmiltaan hyv\u00e4? Ent\u00e4 mit\u00e4 merkitsee vapaa tai sidottu tahto? Onko ihminen (aina) vapaa valitsemaan ja toimimaan tahtonsa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-417","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=417"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/417\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}