Raija-Leena Loisa<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n KRISTITTY JA KANSALAINEN<\/strong><\/p>\n Dietrich Bonhoefferin ajattelusta<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Viime aikoina on ollut havaittavissa kristittyjen poliittista aktivoitumista. Suhtautumisessa poliittiseen toimintaan on ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 pyrkimyst\u00e4 saada oma vakaumus kuulumaan my\u00f6s kyseisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pyrin valottamaan poliittisen ja hengellisen ajattelun keskin\u00e4ist\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 historialliselta ja teoreettiselta kannalta. Otan esimerkiksi saksalaisen teologin Dietrich Bonhoefferin kirjoitukset erityisesti h\u00e4nen nk. vankilakirjeiss\u00e4\u00e4n. Katson, ett\u00e4 Bonhoefferin el\u00e4m\u00e4 ja teot ovat ainutlaatuisia osoituksia kristityn kansalaisrohkeudesta. N\u00e4iden lis\u00e4ksi h\u00e4nen teologinen ajattelunsa ansaitsisi tulla pohdituksi t\u00e4lt\u00e4 kannalta.<\/p>\n Poliittisen ja uskonnollisen kent\u00e4n edustajien v\u00e4lill\u00e4 on molemminpuolista antipatiaa. Emme kristittyin\u00e4 kohtaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luonnontieteiden vaan my\u00f6s nk. ihmistieteiden kuten esimerkiksi poliittisen filosofian piirist\u00e4 nousevan kritiikin. T\u00e4ss\u00e4 kritiikiss\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 erityisen\u00e4 teemana voidaan pit\u00e4\u00e4 kristillisyyteen liittyv\u00e4\u00e4 painotusta tulevaan, tuonpuoleiseen, iankaikkisuuteen ja pelastukseen. Esimerkiksi saksanjuutalainen filosofi Hannah Arendt varhaisessa kirjoituksessaan Augustinuksesta edustaa kantaa, jonka mukaan nykyisyys, maailmassa oleminen ja l\u00e4himm\u00e4inen ovat kristillisyydess\u00e4 lopulta toissijaisia seikkoja.<\/p>\n Dietrich Bonhoefferia voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 kristityst\u00e4, joka asennoitui omaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n todellisuuteensa vastuuntuntoisesti, valppaasti, ajatellen ja toimien. Bonhoefferin ajattelun vastaanotto on ollut kuitenkin jakautunutta. H\u00e4nen tutkintavankeudessa kirjoittamiaan kirjeit\u00e4 on pidetty osoituksena k\u00e4\u00e4nteest\u00e4 h\u00e4nen teologisessa ajattelussaan aikaisemmasta Kristus-keskeisyydest\u00e4 \u201duskonnottoman kristinuskon<\/em>\u201d hahmottamiseen. My\u00f6s Suomessa h\u00e4nen kirjoituksistaan on k\u00e4yty kiistoja.<\/p>\n Esit\u00e4n, ett\u00e4 yll\u00e4 kuvattu poliittisesta ajattelusta kumpuava kritiikki voi olla er\u00e4s avain ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Bonhoefferin hankalia ilmaisuja, kuten maailmallisuus, t\u00e4m\u00e4npuoleisuus tai uskonnoton kristinusko. Bonhoefferin kirjeiss\u00e4\u00e4n hahmottelema teologia oli yritys puhutella oman aikansa maallistunutta ihmist\u00e4, joka oli peruuttamattomasti irtautunut kirkon ja kristillisyyden holhoavasta otteesta. H\u00e4nen vakavana tarkoituksenaan oli kirjoittaa maailmassa, jossa Jumalaa koko ajan ty\u00f6nnettiin kauemmas ihmisen el\u00e4m\u00e4npiirist\u00e4.<\/p>\n Bonhoeffer viittaa \u201dmaailman t\u00e4ysi-ik\u00e4istymiseen<\/em>\u201d, tilanteeseen, jossa maailma voitaisiin selitt\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman ajatusta Jumalan olemassaolosta ja jossa ihminen voi itsen\u00e4isesti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittapuut. Bonhoeffer ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 paluuta kristilliseen yhten\u00e4iskulttuuriin ei Euroopassa en\u00e4\u00e4 ollut. Kirjeiden teologisen hahmotelman erityinen ongelma on, miten muotoilla kristillinen usko t\u00e4llaisessa maailmassa kadottamatta sen ytimen ainutlaatuisuutta.<\/p>\n <\/p>\n Taustaa kirjeille<\/strong><\/p>\n Bonhoefferin ajattelun taustalla voidaan n\u00e4hd\u00e4 saksalaisen kristillisyyden jakautuneisuus \u00e4\u00e4rip\u00e4iss\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 uskolleen omistautuneisiin pietistiryhmiin, kuten esimerkiksi herrnhutilaiset ja toisaalta kristillisyyteen, josta puuttui Kristuksen todellinen seuraaminen el\u00e4m\u00e4n joka osa-alueella. Pietistiryhmittymiin Bonhoefferilla oli kosketus \u00e4itins\u00e4 taustan kautta. Eric Metaxas kirjoittaa Bonhoefferia koskevassa el\u00e4m\u00e4kerrassa h\u00e4nen ajatelleen heiss\u00e4 olleen kuitenkin ylti\u00f6uskonnollisuutta ja liiallista maailmasta vet\u00e4ytymist\u00e4. Bonhoeffer katsoi, ett\u00e4 Kristus oli tuotava t\u00e4h\u00e4n maailmaan ja kulttuurin keskelle, sen joka neli\u00f6sentille. Bonhoefferin teologia oli ollut aina l\u00e4hell\u00e4 inkarnaation\u00e4kemyst\u00e4, joka ei karttanut \u201dmaailmaa\u201d vaan n\u00e4ki sen Jumalan hyv\u00e4n\u00e4 luomisty\u00f6n\u00e4, josta kuului iloita eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n erottautua. Meid\u00e4n ei tulisi hyl\u00e4t\u00e4 ihmisyytt\u00e4mme \u201dep\u00e4hengellisen\u00e4\u201d. Bonhoeffer kannatti kristillisyytt\u00e4, joka n\u00e4ytti liian maailmalliselta konservatiivisten luterilaisten silmiss\u00e4 ja liian hurskaalta liberaaliteologien silmiss\u00e4. H\u00e4n tuli v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretyksi ja arvostelluksi kaikkien taholta.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Pelastuminen jo t\u00e4t\u00e4 aikaa varten<\/strong><\/p>\n Bonhoeffer viittaa uskonnoissa esiintyv\u00e4\u00e4n kuolemanj\u00e4lkeisen ikuisuuden etsint\u00e4\u00e4n. Kristinuskon yl\u00f6snousemustoivoa pidet\u00e4\u00e4n todellisena ratkaisuna t\u00e4h\u00e4n ihmisen viimeiseen kysymykseen, mit\u00e4 se onkin. Bonhoeffer kuitenkin toteaa: \u201dP\u00e4\u00e4paino lankeaa t\u00e4ll\u00f6in kuoleman rajan tuolle puolen. Ja juuri t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4en virheen ja vaaran.\u201d<\/em> Lunastus merkitsisi t\u00e4ll\u00f6in pelastusta surusta, pelosta, synnist\u00e4 ja kuolemasta tuonpuoleisessa maailmassa.<\/p>\n Bonhoeffer esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristillinen yl\u00f6snousemustoivo ei t\u00e4ht\u00e4\u00e4 vain kuoleman edess\u00e4 viimeisen kysymyksen ratkaisemiseen vaan se pelastaa ihmisen jo kuoleman rajan t\u00e4ll\u00e4 puolen<\/em> osoittaen h\u00e4nelle h\u00e4nen paikkansa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Niinp\u00e4 Bonhoeffer vetosi siihen, ett\u00e4 \u201dt\u00e4m\u00e4npuoleista ei saa ennenaikaisesti panna syrj\u00e4\u00e4n\u201d. <\/em>H\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuulutti, ett\u00e4 \u201dei voi eik\u00e4 saa puhua viimeist\u00e4 sanaa ennen viimeist\u00e4 edellist\u00e4\u201d<\/em>. Viimeinen viittaa t\u00e4ss\u00e4 syntisen pelastumiseen yksin armosta Kristuksen t\u00e4hden. Viimeist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t sanat viittaavat ihmisen\u00e4 el\u00e4miseen t\u00e4ss\u00e4 ajassa.<\/p>\n Keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 viimeisess\u00e4 teoksessaan Etiikka <\/em>Bonhoeffer k\u00e4sitteli yll\u00e4 olevaa teemaa nimeten viimeist\u00e4 korostavan ajattelutavan radikaaliksi ja viimeist\u00e4 edellist\u00e4 korostavan ajattelutavan kompromissiksi. Radikaali<\/em> ajattelutapa korostaa ikuisuutta, Jumalan vanhurskauttavaa tekoa, Jeesuksen risti\u00e4 ja yl\u00f6snousemusta. Pohjimmiltaan radikaalin ja kompromissi-asenteen erossa on kyse yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ristin ja yl\u00f6snousemuksen ja toisaalta inkarnaation v\u00e4lisest\u00e4 erosta. Kompromissiksi<\/em> kutsumassaan ajattelutavassa Bonhoeffer korostaa Jumalan valmistavaa toimintaa ennen vanhurskauttavaa tekoa. Siin\u00e4 painotetaan pelastuksen ja iankaikkisuuden sijasta luomistekoa ja Jumalan luomaa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 todellisuutta.<\/p>\n Patrik Hagman tulkitsee kirjassaan Efter folkkyrkan<\/em> n\u00e4iden olevan er\u00e4\u00e4nlaisia analyyttisia \u00e4\u00e4rip\u00e4it\u00e4. Bonhoeffer ei puolusta kumpaakaan yksin\u00e4\u00e4n. Pikemminkin h\u00e4n etsii tiet\u00e4, jossa n\u00e4m\u00e4 molemmat \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t tulevat sovitetuiksi kesken\u00e4\u00e4n. Bonhoeffer hakee ratkaisua, jossa Jeesus Kristus el\u00e4v\u00e4ksi ja lihaksi tulleena Jumalana sek\u00e4 k\u00e4rsineen\u00e4 ja yl\u00f6snousseena voittajana ja hallitsijana otetaan yht\u00e4 lailla totena ja vakavasti.<\/p>\n Kihlatulleen Maria von Wedemeyerille Bonhoeffer kirjoitti \u201d\u2026en tarkoita uskoa, joka pakenee maailmasta, vaan joka pysyy maailmassa ja joka rakastaa maailmaa ja pysyy sille uskollisena kaikesta h\u00e4d\u00e4st\u00e4 huolimatta, mit\u00e4 se tuo meille. Meid\u00e4n avioliittomme pit\u00e4\u00e4 olla \u201dkyll\u00e4\u201d Jumalan maailmalle, sen pit\u00e4\u00e4 vahvistaa meid\u00e4n rohkeuttamme luoda maailmassa jotakin ja vaikuttaa siin\u00e4. Pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kristityt, jotka uskaltavat seist\u00e4 vain yhdell\u00e4 jalalla maassa, seisovat my\u00f6s vain yhdell\u00e4 jalalla taivaassa\u201d. <\/em><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Uskonnollisuuden kuoresta uskon ytimeen<\/strong><\/p>\n Bonhoeffer on erityisen tunnettu henkil\u00f6n\u00e4, joka keksi k\u00e4sitteen \u201duskonnoton kristinusko\u201d. T\u00e4m\u00e4n yhteydest\u00e4\u00e4n irrotetun ajatuksen perusteella monet \u201dJumalan kuolemaa\u201d julistavien teologien liikkeess\u00e4 ovat pit\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 jonkinlaisena profeettanaan. Se, ett\u00e4 h\u00e4nen vankilassa hahmottelemansa ajatukset ovat p\u00e4\u00e4tyneet yksitt\u00e4isin\u00e4 lauseina ja k\u00e4sittein\u00e4 monenlaisten tulkitsijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, on johtanut Bonhoefferin teologian v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykseen. Hahmotusasteella olevat ajatukset ovat ylikorostuneet suhteessa h\u00e4nen aikaisempaan ajatteluunsa.<\/p>\n Metaxasin n\u00e4kemyksen mukaan se, mit\u00e4 Bonhoeffer tarkoitti \u201duskonnolla\u201d, ei ollut todellista kristinuskoa vaan sen korviketta ja typistetty\u00e4 kristinuskoa<\/em>, jota vastaan h\u00e4n teki ty\u00f6t\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Uskonnollisuudella Bonhoeffer viittaa m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn menetelm\u00e4n mukaan syntyneeseen uskoon. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4sitett\u00e4 uskonnollinen toimitus, joka viittaa yksityiseen hartaudenharjoitukseen. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muodot ja kaavat eiv\u00e4t tee kristitty\u00e4, vaan osanotto Jumalan k\u00e4rsimykseen maallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Bonhoeffer tarkoittaa, ett\u00e4 yksityisesti koettu usko, olkoon kuinka syv\u00e4\u00e4 ja harrasta, ei riit\u00e4, vaan uskolla t\u00e4ytyy olla vaikutusta sen suhteen, miten ihminen arjessa kohtelee muita.<\/p>\n Uskonnottomuus oli Bonhoefferille tulkintaa h\u00e4nen omasta ajastaan ja ennakointia tulevasta. H\u00e4n kysyy, millaista kristinusko voisi olla tulevassa, radikaalisti uskonnottomassa maailmassa. Uskonto n\u00e4ytt\u00e4isi olevan h\u00e4nelle kristillisyyden historiallinen ilmenemismuoto, kun taas usko viittaa kristillisyyden ajattomaan ytimeen. Bonhoeffer toteaa: \u201dJeesus ei kutsu uuteen uskontoon, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d<\/em>. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni uskonnottomassa kristinuskossa voisi olla kyse omakohtaisesti ajatellusta uskosta – vastakohtana uskonnollisuudelle, jossa luotetaan uskonnonharjoittamisen muotojen pelastavaan vaikutukseen.<\/p>\n Voiko kristitty olla kansalainen? Poliittisessa filosofiassa esitetyn kritiikin mukaan kristillisyys on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ankkuroitunut tuonpuoleiseen, ett\u00e4 my\u00f6s kansalaisuus \u2013 maailmassa el\u00e4minen ja siin\u00e4 toimiminen – k\u00e4y mahdottomaksi.<\/p>\n Maailmallisuus, t\u00e4m\u00e4npuoleisuus ja uskonnottomuus ovat Bonhoefferin kirjeiss\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, joiden avulla h\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 nurin juuri poliittisen filosofian olettamia kristillisi\u00e4 arvoja. H\u00e4n ei kuitenkaan kaada n\u00e4iden k\u00e4sitteiden my\u00f6t\u00e4 kristinuskoa vaan pyrkii tulkitsemaan sit\u00e4 uudelleen niin, ett\u00e4 se voisi puhutella ihmist\u00e4 joka on ajatteleva, toimiva ja keskell\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Bonhoeffer ei kiist\u00e4 kristinuskon ydint\u00e4, eik\u00e4 siihen liittyvi\u00e4 yliluonnollisiakaan ulottuvuuksia. H\u00e4n asettaa vain painopisteit\u00e4 uudella tavalla siihen, mik\u00e4 kristityst\u00e4 v\u00e4littyy ulosp\u00e4in ja siihen, miten h\u00e4n el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa.<\/p>\n <\/p>\n Raija-Leena Loisa<\/em><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n Arendt, Hannah (1996\/1929): Love and Saint Augustine. <\/em>University of Chicago Press, Chicago.<\/p>\n Bonhoeffer, Dietrich (2005): Kirjeit\u00e4 vankilasta.<\/em> Kirjapaja, Helsinki.<\/p>\n Hagman, Patrik (2013): Efter folkkyrkan. En teologi om kyrkan i det efterkristna samh\u00e4llet. <\/em>Artos, Skellefte\u00e5.<\/p>\n Metaxas, Eric (2013): Dietrich Bonhoeffer. Pastori, marttyyri, n\u00e4kij\u00e4, vakooja. <\/em>P\u00e4iv\u00e4, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Dietrich Bonhoefferin tunnettu virsi (600): <\/strong><\/p>\n Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan Jos ahdistuksen tie on edess\u00e4mme, Suo, Herra, toivon kynttil\u00f6iden loistaa, Kun pahan valta kasvaa ymp\u00e4rill\u00e4, Hyvyyden voiman uskollinen suoja <\/p>\n Dietrich Bonhoeffer 1944. Suom. Anna-Maija Raittila 1981, 1984.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) <\/strong><\/p>\n H\u00e4n oli saksalainen pappi ja teologi, jonka osallistuminen natsismin ja Hitlerin vastaiseen vastarintaliikkeeseen johti vangitsemiseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1943. Juuri t\u00e4ss\u00e4 vankeudessa h\u00e4n kirjoitti pohdintojaan ja edellisen virren. Bonhoeffer teloitettiin 9.4.1945. H\u00e4n oli kuollessaan 39-vuotias.<\/p>\n H\u00e4nen esimerkkins\u00e4 haastaa aktiiviseen toimintaan ihmisten puolesta jopa oman henkemme uhalla. Samalla virren sanat kuvastavat syv\u00e4\u00e4 luottamusta ja turvaa ikuiseen Jumalaan syv\u00e4n pimeyden ja pahuuden keskell\u00e4.<\/p>\n Kimmo Malinen<\/em><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Raija-Leena Loisa \u00a0 KRISTITTY JA KANSALAINEN Dietrich Bonhoefferin ajattelusta Viime aikoina on ollut havaittavissa kristittyjen poliittista aktivoitumista. Suhtautumisessa poliittiseen toimintaan on ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 pyrkimyst\u00e4 saada oma vakaumus kuulumaan my\u00f6s kyseisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pyrin valottamaan poliittisen ja hengellisen ajattelun keskin\u00e4ist\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 historialliselta ja teoreettiselta kannalta. Otan esimerkiksi saksalaisen teologin Dietrich Bonhoefferin kirjoitukset erityisesti h\u00e4nen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-3423","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3423","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3423"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3423\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\nolemme kaikki hiljaa k\u00e4tketyt.
\nMe saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
\nyhdess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 uuteen aikaan nyt.<\/em><\/span><\/p>\n
\nmy\u00f6s silloin Kristus meit\u00e4 kuljettaa.
\nAnnamme Is\u00e4n k\u00e4siin el\u00e4m\u00e4mme.
\nH\u00e4n itse meille rauhan valmistaa.<\/em><\/span><\/p>\n
\ntyyneksi, l\u00e4mpim\u00e4ksi liekki luo.
\nValaiset pime\u00e4n, voit pelot poistaa.
\nJ\u00e4\u00e4 keskellemme, Kristus, rauha tuo!<\/em><\/span><\/p>\n
\nvahvista \u00e4\u00e4ni toisen maailman,
\nniin ett\u00e4 uuden virren s\u00e4velill\u00e4
\nkuulemme kansasi jo laulavan.<\/em><\/span><\/p>\n
\npiiritt\u00e4\u00e4 meit\u00e4, kuinka k\u00e4yneekin.
\nIllasta aamuun kanssamme on Luoja.
\nH\u00e4nelt\u00e4 saamme huomisp\u00e4iv\u00e4nkin.<\/em><\/span><\/p>\n