{"id":3090,"date":"2016-01-02T17:16:16","date_gmt":"2016-01-02T17:16:16","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=3090"},"modified":"2016-01-02T17:16:16","modified_gmt":"2016-01-02T17:16:16","slug":"viides-heratysliike","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=3090","title":{"rendered":"Viides her\u00e4tysliike"},"content":{"rendered":"

VIIDES HER\u00c4TYSLIIKE, \u201dviidesl\u00e4isyys\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Nelj\u00e4 edell\u00e4 kuvattua her\u00e4tysliikett\u00e4 on saanut jatkokseen ns. viidennen her\u00e4tysliikkeen, joka koostuu useammista liikkeist\u00e4, suuntauksista ja vaiheista. Sit\u00e4 on kutsuttu my\u00f6s uuspietismiksi.<\/p>\n

Viidennen liikkeen taustalla vaikutti monia ilmi\u00f6it\u00e4 kuten teollistuminen, kaupungistuminen, ty\u00f6v\u00e4enliike, uusien aatteiden nousu, liberaaliteologian vahvistuminen, kirkollinen taantuma, osin vanhojen her\u00e4tysliikkeiden voimattomuus, anglosaksinen rukous- ja yhteysliike sek\u00e4 ns. vapaiden suuntien vaikutus.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Hannulan her\u00e4tys<\/strong><\/p>\n

Evankelioiva her\u00e4tysliike alkoi kirkon piiriss\u00e4 1900-luvun alussa l\u00e4hetyssaarnaaja Frans Hannulan<\/em><\/strong> ja Suomen L\u00e4hetysseuran tuoman l\u00e4hetysher\u00e4tyksen kautta. Hannulan taustalla oli rukoilevaisuutta ja evankelisen liikkeen painotuksia. Palattuaan Ambomaalta Hannula jatkoi Suomen L\u00e4hetysseuran palveluksessa kiert\u00e4v\u00e4n\u00e4 julistajana. H\u00e4n piti ahkerasti l\u00e4hetystilaisuuksia ja -juhlia ymp\u00e4ri Satakuntaa ja l\u00e4ntist\u00e4 H\u00e4mett\u00e4. Samanaikaisesti evankelinen liike oli irtautumassa l\u00e4hetysseuran yhteydest\u00e4 oman ty\u00f6n\u00e4kyns\u00e4 ymp\u00e4rille. Tunnettu kiistakysymys oli “koko maailman autuuden -oppi”. Hannula koetti parhaansa mukaan pysy\u00e4 erill\u00e4\u00e4n kiistasta.<\/p>\n

L\u00e4hetysjuhlista muotoutui nopeasti voimakkaita her\u00e4tyskokouksia. Hannulan kanssa julistajana toimi K.R. Kares<\/em>. T\u00e4rke\u00e4ksi vuodeksi kehkeytyi 1902, jolloin l\u00e4hetysjuhlia pidettiin Lemussa, Merimaskussa ja Rym\u00e4ttyl\u00e4ss\u00e4. Erityisesti Rym\u00e4ttyl\u00e4n seurakunnan nuorten parissa puhkesi voimakas her\u00e4tys. Pyh\u00e4n Hengen voima koettiin tuolloin hyvin voimakkaana. Muita her\u00e4tyksen koskettamia paikkakuntia olivat mm. Perni\u00f6, Nousiainen ja Askainen.<\/p>\n

Her\u00e4tykselle tyypillist\u00e4 olivat juuri l\u00e4hetysjuhlat. Laulukirjana pidettiin Hengellisi\u00e4 lauluja ja virsi\u00e4. Hannulan toiminnan kolme p\u00e4\u00e4asiaa olivat sielujen pelastuminen, l\u00e4hetys ja varojen ker\u00e4\u00e4minen Jumalan valtakunnan ty\u00f6h\u00f6n. H\u00e4n julistuksensa oli ter\u00e4v\u00e4\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja kansantajuisia. Niiss\u00e4 oli suolaa, mutta ytimen\u00e4 oli aina ristiinnaulittu ja yl\u00f6snoussut Jeesus Kristus. Erityisen t\u00e4rkeiksi muotoutuivat ns. j\u00e4lkikokoukset ja juhlien aikana k\u00e4ydyt henkil\u00f6kohtaiset keskustelut. Hannulan tapana oli kysy\u00e4: “Yst\u00e4v\u00e4ni, mitenk\u00e4 on sinun sielusi laita?”<\/p>\n

Vuonna 1906 Hannula ja l\u00e4hetysseuran ty\u00f6yhteydess\u00e4 olleet her\u00e4tyshenkiset saarnaajat j\u00e4rjestiv\u00e4t her\u00e4tysviikon. Tapahtumaan osallistui 4000-5000 kuulijaa. Toiseksi t\u00e4rke\u00e4ksi keskukseksi rakentui Tampereen alue. Her\u00e4tyksen ominta aluetta n\u00e4iden ohella oli Lounais-Suomi. Laajalti vaikuttanut her\u00e4tys sai hiljalleen nimen “Hannulan her\u00e4tys”. Olihan juuri Frans Hannula sen uutterin puuhamies. H\u00e4nen kerrotaan vierailleen vuodessa jopa 140 tilaisuudessa, mik\u00e4 on eritt\u00e4in paljon ottaen huomioon aikansa kulkuv\u00e4lineet.<\/p>\n

Her\u00e4tyksen my\u00f6t\u00e4 alettiin rakentaa rukoushuoneita, joita nousi l\u00e4hes 20 kappaletta. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi ja vaikeimmaksi hankkeeksi tuli Turun Betel -kirkon rakentaminen, joka nieli varoja ja voimia jopa yli kaiken kohtuuden. Kirkko valmistui vuonna 1906. Sen toiminta oli vire\u00e4\u00e4 vuosikymmenten ajan. Kirkko myytiin v\u00e4lik\u00e4den kautta Adventtiseurakunnalle 1980-luvulla.<\/p>\n

Frans Hannulan kova ty\u00f6tahti kulutti terveytt\u00e4 ja lopulta vuonna 1914 h\u00e4n menehtyi noin 60-vuotiaana. Hannulan my\u00f6t\u00e4 her\u00e4tyksen paras ter\u00e4 taittui ja toiminta alkoi hiipua. Harvoista s\u00e4ilyneist\u00e4 rukoushuoneista yksi on Lemussa. Ks. lemunrukoushuone.fi<\/u>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uukuniemen her\u00e4tys<\/strong><\/p>\n

Uukuniemen her\u00e4tys puhkesi 1900-luvun alussa unissasaarnaaja Helena Konttisen<\/em><\/strong> ymp\u00e4rille rakentuneen hurmoksellisen her\u00e4tyksen my\u00f6t\u00e4. H\u00e4n sai voimakkaita n\u00e4kyj\u00e4 ja saarnasi horrostilassa, jakoi kehotuksia ja rukoili parantumista. Konttinen saarnasi yli kymmenen vuoden ajan. Keskeinen vuotuinen ajankohta oli elokuussa, jolloin h\u00e4n piti \u201dtilip\u00e4ivi\u00e4\u201d, joissa h\u00e4n k\u00e4vi ankaraan itsetutkistelua. T\u00e4m\u00e4 johti juhlainstituutioon, jossa vietettiin elokuisia tilip\u00e4ivi\u00e4 Uukuniemen her\u00e4tyksen ydintoimintona.<\/p>\n

Her\u00e4tys sai ihanteensa voimakkaasta sis\u00e4l\u00e4hetystoiminnasta ja oli luonteeltaan maallikkoliike. Siin\u00e4 painotettiin ihmisten uskonel\u00e4m\u00e4n uudistamista ja v\u00e4h\u00e4osaisten auttamista. T\u00e4m\u00e4 johti Parikanniemen orpokodin ja sen kannatusyhdistyksen perustamiseen vuosina 1915 ja 1917. Yhdistys on nyky\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 Parikanniemen yst\u00e4v\u00e4t ry. Toimintaa tukemaan perustettiin my\u00f6s Parikanniemis\u00e4\u00e4ti\u00f6 (parikanniemi.fi<\/u>). Kun orpokoti j\u00e4i luovutetulle Karjalan alueelle, sen toimintaa jatkaa Ristiinan orpokoti vuodesta 1949 l\u00e4htien. Sen nimeksi muutettiin my\u00f6hemmin Parikanniemen lastenkoti. Vuotuisia juhlia jatketaan yh\u00e4, tosin Saaren kirkolla.<\/p>\n

Uukuniemen her\u00e4tyst\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lueta ns. viidenteen her\u00e4tysliikkeeseen vaan se muistuttaa enemm\u00e4n 1800-luvulla koettuja her\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Muroman her\u00e4tys ja Suomen Raamattuopisto<\/strong><\/p>\n

Urho Muroman<\/em><\/strong> is\u00e4 oli evankelisen liikkeen pappi. He asuivat Helsingiss\u00e4 aikana, jolloin kirkollista ja kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 haastoivat ty\u00f6v\u00e4en nousu ja uudet aatesuunnat, sek\u00e4 vapaiden suuntien voimakas toiminta. Muroma itse koki voimakkaan hengellisen her\u00e4tyksen vuonna 1912, kun norjalainen Albert Lunden vieraili Helsingiss\u00e4. H\u00e4n koki, ett\u00e4 vapaakirkollinen her\u00e4tyskokous auttoi ihmisi\u00e4 paremmin k\u00e4\u00e4ntymykseen kuin luterilainen kirkko perinteineen.<\/p>\n

Valmistuttuaan papiksi h\u00e4n osallistui etenkin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n evankeliointiin. Muroma piti pitki\u00e4 kokoussarjoja, joita mainostettiin n\u00e4kyv\u00e4sti. Toiminta oli muodoltaan vapaiden suuntien ja sis\u00e4ll\u00f6llisesti siin\u00e4 pyrittiin julistuksen ja sielunhoidon kautta tuomaan ihmisi\u00e4 her\u00e4tykseen ja uskoon. Kokouksia pidettiin kirkoissa, jotka t\u00e4yttyiv\u00e4t \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten.<\/p>\n

Muroman evankeliointity\u00f6 perustui Jumalan antamaan lahjaan, m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuuteen, uskon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseksi tekemiseen ja antaumukselliseen sielunhoitoty\u00f6h\u00f6n. H\u00e4nen julistuksensa keskipisteen\u00e4 oli ristiinnaulittu Kristus. Lis\u00e4ksi Muroma painotti uudestisyntymist\u00e4 uskoon tulemisessa sek\u00e4 pyhitysel\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n j\u00e4rjesti vuosittain Hengellisen el\u00e4m\u00e4n syventymisp\u00e4ivi\u00e4 sek\u00e4 perusti Her\u00e4\u00e4 Valvomaan -lehden, jonka levikki kasvoi nopeasti suureksi.<\/p>\n

Muroma painotti maallikkoiden j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 raamatunopetusta, mik\u00e4 oli melko vierasta seurakunnissa. T\u00e4t\u00e4 varten h\u00e4n perusti Suomen Raamattuopiston vuonna 1945, joka keskittyi raamattukurssien pit\u00e4miseen ja evankeliointity\u00f6n jatkamiseen. Kaiken ohella Muroma vastusti kirkkoon pesiytynytt\u00e4 liberaaliteologiaa, joka tappoi kristillisen uskon.<\/p>\n

Raamattuopiston merkitys kasvoi ja sen toiminta monipuolistui. Siit\u00e4 tuli viidennen her\u00e4tysliikkeen keskus pariksi vuosikymmeneksi. Vaikka Muroma k\u00e4ytti vapaiden suuntien menetelmi\u00e4 eik\u00e4 pit\u00e4nyt kastetta aivan keskeisen\u00e4, h\u00e4n muutoin pit\u00e4ytyi luterilaiseen tunnustukseen.<\/p>\n

Raamattuopiston merkitt\u00e4vi\u00e4 toimijoita olivat mm. Eino J. Honkanen, Matti H\u00e4kkinen, Uuras Saarnivaara <\/em>ja Olavi Peltola<\/em>. 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 viidennen her\u00e4tysliikkeen piiriss\u00e4 tapahtui jakautumista mm. suhteessa pyhitykseen ja karismaattisuuteen, sek\u00e4 ty\u00f6n\u00e4yst\u00e4 ja taloudellisista seikoista. Vuonna 1967 perustettiin Evankelisluterilainen Kansanl\u00e4hetys, jonka piiriin siirtyi monia viidesl\u00e4isi\u00e4 mm. Raamattuopistolta. T\u00e4m\u00e4 merkitsi pitk\u00e4aikaista kriisi\u00e4 ja v\u00e4lien tulehtumista.<\/p>\n

Suomen Raamattuopiston ty\u00f6 jatkui ja esimerkiksi nuorisoty\u00f6n merkitys kasvoi koulutuksen ja mm. Pro Fide -yhtyeen my\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6t\u00e4 johtamaan tuli Raimo M\u00e4kel\u00e4<\/em>. Raamattuopisto alkoi painottaa luterilaista tunnustusta enemm\u00e4n kuin Muroman aikana. Raamattuopisto sai kansanopisto-oikeudet vuonna 1989, nuorisoty\u00f6nohjaajan koulutuksen, sek\u00e4 diakonia-ammattikorkeakoulun (1996-2015).<\/p>\n

Suomen Raamattuopiston sivuilla sro.fi<\/u> kerrotaan seuraavasti: Suomen Raamattuopiston S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuva itsen\u00e4inen kristillinen j\u00e4rjest\u00f6, jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, opettaa Raamattua, tarjota ihmisille hengellinen koti ja tukea l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4. Raamattuopistossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n pitki\u00e4 ja lyhyit\u00e4 raamattukursseja sek\u00e4 muuta koulutusta ja tapahtumia. Se j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 luterilaisten seurakuntien kanssa toimintaa eri puolilla Suomea. Vuokatissa ja Oulussa j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 on kristilliset loma- ja kurssikeskukset. Raamattuopiston kustannusliike Perussanoma julkaisee kirjallisuutta sek\u00e4 El\u00e4m\u00e4- ja Perusta-lehti\u00e4. Raamattuopiston yst\u00e4vien yhdyssiteen\u00e4 toimii Suomen Raamattuopiston Yst\u00e4v\u00e4t ry ja sen j\u00e4senlehti Yst\u00e4v\u00e4viesti. S\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 ja sen kustannusliikkeell\u00e4 on noin 60 palkattua ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja moninkertaisesti enemm\u00e4n vapaaehtoisia. Raamattuopiston talous on suureksi osaksi vapaaehtoisen tuen varassa.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Mangsin her\u00e4tys ja Kansan Raamattuseura<\/strong><\/p>\n

Sota-aika on usein my\u00f6s her\u00e4tyksen aikaa. Evankelista Frank Mangs<\/em> piti her\u00e4tyskokouksia ymp\u00e4ri maata, joista tuli suosittuja. Her\u00e4tyksen jatkuvuutta varten perustettiin vuonna 1945 syntyi Kansan Raamattuseuran S\u00e4\u00e4ti\u00f6 (KRS) Yrj\u00f6 Karilaksen<\/em> toimesta. Siit\u00e4 ei muodostunut omaa her\u00e4tysliikett\u00e4 vaan evankeliointity\u00f6n palveluj\u00e4rjest\u00f6. KRS keskittyy julistukseen ja evankeliointity\u00f6n koulutukseen seurakunnissa.<\/p>\n

Kansan Raamattuseura julkaisee Sana-lehte\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6 sai vuonna 1953 Lohjalla sijaitsevan Vivamon maatilan, jonne perustettiin toimintakeskus. Sen my\u00f6t\u00e4 nuorisoty\u00f6 alkoi kasvaa voimakkaasti. My\u00f6hemmin Vivamosta on kehittynyt mm. Raamattukyl\u00e4. 1960-1970-luvuilla toiminta kasvoi uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja toimitilojen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Karas-Sana Oy hoitaa j\u00e4rjest\u00f6n kustannustoimintaa. 1980-luvulla pidettiin T\u00e4ss\u00e4 El\u00e4m\u00e4 -kampanjan, jolla tavoitettiin puoli miljoonaa ihmist\u00e4. Kansan Raamattuseura on j\u00e4rjest\u00e4nyt monia suuria missiotapahtumia Suomessa ja Baltiassa, yhteisty\u00f6ss\u00e4 mm. evankelista, rovasti Kalevi Lehtisen sek\u00e4 Agape-Europan kanssa. Ty\u00f6 on laajentunut my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle ja muihin maihin.<\/p>\n

KRSn omilla kansanraamattuseura.fi<\/u> sivustolla kerrotaan seuraavasti: Kansan Raamattuseuran S\u00e4\u00e4ti\u00f6 (KRS) on luterilaisen kirkon piiriss\u00e4 toimiva valtakunnallinen evankelioimisj\u00e4rjest\u00f6. Toimintamme kiteytyy sanoihin: El\u00e4mme armosta, kerromme Jeesuksesta. Haluamme rohkaista ihmisi\u00e4 uskomaan Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanaan ja tuomaan toisiakin h\u00e4nen yhteyteens\u00e4. Haluamme my\u00f6s palvella seurakuntia evankelioimisteht\u00e4v\u00e4n toteuttamisessa ja seurakuntalaisten varustamisessa. Ty\u00f6n piiriss\u00e4 on tilaa taustaltaan ja kristilliselt\u00e4 korostukseltaan erilaisille ihmisille. Kansan Raamattuseura haluaa toimia sillanrakentajana; rakentamassa el\u00e4m\u00e4n siltaa Jumalan yhteyteen sek\u00e4 kristittyjen yhteyteen yli yhteiskunta- ja kirkkokuntarajojen.\u00a0<\/em><\/p>\n

Keskittymisest\u00e4 Jeesukseen huolimatta KRS varoo ottamasta kantaa kristillisiin arvo- ja moraalikysymyksiin, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 voitaneen pit\u00e4\u00e4 viidesl\u00e4isyyden “vasempana siipen\u00e4”.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Ylioppilasl\u00e4hetys, my\u00f6hemmin OPKO<\/strong><\/p>\n

Suomessa toimi Kristillinen ylioppilasliitto, mutta se oli suuntautunut yhteiskunnallisiin asioihin eik\u00e4 evankeliumin julistamiseen. Lis\u00e4ksi monet kantoivat huolta kirkkomme hengellisest\u00e4 taantumasta. Samanaikaisesti koettiin laajaakin her\u00e4tyst\u00e4 opiskelijoiden keskuudessa. Niinp\u00e4 etenkin Suomen Raamattuopiston ja Kansan Raamattuseuran vaikutuspiiriss\u00e4 mukana olevat kokivat tarpeelliseksi perustaa sellaisen j\u00e4rjest\u00f6n, joka julistaisi evankeliumia opiskelijoille ja johdattaisi Jumalan syvemp\u00e4\u00e4n tuntemiseen Raamatun kautta.<\/p>\n

Suomen Ev.lut. Ylioppilasl\u00e4hetys perustettiin vuonna 1964. Sen p\u00e4\u00e4sihteeriksi valittiin Juhani Lindgren<\/em> ja puheenjohtajaksi Asko Jokiranta<\/em>. Ylioppilasl\u00e4hetyksen keskeisi\u00e4 toimijoita olivat heid\u00e4n lis\u00e4kseen Olavi Peltola, Osmo Tiilil\u00e4, Raimo M\u00e4kel\u00e4 <\/em>ja Timo Junkkaala<\/em>. J\u00e4rjest\u00f6n suurimpana voimavarana olivat opiskelijat, jotka v\u00e4littiv\u00e4t evankeliumin sanomaa juuri siell\u00e4, miss\u00e4 opiskelijatoverit olivat eli korkeakouluissa. Tavoittavia ty\u00f6muotoja olivat my\u00f6s boksiaktiot eli opiskelija-asuntuloissa k\u00e4ynnit sek\u00e4 evankelioivat ja apologeettiset luentosarjat yliopistolla. Raamattupiirej\u00e4 oli kymmeni\u00e4. Toiminnan tueksi perustettiin opiskelijalehti Pro Fide.<\/p>\n

Monet nuoret olivat kotimaisen evankeliointity\u00f6n ohella halukkaita l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n. Ylioppilasl\u00e4hetys solmikin monia kansainv\u00e4lisi\u00e4 kontakteja. Toimintaa oli my\u00f6s ruotsinkielisen\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytyi vuonna 1977 omaksi yhdistyksekseen. Ylioppilasl\u00e4hetys halusi tavoittaa koululaisiakin mm. Riitta-Maija Korhosen<\/em> ty\u00f6panoksella. Ty\u00f6 kehittyi ja muotoutui niin, ett\u00e4 vuonna 1969 perustettiin Suomen Ev.lut. Teinil\u00e4hetys. Kaikkiaan Ylioppilasl\u00e4hetyksen ty\u00f6 kasvoi ja laajeni 1970-luvulla.<\/p>\n

Vuonna 1981 j\u00e4rjest\u00f6n nimi ajanmukaistettiin Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaisl\u00e4hetykseksi (OPKO)<\/strong>. Samalla sen kumppanuutta tiivistettiin muutamien l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. 1980-luku oli toiminnan vakiintumisen ja s\u00e4ilytt\u00e4misen aikaa. Haasteeksi nousi uusien sukupolvien tavoittaminen, sill\u00e4 her\u00e4tysten ja suurten joukkojen aika oli ohi. Uudeksi toimintamuodoksi tuli nuorten valtakunnalliset leirit. 1990-luvulla j\u00e4rjest\u00f6n tavaramerkiksi syntyi valtakunnallinen raamattuvisa. Tuolloin my\u00f6s j\u00e4rjestettiin muutamia omia jumalanpalvelustapahtumia ja pohdittiin seurakuntayhteyden merkityst\u00e4 tai sen puuttumista.<\/p>\n

Vuonna 2003 hankittiin En\u00e4-Sep\u00e4n leirikeskus Vihdist\u00e4. 2010-luvulla j\u00e4rjest\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 on tapahtunut toiminnan ter\u00e4v\u00f6itymist\u00e4 ja osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvua p\u00e4\u00e4sihteeri Jussi Miettisen<\/em> johdolla. J\u00e4rjest\u00f6\u00f6n voit tutustua opko.fi<\/u> -sivustolla.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Evankelisluterilainen Kansanl\u00e4hetys<\/strong><\/p>\n

Suomessa koettiin 1960-luvulla erityist\u00e4 nuoriso- ja l\u00e4hetysher\u00e4tyst\u00e4. Taustalla oli mm. Suomen Raamattuopiston ja Kansan Raamattuseuran tekem\u00e4 hengellinen ty\u00f6. Samalla kun kannettiin huolta yhteiskunnan maallistumisesta ja uusien aatteiden noususta, koettiin kirkon ajautuneen liiaksi liberaaliteologiseen luopumukseen. Taistelua k\u00e4ytiin ihmisten pelastuksesta ja Raamatun arvovallasta. Her\u00e4tyksen vahvistamiseksi perustettiin vuonna 1964 Ylioppilasl\u00e4hetys ja 1965 Uusi tie -lehti. Sen toimittajia olivat mm. Eino J. Honkanen, Per Olaf Malk, Martti Kaipainen <\/em>ja Seppo V\u00e4is\u00e4nen<\/em>. Lehti oli uskoville t\u00e4rke\u00e4 mutta se yritettiin kaataa jopa eduskunnan kautta.<\/p>\n

Jo pitemp\u00e4\u00e4n oli haaveiltu erityisesti omasta l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4. Varsinkin Uusi tie -lehti kokosi yhteen evankelioivan her\u00e4tysliikkeen kannattajia ja vahvisti l\u00e4hetysn\u00e4ky\u00e4. P\u00e4\u00e4tettiin perustaa kattoj\u00e4rjest\u00f6 nimelt\u00e4 Suomen Evankelisluterilainen Kansanl\u00e4hetys vuonna 1967, joka aloitti my\u00f6s l\u00e4hetysty\u00f6n koulutuksen Olavi Peltolan johdolla. Jo samana vuonna pidettiin ensimm\u00e4iset kansanl\u00e4hetysp\u00e4iv\u00e4t. J\u00e4rjest\u00f6 aloitti slaavilaisty\u00f6n ja osti Hausj\u00e4rvelt\u00e4 Ryttyl\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 keskukseksi. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin Norjan luterilaisen l\u00e4hetysliiton kanssa (NLM), jolta saatiin my\u00f6s rakenteellinen malli Kansanl\u00e4hetyksen organisaatiolle. Alueittain perustettiin kansanl\u00e4hetyspiirej\u00e4.<\/p>\n

Liikkeen keskeiseksi toiminta-ajatukseksi muotoutui \u201dEvankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja!\u201d (Per Olaf Malk). Tavoitteena oli, ett\u00e4 kotimaan her\u00e4tys kanavoituisi l\u00e4hetysty\u00f6n hyv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 Kansanl\u00e4hetyksest\u00e4 tuli sis\u00e4- ja ulkol\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset l\u00e4hetit siunattiin 1968 Japaniin ja Etiopiaan NLM:n ty\u00f6yhteyteen. Kansanl\u00e4hetykseen siirtyi ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 mm. Suomen Raamattuopistolta. J\u00e4rjest\u00f6n ensimm\u00e4iseksi p\u00e4\u00e4sihteeriksi valittiin Matti V\u00e4is\u00e4nen<\/em>. Vuonna 1971 Kansanl\u00e4hetys hyv\u00e4ksyttiin kirkon viralliseksi l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6ksi.<\/p>\n

Kansanl\u00e4hetys halusi korostaa Raamatun arvovaltaa ja henkil\u00f6kohtaisen uskon merkityst\u00e4. Se vastusti liberaaliteologiaa ja halusi vaikuttaa yhteiskunnan kristillist\u00e4miseen. Kansanl\u00e4hetyksen aktiivit tukivat Suomen Kristillist\u00e4 Liittoa, mik\u00e4 edesauttoi sit\u00e4, ett\u00e4 puolue sai vuonna 1970 ensimm\u00e4isen kansanedustajansa.<\/p>\n

Kansanl\u00e4hetys halusi pysy\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ja uudistaa sit\u00e4 Raamatun sanalla. Se haluaa toimia kirkon hyv\u00e4ksi mutta ei liberaaliteologian ehdoilla. Kansanl\u00e4hetys painottaa luterilaista tunnustusta, vaikka alueittain onkin painotus- ja tyylieroja.<\/p>\n

Kansanl\u00e4hetyksen sis\u00e4ll\u00e4 koettiin linjaerimielisyytt\u00e4 mm. suhtautumisessa pyhitykseen ja karismaattisuuteen. T\u00e4m\u00e4 vaikutti henkil\u00f6- ja johtosuhteisiin sek\u00e4 sis\u00e4- ja ulkol\u00e4hetyksen v\u00e4liseen tasapainoon. Lopulta koettu j\u00e4nnite kasvoi niin, ett\u00e4 vuonna 1973 syntyi Sanansaattajat ja 1974 L\u00e4hetysyhdistys Kylv\u00e4j\u00e4 nimiset j\u00e4rjest\u00f6t. Varsinkin Kylv\u00e4j\u00e4\u00e4n siirtyi moni Kansanl\u00e4hetyksen l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4. My\u00f6s nykyinen OPKO irtautui Kansanl\u00e4hetyksen yhteydest\u00e4.<\/p>\n

Hajaannus koetteli Kansanl\u00e4hetyksen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4 1970-luvulla mutta seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6 vahvistui ja vakiinnutti asemansa kirkon piiriss\u00e4. Kaiken keskell\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6n vastuu laajeni ja mm. Neuvostoliittoon salakuljetettiin mittavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Raamattuja.<\/p>\n

Kansanl\u00e4hetys kertoo omasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n sekl.fi<\/u> sivustolla seuraavasti: Suomen Evankelisluterilainen Kansanl\u00e4hetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterialisen kirkon l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6, jonka tarkoituksena on toteuttaa Jeesuksen antamaa l\u00e4hetysk\u00e4sky\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. Kansanl\u00e4hetys on her\u00e4tysliike ja toimii ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n Raamatun sek\u00e4 luterilaisen tunnustuksen pohjalta. <\/em>Tunnuksenamme on\u00a0\u201dEvankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja\u201d.<\/em><\/p>\n

Kansanl\u00e4hetys julistaa kotimaassa evankeliumia hengellisen el\u00e4m\u00e4n syntymiseksi, syvent\u00e4miseksi ja vahvistamiseksi. Tavoitteena on, ett\u00e4 ihmiset Kristuksen rakkauden vaikutuksesta l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle joko l\u00e4hett\u00e4jin\u00e4 tai l\u00e4htij\u00f6in\u00e4. Hengellisen her\u00e4tyksen ja l\u00e4hetyksen yhteys merkitsee kotimaan ty\u00f6n ja l\u00e4hetysty\u00f6n saumatonta yhteenkuuluvuutta. Kotimaassa Kansanl\u00e4hetys toimii 17 piirij\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 kautta. Kotimaan ty\u00f6st\u00e4 SEKLiss\u00e4 vastaa kotimaisen ja ulkomaisen ty\u00f6n osasto. Ruotsissa toimii Ruotsin Suomenkielinen Evankelisluterilainen Kansanl\u00e4hetys.<\/em><\/p>\n

Kansanl\u00e4hetyksell\u00e4 on\u00a068 l\u00e4hetti\u00e4\u00a0(vuonna 2014), jotka toimivat viidell\u00e4toista ty\u00f6alueella Aasiassa,\u00a0Afrikassa,\u00a0Euroopassa\u00a0ja\u00a0Oseaniassa. He tekev\u00e4t muun muassa seurakunta-, opetus-, media- ja kirjallisuusty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 toimivat avustus- ja kehitysteht\u00e4viss\u00e4. Raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6 tekee Wycliffe-raamatunk\u00e4\u00e4nt\u00e4jien ty\u00f6yhteydess\u00e4. Kehitysyhteisty\u00f6projekteja j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 on ollut Aasian ja Afrikan maissa.<\/em><\/p>\n

Kansanl\u00e4hetysopisto sijaitsee Ryttyl\u00e4ss\u00e4<\/em>\u00a0ja sen tunnuslause on: Kiinnostaako Raamattu? Opistolla on Apologialinja, Kansainv\u00e4lisyyslinja, L\u00e4hetyslinja, Nuorisoty\u00f6linja, Palveluty\u00f6linja, Raamattulinja, Teatterilinja,\u00a0Teologialinja sek\u00e4 Verkkoraamattukoulu. Opisto j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s lyhytkursseja.<\/em><\/p>\n

Kansanl\u00e4hetys j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kes\u00e4isin valtakunnalliset kansanl\u00e4hetysp\u00e4iv\u00e4t. Sen ty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t Uusi tie -lehti ja kirjakustannus.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hetysyhdistys Kylv\u00e4j\u00e4 ja Medial\u00e4hetys Sanansaattajat<\/strong><\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 viidenteen her\u00e4tysliikkeeseen lukeutuvista l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 tarkemmin kohdassa \u201dKirkkomme l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6t\u201d. Ks. kylvaja.fi<\/u> \/ flom.fi<\/u> sek\u00e4 sansa.fi<\/u><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Suomen Teologinen Instituutti (STI)<\/strong><\/p>\n

Suomen Teologinen Instituutti perustettiin vuonna 1987, koska her\u00e4tysliikkeet kokivat yliopistollisen teologikoulutuksen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Sen perustajina olivat<\/p>\n