{"id":3053,"date":"2015-12-31T17:31:53","date_gmt":"2015-12-31T17:31:53","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=3053"},"modified":"2015-12-31T17:31:53","modified_gmt":"2015-12-31T17:31:53","slug":"3053-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=3053","title":{"rendered":"Maailmanlaaja evankelinen liike"},"content":{"rendered":"<p><strong>KANSAINV\u00c4LINEN EVANKELIKAALINEN LIIKE<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Syntyhistoria<\/strong><\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisen evankelikaalisen liikkeen juuret ulottuvat 1600\/1700-lukujen taitteeseen ja pietismin syntyyn. Siin\u00e4 korostetaan henkil\u00f6kohtaista uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4, evankeliointia ja l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Evankelikalismi vaikuttaa vahvimmin angloamerikkalaisessa maailmassa. Englannissa ja Pohjois-Amerikassa koettiin mittavia her\u00e4tyksi\u00e4 mm. John Wesleyn, Jonathan Edwardsin ja herrnhutilaisten toiminnan my\u00f6t\u00e4. 1800-luvulla syntyi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4hetysher\u00e4tyst\u00e4 ja monia maailmanlaajuisia kristillisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja her\u00e4tysliikkeit\u00e4, jotka j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t seurakunniksi.<\/p>\n<p>Liike pit\u00e4ytyi tiukkaan fundamentalistiseen raamatuntulkintaan mutta 1900-luvulla se on keskittynyt enemm\u00e4n evankeliumin julistamiseen mm. evankelista Billy Grahamin esimerkin mukaisesti. Liikkeen kenties merkitt\u00e4vin oppilaitos on Fullerin Teologinen seminaari. Sen voimatekij\u00f6ihin voidaan lukea mm. Campus Crusade for Christ, World Vision, Operaatio Mobilisaatio ja Gideonit.<\/p>\n<p>Evankelikalismi kasvaa vahvasti Afrikassa, Etel\u00e4-Amerikassa ja Aasiassa. Koska liike on varsin v\u00e4lj\u00e4, sen kannattajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on melko mahdotonta laskea. Er\u00e4\u00e4n arvion mukaan liike vaikuttaa noin 200 maassa ja sill\u00e4 on noin 600 miljoonaa kannattajaa.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4n\u00e4 evankelikaalisuuden ilmentym\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 Lausannen liikett\u00e4. Sen taustalla oli Billy Grahamin n\u00e4ky <em>\u201dyhdist\u00e4\u00e4 kaikki evankelikaalit yhteiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n evankelioida koko maailma\u201d.<\/em> Lausannen kokoontumisessa vuonna 1974 tuotiin esille k\u00e4site \u201dtavoittamattomat kansanryhm\u00e4t\u201d. Konferenssissa muotoiltiin Lausannen julistus. Lausennen jatkoa ovat olleet kokoontumiset Manilassa \/ Lausanne II (1989) ja Kapkaupungissa \/ Lausanne III (2010). Lausannen liike korostaa l\u00e4hetysty\u00f6n perusteita: Raamatun arvovaltaa, Kristuksen ainutlaatuisuutta ja evankeliumin julistamista niille, jotka eiv\u00e4t ole sit\u00e4 kuulleet.<\/p>\n<p>Suomessa evankelioivaa her\u00e4tyskristillisyytt\u00e4 edustavat vapaat kristilliset suunnat sek\u00e4 ev.lut. kirkon piiriss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 ns. viidesl\u00e4iset (viides her\u00e4tysliike): Kansan Raamattuseura, Kansanl\u00e4hetys, Suomen Raamattuopisto, OPKO, L\u00e4hetysyhdistys Kylv\u00e4j\u00e4, Medial\u00e4hetys Sanansaattajat ja Suomen Evankelinen Allianssi. N\u00e4m\u00e4 viimeksi mainitut sitoutuvat luonnollisesti luterilaiseen tunnustukseen, mutta painottavat samalla evankelikaalisuuden perusteesej\u00e4.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Luonne<\/strong><\/p>\n<p>Evankelikalismi on tunnustuksiin sitoutumaton, kirkkokuntien rajat ylitt\u00e4v\u00e4 liike. Siksi se on erotettava Suomen ev.lut. kirkon evankelisesta her\u00e4tysliikkeest\u00e4 (Sley ja Slef), joka sitoutuu vahvasti luterilaiseen tunnustukseen.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisen evankelikaalisen liikkeen kannattajia on useimmissa kirkkokunnissa ja varsinkin vapaissa kristillisiss\u00e4 suuntauksissa. Liikkeen keskeisi\u00e4 periaatteita ovat<\/p>\n<ul>\n<li>Raamatun auktoriteetti ja riitt\u00e4vyys<\/li>\n<li>Pelastuksen ainutlaatuisuus Kristuksen ristinkuoleman kautta<\/li>\n<li>Henkil\u00f6kohtaisen k\u00e4\u00e4ntymyksen tarpeellisuus<\/li>\n<li>Evankelioinnin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, kiireellisyys ja t\u00e4rkeys<\/li>\n<\/ul>\n<p>Liike sivuuttaa pitk\u00e4lti kirkkojen ulkonaisen j\u00e4rjestyksen merkityksen eik\u00e4 korosta tietty\u00e4 tulkintaa sakramenteista. N\u00e4in liike voi toimia monissa kristillisiss\u00e4 kirkkokunnissa ja suuntauksissa noudattaen paikallisia korostuksia.<\/p>\n<p>Liikkeen nykyisten linjausten perustana on ns. <em>Lausannen julistus<\/em> ja sit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t <em>Manilan julistus <\/em>sek\u00e4 <em>Kapkaupungin sitoumus<\/em>, jotka l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4m\u00e4n sivuston kohdista<\/p>\n<ul>\n<li>Kristillinen seurakunta \/ Julistukset<\/li>\n<li>Evankeliointi ja l\u00e4hetysty\u00f6 \/ Julistukset<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Nettisivut<\/strong><\/p>\n<p>Suomen Evankelinen Allianssi edustaa kattavimmin kansainv\u00e4list\u00e4 evankelikaalista liikett\u00e4. Sill\u00e4 on samannimiset nettisivut <u>suomenevankelinenallianssi.fi<\/u><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KANSAINV\u00c4LINEN EVANKELIKAALINEN LIIKE \u00a0 Syntyhistoria Kansainv\u00e4lisen evankelikaalisen liikkeen juuret ulottuvat 1600\/1700-lukujen taitteeseen ja pietismin syntyyn. Siin\u00e4 korostetaan henkil\u00f6kohtaista uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4, evankeliointia ja l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4. Evankelikalismi vaikuttaa vahvimmin angloamerikkalaisessa maailmassa. Englannissa ja Pohjois-Amerikassa koettiin mittavia her\u00e4tyksi\u00e4 mm. John Wesleyn, Jonathan Edwardsin ja herrnhutilaisten toiminnan my\u00f6t\u00e4. 1800-luvulla syntyi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4hetysher\u00e4tyst\u00e4 ja monia maailmanlaajuisia kristillisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja her\u00e4tysliikkeit\u00e4, jotka j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-3053","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3053","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3053"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3053\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3053"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}