{"id":2948,"date":"2015-12-27T11:32:21","date_gmt":"2015-12-27T11:32:21","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2948"},"modified":"2015-12-27T11:32:21","modified_gmt":"2015-12-27T11:32:21","slug":"tapaninpaivan-saarna","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2948","title":{"rendered":"Tapaninp\u00e4iv\u00e4n saarna"},"content":{"rendered":"

TAPANINP\u00c4IV\u00c4N SAARNA<\/strong><\/p>\n

Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aina hieman yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heti joulun ihmeen, Vapahtajan syntym\u00e4n j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kristittyjen vainoja. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin el\u00e4m\u00e4n kovaa realismia. Jeesus-lapsi ja h\u00e4nen perheens\u00e4 joutuivat pian vainotuiksi ja he pakenivat Egyptiin muutamaksi vuodeksi. T\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4nkin aikamme moninaista todellisuutta etenkin L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4. Moni perhe pakenee henkens\u00e4 edess\u00e4. Erityisesti kristityt ovat kaikkein vakavampien vainojen kohteena, vaikka siit\u00e4 ei haluta julkisuudessa puhua – mik\u00e4 sekin on omanlaista vainoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Evankeliumi:\u00a0<\/strong>Luuk. 12: 8-12<\/p>\n

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
\n\u201dMin\u00e4 sanon teille: Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edess\u00e4, sen on Ihmisen Poika tunnustava omakseen Jumalan enkelien edess\u00e4. Mutta joka ihmisten edess\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 minut, se tullaan kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan enkelien edess\u00e4. Ja jokaiselle, joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka herjaa Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, ei anteeksi anneta.<\/p>\n

Kun teit\u00e4 kuljetetaan synagogiin ja viranomaisten ja esivallan eteen, \u00e4lk\u00e4\u00e4 olko huolissanne siit\u00e4, mit\u00e4 puhutte ja miten puolustatte itse\u00e4nne. Kun se hetki tulee, Pyh\u00e4 Henki neuvoo, mit\u00e4 teid\u00e4n on sanottava.\u201d<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

SAARNA<\/strong><\/p>\n

Joulun ilosta, herttaisen lapsen syntym\u00e4st\u00e4 laskeudumme nopeasti karuun arkeen. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n raamatuntekstit puhuvat voimakkaasti siit\u00e4, mit\u00e4 tuon Vapahtajan seuraaminen voi tuoda tullessaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uskonnolliset vainoajat<\/strong><\/p>\n

Kuulimme esimerkin Sakarjasta (2 Aika 24:18-21), joka kivitettiin kuoliaaksi Herran temppelin esipihalla. Monet muutkin profeetat kokivat saman kohtalon. Uuden testamentin puolelta kuulimme Stefanuksesta, ensimm\u00e4isest\u00e4 kristillisen seurakunnan marttyyrista (Apt 6-7 luvut). H\u00e4netkin kivitettiin uskonsa t\u00e4hden.<\/p>\n

N\u00e4iden tapahtumien edess\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme yh\u00e4 uudelleen siihen h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tosiasiaan, ett\u00e4 kristittyjen vakavimmat vainot nousevat Jumalan kansan ja kirkon sis\u00e4puolelta. Erityisesti liberaali uskonnollinen johto ja kiivas farisealainen lakihenkisyys nousevat Jumalan sanaa ja evankeliumia vastaan.<\/p>\n

Juuri samat tahot olivat my\u00f6s Vapahtajamme vainon ja ristiinnaulitsemisen takana, mik\u00e4 on hyvin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Juuri heid\u00e4n oletettiin olevan Jumalan edustajia maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mutta sit\u00e4 he eiv\u00e4t olleet. P\u00e4invastoin.\u00a0Ent\u00e4 nyt meid\u00e4n aikanamme? Mit\u00e4 tekev\u00e4t aikamme kirkolliset johtajat ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t? Ket\u00e4 he edustavat? Jumalaa ja h\u00e4nen pyh\u00e4\u00e4 Sanaansa vai ihmisen sanaa, aikamme ilmi\u00f6it\u00e4?<\/p>\n

Jumalan kansalla on ollut sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja johtajia. Hyv\u00e4t johtajat ovat n\u00f6yrtyneet Jumalan edess\u00e4, tunnustaneet Raamatun Jumalan pyh\u00e4ksi Sanaksi, julistaneet evankeliumia, hoitaneet sieluja ja olleet rohkeasti etummaisina pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kristillisen uskon ja rakkauden puolta, vaikka kuinka myrsky\u00e4isi ja puhaltaisi vastaan. He ovat j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pit\u00e4neet kiinni apostolisesta uskontunnutuksesta.<\/p>\n

Ent\u00e4 millaisia ovat huonot kirkon johtajat? He ovat etunen\u00e4ss\u00e4 luopumassa Raamatusta. Raamattu on vain v\u00e4h\u00e4n, jos ollenkaan Jumalan Sana. Raamattua voidaan kyll\u00e4 siteerata ja lainata sielt\u00e4 ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 Raamatun kokonaisilmoituksesta irrotetut yksitt\u00e4iset tekstit tulkitaan aivan uudella tavalla, ajan hengen ja median vaatimalla tavalla.<\/p>\n

He kielt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s Apostolisen uskontunnustuksen, kristillisen uskon ydinsis\u00e4ll\u00f6n. Heille Apostolinen uskontunnutus on vain uskonkielt\u00e4, ilman mit\u00e4\u00e4n todellisuuspohjaa. Niinp\u00e4 Kristus ei olekaan neitseest\u00e4 syntynyt Jumalan Poika, joka yksin on koko maailman Vapahtaja. H\u00e4n on vain innoittava esimerkki, sit\u00e4kin hyvin valikoidusti.<\/p>\n

Kirkon piiriss\u00e4 vaikuttaa monia her\u00e4tysliikkeit\u00e4 ja l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka haluavat pit\u00e4yty\u00e4 Raamattuun ja evankeliumiin sellaisenaan kuin se on meille annettu. Yh\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4m\u00e4 liikkeet, j\u00e4rjest\u00f6t ja uskovat joutuvat kokemaan syrjint\u00e4\u00e4, vainoa ja monenlaisia kivitt\u00e4misi\u00e4.<\/p>\n

Kuitenkin \u2013 kristinuskon mullistava voima ja rakkaus on vain sen alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossa. Sellaisena se on levitt\u00e4ytynyt ymp\u00e4ri maailman. Vastavuoroisesti, liberaali ja lakihenkinen kristillisyys on pitk\u00e4lti tyhjent\u00e4nyt kirkot l\u00e4nsimaissa. Kristillisyydest\u00e4 on tullut vain tyhj\u00e4 kuori vailla aitoa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

On hyvin ik\u00e4v\u00e4\u00e4 ja lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 yhteiskuntamme ja osin kirkkommekin on katkaisemassa ne juuret, jotka ovat tuoneet sille el\u00e4m\u00e4n, hyvinvoinnin, rakkauden ja iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Nykyajan vieraantunutta ihmist\u00e4, kirkkoa ja yhteiskuntaa voitaisiin verrata vaikkapa kypsym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n nuoreen, joka on saanut kodissaan kaiken hoivan ja yll\u00e4pidon nuoruutensa p\u00e4iviin saakka. Ovet paukkuen nuori l\u00e4htee kotoaan, pit\u00e4en kaiken saamansa, kokemansa, jopa is\u00e4ns\u00e4 ja \u00e4itins\u00e4 halpana \u2013 kohti uutta, itsekeskeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mutta kun puulta katkaistaan juuret, se kuolee. Kun ihminen kielt\u00e4\u00e4 Luojansa, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ajallisen ett\u00e4 ikuisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4in Jumalan kansan historia todistaa voimakkaasti, ett\u00e4 uskovien vaino nousee usein kristillisen kirkon sis\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Valtakoneisto vainoajana<\/strong><\/p>\n

Yht\u00e4 lailla vaino voi nousee kristillisen kirkon ulkopuolelta. Jo Rooman valtakunnassa monet keisarit vainosivat juuri kristittyj\u00e4 koko sotakoneistonsa voimalla. Vasta keisari Konstantinus Suuren toimesta kristinusko sai vapauden vuonna 313.<\/p>\n

300-luvun lopulla heilari heilahti toiseen \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen asentoon, kun kristinuskosta tehtiin Rooman valtakunnan ainoa sallittu uskonto ja keisarista tehtiin Jumalan sijainen maanp\u00e4\u00e4lle, josta paavius juontuu. N\u00e4in vainotusta tuli vainooja. Tosin kysymys oli siit\u00e4, ett\u00e4 kirkon valta joutui j\u00e4lleen niiden k\u00e4siin, jotka eiv\u00e4t olleet syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n kristittyj\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jumalalla voima k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 paha hyv\u00e4ksi<\/strong><\/p>\n

Ulkoinen vaino useimmiten k\u00e4\u00e4ntyy sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Kristittyjen rohkeus kuolemankin edess\u00e4 on ollut voimakkain mahdollinen todistus kristillisen uskon luotettavuudesta. Juuri vainojen keskell\u00e4 kristityist\u00e4 tuli kuuluisia Rooman valtakunnassa. Heid\u00e4n rohkeutensa, julistuksensa ja alttiutensa palvella pyyteett\u00f6m\u00e4sti lis\u00e4si kristittyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Samankaltaista vainoa kristityt kokevat nyky\u00e4\u00e4n erityisesti islaminuskoisissa maissa.<\/p>\n

Sanonta kristillisen seurakunnan siemen on marttyyrien veress\u00e4<\/em>, on osoittanut todeksi monin paikoin l\u00e4pi historian, aina alkuseurakunnasta meid\u00e4n aikaamme saakka.<\/p>\n

Todistusteht\u00e4v\u00e4n ohella vainoilla on uskovia puhdistava merkitys. Kun vainot alkavat, ihmiset, jotka ovat vain muodollisesti kristittyj\u00e4, karistavat nopeasti kristillisyyden kuoret ylt\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi niin vainojen kuin el\u00e4m\u00e4n muiden ahdinkojen edess\u00e4 ihmisen on pakko turvautua yh\u00e4 syvemmin Jumalaan. Ja mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 el\u00e4mme Jumalaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n saa tehd\u00e4 meiss\u00e4 uudistavaa, hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Nykyajan kristittyjen vaino<\/strong><\/p>\n

Helposti ajattelemme, ett\u00e4 vainot ovat pitk\u00e4lti vain historiaa, mutta tosiasiassa ne ovat totta nyky\u00e4\u00e4nkin. Kolme tilastollista faktaa meid\u00e4n ajastamme:<\/p>\n