{"id":2756,"date":"2015-12-12T11:25:24","date_gmt":"2015-12-12T11:25:24","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2756"},"modified":"2015-12-12T11:25:24","modified_gmt":"2015-12-12T11:25:24","slug":"suomalaiset-katekismukset","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2756","title":{"rendered":"Suomalaiset katekismukset"},"content":{"rendered":"

SUOMALAISET KATEKISMUKSET<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n

Katekismuksella on ollut Suomen luterilaisen kansan keskuudessa suuri merkitys. Sen avulla on opetettu kristinuskon perusteita ja samalla lukutaitoa. Martti Lutherin V\u00e4h\u00e4 ja Iso katekismukset aloittivat t\u00e4m\u00e4n vahvan perinteen. Vuosisatojen aikana kirkolla on ollut useita uudistettuja katekismuksia, jotka pohjautuvat pitk\u00e4lti Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismukseen. Edellinen katekismus, Kristinoppi palveli vuodesta 1948 alkaen aina 2000-luvun kynnykselle. Kirkon nykyinen Katekismus valmistui lopulliseen muotoonsa vuonna 1999 ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kirkon riemuvuotena 2000. Se jaettiin seurakuntiin ja lis\u00e4ksi kaikkiin kotitalouksiin, joissa oli kirkon j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n

Katekismus on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n Suomen evankelis-luterilaisen kirkon k\u00e4sitys Raamatun keskeisist\u00e4 opeista tiivistetysti ja kansantajuisella kielell\u00e4. Katekismus kuvaa t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sen ensimm\u00e4isess\u00e4 kappaleessa n\u00e4in: \u201dKatekismuksen tarkoitus on sanoa lyhyesti ja selv\u00e4sti, mit\u00e4 kristillinen usko on. Sen syvin teht\u00e4v\u00e4 on ohjata meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n uskossa Jumalaan ja rakkaudessa toinen toiseemme.\u201d <\/em>(s. 5) Katekismus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 opetusta kymmenest\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4, apostolisesta uskontunnustuksesta, Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksesta, sakramenteista ja muista t\u00e4rkeist\u00e4 uskonel\u00e4m\u00e4n osa-alueista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Katekismuksen kansainv\u00e4linen tausta<\/strong><\/p>\n

Sana \u201dkatekismus\u201d juontuu kreikan sanasta kat\u00e9khein<\/em> (ilmoittaa, kertoa, opettaa) ja latinan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sanasta katekhesis<\/em>. Taustalla on verbi \u00e9kh\u00e9o<\/em> (kajahtaa, soida) sek\u00e4 \u00e9kh\u00e9<\/em> ja \u00e9kh\u00f3<\/em> (\u00e4\u00e4ni). Latinan \u00e9ch\u00f3<\/em> merkitsee \u201dkaikua\u201d. Katekismuksen on tulkittu merkitsev\u00e4n \u201dJumalan sanan synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikua\u201d. Keskeisin merkitys sille on \u201dilmoittaa, opettaa\u201d. Katekismus on kristinuskon p\u00e4\u00e4kohdat opettava oppikirja ja palvelee kirkon opetus- ja kasvatusteht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Katekismus<\/em>-sanaa on k\u00e4ytetty kolmessa merkityksess\u00e4: kasteopetuksesta, katekismuksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kirjasta. Ensimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 viittaa kastetoimitukseen tai sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n suulliseen opetukseen; lapsikasteen yleistymisen my\u00f6t\u00e4 katekismus merkitsi kastetta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 liturgista osaa. Toiseksi katekismus tarkoittaa kasteopetuksen varsinaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kolmanneksi, katekismusaineisto koottiin kirjalliseen muotoon ensimm\u00e4isen kerran 800\u20131100-luvuilla, mutta katekismus-<\/em>nime\u00e4 k\u00e4ytettiin t\u00e4llaisesta teoksesta vasta vuonna 1528.<\/p>\n

Katekismus tuli tunnetuksi Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismuksen ja Iso katekismuksen my\u00f6t\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 kahdessa kirjassa oli kysymys yhdest\u00e4 katekismuksesta, jonka ytimen\u00e4 ovat raamatullis-liturgiset tekstit: kymmenen k\u00e4sky\u00e4, uskontunnustus, Is\u00e4 meid\u00e4n ja sakramenttien asetussanat. Tarkoituksena oli oppia ne ulkoa, mutta my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hartaudellisesti. Niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t V\u00e4h\u00e4 katekismuksen selitykset ja uloimpana keh\u00e4n\u00e4 Iso katekismus, joka syvensi edellist\u00e4 opetusta.<\/p>\n

Lutherin katekismukset synnyttiv\u00e4t laajan innostuksen laatia vastaavia teoksia. Ruotsiksi katekismus k\u00e4\u00e4ntyi Olaus Petrin toimittamana vuonna 1537. Innostus ilmeni erityisesti reformoitujen keskuudessa, joiden joukossa edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 olivat Ulrich Zwingli ja Jean Calvin, joka laati ns. Geneven katekismuksen (1537\/1542). Sill\u00e4 on ollut huomattava vaikutus reformoiduissa kirkoissa aina nykyaikaan saakka. Toinen heille viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi teos on Heidelbergin katekismus vuodelta 1563. Presbyteereille t\u00e4rkein on Westminsterin katekismus (1648).<\/p>\n

Roomalaiskatolisen kirkonkin piiriss\u00e4 koettiin innostusta laatia katekismuksia. Merkitt\u00e4vin 1500-luvun katekismuksista oli ns. Roomalainen katekismus, joka ilmestyi kolmena versiona. Katoliset katekismukset olivat vastauskonpuhdistuksen ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 mm. luterilaisuutta vastaan. Katolisuuden piiriss\u00e4 katekismuksilla ei ole ollut niin keskeist\u00e4 asemaa kuin luterilaisten parissa.<\/p>\n

Anglikaanien virallinen katekismus Church Catechism ilmestyi vuonna 1553 ja on yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 uudistettuna laitoksena. Ortodoksien ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 katekismus Confessio Orthodoxa on vuodelta 1640. Seuraavina vuosisatoina se sai rinnalleen Platonin katekismuksen (1756) ja Philaretin katekismuksen (1823).<\/p>\n

Luterilaisille Lutherin katekismukset kohosivat pyh\u00e4n kirjan asemaan, jota haluttiin tukea sopivilla raamatunteksteill\u00e4. Katekismuksen sis\u00e4lt\u00f6 ja sanamuoto ymm\u00e4rrettiin muuttamattomiksi, koska se oli \u201dRaamatun summa\u201d. My\u00f6hemmin syntyneet katekismukset olivat Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismuksen selityksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli tyypillist\u00e4 luterilaiselle ortodoksialle. Rationalismi ja pietismi pyrkiv\u00e4t korvaamaan Lutherin tekstej\u00e4. Pietismi palautti Raamatun arvovallan yli katekismuksen.<\/p>\n

Katekismusten merkitys nousi uudelleen valistuksen ja pietismin tuomasta notkahduksesta. Katekismusta korostettiin kirkon kirjana, tunnustuskirjana ja yhteisen uskon ilmauksena.<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomen katekismusperinne ja katekismukset<\/strong><\/p>\n

Suomessa Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismuksella on ollut keskeinen merkitys. Jo Mikael Agricolan ABC-kirja (1543) sis\u00e4lsi katekismuksen nimell\u00e4 Alkuoppi uskoon. Muitakin katekismuksia syntyi 1500- ja 1600-luvuilla. T\u00e4rkeimm\u00e4t olivat piispa Juhana Gezeliuksen Yxi lasten Paras Tavara (1666) ja arkkipiispa Olaus Svebeliuksen ruotsinkielinen selityskatekismus (1689), joka suomennettiin 1745 nimell\u00e4 Yxinkertainen Ulostoimitus Lutherin W\u00e4h\u00e4n Catechimuxen Ylitse. N\u00e4m\u00e4 olivat V\u00e4h\u00e4 katekismukseen pohjautuvia selityskatekismuksia. Niiden tuli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskonpuhdistuksen perint\u00f6\u00e4 ja ilment\u00e4\u00e4 oman aikansa tulkintoja. Aivan \u00e4skett\u00e4in tehtiin merkitt\u00e4v\u00e4 katekismusl\u00f6yt\u00f6: pappi Simon Johannis Careliuksen toimittama ja vuonna 1607 painettu katekismus ja virsikirja.<\/p>\n

Koska k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli monenlaisia katekismuksia, syntyi tarve laatia kirkon virallinen katekismus. Keisari Aleksanteri I k\u00e4ynnisti prosessin vuonna 1817, mutta vasta vuoden 1893 kirkolliskokous hyv\u00e4ksyi ensimm\u00e4isen virallisen katekismuksen. Se koostui kahdesta osasta: Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismuksesta ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 oppikirjasta Kristinoppi, lyhyesti esitelty. Ensimm\u00e4inen osa tuki tunnustuksellis-opillisen perinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja toinen osa huomioi raamatullis-historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman, joka korosti opillista systemaattisuutta. Kristinopin p\u00e4\u00e4ajatuksena oli \u201diankaikkinen armop\u00e4\u00e4t\u00f6s\u201d. (Poutiainen: Uudistuva kristinoppi: Suomalaisen katekismusreformin teologian historiallinen tausta. 1994, sivut 44-59)<\/p>\n

Toinen kristinoppi laadittiin jo vuonna 1923, koska ensimm\u00e4inen virallinen katekismus koettiin vaikeatajuiseksi. Rakenteeltaan toinen seurasi edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja oli sen muokattu ja lyhennetty versio. Iankaikkisen armop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen -teema s\u00e4ilyi, mutta sen rinnalle nostettiin ajatus \u201dJumalan valtakunnasta\u201d (Poutiainen 1994, s. 59-64)<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4nkin kristinoppiin oltiin tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, koska sen ei katsottu vastaavan nykypolven ajatus- ja sanontatapaa. Se edusti tyylilt\u00e4\u00e4n 1800-lukua. Tavoitteeksi tuli laatia oppikirja, joka soveltuisi kansa- ja rippikouluopetukseen sek\u00e4 kaikille ik\u00e4ryhmille sopivaksi uskon perustotuuksia esittelev\u00e4ksi oppaaksi. Kolmas virallinen katekismus hyv\u00e4ksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 1948. Sen kristinopin sis\u00e4isess\u00e4 rakenteessa noudatettiin pelastushistoriallis-geneettist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 kahden edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 tapaan. Sen uutena p\u00e4\u00e4ajatuksena oli \u201dpelastus\u201d, jota seurasi etiikkaan kytketty teema \u201dpelastettu palvelemaan\u201d. Kristinoppi jakautui kahdeksaan p\u00e4\u00e4lukuun ja 111 kappaleeseen. Edelt\u00e4jien tapaan se koostui kahdesta osasta: Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismuksesta ja uudistetusta kristinopista. (Poutiainen 1994, s.73-76, 114-115)<\/p>\n

Kolmas katekismus oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin viidenkymmenen vuoden ajan. Koska yhteiskunta ja kirkko muuttuivat t\u00e4n\u00e4 aikana, syntyi j\u00e4lleen tarve uudistaa katekismusta. Katekismuksen rinnalle kirjoitettiin erityisesti 1980-luvulta alkaen sit\u00e4 mukailevia kirjasia, jotka tarkoitettiin palvelemaan tiettyj\u00e4 ik\u00e4- ja kohderyhmi\u00e4. Lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on eri her\u00e4tysliikkeiden julkaisemia uusia painoksia merkitt\u00e4viksi koetuista katekismuksista tai niiden uudistettuja laitoksia. Moninaiseen suomalaiseen katekismusrintamaan kuuluvat viel\u00e4 Katolisen kirkon katekismus ja Ortodoksinen usko (Uskonoppi).<\/p>\n

Nelj\u00e4s katekismus hyv\u00e4ksyttiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1999 ja se jaettiin koteihin kirkon riemuvuonna 2000. Uusin katekismus muuttui rakenteeltaan ja osin sis\u00e4ll\u00f6llisesti. Se ei en\u00e4\u00e4 jakaudu kahteen erilliseen p\u00e4\u00e4osaan eli Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismukseen ja kristinoppiin. Sen sijaan niit\u00e4 on lomitettu sis\u00e4kk\u00e4in. Katekismuksessa ei en\u00e4\u00e4 puhuta vanhurskauttamisesta, joka on luterilaisen uskon ydin. Pitk\u00e4lti se korvataan sanalla anteeksiantamus.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kooste ja kysymyksi\u00e4<\/strong><\/p>\n

Katekismus merkitsi kasteopetusta ja muotoutui kristillisen opin tiiviiksi kirjalliseksi esitykseksi. Katekismusten laatiminen virisi 1500-luvulla Lutherin esikuvan innoittamana. Se levisi moniin maihin ja kirkkokuntiin kuten luterilaistumassa olevan Suomen maaper\u00e4lle \u2013 ensin Agricolan ja pian muidenkin toimesta.<\/p>\n

Luterilaiset katekismukset ovat vahvasti pit\u00e4ytyneet Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismukseen \u2013 suomennettuna laitoksena ja lis\u00e4ttyn\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 osiolla, jota my\u00f6hemmin kutsuttiin kristinopiksi. Suomen luterilaisen kirkon viralliset katekismukset ovat vuosilta 1893, 1923 ja 1948. Kukin laitos on ilment\u00e4nyt oman aikansa painotuksia ja pyrkinyt vastaamaan aikansa tarpeisiin.<\/p>\n

Katekismusten laatiminen, moninaisuus ja rooli kirkossamme kertovat vahvasta perinteest\u00e4 uskonpuhdistuksen alusta lukien meid\u00e4n aikaamme saakka. Kirkon nykyinen Katekismus laskeutuu t\u00e4m\u00e4n perinteen varaan ja sen jatkajaksi. Katekismusperinne korostaa Katekismuksen t\u00e4rkeytt\u00e4 kirkon opin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja opettajana. Se on alun perin tarkoitettu niin kirkon kuin koko kansan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4, ajankohtaisessa ja luterilaisessa muodossa. Se korostaa Jumalaa Luojana, Lunastajana ja Pyhitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Jeesuksen Kristuksen persoonan ja ty\u00f6n kautta.<\/p>\n

Samalla on kuitenkin kysytt\u00e4v\u00e4, onko nykyinen katekismus en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin aikaisemmat. Onko Katekismuksen arvo laskemassa vai nousemassa? Miellet\u00e4\u00e4nk\u00f6 se vahvasti luterilaiseksi oppikirjaksi? K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sen rinnalla muita katekismuksia? Onko sen sis\u00e4lt\u00f6 muuttunut esimerkiksi koska siin\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 puhuta vanhurskauttamisesta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SUOMALAISET KATEKISMUKSET \u00a0 Johdanto Katekismuksella on ollut Suomen luterilaisen kansan keskuudessa suuri merkitys. Sen avulla on opetettu kristinuskon perusteita ja samalla lukutaitoa. Martti Lutherin V\u00e4h\u00e4 ja Iso katekismukset aloittivat t\u00e4m\u00e4n vahvan perinteen. Vuosisatojen aikana kirkolla on ollut useita uudistettuja katekismuksia, jotka pohjautuvat pitk\u00e4lti Lutherin V\u00e4h\u00e4 katekismukseen. Edellinen katekismus, Kristinoppi palveli vuodesta 1948 alkaen aina 2000-luvun […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2756","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2756","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2756"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2756\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2756"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}