{"id":2638,"date":"2015-12-04T08:41:20","date_gmt":"2015-12-04T08:41:20","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2638"},"modified":"2015-12-04T08:41:20","modified_gmt":"2015-12-04T08:41:20","slug":"osa-iii-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2638","title":{"rendered":"Osa 4: Uusi el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa ja kristillinen moraali"},"content":{"rendered":"<p><strong>EFESOLAISKIRJEEN SANOMA: Viisi teemaa (3\/5)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>III\u00a0 UUSI EL\u00c4M\u00c4 KRISTUKSESSA JA KRISTILLINEN MORAALI (3:12-21; 4:17 \u2013 5:21)<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Luonnollinen, syntinen el\u00e4m\u00e4<br \/>\n<\/em><\/strong>Ihminen on syntynyt syntiseksi, siksi on vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 synti on ja miten vakavaa se on. Kaikki ihmiset ovat syntisi\u00e4 ja on vaikea verrata el\u00e4m\u00e4\u00e4mme mihink\u00e4\u00e4n muuhun. Jumala loi alun perin ihmisen t\u00e4ydelliseksi ja synnitt\u00f6m\u00e4ksi. Tuolloin el\u00e4m\u00e4 oli aivan toisenlaista ja olisi ollut varmastikin vaikeaa kuvitella, millaista on syntinen, moraaliton, paha el\u00e4m\u00e4. Paratiisissa saatana sai ihmisen lankeamaan pois hyvyydest\u00e4 ja luottamuksesta hyv\u00e4\u00e4n ja rakastavaan Jumalaan. Ihminen turmeltui ja h\u00e4nest\u00e4 tuli syntinen, itsek\u00e4s ja paha (2:1-3). H\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, ja Jumalasta v\u00e4\u00e4ristyi vakavasti. Pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen t\u00e4m\u00e4n pahuuden keh\u00e4n Jumala rankaisi ihmist\u00e4 kuolemalla.<\/p>\n<p><strong><em>Hengellinen, armoon perustuva el\u00e4m\u00e4<br \/>\n<\/em><\/strong>Jumala voi muuttaa pahan hyv\u00e4ksi. Ensin Jumala paljastaa ihmisen syntisyyden. T\u00e4m\u00e4n Jumala tekee pyh\u00e4n lakinsa ja Henkens\u00e4 kautta, jotka yhdess\u00e4 todistavat ihmisen pahuudesta. Laki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 synnintunnon ja tuomio Jumalan pelon. T\u00e4ll\u00e4 tavoin laki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarpeen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 armon ja uuden el\u00e4m\u00e4n \u2013 sen alkuper\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n, jota varten Jumala ihmisen loi. Lopulta Jumala antaa armon ja uuden el\u00e4m\u00e4n Kristuksen sovitusty\u00f6n kautta.<\/p>\n<p>Ihmisen pelastuminen on vaiheittainen prosessi, jossa on \u00e4killisi\u00e4 muutoskohtia. Uskoon tulon hetkell\u00e4 ihmisest\u00e4 tulee t\u00e4ydellisesti armahdettu ja pelastettu. Silti h\u00e4n kantaa olemuksessaan synti\u00e4 ja tekee synti\u00e4. Samalla h\u00e4ness\u00e4 syntyy uutta: h\u00e4nest\u00e4 tulee uusi ihminen, kun Kristus ja Pyh\u00e4 Henki asettuvat h\u00e4neen. Uskova el\u00e4\u00e4 synnin ja pyhyyden j\u00e4nnitekent\u00e4ss\u00e4, jotka kumpikin antavat oman leimansa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lopulta ihminen vapautuu synnist\u00e4 kuolemansa hetkell\u00e4 ja t\u00e4ydellistyy kokonaan yl\u00f6snousemuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vanha ihminen ja uusi ihminen, pimeys ja valo (4:17-19,22-24 ja 5:8)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Vanha el\u00e4m\u00e4<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kuvaa Efesolaiskirjeess\u00e4 kahta vastakkaista el\u00e4m\u00e4ntapaa. Pimeydess\u00e4 el\u00e4\u00e4 vanha, synnin hallitsema ihminen (4:22, 5:8). H\u00e4nell\u00e4 ei ole k\u00e4sityst\u00e4 Jumalan tarkoittamasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (4:17-18). H\u00e4nen mielens\u00e4 on pimentynyt ja t\u00e4yttynyt turhuuksista. Ihminen on kadottanut tiedon Jumalasta, oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. H\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 on paatunut eik\u00e4 h\u00e4n kykene hillitsem\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n vaan el\u00e4\u00e4 moraalittomasti. H\u00e4n ei osaa rakastaa. Jumala kuvaa sellaista ihmist\u00e4 kuolleeksi (2:1,5).<\/p>\n<p><strong><em>Uusi el\u00e4m\u00e4<br \/>\n<\/em><\/strong>Toiseksi, Paavali kuvaa Jumalan mielenmukaista ihmist\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Valossa el\u00e4\u00e4 uusi ihminen, joka on Kristuksen oma (4:24, 5:1-2,8). Uusi ihminen on Jumalan hyv\u00e4 luomisteko Kristuksessa Jeesuksessa. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 totuudessa, vanhurskaudessa ja pyhyydess\u00e4. Jumala on luonut h\u00e4net hyvi\u00e4 tekoja ja hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten (2:10). Uusi ihminen on valo Herrassa ja valon lapsi. Ihminen itse ei ole valon l\u00e4hde vaan Kristus. Ihminen on kuin lamppu, jossa Kristus-valo loistaa sis\u00e4isesti. Vanhalla ihmisell\u00e4 ei ole sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muuta kuin pimeytt\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Jatkuva prosessi<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kehottaa, ett\u00e4 uskovan tulee jatkuvasti riisuutua vanhasta, syntisest\u00e4 ihmisyydest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (4:22). Samalla h\u00e4nen tulee jatkuvasti pukeutua uuteen, Jumalan luomaan ihmisyyteen, sek\u00e4 el\u00e4\u00e4 jatkuvassa mielen uudistuksessa (4:23-24). Kysymys on jatkuvasta synnist\u00e4 luopumisesta ja vanhurskaudella t\u00e4yttymisest\u00e4. Se jatkuu hautaan ja taivaaseen asti. Uskova ei koskaan tule valmiiksi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. H\u00e4ness\u00e4 on kaksi l\u00e4hdett\u00e4: synti ja Kristus, jotka molemmat tahtovat tuoda vaikutuksensa esiin. Kysymys on toisen kuolettamisesta ja toisen hallintavallasta (Room 6:11-13). Uskova on jatkuvassa sis\u00e4llissodassa. Kun synti on vallalla, sen hedelm\u00e4n\u00e4 on kuolema ja tuho (Room 6:16,23). Kun Kristus hallitsee, hedelm\u00e4n\u00e4 on el\u00e4m\u00e4 ja vanhurskaus. Synti tuo monia ongelmia ja vie rauhan syd\u00e4mest\u00e4, mutta Kristus antaa ilon, vapauden ja rauhan.<\/p>\n<p><strong><em>Taistelua levosta k\u00e4sin<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kuvaa omaa sis\u00e4ist\u00e4 taisteluaan Roomalaiskirjeen 7 luvun lopulla. H\u00e4n ei p\u00e4\u00e4ssyt eroon synnist\u00e4, vaikka sis\u00e4isesti h\u00e4n tahtoi seurata Jumalan tahtoa. H\u00e4n teki synti\u00e4, k\u00e4rsi siit\u00e4 eik\u00e4 tuntenut sit\u00e4 omakseen. Mutta Paavali l\u00f6ysi sis\u00e4isen rauhan ja vapauden hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tosiasian: olen syntinen, mutta armahdettu Kristuksessa Jeesuksessa (7:14-25, 8:1-3). H\u00e4n oppi el\u00e4m\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen johdatuksessa armon varassa (8:4-16).<\/p>\n<p>Uskova el\u00e4\u00e4 sis\u00e4isesti ja ulkoisesti valon ja pimeyden j\u00e4nnitekent\u00e4ss\u00e4. Olisi hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 olisimme v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kallellaan valoon p\u00e4in. Pimeydest\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se eroon, mutta sen vaikutusta voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Uskovan on opittava luottamaan Kristuksen mittaamattomaan armoon ja sovitusty\u00f6n t\u00e4ydellisyyteen. Uskova el\u00e4\u00e4 jatkuvassa anteeksiantamuksessa niin kauan kuin vain uskoo Kristukseen riippumatta syntien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja laadusta. Yksikin synti kadottaa ihmisen ilman Kristusta, mutta Kristuksessa yksik\u00e4\u00e4n synti ei voi kadottaa h\u00e4nt\u00e4 sovituksen t\u00e4hden.<\/p>\n<p><strong><em>Uskovan tulee kasvaa kolmella tavalla: <\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan ja h\u00e4nen armonsa tuntemisessa<\/li>\n<li>oman syntisyyden ja synnin vakavuuden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4<\/li>\n<li>kallellaan valoon, pyhyyteen p\u00e4in p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 vaelluksessa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Uskovan kasvussa on kysymys el\u00e4m\u00e4n laadun paranemisesta ja pelastuksen hedelmist\u00e4 \u2013 ei pelastuksen saavuttamisesta, joka on jo varmaa ja t\u00e4ydellist\u00e4 Kristuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kristillisen el\u00e4m\u00e4n perustana ja l\u00e4hteen\u00e4 on Kristus (3:12-21)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 pelastuksen laivassa<br \/>\n<\/em><\/strong>Apostoli Paavali laski kristillisen el\u00e4m\u00e4n perustan jo kirjeen alussa opettaessaan pelastuksen t\u00e4ydellisyydest\u00e4 ja varmuudesta Kristuksessa. Nyt h\u00e4n opettaa, kuinka t\u00e4ss\u00e4 pelastuksessa tulee el\u00e4\u00e4. Uskova on jo nostettu sis\u00e4lle Kristus-laivaan, joka vie perille m\u00e4\u00e4r\u00e4satamaan. Jeesus on laivan kapteeni ja oikeastaan koko laiva, sill\u00e4 seurakunta on Kristuksen ruumis. Uskova saa olla turvallisella mielell\u00e4 ja katsoa kuinka pelastuksen laiva kulkee l\u00e4pi myrskyisen ja pime\u00e4n maailman perille taivaaseen. Uskova saa el\u00e4\u00e4 turvassa laivalla. Uskova on kaikissa tilanteissa Jumalan k\u00e4mmenell\u00e4. Kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kyse siit\u00e4, millaista el\u00e4m\u00e4 Kristus-laivalla on \u2013 ei siit\u00e4 viek\u00f6 laiva perille. Millaista kunkin uskovan ja seurakunnan el\u00e4m\u00e4 on, siit\u00e4 on kysymys! Onko se hyv\u00e4\u00e4, keskinkertaista vai huonoa?<\/p>\n<p>Uskova voi el\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin Pyh\u00e4n Hengen voimassa tai h\u00e4n voi antaa synnin p\u00e4\u00e4osin hallinta h\u00e4nt\u00e4. Seisooko, kaatuuko toisinaan, konttaako vai makaako uskova laivan kannella, on perille p\u00e4\u00e4syn kannalta samantekev\u00e4\u00e4. Kyse on kristillisen el\u00e4m\u00e4n laadusta. Uskova, joka turvautuu Kristukseen, on pelastettu. Synti ei kadota eik\u00e4 heit\u00e4 yli laidan. Kristus ei heit\u00e4 yli laidan: <em>\u201dJoka tulee minun luokseni, h\u00e4nt\u00e4 min\u00e4 en heit\u00e4 ulos, eik\u00e4 kukaan voi ry\u00f6st\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 minulta\u201d<\/em> (Joh 6:37, 10:28-30). Jeesus kyll\u00e4 laivan kapteenina seuraa matkustajien el\u00e4m\u00e4\u00e4, puhuttelee heit\u00e4 ja auttaa heit\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on heille teht\u00e4vi\u00e4. Ainoana vaarana on se, ett\u00e4 uskova vieraantuu Kristuksesta, laivan kapteenista ja laivassa, seurakunnassa elett\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 niin perusteellisesti, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse hyp\u00e4t\u00e4 pois kyydist\u00e4. Omin voimin uimalla h\u00e4n ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille vaan lopulta h\u00e4n hukkuu.<\/p>\n<p><strong><em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 pelastuksen varassa<br \/>\n<\/em><\/strong>Siksi Paavali rohkaisee Efeson uskovia yh\u00e4 uudelleen evankeliumilla<em>: \u201dUskon kautta Kristukseen meill\u00e4 on aina uskallus ja luottavainen p\u00e4\u00e4sy Jumalan tyk\u00f6\u201d<\/em> (3:12). Edes koettelemuksissa ei ole syyt\u00e4 lannistua vaan nekin voivat koitua evankeliumin ja el\u00e4m\u00e4n parhaaksi (3:13). T\u00e4m\u00e4n Paavali oli oppinut Jumalan koulussa. Evankeliumi on kristillisen el\u00e4m\u00e4n perusta. Pelastus on t\u00e4ydellisesti Jumalan teko. Pelastus on uskovan el\u00e4m\u00e4n perusta ja l\u00e4hde \u2013 ei sen tulos.<\/p>\n<p>Uskova ei el\u00e4 kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, jotta pelastuisi, vaan koska h\u00e4n on pelastunut. Lakihenkinen, uskonnollinen ihminen voi yritt\u00e4\u00e4 ansaita pelastuksen syntisill\u00e4 teoillaan ja rituaaleillaan, mutta kohtaa vain ep\u00e4varmuutta, pelkoa ja tuomion. Moni uskovakin voi pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen pyhitysel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on liian huonoa ja on vaarassa menett\u00e4\u00e4 pelastuksen tekojensa t\u00e4hden. T\u00e4llainen kristitty on viel\u00e4 kuin pieni lapsi, jonka pit\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 evankeliumin maidossa ja vahvistua siin\u00e4, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isi ja l\u00f6yt\u00e4isi levon Kristuksen t\u00e4ydellisess\u00e4 rakkaudessa ja armossa.<\/p>\n<p><strong><em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 Jumala voimassa ja rakkaudessa<br \/>\n<\/em><\/strong>Kristillisen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen\u00e4 ja voimana on Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olo uskovassa Pyh\u00e4n Hengen kautta (3:16-17). Uskova on saanut sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvoiman, itse Jumalan. Uskova ei ole omassa varassaan vaan Herran. H\u00e4n antaa omilleen sis\u00e4ist\u00e4 voimaa, lujuutta, rakkautta, rauhaa ja pyhyytt\u00e4. Uskova on uudestisyntynyt; h\u00e4n on uusi luomus. Paavali kutsuu t\u00e4t\u00e4 <em>sis\u00e4lliseksi ihmiseksi<\/em> (3:16) erotuksena ruumiista ja syntisest\u00e4 luonnosta. H\u00e4n rukoilee (3:14-21), ett\u00e4 uskovat vahvistuisivat sis\u00e4isesti Kristuksen ja Hengen l\u00e4sn\u00e4olossa uskon(luottamuksen) kautta (3:17).<\/p>\n<p>Paavali rukoilee, ett\u00e4 uskova kasvaisi Jumalan ja h\u00e4nen armonsa tuntemisessa. Armon ytimen\u00e4 on Kristuksen rakkaus (3:18-19). Uskovan tulee juurtua rakkauteen, perustua siihen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 rakkauden mittaamaton valtavuus. Kun uskova saa ottaa vastaan Jumalan mittaamatonta rakkautta, h\u00e4n voi my\u00f6s itse el\u00e4\u00e4 sen mukaan ja osoittaa rakkautta toisille.<\/p>\n<p>Jumalan rakkaus on aivan toisenlaista kuin ihmisen rakkaus. Jumalan rakkaus on pyyteet\u00f6nt\u00e4 ja uhrautuvaa. Se rakastaa arvotonta kuten syntist\u00e4 ihmist\u00e4 ja tekee siit\u00e4 arvokkaan. Jumalan rakkaus perustuu h\u00e4nen ehdottomaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Kristuksessa. Jumala toimii uskollisesti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 mukaisesti. Paavali on kirjoittanut upean jumalallisen rakkauden ylistyksen 1 Korinttolaiskirjeen 13 luvussa. Jumalan rakkaus antaa kaiken anteeksi. Se luo uutta ja hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sen sijaan ihmisen rakkaus on itsek\u00e4st\u00e4 ja laskelmoivaa. Se haluaa itselleen kaiken sen, mik\u00e4 on arvokasta, ja hylk\u00e4\u00e4 sen, mik\u00e4 on halpa-arvoista. Se ei uhraudu vaan kysyy, mit\u00e4 min\u00e4 saan t\u00e4st\u00e4. Ihmisen rakkaus v\u00e4\u00e4ristyy, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi ja heitt\u00e4\u00e4 pois. Se etsii nautintoja, mutta ei ole valmis k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n eik\u00e4 luopumaan mist\u00e4\u00e4n omasta. T\u00e4llainen rakkaus on synnin v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista<br \/>\n<\/em><\/strong>Uskovan koko el\u00e4m\u00e4 kuluu Jumalan armon ja rakkauden opetteluun. Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 edes ikuisuus Jumalan rakkauden k\u00e4sitt\u00e4miseen sen kaikessa syvyydess\u00e4, laajuudessa ja korkeudessa? Meid\u00e4n tulee kasvaa Jumalan rakkauden tuntemisessa Sanan, Pyh\u00e4n Hengen, rukousten, uskovien yhteyden ja el\u00e4m\u00e4n kautta.<\/p>\n<p>Rakkaus on el\u00e4m\u00e4n tarkoitus \u2013 ei tieto (3:19). Moni voi tiet\u00e4\u00e4 paljon, mutta ei kykene rakastamaan. Monet uskonnot tarjoavat tietoa, mutta eiv\u00e4t Jumalan rakkautta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on vain Kristuksessa Jeesuksessa. Rakkaudella t\u00e4ytetty uskova on t\u00e4ynn\u00e4 Jumalan kaikkea t\u00e4yteytt\u00e4 (3:19). T\u00e4m\u00e4 on Pyh\u00e4n Hengen t\u00e4yteytt\u00e4. Se ei ole tunnetta, hurmiota vaan asennetta, sitoutumista ja voimaa el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaan rakkaudessa ja pyhyydess\u00e4.<\/p>\n<p>Paavali rukoili efesolaisille pelastuksen sis\u00e4ll\u00f6n eli Jumalan armon ja rakkauden avautumista ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 Kristuksessa Jeesuksessa ja siin\u00e4 el\u00e4mist\u00e4. Viime k\u00e4dess\u00e4 Jumala on taivaallinen Is\u00e4mme, joka kasvattaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ikuisuutta varten. Ole turvallisella mielell\u00e4 ja kasva Kristuksen rakkaudessa! Siksi Jumala on kaiken ylistyksen ja kiitoksen arvoinen (3:20-21).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ohjaa Jumalan Sana (4:20-21)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Jumalan ja Kristuksen tunteminen<br \/>\n<\/em><\/strong>Ihminen ei voi oppia tuntemaan Jumalaa itsest\u00e4 eik\u00e4 maailmasta k\u00e4sin (4:17-19). H\u00e4n tarvitsee siihen Jumalan ilmoituksen, Sanan, joka ytimess\u00e4 Kristus, evankeliumi (4:20-21). Paavali selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t oppineet tuntemaan Jumalaa maailman kautta vaan Sanan opetuksen kautta, jonka keskeisen\u00e4 sanomana on Kristus. Paavali viittaa Sanaan my\u00f6s puhuessaan hengellisist\u00e4 lauluista (5:19), seurakunnan pyhitt\u00e4misest\u00e4 ja puhdistamisesta (5:26) sek\u00e4 hengellisest\u00e4 sota-asusta (totuus, evankeliumi, usko, Hengen miekka \/ 6:11-17).<\/p>\n<p><strong><em>Kristillisen moraalin ja rakkauden tunteminen<br \/>\n<\/em><\/strong>Sana ilmoittaa Jumalan. Se opettaa el\u00e4m\u00e4n oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, pyhyydest\u00e4 ja synnist\u00e4, rakkaudesta ja itsekkyydest\u00e4. Laki paljastaa synnin ja tuomion, mutta evankeliumi tuo armon ja el\u00e4m\u00e4n. Uskovalle Sana kertoo, mik\u00e4 on kristitylle soveliasta ja mik\u00e4 ei ole. Se opettaa, mit\u00e4 rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kristillist\u00e4 moraalia. Ilman Sanaa uskova ei voi kasvaa eik\u00e4 el\u00e4\u00e4 oikein. Ilman Sanaa ihminen ei voi n\u00e4hd\u00e4 syntisyytt\u00e4\u00e4n ja etsiyty\u00e4 armon l\u00e4hteelle Kristuksen luokse. Ilman Sanaa ei voi tuntea rakkautta ja soveltaa sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Raamattu on El\u00e4m\u00e4n Sana.<\/p>\n<p><strong><em>Saatanan valheiden tunnistaminen<br \/>\n<\/em><\/strong>Saatana tahtoo torjua, kielt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 Jumalan Sanan, sill\u00e4 Sana on kuin muuri, joka suojelee uskovia. Saatanan pit\u00e4\u00e4 murtaa aukkoja, jotta se voisi tarttua uskovaan ja sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle omia valheitaan, synti\u00e4 ja pahuutta. Saatana puhuu monin tavoin ihmiselle: uskontojen, tapojen, perinteiden, sivistyksen, tieteen, median ja suoraan ajatusten kautta. Se houkuttelee uskovia seuraamaan sen oppeja ja el\u00e4m\u00e4ntapoja. Osa saatanan vaikutuksesta on suoraa ja avointa, mutta suurin osa on peitelty\u00e4 ja salakavalaa. Saatanan perimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on vieraannuttaa uskovat Jumalasta. Saatana tahtoo v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 moraalin joko t\u00e4yteen hillitt\u00f6myyteen tai hyvin el\u00e4m\u00e4nkielteiseen asketismiin. Jumalan Sana opettaa tervett\u00e4 keskitiet\u00e4: el\u00e4m\u00e4n lahjoista saa nauttia k\u00e4ytt\u00f6ohjeen mukaisesti, kohtuudella ja toiset huomioiden.<\/p>\n<p><strong><em>El\u00e4m\u00e4n periaatteiden tunteminen<br \/>\n<\/em><\/strong>El\u00e4m\u00e4n Luoja on antanut meille t\u00e4ydellisen el\u00e4m\u00e4n k\u00e4sikirjan. Siin\u00e4 opetetaan kristillisen el\u00e4m\u00e4n periaatteet, mutta ei kaikkia yksityiskohtia. Meid\u00e4n tulee soveltaa Jumalan Sanan periaatteita Pyh\u00e4n Hengen valaiseman j\u00e4rjen ja el\u00e4m\u00e4nkokemuksen avulla. Jumala loi ihmisest\u00e4 ajattelevan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekev\u00e4n \u2013 ei automaattista robottia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kristillinen el\u00e4m\u00e4 koskettaa tekoja, sanoja ja asenteita (4:1-3,25-33 ja 5:1-17)<\/strong><\/p>\n<p>Paavali antaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ohjeita kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Usko ei ole vain tietoa ja oppia p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vaan se koskettaa arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti. Usko avaa yhteyden Jumalaan ja sen kautta ihminen voi el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oikealla tavalla. Oikea tieto Jumalasta, ihmisyydest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (oppi) muuttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi.<\/p>\n<p>Uusi el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa kattaa koko el\u00e4m\u00e4n: sen mit\u00e4 teemme, sanomme ja ajattelemme. T\u00e4rkeint\u00e4 on ihmisen syd\u00e4n ja mieli, jossa ovat perusasenteemme ja arvomme. Ne ohjaavat ajatteluamme ja sanojamme. N\u00e4m\u00e4 taas johtavat tekoihin tai laiminly\u00f6nteihin. T\u00e4m\u00e4 prosessi syd\u00e4mest\u00e4 tekoihin tulee ilmi jakeissa 4:17-19: mielen turhuus, pimentynyt ymm\u00e4rrys ja syd\u00e4men paatumus johtavat synnintunnon katoamiseen, harkinnan ja kontrollin puuttumiseen; t\u00e4m\u00e4 puolestaan johtaa hallitsemattomaan syntiel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Paavali k\u00e4sittelee kristillist\u00e4 moraalia kolmella tasolla: 1) teot, 2) sanat ja 3) ajatukset ja asenteet.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em><u>Teot<\/u><\/em><\/strong><strong><em>:<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Itsearviointi<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kehottaa meit\u00e4 tutkimaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme: miten k\u00e4ytt\u00e4ydymme, mink\u00e4laisia tapoja meill\u00e4 on ja mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi tehd\u00e4 (4:17-19,28 ja 5:1-2)? El\u00e4mmek\u00f6 vain itsellemme vai huomioimmeko toisia ihmisi\u00e4? Teemmek\u00f6 hyv\u00e4\u00e4, autammeko, palvelemmeko ja rohkaisemmeko? Osoitammeko yst\u00e4vyytt\u00e4 ja rakkautta ilman, ett\u00e4 odotamme vastasuorituksia ja hy\u00f6ty\u00e4 itsellemme?<\/p>\n<p><strong><em>Keskittyminen hyv\u00e4\u00e4n<br \/>\n<\/em><\/strong>Usein kristityille opetetaan, mit\u00e4 ei saa tehd\u00e4. Mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on, mit\u00e4 meid\u00e4n tulisi tehd\u00e4. Meid\u00e4n tulee suuntautua v\u00e4\u00e4rist\u00e4 tavoista hyviin tapoihin. Kristillisen el\u00e4m\u00e4n tarkoitus ei ole kielt\u00e4ytymiset ja passiivisuus, vaan aktiivinen rakastaminen. Monissa uskonnoissa pyh\u00e4t erist\u00e4ytyv\u00e4t luostareihin, luoliin tai vaikka puuhun erottautuakseen maailman pahuudesta ja keskitty\u00e4kseen meditaatioon. T\u00e4m\u00e4 ei ole Jumalan tarkoittama el\u00e4m\u00e4 eik\u00e4 pyhitystie. Pahuuden l\u00e4hde on ihmisen omassa syd\u00e4mess\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 p\u00e4\u00e4se pakoon muualla kuin Kristuksen luona. Jumala kutsuu el\u00e4m\u00e4\u00e4n aktiivisesti rakastaen ja hyv\u00e4\u00e4 tehden.<\/p>\n<p><strong><em>Oman ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutukset<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali ei k\u00e4sittele kaikkia mahdollisia el\u00e4m\u00e4ntapoja, syntej\u00e4 ja rakkauden muotoja, vaan mainitsee muutamia esimerkkej\u00e4, erityisesti efesolaisten kannalta. Efeso oli hyvin moraaliton ja paheellinen suurkaupunki, joka verhoutui uskonnolliseen kaapuun monien temppeleiden ja Artemiin temppelipalveluksen avulla. Etenkin sukupuolimoraalin alueella tapahtuivat r\u00e4ikeimm\u00e4t synnit. Monet uskovat tulivat juuri t\u00e4st\u00e4 taustasta ja heid\u00e4n tuli edelleen el\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen kaupungin keskell\u00e4. Poisoppiminen ja uuden oppiminen viev\u00e4t aikaa, lopulta koko ihmisel\u00e4m\u00e4n ajan.<\/p>\n<p>Tyypillisi\u00e4 synnillisi\u00e4 tekoja ja tapoja olivat irstaus, saastaisuus ja ahneus (4:19). Ahneuteen liittyi varastaminen (4:28), jonka yhten\u00e4 motiivina oli laiskuus ja ty\u00f6nteon v\u00e4ltt\u00e4minen. Paavali otti esille my\u00f6s haureuden (5:5), joka oli osa jopa temppelirituaaleja. Vaikka n\u00e4it\u00e4 harjoitettaisiin salassa, ne ovat aina Jumalan silmien edess\u00e4 (5:11-13). Jumala tiet\u00e4\u00e4 kaiken, paljastaa kaiken ja tuomitsee kaiken. Salaiset syntitavat ovat siten yht\u00e4 pahoja kuin julkiset. Tosin ne eiv\u00e4t ole avoimena yllykkeen\u00e4 toisille. Uskovilla on salaisia syntitottumuksia, joissa he ovat kiinni.<\/p>\n<p><strong><em>Oikea parannus<br \/>\n<\/em><\/strong>Uskovan tulee p\u00e4ivitt\u00e4in tehd\u00e4 kristillist\u00e4 parannusta Kristuksen armon ja voiman varassa sek\u00e4 julkisista ett\u00e4 salaisista syntitavoista. Osa Efeson uskovista ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin harjoitti mainittuja syntej\u00e4, joista Paavali moitti. Paavali ei silti uhkaillut heit\u00e4 pelastuksen menett\u00e4misell\u00e4 vaan opetti nimenomaan pelastuksesta k\u00e4sin, ett\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 luopua vanhoista tavoista ja tuntea Kristus ja uusi el\u00e4m\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 (4:20-24).<\/p>\n<p>Toisaalla Paavali kyll\u00e4kin mainitsee, ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n synninharjoittajalla ole osuutta Kristuksen ja Jumalan valtakuntaan (5:5). T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oikein!<\/p>\n<ul>\n<li>Ensinn\u00e4kin Paavali ei kumoa evankeliumia, t\u00e4ydellist\u00e4 ja varmaa pelastusta Kristuksessa.<\/li>\n<li>Toiseksi, Paavali puhuu k\u00e4ytt\u00e4en kreikankielen <em>kestomuotoa<\/em>: ihminen, joka jatkuvasti ja t\u00e4ysin el\u00e4\u00e4 synnin vallassa ilman haluakaan parannukseen Kristuksessa ja uudessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ei itse asiassa ole kristitty. Tulevassa Jumalan valtakunnassa ei ole mit\u00e4\u00e4n synti\u00e4 ja jos ihminen ei suostu synnitt\u00f6m\u00e4\u00e4n ikuisuuteen, h\u00e4n ei sinne p\u00e4\u00e4se.<\/li>\n<li>Kolmanneksi, uskova on aina syntinen ja siksi synti my\u00f6s synnytt\u00e4\u00e4 sen n\u00e4kyvi\u00e4 muotoja. Kuitenkin uskova yleens\u00e4 katuu ja pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi Sanan ja Pyh\u00e4n Hengen nuhtelussa. H\u00e4n saa el\u00e4\u00e4 armossa ja jatkuvassa uudistuksessa.<\/li>\n<li>Nelj\u00e4nneksi, on muistettava Jeesuksen opetus synnin vakavuudesta: jo pieninkin synti tai synnillinen ajatus kadottaa ihmisen Jumalan lain edess\u00e4 (Vuorisaarna). Mutta samalla Kristuksessa Jeesuksessa kaikki synnit on annettu anteeksi. Kristus ei heit\u00e4 luotaan pois yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4, mutta ihminen voi hyl\u00e4t\u00e4 Kristuksen armon. Ihminen voi itse hyp\u00e4t\u00e4 ulos pelastuksen laivasta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, en tahdo Jeesusta enk\u00e4 tahdo synnit\u00f6nt\u00e4 ikuisuutta.<\/li>\n<li>Viidenneksi, pelastuksesta voi luopua, mutta se on pitk\u00e4 prosessi, jossa ihminen hyvin vakaalla, tietoisella ja syv\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 luopuu Jumalasta ja kristillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Se ei tapahdu vahingossa eik\u00e4 yksitt\u00e4isten syntien seurauksena.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Synnin v\u00e4ltt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on keskitty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkaudellisesti. Kristinusko on ensisijassa aktiivista rakastamista. Kun teemme paljon hyv\u00e4\u00e4, meille j\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n aikaa tehd\u00e4 pahaa. Paavali kutsuu meit\u00e4 olemaan Jumalan seuraajia ja vaeltamaan rakkaudessa (5:1-2). Esimerkkin\u00e4 on Kristus, joka uhrasi itsens\u00e4. Aito rakkaus on uhrautuvaa ja toisen parasta ajattelevaa. Paavali puhuu Efesolaiskirjeess\u00e4 paljon rakkaudellisista asenteista. Rakkaudellinen asenne johtaa l\u00e4hes automaattisesti rakkauden tekoihin. T\u00e4ss\u00e4 kirjeess\u00e4 h\u00e4n ei mainitse montaakaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki\u00e4 rakkauden teoista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em><u>Sanat<\/u><\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Sanojen voima<br \/>\n<\/em><\/strong>Sanoissa on paljon voimaa. Sanoilla voimme rakentaa ja tuhota. Hyv\u00e4ll\u00e4 sanalla synnyt\u00e4mme paljon hyv\u00e4\u00e4, mutta v\u00e4\u00e4rill\u00e4 sanoilla voimme tuoda paljon vahinkoa. Sanoilla voimme rakentaa ihmissuhteita, seurakuntia ja yhteiskuntia, mutta voimme my\u00f6s tuhota niit\u00e4 ja aloittaa sotia. Voimme rohkaista, tukea, neuvoa ja armahtaa ihmisi\u00e4, mutta voimme my\u00f6s masentaa, rikkoa ja tuomita heit\u00e4. Ks. Jaak 3:2,5-10.<\/p>\n<p>Sana on Jumalan keskeinen ty\u00f6v\u00e4line. H\u00e4n loi maailman Sanalla. H\u00e4n ohjaa ja puhdistaa Sanan voimalla. Sanan kautta Jumala ilmoittaa itsens\u00e4. Jumala on Sanan Jumala. Sana on Jumala, sill\u00e4 h\u00e4n puhuu Sanassaan. Raamatun mukaan ihminen tekee tili\u00e4 Jumalalle jokaisesta sanastaan. Me niit\u00e4mme joko hyv\u00e4\u00e4 tai pahaa sanojemme seurauksena.<\/p>\n<p><strong><em>Itsearviointi<br \/>\n<\/em><\/strong>Efesolaiskirje her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohtimaan, mit\u00e4 ja miten puhumme. Mit\u00e4 sin\u00e4 puhut, miten puhut ja kenest\u00e4 sin\u00e4 puhut? Monilla on erityinen pahan puhumisen ja arvostelemisen \u201dlahja\u201d. On paljon pahaa puhetta seurakunnasta, toisista uskovista ja naapureista. Monet puhuvat pahaa ja rikkovat seurakuntia, pilaavat uskovien maineen ja luovat esteit\u00e4 evankeliumin eteenp\u00e4in menemiselle. Pahat puheet muistetaan usein hautaan asti. Ne synnytt\u00e4v\u00e4t kostoa ja johtavat v\u00e4\u00e4riin tekoihin. Monilta riistet\u00e4\u00e4n tulevaisuus pahojen puheiden t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 kyky on synnin hedelm\u00e4\u00e4, josta pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 parannusta p\u00e4ivitt\u00e4in. On todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 ja miten puhumme.<\/p>\n<p><strong><em>Luottamuksellinen nuhtelu<br \/>\n<\/em><\/strong>Jeesus antoi t\u00e4rke\u00e4n toimintamallin tilanteeseen, jossa joku on tehnyt v\u00e4\u00e4rin. Tapahtunutta ei tule julistaa kaikille vaan on puhuteltava henkil\u00f6kohtaisesti sit\u00e4, joka on rikkonut (Matt 18:15-17). N\u00e4in asioita ei levitell\u00e4 vaan asianomainen saa turvallisen mahdollisuuden katua. Mik\u00e4li h\u00e4n ei kuuntele, on otettava mukaan yksi tai kaksi luotettavaa henkil\u00f6\u00e4 ja keskusteleva uudelleen asianomaisen kanssa. N\u00e4in asia saa enemm\u00e4n vakavuutta. Jos henkil\u00f6 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ojennu, asian saa vied\u00e4 seurakunnalle (ty\u00f6ntekij\u00e4kokous, valtuusto, vanhemmisto). Vasta nyt asia tulee julkiseksi. Silti sit\u00e4 ei saa mainostaa kujilla ja kylill\u00e4. Asian vakavuus ratkaisee, miten asia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. On muistettava, ett\u00e4 jokainen puhuu v\u00e4\u00e4rin ja v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisesti (Jaak 1:2), koska synti asuu syd\u00e4miss\u00e4mme.<\/p>\n<p><strong><em>Totuudellinen, sive\u00e4 ja rakentava puhe<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kehottaa uskovia j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n valheen ja puhumaan totta (4:25). Asioiden kaunistelu, muuntelu, liioittelu tai v\u00e4h\u00e4ttely on tyypillist\u00e4 ihmiselle. Meid\u00e4n tulee huomioida l\u00e4himm\u00e4isen etu puheissamme. Uskovan ei tule puhua riettauksia, sill\u00e4 ne vain houkuttelevat syntiin ja muuttavat asenteitamme (4:29, 5:4). Tyhm\u00e4t jutut ja ilveilyt ovat usein toisen ihmisen halveksuntaa tai suoranaista pilkkaa (5:4). Ihminen viestitt\u00e4\u00e4 eleill\u00e4\u00e4n ja ilmeill\u00e4\u00e4n jopa enemm\u00e4n kuin sanoillaan. Kristityn tulee puhua rakentavaa, tarpeellista ja mieluisaa kuulijalle (4:29). Siin\u00e4p\u00e4 onkin haastetta! T\u00e4m\u00e4n haasteen ei tule tukahduttaa puheitamme vaan muuttaa niiden s\u00e4vy rakentavaksi.<\/p>\n<p><strong><em>Valhe ja totuus muuttavat meit\u00e4<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali varoittaa vakavasti sanojen pett\u00e4v\u00e4st\u00e4 voimasta (5:6). Saatana l\u00e4hestyi ensimm\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 paratiisissa nimenomaan sanallisesti. Se sai puhumalla ihmisen lankeamaan syntiin. Sanoilla se sy\u00f6tti ihmiselle omia ajatuksia ja istutti ne ihmisen mieleen ja syd\u00e4meen. Ne l\u00e4htiv\u00e4t kasvamaan ja puhkesivat synniksi. Sanoissa on voimaa. Se, mit\u00e4 hyv\u00e4ksymme ja otamme vastaan, muuttaa meit\u00e4 voimakkaasti. Se, mik\u00e4 asuu mieless\u00e4mme, muuttaa k\u00e4sitystapamme asioista ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Mik\u00e4 saa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielemme: Jumalan Sana, ihmisen sana vai saatanan sana? Annatko saatanan istuttaa kaktuksia ja okaita itseesi vai saako Jumala istuttaa sanoja, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakkautta? V\u00e4\u00e4r\u00e4t uskonnot ja profeetat lupaavat monia siunauksia niille, jotka seuraavat niit\u00e4. Ne saavat synnin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kauniille ja Jumalan turhalle. Silti ne ovat petosta: ihminen mielistyy pahaan ja menett\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em><u>Ajatukset ja asenteet<\/u><\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Sisin syd\u00e4n<br \/>\n<\/em><\/strong>Kalleinta uskovassa on h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4, sill\u00e4 sielt\u00e4 el\u00e4m\u00e4 l\u00e4htee (Snl 4:23). Syd\u00e4men asenteet, arvot ja mielen ajatukset m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisen el\u00e4m\u00e4ntavan ja suunnan. Ihmisen syd\u00e4meen kuuluu my\u00f6s omatunto. Ihmisell\u00e4 on sis\u00e4inen taju oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Jumalan luomistekona. Alun perin omatunto toimi oikein, mutta synti v\u00e4\u00e4risti sen. Vain Jumala voi palauttaa toimivan omantunnon Kristuksen, Pyh\u00e4n Hengen ja Sanan yhteisvaikutuksella.<\/p>\n<p><strong><em>Tunteet<br \/>\n<\/em><\/strong>Jumala on luonut ihmiselle tunteet ja sellaisena ne ovat hyvi\u00e4, oikeita ja tarpeellisia. Mit\u00e4 olisikaan el\u00e4m\u00e4 ilman tunteita? Tunteiden avulla reagoimme moniin asioihin. Voimme kokea iloa, surua, pettymyst\u00e4, rakkautta, loukkaantumista, h\u00e4pe\u00e4\u00e4, katkeruutta ja vihaa. Kaikki ne ovat oikeita ja t\u00e4rkeit\u00e4 tuntemuksia. Meill\u00e4 on jopa lupa vihastua, kun meit\u00e4 loukataan. Se on hyvin tarpeellista.<\/p>\n<p>Tunteita ei tule tukahduttaa, mutta niit\u00e4 tulee hallita. Vihastuminen on oikein, mutta se ei saa johtaa syntiin kuten kostoon, pahanpuhumiseen ja v\u00e4kivaltaan (4:26-27). Kielteiset tunteet ovat tarpeellisia, mutta ne eiv\u00e4t saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 p\u00e4\u00e4lle ja hallitsemaan ihmist\u00e4. Vihastuminen voi johtaa vihaan, joka on pysyv\u00e4 asenne. Viha tuhoaa ihmisen. Synti\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vihata, mutta ihmisi\u00e4 tulee rakastaa. Tunteet viestitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ihmisen pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 joitakin kokemuksiaan. Vihastuminen kehottaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, mik\u00e4 oli v\u00e4\u00e4rin ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pes\u00e4eron v\u00e4\u00e4ryyteen. Jos vihastumisen syit\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4, se johtaa vihaan (4:26). T\u00e4ll\u00f6in tunteet muuttuvat syntisiksi asenteiksi ja jopa saatanan v\u00e4likappaleiksi (4:27). Tunteista tulee puhua. Usein on tarpeellista pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi ja antaa anteeksi. Tunteista on my\u00f6s lupa nauttia, varsinkin positiivisista.<\/p>\n<p>Vihan ohella Paavali nostaa esille katkeruuden, kiivauden ja kateuden (4:31). Pettymykset voivat johtaa katkeruuteen: miksi minulle k\u00e4vi n\u00e4in, t\u00e4m\u00e4 ei ole oikein, min\u00e4 en anna anteeksi! Kateellinen ihminen ei ole koskaan tyytyv\u00e4inen vaan haluaa aina sellaista, mit\u00e4 ei ehk\u00e4 koskaan voi saada. Hetken tuntemuksina ne ovat vaarattomia, mutta pysyvin\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasenteina tuhoisia.<\/p>\n<p><strong><em>Asenteiden ty\u00f6st\u00e4minen<br \/>\n<\/em><\/strong>Efesolaiskirje kehottaa meit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n asenteitamme. Koska Kristus asuu meiss\u00e4 ja opimme uutta Jumalan Sanan kautta, voimme muuttua. Asenteemme voivat muuttua paremmiksi ja se johtaa el\u00e4m\u00e4nmy\u00f6nteisiin ajatuksiin ja tekoihin. Monissa uskonnoissa ja maallisissa laeissa keskityt\u00e4\u00e4n ulkoiseen k\u00e4yt\u00f6kseen, tekoihin ja rituaaleihin, mutta Jumala keskittyy syd\u00e4miimme, joka on el\u00e4m\u00e4mme ydin. Kristus ja Sana ovat Jumalan mielenmukaisten asenteiden uusi l\u00e4hde.<\/p>\n<p>Paavali kehottaa meit\u00e4 oppimaan yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4, hyv\u00e4syd\u00e4misyytt\u00e4 ja anteeksiantavaisuutta (4:32). Yst\u00e4v\u00e4llinen ihminen on luotettava, reilu ja hyv\u00e4syd\u00e4minen. H\u00e4n tahtoo hyv\u00e4\u00e4 toisille \u2013 ei pahaa. Vahingonilo on monelle ilonaihe, mutta niin ei tule olla uskovan kohdalla. Olemmeko me yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4? Tahdommeko hyv\u00e4\u00e4 vai pahaa toisille ihmisille? Olemmeko v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4?<\/p>\n<p><strong><em>Anteeksiantamus<br \/>\n<\/em><\/strong>Anteeksiantamus on kristinuskon ydin. Jumala antaa meille anteeksi ja luo yhteyden. Meid\u00e4n tulee pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi ja antaa anteeksi. Vain anteeksiantamus tuo kest\u00e4v\u00e4n ja hyv\u00e4n yhteyden ihmisten v\u00e4lille. Synti rikkoo yhteyden ja vain anteeksiantamus voi sen palauttaa. Anteeksiantamus on ainoa ratkaisu. Kristus on ainoa ratkaisu synnin rikkomiin suhteisiin. Pyyd\u00e4 anteeksi ja anna anteeksi! Vakavien loukkausten kohdalla menet\u00e4mme luottamuksen toiseen ihmiseen. Kyseess\u00e4 voi olla mustamaalaus, henkinen tai fyysinen v\u00e4kivalta. Silloin anteeksianto ei merkitse viel\u00e4 luottamuksen palautumista. Anteeksianto on ensimm\u00e4inen askel sit\u00e4 kohti ja varsinkin uhrin vapautumista koetusta, sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4st\u00e4 vihasta. Vasta aidosti muuttunut k\u00e4yt\u00f6s palauttaa luottamuksen.<\/p>\n<p><strong><em>Keskin\u00e4inen kunnioitus<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali painotti keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja neuvoi uskovia el\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsumuksen arvon mukaisesti (4:1). Kristittyjen tulee el\u00e4\u00e4 keskin\u00e4isess\u00e4 n\u00f6yryydess\u00e4, hiljaisuudessa ja pitk\u00e4mielisyydess\u00e4 (4:2) Heid\u00e4n tulee kunnioittaa toisiaan ja pit\u00e4\u00e4 kaikkia tasaveroisina. Kenenk\u00e4\u00e4n ei tule korottaa itse\u00e4\u00e4n ja alistaa toisia. Uskovien tulee oppia pitk\u00e4mielisyytt\u00e4 toisiaan kohtaan. Asiat eiv\u00e4t aina mene niin kuin itse tahtoisi. Toiset ovat erilaisia persoonia. Paavali kiteytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uskovien tulee k\u00e4rsi\u00e4 toisiaan rakkaudessa. Synti on v\u00e4\u00e4rist\u00e4nyt meit\u00e4 ja me \u00e4rsyt\u00e4mme toisiamme. Vaikka sisimm\u00e4ss\u00e4 koemme k\u00e4rsimyst\u00e4, saamme silti rakastaa toisiamme. Aito rakkaus merkitsee toisen hyv\u00e4ksymist\u00e4 \u2013 vikoineen p\u00e4ivineen. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 emme itsek\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ydellisi\u00e4 vaan ihan yht\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 kuin joku toinenkin. Jos olemme yhdess\u00e4 hyvi\u00e4, olemme toisessa tosi vajavaisia.<\/p>\n<p>Uskovien tulee pyrki\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskin\u00e4inen rauha (4:3). Se ei aina s\u00e4ily itsest\u00e4\u00e4n vaan sen eteen on teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kovin helposti sen rikomme, mutta korjaaminen on vaikeampaa. Rauhan rakentaminen ja s\u00e4ilytt\u00e4minen vaatii ponnistuksia, itsehillint\u00e4\u00e4 ja anteeksiantamusta. Uskovien yhteys on mittaamattoman t\u00e4rke\u00e4 asia ja siksi sit\u00e4 on vaalittava. Siin\u00e4kin riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 loputtomasti. Kuitenkaan uskovat eiv\u00e4t ole siin\u00e4 oman voiman varassa vaan Pyh\u00e4n Hengen.<\/p>\n<p><strong><em>Rakkaus<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kutsuu meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkaudessa (5:2). Edell\u00e4 kuvat hyv\u00e4t asenteet ovat rakkauden eri muotoja. Rakkaudella on monta v\u00e4ris\u00e4vy\u00e4 kuten sateenkaarella. Se koskettaa koko el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja koko ihmist\u00e4. Rakkaus on el\u00e4m\u00e4n t\u00e4yttymys. Jumala on rakkaus ja me saamme olla h\u00e4nen rakkautensa kohteina. Jumalan rakkaus muuttaa meit\u00e4. Me saamme heijastaa Jumalan rakkautta eteenp\u00e4in. Rakastakaamme Jumalaa, l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme, itse\u00e4mme ja koko luomakuntaa!<\/p>\n<p>Ihminen voi kasvaa rakkaudellisemmaksi, vaikka synti asuukin h\u00e4ness\u00e4. Ihminen voi my\u00f6s kovettua ja paatua. Raamattu kertoo monia esimerkkej\u00e4, kuinka Jumalan ihmiset kovettuivat ja lankesivat syntiin. Daavid teki aviorikoksen ja tapatti aviomiehen \u2013 voiko vakavampaa rikosta en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4? Silti Daavid oli viel\u00e4 Jumalan k\u00e4mmenell\u00e4. Synnintunto oli el\u00e4m\u00e4nmerkki. Aluksi Daavid ei kokenut edes sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta Herra her\u00e4tti syyllisyyden profeetan nuhtelun kautta. Daavid katui ja sai anteeksi. H\u00e4n lankesi pelastuksen laivassa, kuunteli kapteenin nuhteet, katui ja uudistui. Kapteeni ei heitt\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 ulos eik\u00e4 h\u00e4n itse hyp\u00e4nnyt pois. Psalmi 51 kertoo Daavidin kokemuksesta koskettavalla tavalla. Ps 51:11-12: <em>\u201dPeit\u00e4 kasvosi n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 minun syntej\u00e4ni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas syd\u00e4n ja anna minulle uusi, vahva henki!\u201d<\/em><\/p>\n<p>Jumala antoi anteeksi, mutta silti Daavid kantoi synnin ajallisia seurauksia ja kirouksia l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. H\u00e4nen perheens\u00e4 hajosi ja jakautui. Oma poika syrj\u00e4ytti h\u00e4net kuninkaana ja lopulta kuoli. Jumala voi antaa anteeksi ja unohtaa, mutta ihmiset vain harvoin. Synti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4, vaikka saamme ne anteeksi. Mik\u00e4 on sinun syd\u00e4mesi laita? Millaisia asenteita sin\u00e4 kannat sis\u00e4ll\u00e4si?<\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p><strong>KYSYMYKSI\u00c4<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Yrit\u00e4tk\u00f6 el\u00e4\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, jotta pelastuisit? Vai el\u00e4tk\u00f6 kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 jo pelastuneena?<\/li>\n<li>Mik\u00e4 on voimanl\u00e4hde el\u00e4m\u00e4llesi?<\/li>\n<li>Miten suhtaudut syntiin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si? Mit\u00e4 teet sen suhteen? Menet\u00e4tk\u00f6 pelastuksen, jos teet synti\u00e4? Mit\u00e4 vahinkoa on synnist\u00e4?<\/li>\n<li>Kumpaa seuraat: Jumalan Sanaa vai yhteiskunnan tapoja ja mielipiteit\u00e4?<\/li>\n<li>Mink\u00e4laisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 el\u00e4t? Millaisia hyvi\u00e4 tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4 malleja ja asenteita se tarjoaa?<\/li>\n<li>Mitk\u00e4 ovat uskovan kasvun perussuunnat (3)?7.<\/li>\n<li>Mit\u00e4 on rakkaus? Miten ilmaiset rakkautta teoissasi, sanoissasi ja asenteissasi?<\/li>\n<li>Miten suhtaudut kielteisiin tunteisiin kuten vihastumiseen, loukkaantumiseen ja pettymykseen? Mik\u00e4 on tunteiden teht\u00e4v\u00e4?<\/li>\n<li>Koska sinusta tulee t\u00e4ydellinen, synnit\u00f6n? Miten sin\u00e4 selvi\u00e4t siin\u00e4 perille taivaaseen?<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>NEUVOJA<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Opi tuntemaan pelastuksen t\u00e4ydellisyys Kristuksessa ja luota siihen.<\/li>\n<li>El\u00e4 pelastuneena, \u00e4l\u00e4 pelastuaksesi.<\/li>\n<li>Ole rehellinen ja avoin Jumalan edess\u00e4. \u00c4l\u00e4 kaunistele vaan tunnusta syntisi ja syntisyytesi. Ota vastaan anteeksiantamus ja lep\u00e4\u00e4 siin\u00e4. Jumala hyv\u00e4ksyy sinut Kristuksessa.<\/li>\n<li>Lue Sanaa p\u00e4ivitt\u00e4in ja rukoile.<\/li>\n<li>Tutki el\u00e4m\u00e4\u00e4si Sanan valossa ja anna Pyh\u00e4n Hengen uudistaa sinua p\u00e4ivitt\u00e4in. Mieti tapojasi, puheitasi ja asenteitasi.<\/li>\n<li>Muista, ett\u00e4 synti asuu sinussa ajallisen el\u00e4m\u00e4n loppuun asti. Sinusta ei tule t\u00e4ydellist\u00e4 eik\u00e4 synnit\u00f6nt\u00e4. Varjele itsesi synnin hallintavallalta Kristuksen avulla.<\/li>\n<li>Arvosta tunteitasi, mutta \u00e4l\u00e4 anna niiden hallita itse\u00e4si. Ty\u00f6st\u00e4 tunteiden her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 asioita.<\/li>\n<li>Vaali uskovien yhteytt\u00e4 ja rakenna rauhaa ja yst\u00e4vyytt\u00e4 kaikkien ihmisten v\u00e4lille.<\/li>\n<li>Lep\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisess\u00e4 pelastuksessa ja Kristuksen armossa.<\/li>\n<li>Kiit\u00e4 ja ylist\u00e4 Jumalaa el\u00e4m\u00e4n lahjasta ja siunauksista!<strong><br \/>\n<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>EFESOLAISKIRJEEN SANOMA: Viisi teemaa (3\/5) \u00a0 III\u00a0 UUSI EL\u00c4M\u00c4 KRISTUKSESSA JA KRISTILLINEN MORAALI (3:12-21; 4:17 \u2013 5:21) Luonnollinen, syntinen el\u00e4m\u00e4 Ihminen on syntynyt syntiseksi, siksi on vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 synti on ja miten vakavaa se on. Kaikki ihmiset ovat syntisi\u00e4 ja on vaikea verrata el\u00e4m\u00e4\u00e4mme mihink\u00e4\u00e4n muuhun. Jumala loi alun perin ihmisen t\u00e4ydelliseksi ja synnitt\u00f6m\u00e4ksi. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2638","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2638"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2638\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}