{"id":2617,"date":"2015-12-02T12:46:08","date_gmt":"2015-12-02T12:46:08","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2617"},"modified":"2015-12-02T12:46:08","modified_gmt":"2015-12-02T12:46:08","slug":"osa-iii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2617","title":{"rendered":"Osa 3: Seurakunta ja uskovien yhteys"},"content":{"rendered":"<p><strong>EFESOLAISKIRJEEN SANOMA: Viisi teemaa (2\/5)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>II\u00a0\u00a0 SEURAKUNTA JA USKOVIEN YHTEYS (1:10,22-23, 2:11-22, 3:1-11, 4:1-16, 5:22-33)<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Maailmassa on paljon kansoja, heimoja, kieli\u00e4, sukukuntia ja perheit\u00e4. Sukupuoli, ik\u00e4, ammatti, sosiaalinen asema, varallisuus ja uskontotausta tuovat erilaisuutta ja eriarvoisuutta. Ihminen on jakautunut moniin eri ryhmittymiin. Usein n\u00e4m\u00e4 ryhmittym\u00e4t kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n ja ovat toisilleen vihamielisi\u00e4 tai ainakin ep\u00e4luuloisia. Toisaalta erilaisuus on rikkautta, mutta toisaalta siihen liittyy paljon ristiriitoja. Alun perin Jumala on luonut ihmisen ja maailman. H\u00e4n on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt kullekin kansalle ja heimolle rajat ja elinalueet. Jumala on istuttanut ihmiseen ja koko luomakuntaan monimuotoisuutta, joka yhdess\u00e4 heijastaa Jumalan suuruutta. Erilaisia uskontoja Jumala ei ole koskaan luonut, sill\u00e4 h\u00e4n on ainoa Herra ja Jumala. Kuitenkin synti on v\u00e4\u00e4rist\u00e4nyt Jumalan luomisty\u00f6n ja rikkonut sen. Palaset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 t\u00e4ydenn\u00e4k\u00e4\u00e4n toisiaan ja sovi yhteen vaan ne taistelevat toisiaan vastaan. Yhteys on s\u00e4rkynyt ja koko ihmiskunta k\u00e4rsii itsekkyydest\u00e4, vihasta, v\u00e4kivallasta, riistosta, alistamisesta, murhista ja sodista.<\/p>\n<p>Erilaisuus on rikkautta, mutta synti turmelee sen. Korjatakseen synnin aiheuttaman tuhon Jumala tahtoo pelastaa ihmisen ja uudistaa koko luomakunnan harmoniseksi kokonaisuudeksi (1:10). Aluksi Jumala k\u00e4ytti Israelin kansaa t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Israelin tuli toimia papillisena kansana muiden kansojen keskell\u00e4. Sen tuli julistaa rauhaa, rakkautta ja totuutta Herran Jumalan nimess\u00e4. Israel koostui juutalaisista, yhdest\u00e4 kansasta. Se ei kuitenkaan pystynyt t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja siksi Jumala asetti uuden kansan maailman keskelle, nimitt\u00e4in seurakunnan. T\u00e4m\u00e4 oli ennustettu jo Vanhassa testamentissa, mutta juutalaisten oli vaikea uskoa sit\u00e4 todeksi, koska se merkitsi heid\u00e4n asettamista syrj\u00e4\u00e4n ainakin joksikin aikaa (ks. Jes 65:1-2; Jer 12:14-15; Sak 2:11; Mal 1:10-11). Seurakunta poikkeaa Israelista luonteeltaan, laajuudeltaan ja teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kristus on seurakunnan p\u00e4\u00e4 ja seurakunta on Kristuksen ruumis (1:22-23)<\/strong><\/p>\n<p>Apostoli Paavali kuvaa, kuinka Jumala nosti Kristuksen kuolleista ja asetti h\u00e4net valtaistuimelle oikealle puolelleen. Herra Jeesus on siten koko maailmankaikkeuden hallitsijan asemassa. Kaikki vallat ja voimat ovat h\u00e4nen alaisuudessaan. Kristus on seurakunnan p\u00e4\u00e4 (1:22) ja seurakunta on Kristuksen ruumis (1:23). P\u00e4\u00e4 ohjaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ruumis tekee. Herra Jeesus Kristus ohjaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4. Kristus asuu seurakunnassa, joka koostuu uskovista. H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen kokonaan (1:23). Seurakunnan sielu ja el\u00e4m\u00e4 on Kristus ja Kristuksen kautta Jumala. Kristus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seurakunnan Pyh\u00e4n Hengen kautta ja seurakunta on Pyh\u00e4n Hengen temppeli (1 Kor 3:16-17). N\u00e4in Jumalan vaikutus maailmassa ilmenee ja toimii erityisesti seurakunnan kautta. Seurakunta itsess\u00e4\u00e4n on vajavainen, mutta silti siin\u00e4 on salatulla tavalla Jumalan Hengen l\u00e4sn\u00e4olo ja voima (2 Kor 4:6-7).<\/p>\n<p>Seurakunnassa jokainen uskova on erityisell\u00e4 tavalla voideltu Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4, kun taas Israelin kansan kohdalla vain papit, profeetat ja kuninkaat olivat Hengell\u00e4 voideltuja palvelusta varten. Jokaisella oli toki Jumalan Henki pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja Jumala-suhdetta varten. Sana \u201d<em>kristos<\/em>\u201d (kreikka, hepr: <em>messias<\/em>) merkitsee voideltua. Siit\u00e4 tulevat sanat Kristus ja kristitty. Kristitty on siis ihminen, joka uskoo Kristukseen, seuraa h\u00e4nt\u00e4, on voideltu Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4, julistaa Kristusta ja palvelee rakkaudessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Seurakunta koostuu kaikista uskovista ilman rajoja (2:11-17)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Israel ja seurakunta<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunta poikkeaa Israelista erityisesti siin\u00e4, ett\u00e4 se koostuu kaikkien kansojen j\u00e4senist\u00e4, jotka uskovat Kristukseen. Israel koostui vain juutalaisista. Jumala kutsui ensin Israelin ja antoi sille lupaukset, siunaukset, liitot ja Messiaan (11-12). Heid\u00e4n kauttaan pelastus tuli kaikkien kansojen osaksi, sill\u00e4 Messias, Kristus oli juutalainen. Jeesus teki sen mihin Israel ei pystynyt. Jeesus toi pelastuksen kaikille ja nyt seurakunta todistaa siit\u00e4 ja julistaa sit\u00e4. Herra antoi l\u00e4hetysk\u00e4skyn, jossa h\u00e4n k\u00e4skee opetuslapsia menem\u00e4\u00e4n kaikkialle maailmaan ja tekem\u00e4\u00e4n kaikista kansoista h\u00e4nen opetuslapsiaan (Matt 28:18-20; Mark 16:15).<\/p>\n<p><strong><em>Yhteyden esteet on kaadettu<br \/>\n<\/em><\/strong>Jeesus Kristus toi uuden yhteyden ja loi uuden kansan. H\u00e4n toi rauhan. Sen tiell\u00e4 oli kolme estett\u00e4, kolme vihollista (13-16). 1) Ensimm\u00e4inen niist\u00e4 oli synti, joka rikkoi kaiken. Sen Kristus sovitti verell\u00e4\u00e4n. 2) Toinen este oli laki, sill\u00e4 se ei voinut tuoda pelastusta, yhteytt\u00e4 ja rauhaa. Laki vain n\u00e4ytti oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n, sek\u00e4 paljasti ihmisen synnin. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti ihmisess\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n vihaa ja kapinaa. Mutta Jeesus Kristus t\u00e4ytti lain ja kaikki sen vaatimukset. Kristuksessa laki ei en\u00e4\u00e4 voi syytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, sill\u00e4 se on t\u00e4ytetty. Jeesukseen uskova on k\u00e4tketty Kristukseen; h\u00e4n on yht\u00e4 Kristuksen kanssa ja h\u00e4ness\u00e4 laki on t\u00e4ytetty. 3) Kolmas vihollinen oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 erottelu juutalaisten ja pakanoiden v\u00e4lill\u00e4. Toki Israel oli etuoikeutettu ja sill\u00e4 oli pyh\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, mutta ei korottaakseen itse\u00e4\u00e4n vaan palvellakseen pakanoita. Kuitenkin juutalaiset ylensiv\u00e4t itsens\u00e4 ja katsoivat, ett\u00e4 pakanat on suljettu pois pelastuksesta ja yhteydest\u00e4 Jumalan kanssa. Israel oli ylpe\u00e4 pakanoiden edess\u00e4 ja halveksi heit\u00e4. Vastaavasti pakanat vihasivat ylpeit\u00e4 juutalaisia. Mutta Kristus sovitti kaiken, toi rauhan ja palautti yhteyden: h\u00e4n loi uuden ihmisen ja uuden seurakunnan.<\/p>\n<p><strong><em>Kristillinen tasa-arvo<br \/>\n<\/em><\/strong>Paavali kertoo seurakunnan olemuksesta muissakin kirjeiss\u00e4\u00e4n. Ymp\u00e4rileikkaus (juutalaisten ulkonainen liitonmerkki) tai ymp\u00e4rileikkaamattomuus ei ollut en\u00e4\u00e4 ratkaisevaa vaan uusi luomus (Gal 6:15). Kristuksessa kansallisuus ei m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihmisen asemaa. Kaikki ovat tasa-arvoisia: juutalaiset, kreikkalaiset, skyyttalaiset ja barbaarit (Room 10:12; 1 Kor 12:13; Gal 3:28; Kol 3:11). Kristuksessa ei ole pelastuksen kannalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n miest\u00e4 tai naista (Gal 3:28). Kaikki ovat tasa-arvoisia, vaikka teht\u00e4v\u00e4t olisivatkin erilaisia. Kristuksessa sosiaalinen asemakaan ei merkitse mit\u00e4\u00e4n (Gal 3:28). Kristuksessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja osallisia pelastuksesta ja kaikista siunauksista. Yht\u00e4l\u00e4inen asema Kristuksessa ei tarkoita ihmisen identiteetin ja ominaisuuksien kumoamista sen suhteen, mik\u00e4 on h\u00e4nen sukupuolensa, ammattinsa, heimonsa ja kansallisuutensa. Ne ovat yh\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisen identiteetin ja el\u00e4m\u00e4n kannalta.<\/p>\n<p>Toteutuuko t\u00e4m\u00e4 Jumalan tarkoittama tasa-arvoisuus seurakunnan arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja uskovien v\u00e4lill\u00e4? Vai kantavatko uskovat yh\u00e4 synnin v\u00e4\u00e4rist\u00e4mi\u00e4 asenteita suhteessa kansallisuuksiin, heimoihin, kieliin, sukupuoleen, ik\u00e4\u00e4n, asemaan ja varallisuuteen? On my\u00f6s todettava, ett\u00e4 tasa-arvo Kristuksessa ei merkitse synnillisten taipumusten hyv\u00e4ksymist\u00e4. On Jumalan luomaa hyv\u00e4\u00e4 erilaisuutta, mutta on my\u00f6s paljon synnin tuomaa poikkeavuutta ja v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4, joista Kristus haluaa vapauttaa, parantaa ja eheytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Seurakunta vaalii ykseytt\u00e4 ja yhteytt\u00e4 moninaisuuden ja vajavuuden keskell\u00e4 (2:18-22 ja 4:1-6)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Seurakunnan ykseys<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunta on Jumalan perhe (2:18-22). Sill\u00e4 on valtavan paljon yhteist\u00e4. Seurakunnalla on yksi ja yhteinen Is\u00e4. Sill\u00e4 on sama Henki. Sen j\u00e4senet kuuluvat Jumalan kansaan. Vaikka se on kansa, se on samalla jotain viel\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 ja l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4: se on perhe. Sill\u00e4 on yksi ja yhteinen perustus, joka on apostolien ja profeettojen opetus ja ilmoitus Kristuksesta. Seurakunta muodostaa pyh\u00e4n temppelin Herrassa. Jokainen uskova on hengellinen kivi temppeliss\u00e4. Lopulta seurakunta on Jumalan asumus, l\u00e4sn\u00e4olon paikka Hengess\u00e4.<\/p>\n<p>Seurakunnalla on yhteinen kutsumus ja hengellinen el\u00e4m\u00e4 (4:1-6). Sen tulee el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4mielisess\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisess\u00e4 rakkaudessa ja n\u00f6yryydess\u00e4. Jumalan Henki luo jatkuvasti keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja rauhaa. Seurakunta muodostaa yhden kokonaisuuden kuin ihmisruumiin, jossa kaikki kuuluu yhteen ja palvelee kokonaisuutta (1 Kor 12:12-26). Uskovien teht\u00e4v\u00e4t vaihtelevat, mutta arvo on sama. Seurakunnalla on yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja toivo. Se kulkee yht\u00e4 matkaa samaan suuntaan. Sill\u00e4 on yksi ja yhteinen usko ja uskon kohde: Jumala \u2013 Kristuksen ja Sanan kautta. Seurakuntaa yhdist\u00e4\u00e4 yksi todellinen kaste, joka on kristillisen armoliiton merkki. Seurakunta palvelee yht\u00e4 ja ainoaa Jumalaa.<\/p>\n<p><strong><em>Universaali ja paikallinen<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunta perustuu Kristuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n ja Pyh\u00e4n Hengen vuodatukseen ensimm\u00e4isen\u00e4 kristillisen\u00e4 helluntaina. Se koostuu kaikista Kristukseen uskovista apostoleista alkaen aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti ja aina Kristuksen tulemukseen saakka. Seurakunta kattaa koko maanpiirin. T\u00e4m\u00e4 on universaali seurakunta. Suurin osa uskovista on jo perill\u00e4 taivaassa, joten seurakunta on taivaassa ja maassa. Silti se on yksi kokonaisuus.<\/p>\n<p>Seurakunta ilmenee my\u00f6s paikallisella tasolla tietyss\u00e4 paikassa tiettyn\u00e4 aikana. Esimerkiksi Efeson seurakunta oli paikallinen ilmentym\u00e4 universaalista seurakunnasta. Ihanteena on, ett\u00e4 kullakin paikkakunnalla olisi yksi ja yhteinen seurakunta. Se koostuisi kaikista l\u00e4sn\u00e4 olevista uskovista. Mutta usein on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 seurakunta on hajautunut ja joustava. Paikallisen seurakunnan koko ei saisi olla liian suuri. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa suureksi seurakunta voi toimia useammassa eri paikassa. On hyv\u00e4, ett\u00e4 seurakuntakodissa ihmiset voivat tuntea toisensa. Toisinaan kansallisuudet, kielet, kulttuurit ja historialliset syyt vaativat, ett\u00e4 seurakunta koostuu vain yhdest\u00e4 kansallisuudesta. Ristiriidat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n seikat tulisivat liian vaativiksi. Lis\u00e4ksi jokaisella on luovuttamaton perusoikeus kuulla Jumalan Sanaa omalla kielell\u00e4\u00e4n. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 erilaiset seurakunnat voivat kasvaa ja levit\u00e4 keskin\u00e4isess\u00e4 sovussa ja siunaavassa mielenlaadussa. Lis\u00e4ksi rajatussa mieless\u00e4 seurakunnaksi voidaan kutsua uskovien hetkellist\u00e4 kokoontumista (Matt 18:20).<\/p>\n<p><strong><em>Seurakunnan pirstoutuminen<br \/>\n<\/em><\/strong>Jumalan seurakunta on yksi ja yhteinen, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se on pirstoutunut kirkkokunniksi ja erilaisiksi kristillisiksi suuntauksiksi. Osaksi t\u00e4m\u00e4 johtuu erilaisista kulttuureista ja olosuhteista. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 seurakunta on oikealla tavalla joustava ja sopeutuva. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kysymys on hyv\u00e4st\u00e4 asiasta ja Jumalan tarkoituksesta. Osaksi pirstoutuminen on synnin ja saatanan hedelm\u00e4\u00e4. Uskovat ovat riitautuneet ja ajautuneet opillisesti eri suuntiin ja menett\u00e4neet keskin\u00e4isen yhteyden ja rakkauden.<\/p>\n<p>Kukin kirkkokunta, suuntaus ja liike uskoo ainakin joistakin asioista hieman eri tavoin ja niiden tavat voivat olla erilaisia. Joidenkin kohdalla her\u00e4\u00e4 kysymys, ovatko ne en\u00e4\u00e4 lainkaan kristillisi\u00e4 kirkkoja tai liikkeit\u00e4. Useimmat kuitenkin pit\u00e4v\u00e4t kiinni kristinuskon ytimest\u00e4, jolloin ne ovat luonnollisesti kristillisi\u00e4. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata erottaa toisistaan ydinasiat ja v\u00e4hempiarvoiset, usein toimintatapoihin liittyv\u00e4t seikat.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kristinuskon ydin ja toissijaiset asiat<br \/>\n<\/em><\/strong>Kristillinen, raamatullinen usko koostuu ydinopeista ja toissijaisista, usein tulkinnanvaraisista asioista. Ydinopit ovat luovuttamattomia, muuttumattomia ja ikuisia. Niist\u00e4 ei voi neuvotella. Ne m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t todellisen kristillisyyden. Tulkinnanvaraiset asiat mahdollistavat erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 joistakin Raamatun opetuksista. Luonteeltaan ne ovat toissijaisia ja v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4. Raamattu ei anna kaikista asioista yksiselitteist\u00e4 kuvaa, jolloin tulkinnalle ja harkinnalle j\u00e4\u00e4 tilaa. T\u00e4m\u00e4 on Jumalan sallima mahdollisuus. Usein k\u00e4y niin, ett\u00e4 tulkinnanvaraisista asioista tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4oppeja, niist\u00e4 v\u00e4itell\u00e4\u00e4n ja tehd\u00e4\u00e4n erottavia muureja. Tulkinnanvaraisia asioita ovat mm. miten ehtoollinen jaetaan, kaste suoritaan tai jumalanpalvelus toimitetaan. Niiden sis\u00e4lt\u00f6 on sen sijaan hyvinkin selv\u00e4. Uskovien ja seurakuntien toiminta kytkeytyy aina kulttuuriin ja kansalliseen perusluonteeseen. Afrikkalainen kristillisyys on ulkonaisesti varmasti monella tapaa erilaista kuin suomalainen. Niit\u00e4 ei tule pakottaa samaan formaattiin. Evankeliumi sopii kaikille kansoille ja ihmisille. Ydin s\u00e4ilyy mutta muoto sopeutuu. Siin\u00e4 on my\u00f6s osa evankeliumin voimasta.<\/p>\n<p>Luovuttamattomia, muuttumattomia ja ikuisia ydinoppeja ovat:<\/p>\n<ol>\n<li><em>On vain yksi Jumala, kaiken Luoja<\/em><\/li>\n<li><em>Jumala on Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki (1x1x1=1)<\/em><\/li>\n<li><em>Raamattu on kokonaan Jumalan Sana ja kaiken hengellisen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde ja auktoriteetti<\/em><\/li>\n<li><em>Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, mutta on kokonaan langennut syntiin<\/em><\/li>\n<li><em>Jumala tuomitsee synnin ja ihmisen ikuisella rangaistuksella<\/em><\/li>\n<li><em>Jumala pelastaa ihmisen t\u00e4ydellisesti Pojan Jeesuksen Kristuksen kautta (sovittavan ristinkuoleman, ruumiillisen yl\u00f6snousemuksen ja niihin pohjautuvan syntien anteeksiantamuksen ja vanhurskautuksen kautta). Ihminen pelastuu yksin armosta yksin uskon kautta.<\/em><\/li>\n<li><em>Jeesus Kristus on Jumala ja synnit\u00f6n ihminen, ja ainoa pelastaja<\/em><\/li>\n<li><em>Seurakunta on uskovien yhteis\u00f6, jonka tunnusmerkkej\u00e4 ovat kaste ja ehtoollinen<\/em><\/li>\n<li><em>Armo synnytt\u00e4\u00e4 uutta, kristilliseen rakkauteen pyrkiv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em><\/li>\n<li><em>Kristus palaa takaisin, viimeinen tuomio toteutuu ja Jumala luo uudet taivaat ja maan<\/em><\/li>\n<\/ol>\n<p>Usko, joka tunnustaa edell\u00e4 mainitut asiat todeksi ja omakohtaiseksi, on kristillist\u00e4 uskoa. Uskomus, joka kielt\u00e4\u00e4 ne tai jotkin niist\u00e4, on ep\u00e4kristillist\u00e4 uskoa. Seurakunnan tulee aina pit\u00e4\u00e4 kiinni Raamatun perustotuuksista, el\u00e4\u00e4 niist\u00e4 ja kest\u00e4\u00e4 niiden varassa. Selv\u00e4\u00e4 tietysti on, ett\u00e4 kapinoiva ihminen ja sielunvihollinen ei niist\u00e4 pid\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 sen t\u00e4hden niit\u00e4 jatkuvasti v\u00e4h\u00e4tell\u00e4, v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ja kielt\u00e4\u00e4. Sen t\u00e4hden on my\u00f6s n\u00e4enn\u00e4iskristillisi\u00e4 liikkeit\u00e4 kuten jehovantodistajat, mormonit ja liberaaliteologit.<\/p>\n<p><strong><em>Yhteyden vaaliminen<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunnan tulee vaalia ja hoitaa keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 hyvin vakavasti ja ahkerasti. <em>Kiila<\/em> on saatanan yksi tehokkaimmista aseista. Saatana ja synti pyrkiv\u00e4t koko ajan rikkomaan uskovien yhteyden. Siksi Paavali painottaa Efesolaiskirjeess\u00e4 seurakunnan yhteist\u00e4 perustaa ja uskovien v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Uskovien ja seurakuntien tulee el\u00e4\u00e4 kutsumuksen arvon mukaisesti, n\u00f6yryydess\u00e4, pitk\u00e4mielisyydess\u00e4, k\u00e4rsien toisiaan rakkaudessa ja pyrkien s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhan (4:1-3).<\/p>\n<p>Seurakunnan tulee rakastavan perheen lailla hoitaa sen j\u00e4seni\u00e4\u00e4n kaikella rakkaudella ja huolenpidolla. Seurakunta on Jumalan perhe. Sill\u00e4 on apunaan jumalallinen rakkaus ja anteeksiantamus. Kun seurakunnassa todella koetaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 perhe, se menestyy ja kasvaa. Jos seurakunta on hajanainen, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja riitaisa, kuka siin\u00e4 viihtyy? Rakkauden henki on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n jokaiselle seurakunnalle. Samalla sen tulee pit\u00e4\u00e4 kiinni luovuttamattomista perusopeista ja olla joustava tulkinnanvaraisten asioiden suhteen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Seurakunnan perusteht\u00e4v\u00e4t ja palvelijat (3:1-11 ja 4:7-16)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Salaisuus avautui<br \/>\n<\/em><\/strong>Jumalan seurakunta oli salaisuus Kristuksen ihmiseksi tulemiseen ja sovituskuolemaan asti (3:3-9). Jumala toki puhui siit\u00e4 jo ennalta profeettojen kautta vanhan liiton aikana. Profeetat ennustivat, kuinka pakanatkin kerran tulisivat suurin joukoin palvelemaan Herraa ja kuuluisivat Jumalan kansaan. N\u00e4m\u00e4 ennustukset olivat kuin pieni\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 tulevasta, joka alkoi t\u00e4ytty\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksen my\u00f6t\u00e4. Juutalaisten oli sit\u00e4 vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 pakanat siit\u00e4 tienneet mit\u00e4\u00e4n. Mutta nyt seurakuntakausi oli alkanut ja seurakunnalla oli t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 Jumalan suunnitelmissa. T\u00e4yttymyksen my\u00f6t\u00e4 seurakunnan salaisuus avautui.<\/p>\n<p>Jumala tahtoi ilmaista seurakunnan v\u00e4lityksell\u00e4 pelastussuunnitelmansa my\u00f6s taivaallisille hallituksille ja valloille (3:9-11). T\u00e4m\u00e4 tarkoittanee sek\u00e4 Jumalan pyhi\u00e4 enkeleit\u00e4 ett\u00e4 langenneita enkeleit\u00e4 eli saatanaa joukkoineen. Jumalan pelastussuunnitelma oli salaisuus kaikille. Sen ytimen\u00e4 oli ja on, ett\u00e4 itse Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, kuoli ristill\u00e4 syntisen ihmisen edest\u00e4 ja nousi kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pelastus on tarkoitettu kaikille. T\u00e4llaista Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rakkautta ja uhria on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Pyh\u00e4 ja korkea Jumala tuli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen alas Kristuksessa Jeesuksessa (4:8-10). Se on monille hullutusta ja pilkkaa, mutta pelastuneille Jumalan voima ja viisaus (1 Kor 1:23-24, 2:7-9). Jumalan enkelit eiv\u00e4t osanneet sit\u00e4 odottaa; saatanan luonnolle sellainen on aivan mahdoton ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mutta nyt koko maailma enkeleineen katsoo Jumalan rakkauden ihmett\u00e4 ja sen voittokulkua seurakunnan kautta.<\/p>\n<p><strong><em>Armon talo<br \/>\n<\/em><\/strong>Evankeliumin sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan. Siksi Paavali kuvaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s \u201dJumalan armon taloudenhoitona\u201d (3:2). Seurakunta on armontalo, joka syntyy armosta, el\u00e4\u00e4 armosta, palvelee armosta ja julistaa armoa. Paavalin omakin kutsumus ja teht\u00e4v\u00e4 perustuivat yksinomaan armoon (3:7). Armoon ei sis\u00e4lly mit\u00e4\u00e4n ansiota. Ihminen on Jumalan edess\u00e4 syntinen ja siksi armo on ainoa mahdollisuus el\u00e4\u00e4. Seurakunnan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4yty\u00e4 armossa, sill\u00e4 se on ainoa yhteys Jumalaan, el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hteeseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Perusteht\u00e4v\u00e4t<br \/>\n<\/em><\/strong>Jumala oli antanut Paavalille Kristuksen kautta apostolisen teht\u00e4v\u00e4n julistaa kansoille evankeliumia Kristuksesta (3:6,8). T\u00e4m\u00e4 on seurakunnan ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 maailmassa. Kaikki uskovat on kutsuttu yhteiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n omalla paikallaan. Toiseksi Paavalin tuli opettaa nuorta seurakuntaa ja ohjata se ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon ja suunnitelman. Juuri sit\u00e4 h\u00e4n tekee Efesolaiskirjeess\u00e4 opettaessaan uskovia tuntemaan seurakunnan salaisuuden. Julistus ja opetus, evankeliointi ja opetuslapseus ovat t\u00e4rkeit\u00e4 seurakunnan perusteht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Jumala kutsui Paavalin apostolina palvelemaan pakanakansoja. Mutta teht\u00e4v\u00e4 ei kuulu yksin Paavalille vaan koko seurakunnalle. Kyse ei ole yksil\u00f6lajista kuten kilpajuoksusta vaan yhteispelist\u00e4 kuten jalkapallosta. Jokainen seurakunnan j\u00e4sen kuuluu joukkueeseen ja jokaisella on oma paikkansa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Kutsumukset ja teht\u00e4v\u00e4t toki vaihtelevat.<\/p>\n<p>Paavali kuvaa seurakunnan palveluty\u00f6n kehittymist\u00e4 seuraavien askelien mukaisesti (4:7-16):<\/p>\n<ol>\n<li><em>pelastus Kristuksessa (8-10)<\/em><\/li>\n<li><em>kutsu ty\u00f6h\u00f6n armon kautta (7)<\/em><\/li>\n<li><em>kutsu johtamis- ja varustamisteht\u00e4viin (11): apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet, opettajat<\/em><\/li>\n<li><em>pyhien valmistaminen palveluty\u00f6h\u00f6n (12)<\/em><\/li>\n<li><em>Kristuksen ruumiin, seurakunnan rakentaminen (12)<\/em><\/li>\n<li><em>yhteys uskossa ja kyps\u00e4 usko Kristukseen (13)<\/em><\/li>\n<li><em>varjelu harhaopeista ja maailmallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (14)<\/em><\/li>\n<li><em>el\u00e4m\u00e4 totuudessa ja rakkaudessa Kristuksen yhteydess\u00e4 kukin omalla paikallaan (15-16)<\/em><\/li>\n<\/ol>\n<p><strong><em>Koko seurakunta palvelee<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunnissa vallitsee laajalti hyvin yleinen v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys kautta maailman: vain pastorit ja muut kokoaikaiset ty\u00f6ntekij\u00e4t hoitavat seurakunnan kaikki teht\u00e4v\u00e4t; muut j\u00e4senet ovat vain katselijoita ja vastaanottajia. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on hyvin v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vahingollinen. Efesolaiskirje opettaa hyvin selv\u00e4sti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on \u201d<em>pyhien varustaminen palveluksen ty\u00f6h\u00f6n<\/em>\u201d. Pastorit ja muut johtajat ensisijassa ovat kuin valmentajia ja lopulta koko seurakunta aktiivinen joukkue, joka yhdess\u00e4 tekee sille asetetut teht\u00e4v\u00e4t. Jumalan kutsu kuuluu jokaiselle pyh\u00e4lle, uskovalle Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Moninaiset teht\u00e4v\u00e4t<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunnan teht\u00e4v\u00e4t ovat moninaiset ja vaihtelevat uskovan persoonan, kykyjen, armolahjojen ja kutsumuksen mukaan. T\u00e4st\u00e4 Paavali opettaa erityisesti 1 Korinttolaiskirjeess\u00e4 (12 \u2013 14 luvut). Jokainen on yksil\u00f6, joka on osa kokonaisuutta. Jokainen on t\u00e4rke\u00e4 ja ainutlaatuinen. Seurakunnan teht\u00e4v\u00e4t ovat moninaiset, mutta ne voidaan jakaa viiteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n. Osa niist\u00e4 on tullut esille jo edell\u00e4; osa niist\u00e4 painottuu enemm\u00e4n muissa Uuden testamentin teksteiss\u00e4. Seuraavassa on lyhyesti lueteltu ja kuvattu seurakunnan viisi perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4:<\/p>\n<p>1)\u00a0 <u>Jumalanpalvelus<\/u> (yhteys Jumalaan)<\/p>\n<p>Seurakunnan tulee suuntautua Jumalaa kohden <em>vastaanottaen<\/em> H\u00e4nen Sanansa, armonsa, l\u00e4sn\u00e4olonsa ja lahjansa. Seurakunta vastavuoroisesti <em>reagoi<\/em> Jumalan toimintaan palvomalla, ylist\u00e4m\u00e4ll\u00e4, kiitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja toimimalla kuuliaisesti Herran tahdon mukaan (Ef 5:19-20; Room 1:5). T\u00e4t\u00e4 ilment\u00e4v\u00e4t seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus, rukous- ja ylistyshetket ja kristilliset toimitukset. Erityisesti kaste ja ehtoollinen ovat t\u00e4rke\u00e4 osa yhteytt\u00e4. <em>\u201dRakasta Herraa koko syd\u00e4mest\u00e4si\u201d<\/em> (Matt 22:37-38).<\/p>\n<p>2)\u00a0 <u>Opetuslapseus<\/u> (Jumalan tunteminen, kasvu ihmisen\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t)<\/p>\n<p>Kristittyn\u00e4 el\u00e4minen on Jumalan yh\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 tuntemista ja seuraamista Kristuksen ja Sanan kautta (Ef 4:13). Seurakunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjata Jumalan tuntemiseen ja H\u00e4nen tahtonsa mukaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 <em>\u201dMenk\u00e4\u00e4 ja tehk\u00e4\u00e4 kaikki kansat Minun opetuslapsikseni kastamalla ja opettamalla heit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken, mit\u00e4 Min\u00e4 olen k\u00e4skenyt teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4\u201d<\/em> (Matt 28:19). Samalla ihminen oppii tuntemaan itse\u00e4\u00e4n ja voi kasvaa kristittyn\u00e4.<\/p>\n<p>3)\u00a0 <u>Keskin\u00e4inen yhteys<\/u> (Jumalan perhev\u00e4ki)<\/p>\n<p>Seurakunta on Jumalan lasten perhe, jossa ihmiset voivat kokea keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4, v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4, huolenpitoa ja arvostusta (Ef 4:1-6; Fil 2:1-5). Jumala on luonut ihmiset yhteis\u00f6llisiksi. He ovat Kristuksen ruumis (1 Kor 12:12-13). Henkil\u00f6kohtainen usko ja kaste ovat seurakuntaan kuulumisen edellytykset. Ihmisill\u00e4 tulee olla mahdollisuus keskin\u00e4iseen yhdess\u00e4oloon seurakunnassa, sen toiminnoissa ja kodeissa. Yst\u00e4vyyssuhteet ovat seurakunnan koossapysymisen edellytys (Room 12:10, 15:1-7). Suurin osa seurakunnan j\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 on kokenut, ett\u00e4 heist\u00e4 ei v\u00e4litet\u00e4. Raamattu ei turhaan painota, ett\u00e4 <em>\u201dte olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhe\u201d <\/em>(Ef 2:19).<\/p>\n<p>4)\u00a0 <u>Palvelu<\/u> (l\u00e4himm\u00e4isten palveleminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4)<\/p>\n<p>Jumala tahtoo kohdata kaikkia ihmisi\u00e4 rakkaudellaan, auttaa, ohjata ja hoitaa heit\u00e4, jotta he pelastuisivat ja eheytyisiv\u00e4t. Jokaisen uskovan ja seurakunnan perusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on palvella ihmisi\u00e4 niill\u00e4 kyvyill\u00e4 ja lahjoilla, joita Jumala on heille antanut (Ef 4:12; 1 Piet 4:10-11). Sopivia palvelumahdollisuuksia ja -teht\u00e4vi\u00e4 on lukemattomia. <em>\u201dRakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 niin kuin itse\u00e4si\u201d<\/em> (Matt 22:39).<\/p>\n<p>5)\u00a0 <u>Evankeliointi<\/u> (kristillinen todistus ja julistus)<\/p>\n<p>Jumala tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen ja kutsua osaksi seurakuntaa (Joh 3:16; 1 Tim 2:4). Seurakunnan tulee julistaa lakia synnintunnon her\u00e4\u00e4miseksi ja evankeliumia pelastumiseksi (Room 3:19-24) kaikille ihmisille riippumatta heid\u00e4n rodustaan, heimostaan, kielest\u00e4\u00e4n, sosiaalisesta asemasta tai uskonnosta (Ef 4:6,8). <em>\u201dMenk\u00e4\u00e4 kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu<\/em> (Mark 16:15-16). <em>Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava h\u00e4nen nimess\u00e4\u00e4n kaikille kansoille\u201d<\/em> (Luuk 24:47).<\/p>\n<p><strong><em>Elinehto<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunnan olemassaololle on selv\u00e4 tarkoitus. Se ei ole vailla suuntaa eik\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Jumalalla on sille suunnitelma. Kristus ohjaa sit\u00e4. Pyh\u00e4 Henki on sen voimanl\u00e4hteen\u00e4 ja matkakumppanina. Uskovat ovat Kristuksen ruumis, jalat ja k\u00e4det, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sille s\u00e4\u00e4detyt teht\u00e4v\u00e4t. Seurakunta kasvaa laadussa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Se on el\u00e4v\u00e4 ja samalla haavoittuva. Mik\u00e4li seurakunta tahtoo seurata Herransa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja johdatusta, se on siunattu ja voimallinen. Mik\u00e4li seurakunta luopuu osaksi tai kokonaan kutsumuksestaan, se menett\u00e4\u00e4 olemassaolonsa syyn ja suunnan. Seurakunta voi sairastua ja kuolla. Jumala kutsuu seurakuntaansa ja uskovia uudistumaan juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Seurakunta on Kristuksen morsian, rakastettu (5:22-33)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Ikuinen mutta vapaaehtoinen rakkausliitto<br \/>\n<\/em><\/strong>Avioliitto on esikuva Jumalan ja ihmisen v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Avioliitto solmitaan ajaksi, mutta armoliitto ikuisiksi ajoiksi. Kristus on kuin aviomies, joka rakastaa morsianta, seurakuntaa niin paljon, ett\u00e4 on valmis kuolemaan sen t\u00e4hden (5:25,32). Seurakunta on puolestaan morsian, jonka tulee olla kuuliainen sulhaselle, Kristukselle (5:22-27). Uskovat seurakuntana on kihlattu Herralle maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n ajaksi ja varsinainen avioliitto alkaa taivaassa Karitsan h\u00e4iss\u00e4 (Ilm 19:7-9). Kihlausaika on ik\u00e4\u00e4n kuin koeaikaa, mutta avioliitto on purkamaton ja pysyv\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kertoo Jumalan rakkaudesta ihmist\u00e4 kohtaan. Jumala rakastaa sinua ja minua, jokaista ihmist\u00e4. H\u00e4n on osoittanut syv\u00e4n rakkautensa uhrautumalla ja antamalla anteeksi yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan. Jumala on uskollinen, vaikka me olemme uskottomia. Mutta jos ihminen purkaa kihlauksensa armoliittoon, Jumala hylk\u00e4\u00e4 ihmisen eik\u00e4 pakota h\u00e4nt\u00e4 siihen. Jumala on rakkaus eik\u00e4 h\u00e4n siksi voi pakottaa ihmist\u00e4 rakkauteen, joka perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Jumalan rakkaus koskettaa ja vaikuttaa voimakkaasti, mutta ei pakota. Jumalan rakkauden hyl\u00e4nnyt ihminen valitsee Jumalan pyh\u00e4n tuomion, joka on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n<p><strong><em>P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 t\u00e4ydellisyys<br \/>\n<\/em><\/strong>Jumala on tehnyt kaikkensa, jotta ihminen pelastuisi ja vapautuisi synnin tuomasta tuhosta. H\u00e4n on uhrautunut syntisen ihmisen puolesta ristill\u00e4 ja tahtoo pelastaa h\u00e4net takaisin el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkautensa t\u00e4hden (5:25). Ihminen on synnin likaama ja turmelema, mutta Jumala pyhitt\u00e4\u00e4 ja puhdistaa h\u00e4net vedell\u00e4 pesten, Sanansa kautta (5:26). Jumalan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on t\u00e4ydellinen puhtaus, synnitt\u00f6myys (5:27). H\u00e4n on se, joka pyhitt\u00e4\u00e4 ja puhdistaa ihmisen ja seurakunnan. Ihminen itse ei siihen kykene. Jumalan Sana on sovituksen ohella toinen voimallinen puhdistusv\u00e4line: laki paljastaa lian, synnin, ja evankeliumi tuo puhdistuksen, anteeksiannon ja uuden el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p><strong><em>Ajassa vajavainen, rikkin\u00e4inen ja syntinen<br \/>\n<\/em><\/strong>Seurakunnasta tulee t\u00e4ydellinen, mutta vasta taivaassa. Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seurakunta on aina vajavainen, rikkin\u00e4inen, hajanainen, riitaisa, syntinen, mutta armahdettu ja Kristuksen l\u00e4sn\u00e4ololla t\u00e4ytetty. Synti v\u00e4istyy vasta t\u00e4ydellisyyden alkaessa taivaan paratiisissa. Morsian puetaan h\u00e4\u00e4vaatteeseen vasta h\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 ei ennen sit\u00e4: <em>\u201dIloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia h\u00e4nelle, sill\u00e4 Karitsan h\u00e4\u00e4t ovat tulleet. Morsiamen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen\u201d<\/em> (Ilm 19:7-8).<\/p>\n<p>N\u00e4in Jumala rakastaa meit\u00e4 ja koko seurakuntaa ikuisella, armahtavalla rakkaudellaan. Mit\u00e4 parempaa voisikaan toivoa? Jumala, Luojamme on anteeksiantavainen ja h\u00e4n on uhrautunut puolestamme, koska rakastaa meit\u00e4 suunnattomasti. H\u00e4n on kaikkivaltias ja h\u00e4n on luvannut pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolen nyt, aina ja iankaikkisesti. Mik\u00e4 turvallisuus ja mik\u00e4 tulevaisuus, sill\u00e4 rakkaus on kaiken t\u00e4yttymys \u2013 Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 ihmisten kesken.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>KYSYMYKSI\u00c4<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Mik\u00e4 on seurakunta?<\/li>\n<li>Mitk\u00e4 ovat seurakunnan perusteht\u00e4v\u00e4t?<\/li>\n<li>Millainen on sinun seurakuntasi?<\/li>\n<li>Miten koet viihtyv\u00e4si siin\u00e4? Mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 on huonoa?<\/li>\n<li>Miten uskovat vaalivat ja hoitavat keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4? Onko yksin\u00e4isi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4? Onko riitoja?<\/li>\n<li>Koostuuko seurakuntasi yhdest\u00e4 vai useammasta eri kansallisuudesta tai heimosta? Aiheutuuko siit\u00e4 ongelmia tai ep\u00e4tasa-arvoa?<\/li>\n<li>Seuraako seurakuntasi kristillisen uskon luovuttamattomia oppeja? Ent\u00e4 sin\u00e4 itse? Onko erimielisyyksi\u00e4 opista ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4?<\/li>\n<li>Mit\u00e4 muita kristillisi\u00e4 seurakuntia on paikkakunnallasi tai mit\u00e4 muita ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tied\u00e4t? Ovatko ne uskollisia keskeisille opinkohdille?<\/li>\n<li>Mik\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4si seurakunnan j\u00e4senen\u00e4? Oletko l\u00f6yt\u00e4nyt kutsumuksesi? Oletko saanut rohkaisua ja tukea? Oletko saanut tilaa toteuttaa kutsumustasi?<\/li>\n<li>Toteuttaako seurakuntasi viitt\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 tasapuolisesti ja hyvin? Ketk\u00e4 palvelevat? Miten seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4 voisi parantaa omalla paikkakunnallasi?<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>NEUVOJA<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Seurakunta on t\u00e4rke\u00e4 \u2013 liity siihen ja ole aktiivinen j\u00e4sen!<\/li>\n<li>Tutustu rauhassa seurakuntaasi ja uskoviin.<\/li>\n<li>Kysele ja etsi omaa paikkaasi ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4si.<\/li>\n<li>Anna rakentavaa kritiikki\u00e4 ja ole valmis uhraamaan aikaa, taitoja ja varoja seurakunnan hyv\u00e4ksi ja kehitt\u00e4miseksi.<\/li>\n<li>Huomioi seurakunnan j\u00e4senet ja etenkin yksin\u00e4iset ja vaikeuksissa olevat.<\/li>\n<li>Rakenna rauhaa ja yhteytt\u00e4, mutta \u00e4l\u00e4 koskaan luovu keskeisist\u00e4 opinkohdista.<\/li>\n<li>Mik\u00e4li seurakunta on menossa vakavasti sivuraiteille, yrit\u00e4 kaikkesi sen korjaamiseen omalla panoksellasi. \u00c4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 seurakuntaasi helpolla.<\/li>\n<li>Pyyd\u00e4 koulutusta, opetusta ja ohjausta omaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4si varten.<\/li>\n<li>Ole uskollinen omalla paikallasi ja teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4si, mutta \u00e4l\u00e4 uuvuta itse\u00e4si. Palvele armon varassa.<\/li>\n<li>Muista, ett\u00e4 kaikki seurakunnat ja jokainen uskova (sin\u00e4kin) ovat vajavaisia ja synnin likaamia. Et l\u00f6yd\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 seurakuntaa ennen taivasta.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>EFESOLAISKIRJEEN SANOMA: Viisi teemaa (2\/5) \u00a0 II\u00a0\u00a0 SEURAKUNTA JA USKOVIEN YHTEYS (1:10,22-23, 2:11-22, 3:1-11, 4:1-16, 5:22-33) Maailmassa on paljon kansoja, heimoja, kieli\u00e4, sukukuntia ja perheit\u00e4. Sukupuoli, ik\u00e4, ammatti, sosiaalinen asema, varallisuus ja uskontotausta tuovat erilaisuutta ja eriarvoisuutta. Ihminen on jakautunut moniin eri ryhmittymiin. Usein n\u00e4m\u00e4 ryhmittym\u00e4t kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n ja ovat toisilleen vihamielisi\u00e4 tai ainakin ep\u00e4luuloisia. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2617","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2617"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2617\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}