{"id":2604,"date":"2015-12-02T08:01:39","date_gmt":"2015-12-02T08:01:39","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2604"},"modified":"2015-12-02T08:01:39","modified_gmt":"2015-12-02T08:01:39","slug":"osa-1-johdanto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2604","title":{"rendered":"Osa 1: Johdanto"},"content":{"rendered":"

EFESOLAISKIRJE<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja<\/strong>: Apostoli Paavali
\nAika<\/strong>: 60-62 jKr (Rooman vankeus)
\nSanoma<\/strong>: Kristityn asema Kristuksessa, seurakunta ja kristillinen el\u00e4m\u00e4
\nVastaanottajat<\/strong>: Pakanakristityt useissa V\u00e4h\u00e4n Aasian seurakunnissa l\u00e4hell\u00e4 Efesoa<\/p>\n

 <\/p>\n

JOHDANTO<\/em><\/strong><\/p>\n

Kirjeen sanoma<\/strong><\/p>\n

Efesolaiskirje kertoo meille Jumalan valtavasta armosta ja lahjoista Kristuksessa Jeesuksessa. H\u00e4neen uskova on saanut vastaanottaa mittaamattomat hengelliset aarteet. Jokainen uskova on turvassa Kristuksen syliss\u00e4, Jumalan k\u00e4mmenell\u00e4. Toiseksi kirje opettaa hyvin perusteellisesti my\u00f6s kristillisest\u00e4 seurakunnasta, joka on Kristuksen ruumis. Efesolaiskirje tunnetaankin erityisesti seurakuntakirjeen\u00e4. Kolmanneksi kirje ohjaa uskovaa kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Kristuksen armon ja rakkauden varassa.\u00a0 Se opettaa kristillisest\u00e4 moraalista, synnist\u00e4, ihmissuhteista, hengellisest\u00e4 sodan k\u00e4ynnist\u00e4 ja Pyh\u00e4n Hengen t\u00e4yteydest\u00e4.<\/p>\n

Efesolaiskirje on tyypillinen Paavalin kirje, joka jakaantuu kahteen p\u00e4\u00e4osaan. Ensimm\u00e4inen osa on p\u00e4\u00e4osin opillinen (1-3 luvut). Siin\u00e4 kerrotaan, mik\u00e4 on uskovan el\u00e4m\u00e4n perusta Kristuksessa ja mit\u00e4 Jumala on jo tehnyt. Kirjeen toinen osa on p\u00e4\u00e4osin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen (4-6 luvut). Jumalan armo ja teko vaikuttavat voimakkaasti kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Armo muuttaa ja vaikuttaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nopetus ei ole uutta lakia, joka tuomitsee, vaan se on ohjaamista uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Kristuksen t\u00e4ytetyn ty\u00f6n voimassa. Sit\u00e4 voidaan kutsua kristilliseksi kehotukseksi.<\/p>\n

Uskova el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, koska h\u00e4net on jo pelastettu. H\u00e4net on armahdettu ja siksi h\u00e4nen ei en\u00e4\u00e4 tarvitse yritt\u00e4\u00e4 ep\u00e4toivoisesti saavuttaa pelastusta. Koska olet jo pelastettu Jeesuksessa Kristuksessa, saat el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 vajavaista, sill\u00e4 synti asuu viel\u00e4 uskovan syd\u00e4mess\u00e4. Vasta taivaassa el\u00e4m\u00e4 muuttuu kokonaan t\u00e4ydelliseksi. Armahdettu syntinen on t\u00e4ydellisesti taivaskelpoinen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tausta<\/strong><\/p>\n

Kirje on nimetty Efesolaiskirjeeksi, koska Paavali nimenomaan osoitti sen Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa. Silti kirje ei ole vain Efeson kaupungin kristityille vaan on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 se tarkoitettiin laajemmaksi kiertokirjeeksi tuon alueen muille seurakunnille ja saarnapaikoille.<\/p>\n

Paavalille Efeso tuli l\u00e4heiseksi ja rakkaaksi monin tavoin. H\u00e4n tuli sinne ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa toisella l\u00e4hetysmatkallaan, jolloin h\u00e4n poikkesi Efesoon, mutta vain hetkeksi noin v. 51 jKr. Kolmannen l\u00e4hetysmatkansa aikana Paavali viipyi siell\u00e4 per\u00e4ti kolme vuotta vuosien 52-55 aikana ja vaikutti voimakkaasti kaupungin ja uskovien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n kirjeen Paavali kirjoitti l\u00e4hes kymmenen vuotta my\u00f6hemmin Roomasta k\u00e4sin ollessaan vankina. Samoihin aikoihin h\u00e4n kirjoitti my\u00f6s Kolossalaiskirjeen, joka on hyvin samantyyppinen kirje kuin t\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Efeso<\/em> oli hyvin suuri ja t\u00e4rke\u00e4 kaupunki V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 Aasiassa, nykyisen Turkin alueella. Se perustettiin 900 eKr kreikkalaisten toimesta, mutta Rooma valloitti alueen ja nimitti Efeson Aasian maakunnan, provinssin p\u00e4\u00e4kaupungiksi v. 133 eKr. Kaupunki nautti laajaa itsehallintoa. Efeson sijainti teki siit\u00e4 alueen keskeisen kauppa- ja satamakaupungin. Asukkaita siell\u00e4 oli 250\u00a0000 \u2013 500\u00a0000, mik\u00e4 asetti sen Rooman valtakunnan nelj\u00e4nneksi suurimmaksi kaupungiksi. V\u00e4est\u00f6 koostui monista eri kansallisuuksista kuten kreikkalaisista, aasialaisista, juutalaisista ja roomalaisista.<\/p>\n

Uskonnollisesti Efeso oli monimuotoinen. Siell\u00e4 sijaitsi yksi maailman seitsem\u00e4st\u00e4 ihmeest\u00e4, Artemiin temppeli<\/em>, joka oli antiikin suurin ja hienoin temppeli. Alun perin Artemis oli kreikkalainen jumalatar, jota palvottiin Efesoksessa hedelm\u00e4llisyyden vertauskuvana ja seksin jumalattarena. Roomalaisen jumaltaruston mukaan jumalattaren nimi oli Diana. Palvonta yhdisti aineksia monista eri uskonnoista ja oli siten luonteeltaan synkretistist\u00e4. Temppeliss\u00e4 palveli 1000 prostituoitua. Efesossa oli temppeleit\u00e4 my\u00f6s Rooman keisarin palvontaa varten. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin jumalana. Kaupungissa oli lis\u00e4ksi juutalainen synagooga. Kaupunkia leimasi syv\u00e4 pakanallisuus ja moraalittomuus. My\u00f6hemmin kaupunki tuhoutui t\u00e4ydellisesti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Paavalin vaikutus Efesossa (Apt)<\/strong><\/p>\n

Paavali saapui Efesoon ensimm\u00e4isen kerran toisen l\u00e4hetysmatkan aikana. Tapauksesta kerrotaan Apostolien teoissa, joka antaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa kristillisen uskon ja seurakuntien levi\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 tausta-aineistoa monille Uuden testamentin kirjeille. Sen kuvauksen mukaan Paavali saapui Efesoon Priskillan ja Akylaksen kanssa (18:18-21). Vierailtuaan synagogassa Paavali j\u00e4tti matkakumppaninsa evankeliumin ty\u00f6h\u00f6n Efesoon. Sinne saapui my\u00f6s juutalaiskristitty mies nimelt\u00e4 Apollos, joka siirtyi my\u00f6hemmin Akaiaan (18:24-28).<\/p>\n

Paavali saapui uudelleen Efesoon kolmannella l\u00e4hetysmatkalla. Tuolloin h\u00e4n asettui kaupunkiin kolmeksi vuodeksi (Apt 19 \u2013 20). N\u00e4in Efesosta tuli kristillisen ty\u00f6n keskus V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 Aasiassa. T\u00e4m\u00e4 oli strategisesti t\u00e4rke\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n toimenpide. Ty\u00f6 on hyv\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 suuriin keskuksiin, joista k\u00e4sin voidaan vaikuttaa laajoille alueille. Paavali aloitti ty\u00f6ns\u00e4 juutalaisten keskuudessa. T\u00e4m\u00e4kin oli luonnollista, sill\u00e4 juutalaiset tunsivat Kirjoitukset (Vanhan testamentin), sen lait ja lupaukset. Ty\u00f6 kannattaa aloittaa luonnollisten kontaktien kautta ja niiden parissa, joilla on hyv\u00e4 esiymm\u00e4rrys Jumalasta. Paavali julisti Kristusta juutalaisille kolmen kuukauden ajan, mutta lopulta he yhteis\u00f6n\u00e4 torjuivat evankeliumin (19:1,8-9). T\u00e4ll\u00f6in Paavali aloitti kahden vuoden mittaisen avoimen raamattukoulun uskoon tulleille yksil\u00f6juutalaisille ja kaikille kiinnostuneille (19:9-10). T\u00e4n\u00e4 aikana evankeliumi tuli yleisesti tunnetuksi ja Jumala siunasi ty\u00f6n monilla tunnusteoilla (19:10-12).<\/p>\n

Paavalin toiminta toi suoranaisen her\u00e4tyksen ja vapautumisen pakanallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja okkultismista. Monet uskovat polttivat julkisesti ep\u00e4kristilliset kirjansa, joiden arvo oli huomattava (19:13-20). Evankeliumin sanoma kyseenalaisti voimakkaasti mahtitemppeli Artemiin ja siihen liittyv\u00e4n hyvin kaupallisen ep\u00e4jumalanpalveluksen aseman. Efeson k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset nostivat suuren mellakan kristittyj\u00e4 vastaan ja vasta kaupungin kansleri sai v\u00e4kijoukon rauhoittumaan (19:23-40). Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi Paavali joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungin (20:1). Kuitenkin h\u00e4n halusi viel\u00e4 tervehti\u00e4 Efeson seurakunnan vanhemmistoa ja kutsui heid\u00e4t l\u00e4heiselle paikkakunnalle Miletoon. Siell\u00e4 h\u00e4n piti er\u00e4\u00e4n koskettavimman puheen, mit\u00e4 Raamatusta l\u00f6ytyy (20:16-38). J\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheessaan Paavali muistutti johtajia antamastaan esimerkist\u00e4, puhtaasta evankeliumista ja tulevasta vankeudestaan. H\u00e4n kehotti voimakkaasti uskovia pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta seurakunnasta ja suojelemaan sit\u00e4 harhaopeilta. Paavali j\u00e4tti heid\u00e4t Jumalan armon hoitoon rukouksin ja kyynelein.<\/p>\n

Paavali asetti ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n Timoteuksen<\/em> jatkamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n Efesossa (1 Tim 1:2-3). T\u00e4m\u00e4kin oli t\u00e4rke\u00e4 periaate: ty\u00f6lle on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ja kasvatettava jatkajia kuten Timoteus ja vanhemmisto. Efesossa oloaikanaan Paavali piti huolta my\u00f6s muista seurakunnista ja kirjoitti useita kirjeit\u00e4 kuten Korinttolaiskirjeet. Niidenkin valossa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Paavalin ty\u00f6 oli eritt\u00e4in vaativaa ja vaarallista.<\/p>\n

Efeso mainitaan yhten\u00e4 Ilmestyskirjan seitsem\u00e4st\u00e4 seurakunnasta, jotka saivat viestin Herralta Jeesukselta (Ilm 2:1-6). T\u00e4m\u00e4n sanoman he saivat noin 40 vuotta my\u00f6hemmin 90-luvulla. N\u00e4in p\u00e4\u00e4semme mielenkiintoisella tavalla kurkistamaan seurakunnan kehittymiseen vuosikymmenten saatossa. Ilmeisesti apostoli Johannes<\/em> vaikutti pitk\u00e4n ik\u00e4ns\u00e4 loppuaikoina Efeson seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jeesuksen antaman viestin mukaan Efeson seurakunta sai kiitosta ahkeruudesta, k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4, pahan ja harhaoppien vastustamisesta. Kuitenkin se sai vakavan varoituksen \u201densimm\u00e4isen rakkauden hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 seurakunnasta oli tullut opillinen, mutta ilman rakkautta. Molempia tarvitaan \u2013 totuutta ja rakkautta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Harhaopit<\/strong><\/p>\n

Paavali varoitti j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheessaan hyvin selv\u00e4sti, ett\u00e4 seurakuntaan tulee harhaopettajia, jopa sen omasta keskuudesta (Apt 20:28-31). T\u00e4m\u00e4 on hengellinen laki: aidon evankeliumin ja puhtaan Jumalan Sanan per\u00e4ss\u00e4 uivat aina saatanan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t harhaopit. Mutta ne on t\u00e4ysin mahdollista torjua, mik\u00e4li asia vain otetaan vakavasti, opetusta valvotaan ja seurakunnasta pidet\u00e4\u00e4n huolta. Lis\u00e4ksi Efeson kaupungin monikulttuurinen, pakanallinen ja synkretistinen vaikutus haastoi uskovia p\u00e4ivitt\u00e4in. Kristityt olivat p\u00e4\u00e4osin pakanataustasta mutta ehk\u00e4 juuri juutalaiskristityt muodostivat ensimm\u00e4isin\u00e4 uskovina ja Kirjoitukset tuntevina seurakunnan ydinjoukon.<\/p>\n

Vaikka Paavali ei t\u00e4ss\u00e4 kirjeess\u00e4 nime\u00e4 selv\u00e4sti yht\u00e4\u00e4n harhaoppia, ne ovat ainakin ep\u00e4suorasti ja osittain h\u00e4nen opetuksensa taustalla. Er\u00e4it\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 harhaoppeja olivat juutalaisten kautta tulleet judaistiset, lakihenkiset n\u00e4kemykset, joiden mukaan juutalaiset olivat parempia ja kaikkien tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Mooseksen laki (ks. 2:11-22). Kristus oli hyv\u00e4 mutta ei riitt\u00e4v\u00e4 pelastaja. Toiseksi saattoi olla, ett\u00e4 jotkut olivat kyseenalaistaneet Paavalin aseman apostolina ja hengellisen\u00e4 is\u00e4n\u00e4 (ks. 3:1-10). Kolmanneksi on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 pakanallisten uskontojen, kreikkalaisen filosofian ja varhaisen gnostilaisuuden haaste \u201dsyvemm\u00e4n tiedon\u201d omistamisesta (ks. 3:14-20). T\u00e4m\u00e4n Paavali torjuu opettamalla Kristuksen rakkauden ja t\u00e4yteyden mittaamattomuudella. Nelj\u00e4nneksi, kaupungissa vallitseva pakanallinen moraalittomuus houkuttelee aina uskovia seuraamaan sen mallia ja omaksumaan \u201dlaittomuuden\u201d asenteen. Paavali torjuu t\u00e4m\u00e4n Kristuksen luoman uuden ihmisyyden ja uuden el\u00e4m\u00e4nmallin avulla (ks. 4:17 \u2013 5:21).<\/p>\n

Harhaopeilla on aina sillanp\u00e4\u00e4asema uskovan syd\u00e4mess\u00e4: se on syntinen luontomme (vanha luonto, liha). Uskova kantaa syntist\u00e4 luontoa kuin varjoa koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan loppuun asti. Synti on ylpeytt\u00e4, kovuutta, moraalittomuutta, noituutta, ep\u00e4uskoa ja kaikkea jumalattomuutta. Siksi ihmisen syntinen luonto sanoo aina \u201dkyll\u00e4\u201d kaikille harhaopeille. Kuitenkin Kristus meiss\u00e4, Pyh\u00e4 Henki ja ihmisen uusi luomus ovat voimakkaampia ja siksi on mahdollista sanoa harhaopeille \u201dei\u201d.<\/p>\n

Kaikki Uuden testamentin kirjeet paljastavat hyvin voimakkaasti, ett\u00e4 uskovat ja seurakunta joutuvat taistelemaan jatkuvasti synti\u00e4, saatanaa ja harhaoppeja, sek\u00e4 maailman houkutuksia vastaan. Sokeus ja herkk\u00e4uskoisuus pelkk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n on eritt\u00e4in vaarallista ja tuhoisaa. Samalla on kuitenkin vaara ajautua pelkoon ja saatana-keskeisyyteen. Oikea asenne on se, ett\u00e4 katsomme ja keskitymme Kristukseen ja Jumalan Sanaan, sek\u00e4 omistamme kaikki ne siunaukset, mit\u00e4 Jumala on jo antanut. Juuri t\u00e4t\u00e4 Efesolaiskirje meille opettaa. Kristityn el\u00e4m\u00e4 on turvassa olemista, kuitenkin valvoen. Jumalan armo ja anteeksiantamus takaavat rauhan ja voiman kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjeen rakenne<\/strong><\/p>\n

Kirjeen rakenteen hahmottaminen auttaa suuresti sen sanoman ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Uuden testamentin kirjeiss\u00e4 on yleens\u00e4 hyvin selke\u00e4 ja johdonmukainen rakenne. Jo rakenteella on oma sanomansa: kaiken perustana ja voimana on Jumalan pelastava armoteko; sit\u00e4 seuraa armoon pohjautuva kristillinen el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on aito, oman aikansa kirje. Tyypillisesti kirje alkaa<\/em> johdannolla, jossa mainitaan kirjeen kirjoittaja ja vastaanottajat, sek\u00e4 lausutaan tervehdys ja siunaus (Ef 1:1-2). Vastaavasti kirje p\u00e4\u00e4ttyy<\/em> terveisiin ja siunaukseen (6:22-24).<\/p>\n

Efesolaiskirje jakaantuu opetukseltaan kahteen p\u00e4\u00e4osaan: 1) asemamme Kristuksessa ja 2) el\u00e4m\u00e4mme Kristuksessa. Edellinen kertoo Jumalan armoteosta hyv\u00e4ksemme ja j\u00e4lkimm\u00e4inen sen vaikutuksista p\u00e4ivitt\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta kirjett\u00e4 on j\u00e4sennelty hieman eri tavoin. Seuraavassa on kaksi esimerkki\u00e4:<\/p>\n

 <\/p>\n

Kaksi p\u00e4\u00e4osaa:<\/em><\/strong><\/p>\n

Johdanto<\/p>\n

    \n
  1. P\u00e4\u00e4osa: asemamme Kristuksessa\n
      \n
    1. Jumalan suvereeni teko hyv\u00e4ksemme (1 luku)<\/li>\n
    2. Kristuksen sovitusty\u00f6 (2 luku)<\/li>\n
    3. Armon salaisuus (3 luku)<\/li>\n<\/ol>\n<\/li>\n
    4. P\u00e4\u00e4osa: el\u00e4m\u00e4mme Kristuksessa\n
        \n
      1. Kristillinen asenne (4 luku)<\/li>\n
      2. El\u00e4m\u00e4 maailmassa, perheess\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4 (5 \u2013 6:9)<\/li>\n
      3. Taistelu pahan voimia vastaan (6:10-20)<\/li>\n<\/ol>\n<\/li>\n<\/ol>\n

        P\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/p>\n

         <\/p>\n

        Viisi p\u00e4\u00e4osaa:<\/em><\/strong><\/p>\n

          \n
        1. Pelastus ja yhteys Jumalan kanssa Kristuksessa Jeesuksessa (1 \u2013 2:10)<\/li>\n
        2. Seurakunta ja uskovien yhteys (2:11 \u2013 3:11; 4:1-16; 5:22-33)<\/li>\n
        3. Uusi el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa ja kristillinen moraali (3:12 \u2013 5:21)<\/li>\n
        4. Erityisen t\u00e4rke\u00e4t ihmissuhteet (5:22 \u2013 6:9)<\/li>\n
        5. Hengellinen taistelu (6:10-20)<\/li>\n<\/ol>\n

           <\/p>\n

          T\u00e4ss\u00e4 opetuksessa seurataan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4, viiden p\u00e4\u00e4kohdan j\u00e4sennyst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

          EFESOLAISKIRJE Kirjoittaja: Apostoli Paavali Aika: 60-62 jKr (Rooman vankeus) Sanoma: Kristityn asema Kristuksessa, seurakunta ja kristillinen el\u00e4m\u00e4 Vastaanottajat: Pakanakristityt useissa V\u00e4h\u00e4n Aasian seurakunnissa l\u00e4hell\u00e4 Efesoa   JOHDANTO Kirjeen sanoma Efesolaiskirje kertoo meille Jumalan valtavasta armosta ja lahjoista Kristuksessa Jeesuksessa. H\u00e4neen uskova on saanut vastaanottaa mittaamattomat hengelliset aarteet. Jokainen uskova on turvassa Kristuksen syliss\u00e4, Jumalan k\u00e4mmenell\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2604","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2604","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2604"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2604\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2604"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}