{"id":2454,"date":"2015-11-26T14:00:20","date_gmt":"2015-11-26T14:00:20","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2454"},"modified":"2015-11-26T14:00:20","modified_gmt":"2015-11-26T14:00:20","slug":"uskon-ja-tiedon-valinen-suhde","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2454","title":{"rendered":"Uskon ja tiedon v\u00e4linen suhde"},"content":{"rendered":"

USKON JA TIEDON V\u00c4LINEN SUHDE<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Usko vai uskomus?<\/strong><\/p>\n

Tavallisessa arkiajattelussa ja arkikieless\u00e4 uskomista pidet\u00e4\u00e4n tiedon vastakohtana. Usko on sokeaa uskoa sellaiseen, mik\u00e4 ei ole totta tai mit\u00e4 ei voi varmistaa todeksi. Usko on itsepetosta. Samoin tieteen piiriss\u00e4 voidaan jokin asia leimata uskomukseksi, ep\u00e4todeksi. T\u00e4llainen m\u00e4\u00e4rittely tarkoittaisi, ett\u00e4 usko ja uskomus ovat yksi ja sama asia.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 opetuksessa haluan tehd\u00e4 eron \u201duskon<\/em>\u201d ja \u201duskomuksen<\/em>\u201d v\u00e4lill\u00e4. On totta, ett\u00e4 maailmassa on paljon uskomuksia, jotka eiv\u00e4t perustu totuuteen vaan ovat ep\u00e4p\u00e4tevi\u00e4, ep\u00e4tosia, harhaa, valhetta. Uskominen joulupukkiin on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Uskomus<\/em> tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 jotain valheellista, ep\u00e4totta ja ep\u00e4todellista.<\/p>\n

Uskolla<\/em> tarkoitan luottamusta, jonka kohteena on jokin todellinen, tosi asia tai kohde. Uskomus ja tieto ovat toistensa vastakohtia, mutta usko ja tieto eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vastakohtia vaan voivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan ja rakentua toistensa varaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kaikki tieto lep\u00e4\u00e4 lopulta uskon varassa<\/strong><\/p>\n

Ihminen ja h\u00e4nen j\u00e4rkens\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni osa koko mittaamatonta maailmankaikkeutta. Tieteen piiriss\u00e4 on p\u00e4\u00e4dytty k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 maailmankaikkeuden olemuksesta vain 4 % on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ainetta, 21 % on pime\u00e4\u00e4 ainetta ja loput 75 % on t\u00e4ysin tuntematonta \u201dpime\u00e4\u00e4 energiaa\u201d. Mit\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni ihminen voi lopulta tiet\u00e4\u00e4 mittaamattomasta maailmankaikkeudesta? Eih\u00e4n h\u00e4n viel\u00e4 edes tunne solun dna:n toimintaa tarkasti. Mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihminen voi tiet\u00e4\u00e4 ja miten luotettavasti h\u00e4n voi tiet\u00e4\u00e4? M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4k\u00f6 ihmisen j\u00e4rki ja k\u00e4sityskyky maailmankaikkeuden synnyn, rakenteen ja toiminnot? Ei m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Maailmankaikkeus oli, on ja tulee olemaan ihmisest\u00e4 riippumatta. Ovatko ihmisen laatimat suuret teoriat lopulta vain uskomuksia, joita ei ole kyetty todistamaan oikeaksi.<\/p>\n

Rajallisuutemme tekee t\u00e4ydellisen tiet\u00e4misen, ymm\u00e4rt\u00e4misen ja viisauden mahdottomaksi. On mahdotonta tiet\u00e4\u00e4 aukottomasti kaikesta kaikki.\u00a0 Yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n asiasta emme voi saavuttaa t\u00e4ydellist\u00e4 tiedollista varmuutta. On teht\u00e4v\u00e4 perusolettamuksia, joiden varassa kaikki muu lep\u00e4\u00e4. Ne hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n uskonvaraisesti, vailla t\u00e4ytt\u00e4 tietoa. Kaikki inhimillinen tieto on vajavaista. Kaikki tieto lep\u00e4\u00e4 uskon varassa.<\/p>\n

Er\u00e4s perusolettamus on se, ett\u00e4 maailma ja ihminen persoonana ovat todellisia. Toinen perusolettamus on, ett\u00e4 ihmisen aistit antavat riitt\u00e4v\u00e4n luotettavaa tietoa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4si. Ihminen valitsee uskonvaraisesti sen, ett\u00e4 maailma on totta eik\u00e4 harhaa. Niinp\u00e4 esimerkiksi it\u00e4maisessa ajattelussa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki onkin harhaa, mik\u00e4 on eritt\u00e4in ongelmallista ja johtaa syviin ristiriitoihin. – – –\u00a0Charles Darwin on sanonut: \u201dAina on olemassa kaamea ep\u00e4ily, mahtavatko ihmismielen vakaumukset olla lainkaan arvokkaita tai luotettavia \u2013 ihmisen \u201dmielih\u00e4n\u201d on kehittynyt alempien el\u00e4inten \u201dmielest\u00e4\u201d. Kuka luottaisi apinan aivoituksiin? Miksi luottaisin ihmisen eli yliapinan aivoituksiin?\u201d <\/em>Niinp\u00e4 k\u00e4sityksemme todellisuudesta ja ihmisen kyvyst\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4t uskon varassa.<\/p>\n

Arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joudumme jatkuvasti uskomaan lukemattomia asioita voidaksemme el\u00e4\u00e4. Sin\u00e4 uskot, ett\u00e4 tuoli allasi kest\u00e4\u00e4; jokaisella askeleella uskot, ett\u00e4 maa ei sorru altasi; juodessasi vett\u00e4 ja hengitt\u00e4ess\u00e4si ilmaa uskot, ett\u00e4 se on riitt\u00e4v\u00e4n puhdasta \u2013 vaikka mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 et voi tiet\u00e4\u00e4 varmasti ja t\u00e4ydellisesti. T\u00e4llaisia esimerkkej\u00e4 on loppumattomasti. Koko arkiel\u00e4m\u00e4 on lopulta uskon varassa, ei t\u00e4ydellisen tiet\u00e4misen.<\/p>\n

N\u00e4in toteamme, ett\u00e4 usko on arkiel\u00e4m\u00e4n, tutkimisen, tiet\u00e4misen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen perusedellytys. Kaikki tieto lep\u00e4\u00e4 uskon varassa ja on sen l\u00e4pitunkemaa. Uskominen on luonnollista ja ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiede on rajallista<\/strong><\/p>\n

Tiedett\u00e4 ja sen tuloksia pidet\u00e4\u00e4n absoluuttisena totuutena. Tiede on kohotettu l\u00e4hes yliluonnolliseen asemaan ja arvoon Jumalan tilalle. Helposti ja nopeasti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokin tietty asia on todistettu tieteellisesti. Vaikka tieteenharjoittajat tiet\u00e4v\u00e4t tieteen rajallisuuden, hekin ovat taipuvaisia ep\u00e4kriittisyyteen. Kun pohdimme, mit\u00e4 tiede on ja miten se toimii, on huomioita ainakin seuraavat n\u00e4k\u00f6kulmat:<\/p>\n

    \n
  1. Tiede ei ole absoluuttinen totuus tai yliluonnollinen olento, joka sanoo kaikesta viimeisen sanan. Tiede on rajallisten ihmisten harjoittamaa rajallista tutkimusta ja rajallista ajattelua. Koska ihminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rajallinen ja erehtyv\u00e4, siksi tiedekin on sit\u00e4 samaa.<\/li>\n
  2. Ei ole olemassa puhtaasti objektiivista, puolueetonta tiedett\u00e4. Tiede on aina subjektiivista, koska sit\u00e4 harjoittavat subjektiiviset ihmiset. Jokainen ihminen, jokainen tieteenharjoittaja on omaksunut tietyt ennakkok\u00e4sitykset, uskomukset, arvot ja motiivit<\/em>, jotka voimakkaasti vaikuttavat h\u00e4nen harjoittamaansa tutkimukseen, sen menetelmiin, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja tuloksiin. Esimerkiksi hyvin moni tutkija l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti uskoo evoluutioon ja maailmaan ilman Jumalaa, vaikka n\u00e4it\u00e4 olettamuksia, uskomuksia ei ole todistettu oikeaksi. Monet tutkimukset yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin kytke\u00e4 juuri evoluution rakenteisiin ja prosesseihin ja niiden aineistoja tulkintaan \u201devoluutio-silm\u00e4lasien\u201d l\u00e4pi.<\/li>\n
  3. Puhtaasti varmoihin, toistettaviin ja yksiselitteisiin empiirisiin kokeisiin pohjautuvaa tietoa on vain rajatusti, sill\u00e4 tieteeseen mahtuu todella paljon spekulaatiota ja arvailua.<\/li>\n
  4. Tieteen piiriss\u00e4 on usein aivan vastakkaisia koulukuntia, joilla on hyvin erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 totuuksista. Niit\u00e4 nousee ja katoaa kuin sieni\u00e4 sateella.<\/li>\n
  5. Tiet\u00e4minen rajautuu usein siihen, mist\u00e4 jokin asia koostuu, mik\u00e4 on sen rakenne ja miten se toimii. Sen sijaan on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada tietoa siit\u00e4, miksi<\/em> esimerkiksi luonnonlait ovat olemassa ja miksi ne ovat juuri sellaisia kuin ne ovat. On lopulta mahdotonta tiet\u00e4\u00e4, miten ja miksi maailmankaikkeus syntyi<\/em>, koska ihmisell\u00e4 ei ole oikeita v\u00e4lineit\u00e4 palata juuri siihen aitoon maailman syntymisen hetkeen. Maailmankaikkeuden syntymisen tutkiminen j\u00e4\u00e4 puhtaaksi arvailuksi ja spekulaatioksi, jota ohjaa tutkijan ennakkok\u00e4sitys.<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

    Tieteen suurin ongelma on virheellinen perusteoria<\/strong><\/p>\n

    Tieteen suuri ongelma on se, ett\u00e4 sen parissa vallitsee ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 maailma on suljettu maailmankaikkeus. Ei ole mit\u00e4\u00e4n sen ulkopuolista vaikuttajaa ja toimijaa. Kaikki vastaukset on pakko l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ja mahdollinen Jumalan tai muun sellaisen vaikutus on jo ennakkoon suljettu pois. T\u00e4m\u00e4 on vastoin tieteen tarkoitusta, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 pit\u00e4isi olla kaikkien mahdollisten selitysmallien avoin tutkiminen ja arvioiminen, sek\u00e4 niiden v\u00e4linen keskustelu ja vertailu. Tieteess\u00e4 pit\u00e4isi tutkia ennakkoluulottomasti koko todellisuutta.<\/p>\n

    Testi:<\/strong> Muodosta oma \u201dtiedeyhteis\u00f6\u201d. Laita p\u00f6yd\u00e4lle \u00e4lypuhelin. Teht\u00e4v\u00e4si on nyt tutkia tuota k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4. Mik\u00e4 ihme se on? Mik\u00e4 on sen rakenne? Miten se toimii? Mik\u00e4 sen tarkoitus on? Miten se on syntynyt? Tiedeyhteis\u00f6n\u00e4 sinun pit\u00e4\u00e4 kuitenkin yhty\u00e4 yleiseen ennakkok\u00e4sitykseen ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, jonka mukaan mik\u00e4\u00e4n \u00e4lyllinen olento kuten \u201dihminen\u201d ei ole sit\u00e4 tehnyt. Voit muodostaa yst\u00e4viesi kanssa erilaisia tutkimusryhmi\u00e4, jotka kukin antavat oman valistuneen arvauksensa siit\u00e4, mik\u00e4 tuo kapistus on ja miten se syntynyt. Mutta huomaa: koska oikea vastaus on jo ennakkoon suljettu pois, jokaisen tutkimusryhm\u00e4n pit\u00e4\u00e4 antaa lopulta v\u00e4\u00e4r\u00e4 tulkinta ja selitys k\u00e4nnyk\u00e4n alkuper\u00e4st\u00e4 ja syntymisest\u00e4, kenties my\u00f6s sen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. Lopulta nuo eri tutkimusryhm\u00e4t keskustelevat kesken\u00e4\u00e4n. Jonkin ryhm\u00e4n tulkinta nostetaan parhaimmaksi \u2013 joksikin aikaa, kunnes jokin muu (v\u00e4\u00e4r\u00e4) tulkinta tulee suositummaksi.<\/p>\n

    Juuri n\u00e4in tiede (= ihminen) toimii, kun se pohtii el\u00e4m\u00e4n suuria kysymyksi\u00e4 ja luo niit\u00e4 koskevia teorioita! Se luo v\u00e4\u00e4r\u00e4n, koko tiedett\u00e4 johtavan perusselitysmallin, johon olemassa oleva tieto yritet\u00e4\u00e4n liitt\u00e4\u00e4, jopa v\u00e4kisin!<\/p>\n

    Monet tieteen tulokset ovat hyvin ristiriitaisia. Esimerkiksi v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 dinosaurukset eliv\u00e4t 60-200 miljoonaa vuotta sitten. Kuitenkin nykytekniikalla on pysytty erist\u00e4m\u00e4\u00e4n dinosaurusten verest\u00e4 dna:ta. N\u00e4m\u00e4 tutkijat sanovat, ett\u00e4 saatu veri\/dna-n\u00e4yte on korkeintaan, maksimissaan 50\u00a0000 vuotta vanha. Ero on valtava: jos muunnamme n\u00e4m\u00e4 vuodet metreiksi, ymm\u00e4rr\u00e4mme eron: 1000 vuotta on 1 metri > 50\u00a0000 vuotta on 50 metri\u00e4 ja 100 miljoonaa vuotta on 100 km. Mit\u00e4 ajattelet, onko sill\u00e4 eroa, ett\u00e4 k\u00e4velisit 50 metri\u00e4 tai 100 kilometri\u00e4! Tosiasialta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 dinosaurukset ovatkin kenties vain noin 50 000 vuoden takaa, sill\u00e4 dna ei s\u00e4ily miljoonia vuosia. Tulos kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 miljoonia vuosia tuottavissa ajanm\u00e4\u00e4ritysmenetelmiss\u00e4 on vikaa tai niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin \u2013 jonkin ennalta laaditun aikalaskelman (evoluutioteorian) mukaisesti.<\/p>\n

    Tieteess\u00e4 kuitenkin valitaan ja otetaan esille vain ne tulokset, jotka sopivat vallitsevaan perusteoriaan eli evoluutioteoriaan ja maailman itsest\u00e4\u00e4n syntymiseen tyhj\u00e4st\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdyksen kautta.<\/p>\n

    Vallitsevaa, sokeaa perusteoriaa kuvaa se, ett\u00e4 l\u00e4hes jokaisessa luonto-ohjelmassa kerrotaan, ett\u00e4 kunkin el\u00e4in- tai kasvilajin ihmeelliset ominaisuudet ovat syntyneet vuosimiljoonien evoluutioprosessin my\u00f6t\u00e4. N\u00e4in \u201devoluutiouskomusta\u201d opetetaan kaikille ihmisille jo pienest\u00e4 pit\u00e4en p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja ohjelmasta toiseen \u2013 kunnes l\u00e4hes kaikki uskovat sen ehdottomana totuutena, jota ei saa kyseenalaistaa.<\/p>\n

     <\/p>\n

    \u00c4lykk\u00e4\u00e4n suunnittelun malli on ylivertainen<\/strong><\/p>\n

    Evoluutiouskomuksen vaihtoehtona on se, ett\u00e4 persoonallinen, mittaamattoman viisas ja voimakas Jumala on luonut maailman, ihmiset, el\u00e4imet ja kasvit. Jumala on luonut kunkin eli\u00f6n ja lajin, jolla on omat erityiskykyns\u00e4 ja ominaisuutensa. Jumala on luonut kuhunkin eli\u00f6\u00f6n ja lajiin rajatussa m\u00e4\u00e4rin kyky\u00e4 joustaa ja mukautua muuttuvissa olosuhteissa. T\u00e4t\u00e4 rajattua mukautumiskyky\u00e4 kutsutaan mikroevoluutioksi<\/em>. Perhonen voi muuttaa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n, uusia el\u00e4inrotuja voi synty\u00e4. Jumala ei siis luonut stabiilia, muuttumatonta eli\u00f6st\u00f6\u00e4 vaan antoi niille osittaisen kyvyn muuntua. Juuri t\u00e4st\u00e4 on kysymys mm. jalostettaessa koirarotuja. Lopulta liiallinen jalostaminen tekee koirista sairaita ja elinkelvottomia. Jalostaminen ei koskaan tuota uusia el\u00e4inlajeja tai aivan uusia, ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 (terveit\u00e4) olentoja, joilla on aivan uusia kykyj\u00e4.<\/p>\n

    On huomattava, ett\u00e4 eli\u00f6n ja lajin rajallinen mukautumiskyky ei todista varsinaista (makro)evoluutioteoriaa<\/em>, jonka mukaan<\/p>\n

      \n
    • alkuliemest\u00e4 kehittyy alkeellisia eli\u00f6it\u00e4<\/li>\n
    • eli\u00f6st\u00e4 kehittyy kaloja<\/li>\n
    • kala siirtyy kuivalle maalle<\/li>\n
    • sille kasvaa jalat ja se saa kidusten tilalle keuhkot<\/li>\n
    • sille voikin kasvaa yll\u00e4tt\u00e4en siivet ja se l\u00e4htee lentoon<\/li>\n
    • matelijoista kasvaa nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4<\/li>\n
    • n\u00e4ist\u00e4 lopulta apinoita ja ihmisi\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n

      Todellisuudessa, mit\u00e4 tapahtuu, kun el\u00e4in\/kasvilaji tulee mukautumiskykyns\u00e4 \u00e4\u00e4rirajalle? Se ei en\u00e4\u00e4 sopeudu uusiin muutoksiin vaan se kuolee yksil\u00f6n\u00e4 ja lajina sukupuuttoon. Sopeutuminen on rajallista. Arkeologian mukaan eri eli\u00f6lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli runsaimmillaan hyvin varhaisessa vaiheessa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut dramaattisesti. Nyky\u00e4\u00e4nkin kuolee vuosittain miljoonia eli\u00f6lajeja sukupuuttoon. Uusia ei synny.<\/p>\n

      Todellisuudessa, tiede ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n mekanismia, joka oikeasti vakuuttaisi ja todistaisi (makro)evoluution mahdollisuudesta. Ne ovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teorioita ja piirustuksia paperilla. Tietotekniikalla voidaan luoda hienoja, vaikuttavia kuvia ja prosesseja, jotka todellisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat mahdottomia, vailla todisteita. Koulukirjoihin taiteilija on piirt\u00e4nyt kehityskaarikuvia siit\u00e4, miten apinasta kehittyi apinaihmisi\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 varhaisia ihmisi\u00e4 ja lopulta nykyihminen. Ne ovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n piirroksia paperilla ilman todellisia, j\u00e4rjestelm\u00e4llisi\u00e4 todisteita. V\u00e4itetyt l\u00f6yd\u00f6kset ovat kokoluokkaa yksi hammas, p\u00e4\u00e4kallon osa tai yksitt\u00e4inen luu. Ne on tulkittu puhtaasti evoluutioteorian mukaan \u2013 t\u00e4ysin mielivaltaisesti. Lis\u00e4ksi n\u00e4it\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4h\u00e4n. Mink\u00e4laisen ihmisen sin\u00e4 piirt\u00e4isit yhden hampaan tai puolikkaan p\u00e4\u00e4kallon ymp\u00e4rille? Mill\u00e4 perusteella? Mik\u00e4 ohjaisi piirt\u00e4mist\u00e4si? Ent\u00e4 jos saisit mukavan summan rahaa tai arvostusta tiedepiireiss\u00e4, kun piirt\u00e4isit jonkin toivotun kuvan?<\/p>\n

      Mittaamattoman monimutkaisen ja ihmeellisen maailman ja el\u00e4m\u00e4n syntymiseen, yll\u00e4pitoon ja toimintoihin tarvitaan mittaamattoman viisas ja voimakas Persoona, Jumala. Koko luomakunta on t\u00e4ynn\u00e4 Luojansa k\u00e4denj\u00e4lki\u00e4. Ihminen itse on syvin todiste Jumalasta – onhan h\u00e4net luotu Jumalan kuvaksi.<\/p>\n

       <\/p>\n

      Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4:<\/strong><\/p>\n

        \n
      • tiet\u00e4misemme on hyvin rajallista ja subjektiivista<\/li>\n
      • tiet\u00e4misemme perustana on usko \u2013 tiet\u00e4misen jokaisessa vaiheessa ja hetkess\u00e4<\/li>\n
      • vaikka ihminen on l\u00f6yt\u00e4nyt yksitt\u00e4ist\u00e4, melko luotettavaa tietoa, suuret kysymykset ovat yh\u00e4 auki, vailla varmoja, kest\u00e4vi\u00e4 vastauksia<\/li>\n
      • lopulta tiede = ihminen ei pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi maailma on olemassa, miten se on syntynyt, miten el\u00e4m\u00e4 on kehittynyt ja mik\u00e4 on ihmisen tarkoitus sen keskell\u00e4, jos h\u00e4n pit\u00e4ytyy suljettuun maailmankatsomukseen ilman Jumalaa<\/li>\n<\/ul>\n

        \u00a0<\/strong><\/p>\n

        Tiede parhaimmillaan ja pahimmillaan<\/strong><\/p>\n

        Jumala loi maailman, jonka tutkimisen, valloittamisen ja hoitamisen h\u00e4n antoi ihmisen teht\u00e4v\u00e4ksi. Tieteen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toteuttaa t\u00e4t\u00e4 \u2013 ei omavoimaisesti vaan yhdess\u00e4 maailman Luojan kanssa. Parhaimmillaan tiede, jonka parhaimmat tulokset perustavat luotettaviin testeihin ja kokeisiin, voi antaa meille luotettavaa tietoa maailmasta ja ihmisest\u00e4, sek\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 parantaa maailmaa.<\/p>\n

        Pahimmillaan tieteest\u00e4 voi tulla ihmiskunnan kollektiivinen itsepetos<\/em>, jonka suurimpana p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on torjua Jumala pois maailmasta, jonka h\u00e4n on luonut. Koska tiede on syntisten, itsekk\u00e4iden, turmeltuneiden ihmisen harjoittamaa toimintaa, on luonnollista, ett\u00e4 tieteenkin avulla ja nimiss\u00e4 ihminen kapinoi<\/em> Luojaansa vastaan kuten kaikessa muussakin toiminnassa ja omassa henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Harjoittaessaan tiedett\u00e4 ihminen ei muutu synnitt\u00f6m\u00e4ksi, t\u00e4ysin objektiiviseksi, vilpitt\u00f6m\u00e4ksi totuuden ja hyvyyden tavoittelijaksi, vaikka me kannamme t\u00e4llaista illuusiota. Tiede on yht\u00e4 likainen, vajavainen ja turmeltunut kuin ihminen ja ihmiskunta.<\/p>\n

        Lis\u00e4ksi, \u00e4lykkyydess\u00e4\u00e4n ihminen voi rakentaa sellaisia mielikuvitus- ja k\u00e4sitemaailmoja<\/em>, jotka ovat ristiriidassa todellisen maailman ja sen realiteettien, sek\u00e4 Jumalan todellisuuden kanssa, ja uppoutua ja lopulta hukkua niihin.\u00a0Eik\u00e4 edes k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmisen oppineisuus ja \u00e4lykkyys pelasta h\u00e4nt\u00e4 pahuudesta ja ahneudesta ja niiden seurauksista. P\u00e4invastoin \u2013 uusi tieto ja sen sovellukset usein vain tehostavat ihmiskunnan itsetuhoa mm. saastumisen ja sotateknologian my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

        Tieteest\u00e4 huolimatta ja osin sen t\u00e4hden pahuus, k\u00e4rsimys ja kuolema ovat yh\u00e4 ihmiselle voittamattomia voimia maailmassa ja ihmisen omassa kehossa, meiss\u00e4 itsess\u00e4mme.<\/em><\/p>\n

        \u00a0<\/strong><\/p>\n

        Uskon ja tiet\u00e4misen perusta<\/strong><\/p>\n

        Todellista viisautta on tuntea maailma ja sen Luoja, sek\u00e4 el\u00e4\u00e4 niiden el\u00e4m\u00e4nlakien mukaisesti, jotka Luoja on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt. Usko on kaiken tiet\u00e4misen ja toiminnan perusta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 tuo usko rakentuu Jumalan todellisuudelle. Jumala ilmoitti itsens\u00e4 nimell\u00e4 \u201dMin\u00e4 Olen\u201d. H\u00e4n on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan olemassaolon ja el\u00e4m\u00e4n perusta. Vain Jumala voi valaista ihmisen rajoittuneen ja synnin turmeleman j\u00e4rjen. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n tekee Kristuksen, Pyh\u00e4n Hengen ja Sanan kautta. Ilman Jumalaa ihmisen j\u00e4rki on sokea, avuton ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

        Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi: “Min\u00e4 ylist\u00e4n sinua, Is\u00e4, taivaan ja maan Herra, siit\u00e4 ett\u00e4 olet salannut t\u00e4m\u00e4n viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. N\u00e4in sin\u00e4, Is\u00e4, olet hyv\u00e4ksi n\u00e4hnyt. <\/em>(Matt 11:25-26)<\/p>\n

        Miss\u00e4 ovat viisaat ja oppineet, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maailman \u00e4lyniekat? Eik\u00f6 Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyll\u00e4 osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyv\u00e4ksi julistaa hulluutta ja n\u00e4in pelastaa ne, jotka uskovat. <\/em>(1 Kor 1:20-21)<\/p>\n

        Raamatun ennustus viimeisten aikojen ihmisist\u00e4: Tieten tahtoen he unohtavat, ett\u00e4 jo aikojen alussa olivat olemassa taivaat ja maa, jotka Jumalan sana vedest\u00e4 ja vedell\u00e4 loi ja jotka se piti koossa. Vedell\u00e4 ja sanalla sen ajan maailma my\u00f6s h\u00e4vitettiin vedenpaisumuksessa. Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niit\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan.<\/em> (2 Piet 3:5-7)<\/p>\n

        Ja ikuinen el\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4, ett\u00e4 he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja h\u00e4net, jonka olet l\u00e4hett\u00e4nyt, Jeesuksen Kristuksen.<\/em> (Joh 17:3) T\u00e4ss\u00e4 on ihmisen el\u00e4m\u00e4n ja sen kautta tieteenkin syvin tarkoitus ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: tuntea Luojamme, joka on kaiken el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde.<\/p>\n

        Niinp\u00e4 (kristillinen) usko ei ole tiedon vastakohta vaan tiet\u00e4misen mahdollistaja. Usko vapauttaa uskomuksista ja valheista. Usko nostaa ihmisen katsomaan maailmankaikkeutta Jumalan valtaistuimelta k\u00e4sin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        USKON JA TIEDON V\u00c4LINEN SUHDE   Usko vai uskomus? Tavallisessa arkiajattelussa ja arkikieless\u00e4 uskomista pidet\u00e4\u00e4n tiedon vastakohtana. Usko on sokeaa uskoa sellaiseen, mik\u00e4 ei ole totta tai mit\u00e4 ei voi varmistaa todeksi. Usko on itsepetosta. Samoin tieteen piiriss\u00e4 voidaan jokin asia leimata uskomukseksi, ep\u00e4todeksi. T\u00e4llainen m\u00e4\u00e4rittely tarkoittaisi, ett\u00e4 usko ja uskomus ovat yksi ja sama […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2454","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2454","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2454"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2454\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2454"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}