{"id":235,"date":"2015-09-10T07:41:58","date_gmt":"2015-09-10T07:41:58","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=235"},"modified":"2015-09-10T07:41:58","modified_gmt":"2015-09-10T07:41:58","slug":"paavali-fariseuksesta-apostoliksi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=235","title":{"rendered":"Paavali – fariseuksesta apostoliksi, osa I"},"content":{"rendered":"

PAAVALI \u2013 fariseuksesta apostoliksi, osa I<\/strong><\/p>\n

Apostoli Paavali sai Jumalalta hyvin merkitt\u00e4v\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n: h\u00e4nen tuli julistaa evankeliumia ei-juutalaisille ja perustaa seurakuntia heid\u00e4n keskuuteensa. T\u00e4m\u00e4n ohella Paavali kirjoitti toistakymment\u00e4 kirjett\u00e4, jotka on talletettu Uuden testamentin sivuille. Paavali tunsi eritt\u00e4in hyvin Vanhan testamentin, vaikka osittain tulkitsikin sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, juutalaisten traditioiden mukaisesti. Kohdattuaan Kristuksen ja saatuaan Pyh\u00e4n Hengen Kirjoitukset avautuivat h\u00e4nelle uudella, syv\u00e4llisell\u00e4, alkuper\u00e4isell\u00e4 tavalla. Pyh\u00e4n Hengen johdatuksessa Paavali tutki ja selitti Kristuksen Jeesuksen ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen merkityst\u00e4 ja opetti sen pohjalta kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Paavalin teologialla oli valtavan suuri merkitys kristikunnan historiassa. Sen t\u00e4hden sit\u00e4 vastaan on my\u00f6s hy\u00f6k\u00e4tty rajusti mit\u00e4t\u00f6iden ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4en Paavalin persoonaa ja opetuksia. Ja siksi meid\u00e4nkin on syyt\u00e4 tutustua Paavaliin mahdollisimman tarkasti.<\/p>\n

Paavalin motto, perusajatus l\u00f6ytyy Roomalaiskirjeest\u00e4, sen 1 luvusta: \u201dMin\u00e4 en h\u00e4pe\u00e4 evankeliumia, sill\u00e4 se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle uskovalle, juutalaiselle ensin, sitten my\u00f6s kreikkalaiselle. Siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: uskosta vanhurskas saa el\u00e4\u00e4\u201d<\/em> (16-17). T\u00e4m\u00e4 kaikukoon syd\u00e4miss\u00e4mme ja mieliss\u00e4mme, aina ja kaikkialla.<\/p>\n

Mutta miten Paavali p\u00e4\u00e4tyi t\u00e4h\u00e4n mottoon ja miss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n kasvoi?<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

I\u00a0 FARISEUS SAUL<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Paavalin el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja vaiheita kuvataan Apostolien teoissa ja lis\u00e4ksi monet Uuden testamentin kirjeet ovat h\u00e4nen k\u00e4sialaansa. Paavali kertoo niiss\u00e4 moniakin seikkoja itsest\u00e4\u00e4n ja vaiheistaan. Kuunnellaan nyt, mit\u00e4 Paavali kertoo, ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n seisoisi meid\u00e4n keskell\u00e4mme. Paavali sanoo:<\/p>\n

\u201dMin\u00e4 olen juutalainen mies, \u2212 Tarson, tunnetun Kilikian kaupungin kansalainen\u201d <\/em>(nykyisen Turkin kaakkoisosasta). \u201dOlen ymp\u00e4rileikattu kahdeksanp\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, heprelainen, heprealaisista syntynyt, lakiin n\u00e4hden min\u00e4 olen ollut fariseus. – – – Rooman kansalaisoikeus minulla on syntym\u00e4st\u00e4ni asti. Kaikki juutalaiset tuntevat minun el\u00e4m\u00e4ni nuoruudestani asti, koska alusta alkaen olen el\u00e4nyt kansani keskuudessa ja Jerusalemissa. Ja minut on Gamalielin jalkojen juuressa opetettu. Olen kuitenkin ik\u00e4\u00e4n kuin keskosena syntynyt ja halvin apostoleista, sill\u00e4 olen vainonnut seurakuntaa\u201d.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Paavalin ymp\u00e4rist\u00f6, lapsuus ja nuoruus<\/strong><\/p>\n

Paavali oli juutalainen mies, ja h\u00e4n kuului kansaan, jonka arvot, usko, tavat ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen poikkesivat ymp\u00e4r\u00f6ivien kansojen ja ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Juutalaisia oli l\u00e4hes kaikkialla, he eliv\u00e4t yhdess\u00e4 muiden kanssa, mutta he olivat omaleimaisia.<\/p>\n

Mekin olemme Jumalan kansaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Meid\u00e4n arvomme, uskomme, tapamme ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisemme saattavat poiketa vallitsevasta el\u00e4m\u00e4nmenosta. Suomi on pitk\u00e4\u00e4n ollut kristillinen maa, mutta sen kristillisyys on murenemassa kovaa vauhtia, jopa kirkon sis\u00e4ll\u00e4. Miten jaksamme pit\u00e4\u00e4 kiinni uskosta ja sen mukaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4? Kuinka paljon mukaudumme?<\/p>\n

Paavalin kotiseutu oli Kilikia, joka oli merkitt\u00e4v\u00e4 kaupan keskus. Siell\u00e4 Paavali oppi ajan tavan mukaan is\u00e4ns\u00e4 ammatin \u2013 joko nahkurin tai teltantekij\u00e4n ammatin. Ty\u00f6 ja ahkeruus olivat t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta silti syd\u00e4men keskipisteess\u00e4 oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 Jumala. \u201dYli kaiken varottavan varjele syd\u00e4mesi, sill\u00e4 sielt\u00e4 el\u00e4m\u00e4 kumpuaa\u201d<\/em> (Snl 4:23)<\/p>\n

 <\/p>\n

Roomalaisen hallinnon merkitys<\/em><\/strong><\/p>\n

Paavali syntyi juutalaiseen, varakkaaseen perheeseen, jolla oli Rooman kansalaisuus. Sen saattoi saada suoraan syntym\u00e4ns\u00e4 perusteella, sen saattoi ostaa tai saada palkkioksi merkitt\u00e4vist\u00e4 ansioista. Mekin kuulumme Euroopan Unioniin, joka on noussut Rooman perilliseksi. Monet aikanaan \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t sit\u00e4 vastaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa, mutta pieni enemmist\u00f6 oli toista mielt\u00e4.<\/p>\n

Paavali oli Rooman kansalainen. Ehk\u00e4 se lis\u00e4si h\u00e4nen arvovaltaansa h\u00e4nen ollessaan fariseus, vaikka toisaalta fariseukset olivat hyvin is\u00e4nmaallisia. My\u00f6hemmin apostolina h\u00e4n k\u00e4ytti sit\u00e4 omaksi ja evankeliumin hy\u00f6dyksi. H\u00e4n sai liikkua vapaasti ja nauttia oikeusturvaa. H\u00e4nt\u00e4 ei saanut rangaista ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Paavali kehotti kunnioittamaan esivaltaa ja rukoilemaan sen puolesta. Silti Jumalaa tuli totella enemm\u00e4n kuin ihmist\u00e4. Paavali ei suostunut keisarin palvontaan ja lopulta h\u00e4net mestattiin miekalla, Rooman lakien mukaan.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on meille malli, miten meid\u00e4n tulee suhtautua EU:n ja yhteiskuntaan. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sen suomia mahdollisuuksia evankeliumin eteenp\u00e4in viemiseksi, vaikutetaan sen sis\u00e4ll\u00e4 niin, ett\u00e4 pimeys ei sit\u00e4 valtaisi. Rukoillaan esivallan puolesta, mutta totellaan enemm\u00e4n Jumalaa kuin ihmisi\u00e4. Kun kirkkomme muuttuu yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6iseksi, joudumme toimimaan samoin senkin piiriss\u00e4: kirkossa mutta sis\u00e4isesti vapaana, itsen\u00e4isen\u00e4 ja raamatullisen uskon s\u00e4ilytt\u00e4en.<\/p>\n

Paavalin periaatteena oli julistaa ensin juutalaisille eli oman uskonnollisen viiteryhm\u00e4n j\u00e4senille synagogissa, ja sitten my\u00f6s \u2013 usein pois ajettuna \u2013 ei-juutalaisille. Toiseksi, Paavali perusti seurakuntia, jotka olivat uskovien hengellisi\u00e4 koteja sen ajan yhteiskunnallisen ja uskonnollisen maailman keskell\u00e4. El\u00e4v\u00e4t hengelliset kodit ovat suunnattoman t\u00e4rkeit\u00e4. Hilja Aaltosen sanoin: \u201dPysyk\u00e4\u00e4 l\u00e4hteell\u00e4\u201d<\/em>, iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteell\u00e4.<\/p>\n

Kun pid\u00e4mme uskomme H\u00e4neen ja Jumalan Sanaan, saamme kerran kuulla: \u201dTulkaa t\u00e4nne, te Is\u00e4ni siunaamat. Ottakaa vastaan perint\u00f6nne, valtakunta, joka on ollut valmistettuna teit\u00e4 varten maailman perustamisesta asti\u201d <\/em>(Matt 25:34).<\/p>\n

 <\/p>\n

Kreikkalaisuuden vaikutus<\/em><\/strong><\/p>\n

Rooman laki oli Paavalin ajan oikeudellinen ja sotilaallinen j\u00e4rjestys. Kreikkalainen filosofia ja kulttuuri olivat tuon ajan ajattelun ja el\u00e4m\u00e4n ihanne. N\u00e4m\u00e4 vaikutteet olivat Paavalin kotiseudulla l\u00e4sn\u00e4. Israelissakin valistuneet ihmiset ihannoivat niit\u00e4 ja sen ihanteen mukaisia rakennuksia nousi monin paikoin, urheilukilpailuja j\u00e4rjestettiin ja lopulta kreikkalainen filosofia tunkeutui kirkonkin ajattelijoiden n\u00e4kemyksiin niin, ett\u00e4 kristillinen usko h\u00e4m\u00e4rtyi ja muuttui niin monimutkaiseksi pohdinnaksi, ett\u00e4 siit\u00e4 tuli vain oppineiden saivartelua.<\/p>\n

Paavali tunsi paljon kreikkalaista ajattelua, kulttuuria ja uskonnollisuutta. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 fariseuksena h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti vastusti ankarasti kreikkalaisuuden vaikutuksia Israelissa. Apostolina Paavali osoitti tuntevansa kreikkalaisuuden ja osin sit\u00e4 siteerasikin, mutta aina kristillisess\u00e4 viitekehyksess\u00e4 ja merkityksess\u00e4. H\u00e4n otti my\u00f6s esimerkkej\u00e4 urheilukilpailuista. Oli siis hyv\u00e4 tuntea oman aikansa henkinen ilmapiiri \u2013 mutta suhtautua siihen harkitsevasti ja kriittisesti \u2013sek\u00e4 peilata sit\u00e4 kristilliseen uskoon. N\u00e4in Paavali saattoi julistusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kosketuspintoja aikansa ei-juutalaisiin ihmisiin ja jopa perustella Raamatun opetuksia.<\/p>\n

Nykyisess\u00e4 ajassamme kreikkalainen viisaus pukeutuu usein tieteen muotoihin ja kaavoihin. Se voi innoittaa tarkkaan ja hyv\u00e4\u00e4n luonnontieteelliseen tutkimukseen, mutta se voi my\u00f6s johtaa liberaaliin itsepetokseen, jossa maailma suljetaan sen Luojalta ja kaikki v\u00e4kisin selitet\u00e4\u00e4n ihmisest\u00e4 k\u00e4sin. Raamatuntulkinnassa se on johtanut kristillisen uskon kielt\u00e4miseen niin Kristuksen persoonan ja sovitusty\u00f6n kuin kristillisen moraalin kohdalla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jumalan Sanan ehdottomuus ja luotettavuus<\/em><\/strong><\/p>\n

Vaikka Paavali tunsi kreikkalaisen ajattelun, h\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pit\u00e4ytyi Jumalan todellisuuteen ja ilmoitukseen. Farisealaisuudessa Jumalan Sanan korvasi perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka keskittyiv\u00e4t ihmiseen ja tekoihin. K\u00e4\u00e4ntymyksens\u00e4 my\u00f6t\u00e4 Paavali l\u00f6ysi Jumalan ja armon Kristuksessa, sek\u00e4 Jumalan Sanan t\u00e4rkeyden. Sen vuoksi Paavali kehotti nuorta Timoteusta sanoen: \u201dPysy sin\u00e4 siin\u00e4, mink\u00e4 olet oppinut ja mist\u00e4 olet varma. Sin\u00e4 tunnet jo lapsuudestasi asti pyh\u00e4t Kirjoitukset, jotka voivat tehd\u00e4 sinut viisaaksi, niin ett\u00e4 pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta ja on hy\u00f6dyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa\u201d <\/em>(2 Tim 3:14-16).<\/p>\n

Raamatun tulkinta ei ole vain makuasia \u2013 se on pelastuksen asia. Tunne pyh\u00e4t Kirjoitukset, niin ett\u00e4 pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jumalan Sana synnytt\u00e4\u00e4 pelastavan uskon ja johtaa kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjanoppineet ja fariseukset<\/em><\/strong><\/p>\n

Tuon ajan kirjanoppineet<\/em> olivat ammattiryhm\u00e4, joka syntyi pakkosiirtolaisuudessa. Temppeli oli tuhottu eik\u00e4 pappeja en\u00e4\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 tarvittu tuohon aikaan. Pappien opetusteht\u00e4v\u00e4n korvasivat n\u00e4m\u00e4 kirjanoppineet, jotka perehtyiv\u00e4t juutalaisiin Kirjoituksiin, opettivat niit\u00e4 ja toimivat my\u00f6s tuomareina. Pappeus elpyi toisen temppelin my\u00f6t\u00e4 mutta ei noussut entiseen arvoonsa.<\/p>\n

Fariseukset<\/em> olivat usein kirjanoppineita ja edustivat lain ankarinta tulkintaa. Heid\u00e4n uskonnollinen puolueensa syntyi makkabealaisajan hiipuessa ja kreikkalaisuudessa vahvistuessa. Sana fariseus tarkoittaa \u201derist\u00e4ytymist\u00e4\u201d. He halusivat varjella juutalaista puhdasoppineisuutta. T\u00e4t\u00e4 he halusivat edist\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja rakentamalla ns. lain aitausta, jonka pikkutarkoilla s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4 ja ohjeilla haluttiin varmistaa, ett\u00e4 lakia ei edes vahingossa rikottaisi. T\u00e4m\u00e4 johti moniin v\u00e4\u00e4ristymiin, keskittymiseen ep\u00e4olennaisiin seikkoihin, kummallisiin puhtaus ja saastaisuus s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin ja hengelliseen ylpeyteen ja teatteriin. Fariseuksia oli suhteellisen v\u00e4h\u00e4n, kenties noin 6000, mutta heid\u00e4n arvostuksensa oli korkea kansan keskuudessa. Farisealaisuuden sis\u00e4ll\u00e4kin oli eri suuntia, lievempi Hillelin ja ankarampi Shammain koulukunta. Farisealaisuuden jatkajia ovat nyky\u00e4\u00e4n ortodoksijuutalaiset. Paavali kasvoi hilleli\u00e4isest\u00e4 farisealaisuudesta tiukempaan shammailaiseen farisealaisuuteen ja viel\u00e4 siit\u00e4kin jyrkemm\u00e4ksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uskonnollisuus ja uskonnottomuus<\/em><\/strong><\/p>\n

Vaikka Paavalin ajassa vaikutti roomalaisuus ja kreikkalaisuus, ajan henki oli voimakkaan uskonnollinen. Se oli avoimesti ja kaikkialla esill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on selkein ero meid\u00e4n aikaamme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaissa. Yhteiskunta on maallistunut ja uskonnosta on tehty yksityisasia. Uskonnollisuus on silti yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4, mutta sen muodot ovat muuttuneet yksil\u00f6llisiksi ja peitellyiksi. Mutta meid\u00e4n tarvitsee vain raaputtaa pintaa. Viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin ihmisen peruskysymykset ovat samat: miksi el\u00e4n, mit\u00e4 on kuolema, onko Jumalaa, millainen h\u00e4n on, voinko saada anteeksi? Viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin evankeliumi on ainoa t\u00e4ydellinen vastaus, joka antaa rauhan ja levon syd\u00e4meen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Juutalaisen pojan kasvun tie ja vaiheet<\/strong><\/p>\n

Juutalainen poika k\u00e4y l\u00e4pi monia kasvatuksellisia ja koulutuksellisia vaiheita: Poikien kasvatuksen p\u00e4\u00e4vastuu oli is\u00e4ll\u00e4, joka opetti m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt rukoukset, osan Psalmeista ja muita tekstej\u00e4. Poikia l\u00e4hetettiin synagogaan kanttorin oppilaaksi. Siell\u00e4 he oppivat Kirjoitusten tekstej\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. He olivat \u201dsynagogan pikkulapsia<\/em><\/strong>\u201d.<\/p>\n

Kymmenvuotiaana<\/em><\/strong> poikia alettiin perehdytt\u00e4\u00e4 suulliseen lakiin ja ns. lain aitaukseen, perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin, joilla haluttiin varmistaa, ett\u00e4 lakia ei rikottaisi vahingossakaan. Paavali sai t\u00e4llaisen kasvatuksen, jopa \u201dlain ankarimman tulkinnan\u201d mukaan kuten h\u00e4n itse sanoi. Mahdollisesti Paavali omaksui ep\u00e4toivoisen t\u00e4ydellisyyden mallin, jota h\u00e4n lopulta ei koskaan kyennyt t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se osaltaan johti Paavalin lopulta syv\u00e4\u00e4n itsevihaan, mik\u00e4 purkautui vihana kristittyj\u00e4 vastaan. Luther ja monet muut kilvoittelijat joutuivat samaan ansaan, ep\u00e4toivoiseen omavanhurskauden yritykseen. Saman ongelman kanssa kamppailee jokainen ihminen \u2013 kunnes l\u00f6yt\u00e4\u00e4 armon ja pelastuksen Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Paavali l\u00e4hettiin lis\u00e4oppiin Jerusalemiin kenties noin 15-vuotiaana<\/em><\/strong>. Siell\u00e4 rabbi Gamaliel piti 500 oppilaan koulua. H\u00e4net mainitaan Apostolien teoissa nimelt\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin maltillisena, viisaana ja sovittelevana. Taustahahmona oli isois\u00e4, kuuluisa rabbi Hillel, joka edusti farisealaisuuden lievemp\u00e4\u00e4 suuntaa. Ilmeisesti Paavali ei lopulta tyytynyt t\u00e4h\u00e4n vaan omaksui paljon tiukemman linjan, jota edusti rabbi Shammai. Paavali itse kuvasi ajatteluaan ja kehittymist\u00e4\u00e4n n\u00e4in: \u201dEdistyin juutalaisuudessa pitemm\u00e4lle kuin monet samanik\u00e4iset heimossani ja ylen innokkaasti kiivailin isieni perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puolesta. Elin ankarimman lahkon mukaan fariseuksena.\u201d<\/em> (Gal 1:14). Lopulta h\u00e4n meni viel\u00e4 pitemm\u00e4lle kuin Shammai opetti.<\/p>\n

Paavali kohtasi kovia vaatimuksia. Kenties h\u00e4n kantoi jo kodistaan vaatimusten taakkaa. H\u00e4n kuului Benjamin sukukuntaan ja sai sen maineikkaan, tosin ep\u00e4onnistuneen kuninkaan nimen \u201dSaul \/ Saulus<\/em>\u201d. Paavaliksi h\u00e4nt\u00e4 kutsutaan vasta k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeen. Saul-kuningas oli muita p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pitempi. Paavalistakin piti tulla sellainen. Kuitenkin varhainen kristillinen l\u00e4hde kuvaa Paavalia seuraavasti: \u201dH\u00e4n oli pienikokoinen, p\u00e4\u00e4laeltaan kaljuuntunut, v\u00e4\u00e4r\u00e4s\u00e4\u00e4rinen, mutta ruumiiltaan hyv\u00e4kuntoisen n\u00e4k\u00f6inen; h\u00e4nen kulmakarvansa olivat yhteen kasvaneet ja h\u00e4n oli ky\u00f6mynen\u00e4inen\u201d<\/em>. Nimi Paulus<\/em>, Paavali tarkoitti pient\u00e4, pikkuista, mik\u00e4 kuvasti h\u00e4nen todellista olemustaan.<\/p>\n

Paavalin, siis Sauluksen olemus olikin kaikkea muuta kuin nimi edellytti. Nimi kuvasti vahvasti vanhempien toiveita. Kenties odotukset ja vaatimukset olivat niin suuria, ett\u00e4 h\u00e4n piiskasi itse\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti eteenp\u00e4in. Samalla sis\u00e4inen ristiriita todellisuuden ja odotusten kanssa kasvoi kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, mik\u00e4 johti vihaan. T\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 joudumme kysym\u00e4\u00e4n: Miten me kasvatamme omia lapsiamme? Mink\u00e4laisia vaatimuksia olemme heille asettaneet? Kokevatko he olevansa rakastettuja ja hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 sellaisina kuin he ovat? Ent\u00e4 kannammeko me itse t\u00e4llaisia taakkoja omasta lapsuudestamme? Miten niit\u00e4 voisi purkaa ja kevent\u00e4\u00e4?<\/p>\n

 <\/p>\n

Juutalaisesta nuorukaisesta sanotaan: \u201d20-vuotiaana h\u00e4n on valmis sotaan\u201d.<\/em><\/strong> Saulus otti t\u00e4m\u00e4nkin hyvin kirjaimellisesti.<\/p>\n

Elettiin vaiheita, jolloin Kristus oli voimakkaasti h\u00e4mment\u00e4nyt ja kuohuttanut juutalaista yhteiskuntaa. H\u00e4net oli naulittu ristille, mutta jotkut v\u00e4ittiv\u00e4t h\u00e4nen nousseen kuolleista. Alkuseurakunta alkoi kasvaa voimakkaasti ja apostoleja kuulusteltiin ja kiellettiin julistamasta. \u201dMutta he eiv\u00e4t lakanneet vaan opettivat joka p\u00e4iv\u00e4 pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Jeesuksesta\u201d <\/em>(Apt 5:42).<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johti yh\u00e4 uusiin yhteenottoihin ja v\u00e4ittelyihin. Ensimm\u00e4inen diakoni Stefanus kohtasi marttyyrikuoleman (Apt 6-7 luvut): \u201dNiin he ajoivat h\u00e4net ulos kaupungista ja kivittiv\u00e4t h\u00e4net, ja todistajat riisuivat viittansa Saulus<\/u>-nimisen nuoren miehen jalkoihin. Kun he kivittiv\u00e4t Stefanusta, t\u00e4m\u00e4 rukoili: Herra Jeesus, ota minun henkeni. Lyyhistyen polvilleen h\u00e4n huusi kovalla \u00e4\u00e4nell\u00e4: Herra, \u00e4l\u00e4 lue heille syyksi t\u00e4t\u00e4 synti\u00e4! Sen sanottuaan h\u00e4n nukkui pois\u201d <\/em>(Apt 7:59-60).<\/p>\n

Vastakkain olivat Saulus ja Stefanus, vihan lapsi ja rakkauden lapsi. Saulus \/ Paavali oli tuolloin noin 28-vuotias. \u201dMy\u00f6s Saulus hyv\u00e4ksyi Stefanuksen surmaamisen. Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhkesi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan\u2026 Saulus raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon, raastoi ulos miehi\u00e4 ja naisia ja toimitti heid\u00e4t vankilaan\u201d <\/em>(8:1,3).<\/p>\n

 <\/p>\n

Juutalainen mies on \u201d30-vuotiaana v\u00e4kevimmill\u00e4\u00e4n\u201d. <\/em><\/strong>Tuossa i\u00e4ss\u00e4 Saulin toiminta oli rajuimmillaan. Mutta Jumala k\u00e4\u00e4nsi t\u00e4m\u00e4nkin kauheuden evankeliumin voittokuluksi: \u201dNe, jotka n\u00e4in olivat hajaantuneet, kulkivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa\u201d <\/em>(8:4).<\/p>\n

My\u00f6s Damaskokseen syntyi vahva kristillinen seurakunta, josta Saulus kuuli: \u201dSaulus puhkui yh\u00e4 uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia kohtaan. H\u00e4n meni ylipapin luo ja pyysi t\u00e4lt\u00e4 kirjett\u00e4 Damaskoksen synagogille\u201d <\/em>(9:1-2), jotta voisi vangita kaikki \u201dsen tien vaeltajat\u201d.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 fanaattisuudessa Saul koki \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kriisin. Saulin kasvua Paavaliksi ja apostoliksi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n seuraavassa opetuksessa, osa II.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

PAAVALI \u2013 fariseuksesta apostoliksi, osa I Apostoli Paavali sai Jumalalta hyvin merkitt\u00e4v\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n: h\u00e4nen tuli julistaa evankeliumia ei-juutalaisille ja perustaa seurakuntia heid\u00e4n keskuuteensa. T\u00e4m\u00e4n ohella Paavali kirjoitti toistakymment\u00e4 kirjett\u00e4, jotka on talletettu Uuden testamentin sivuille. Paavali tunsi eritt\u00e4in hyvin Vanhan testamentin, vaikka osittain tulkitsikin sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, juutalaisten traditioiden mukaisesti. Kohdattuaan Kristuksen ja saatuaan Pyh\u00e4n Hengen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-235","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/235","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=235"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/235\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=235"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}