{"id":233,"date":"2015-09-10T07:41:41","date_gmt":"2015-09-10T07:41:41","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=233"},"modified":"2015-09-10T07:41:41","modified_gmt":"2015-09-10T07:41:41","slug":"apostolien-teot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=233","title":{"rendered":"L\u00e4hetysk\u00e4sky ja Apostolien tekojen alku"},"content":{"rendered":"<p><strong>L\u00c4HETYSK\u00c4SKY JA APOSTOLIEN TEKOJEN ALKU<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Markuksen evankeliumikirja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kohdassa \u201dEvankeliumit\u201d. Evankeliumin ytimess\u00e4 on hyv\u00e4 sanoma Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka on ristiinnaulittu syntiemme sovitukseksi ja joka on noussut kuolleista antaakseen meille iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. El\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kuolemallaan ja yl\u00f6snousemuksellaan Jeesus voitti synnin, kuoleman ja pahan vallat. H\u00e4n ratkaisi ihmisyyden syvimm\u00e4t ongelmat ja avasi yhteyden Luojaamme. Evankeliumi on suuri ilosanoma t\u00e4st\u00e4 voitosta. Evankeliumi, Jeesus Kristus antaa jokaiselle siihen turvautuvalle el\u00e4m\u00e4n, rakkauden, uskon ja toivon. T\u00e4t\u00e4 voitonsanomaa Jeesus l\u00e4hetti seuraajansa julistamaan antaessaan l\u00e4hetysk\u00e4skyn.<\/p>\n<p>Kukin evankeliumikirja (Matteus, Markus, Luukas ja Johannes) p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t omalla tavallaan l\u00e4hetysk\u00e4skyyn. Siit\u00e4 alkoi kristillisen uskon voittokulku l\u00e4pi ajan ja historian kaikkeen maailmaan. T\u00e4m\u00e4n voittokulun ensiaskeleita Jerusalemista Roomaan kuvaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukkaan kirjoittama Apostolien teot. Evankeliumin voittokulku ei kuitenkaan tapahtunut maallisessa riemusaatossa vaan monien ahdinkojen, vainojen ja jopa marttyyriuden kautta.<\/p>\n<p><strong><em>Seuraava opetusteksti on p\u00e4\u00e4osin<\/em><\/strong> <strong><em>pastori Jarmo M\u00e4ki-Mikolan kirjoittama.<\/em><\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>I L\u00c4HTEK\u00c4\u00c4 KAIKKEEN MAAILMAAN! (Mark 16:14-20)<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Markuksen evankeliumin loppujakeet 16:9-20 puuttuvat joistakin vanhemmista tekstikopioista. Niist\u00e4 on k\u00e4yty keskustelua, olivatko ne lainkaan alun perin mukana evankeliumikirjassa. Joka tapauksessa tuo jakso on yhdenmukainen Matteuksen ja Luukkaan kerronnan kanssa. Sen my\u00f6t\u00e4 teksti\u00e4 on pidetty luontevana osana evankeliumikirjaa ja se nauttii t\u00e4ysivaltaisesti Raamatun arvovallasta. Ilman t\u00e4t\u00e4 loppujaksoa evankeliumikirja loppuisi kummallisesti kesken.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Opetuslapset\u2026<\/strong><\/p>\n<p><em>Viimein Jeesus ilmestyi my\u00f6s yhdelletoista opetuslapselle heid\u00e4n ollessaan aterialla. H\u00e4n moitti heid\u00e4n ep\u00e4uskoaan ja heid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 kovuutta, kun he eiv\u00e4t olleet uskoneet niit\u00e4, jotka olivat n\u00e4hneet h\u00e4net kuolleista nousseena. <\/em>(jae 14)<\/p>\n<p>Opetuslapset olivat olleet kolme vuotta Jeesuksen el\u00e4m\u00e4nkoulussa. He olivat n\u00e4hneet ja kokeneet monenlaista. Opetuslapset olivat saaneet jo viestej\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta, mutta olivat ep\u00e4uskoisia ja heid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 oli kova. Hoosianna oli huudettu, mutta sitten oli juostu karkuun. Opetuslasten maailma oli romahtanut, kun heid\u00e4n opettajansa oli vangittu. Joukko oli alkanut hajaantua: Pietari oli kielt\u00e4nyt Jeesuksen, Tuomas kovettanut syd\u00e4mens\u00e4. Mutta oli toisenlaisiakin tapauksia: Emmauksen tien opetuslapset olivat intoa t\u00e4ynn\u00e4 ja Magdalan Mariakin uskoi yl\u00f6snousemukseen.<\/p>\n<p>Aidon uskon syntyminen on aina Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6. Jeesus opetti Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6st\u00e4 n\u00e4in: <em>\u201dMutta menty\u00e4ni pois min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n h\u00e4net (Pyh\u00e4n Hengen) luoksenne, ja h\u00e4n tulee ja paljastaa, ett\u00e4 maailma on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, h\u00e4n paljastaa, mit\u00e4 on synti, mit\u00e4 vanhurskaus ja mit\u00e4 tuomio. Synti on siin\u00e4, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t usko minuun\u201d<\/em> (Joh 16:7-9).<\/p>\n<p>Miten on meid\u00e4n laitamme, joutuuko Jeesus moittimaan meit\u00e4 ep\u00e4uskosta ja syd\u00e4men kovuudesta. Helposti n\u00e4m\u00e4 synnit j\u00e4\u00e4v\u00e4t meilt\u00e4 huomaamatta, kun kiinnit\u00e4mme huomion vain ulkoisen el\u00e4m\u00e4n asioihi. Kuitenkin sisimm\u00e4st\u00e4 l\u00e4htee el\u00e4m\u00e4, sill\u00e4 syd\u00e4men uskosta ja ep\u00e4uskosta kaikki on kiinni. Kuunnellaan tarkoin, kun Jeesus nuhtelee meit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 asioista. Jeesus nuhtelee aiheesta, mutta h\u00e4nen tarkoituksensa on auttaa ihmisi\u00e4 uskomaan, luottamaan h\u00e4neen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hetysk\u00e4sky<\/strong><\/p>\n<p><em>Jeesus sanoi heille: Menk\u00e4\u00e4 kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. <\/em>(jae 15)<\/p>\n<p>Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 juuri ep\u00e4uskoisille ja kovasyd\u00e4misille uskotaan evankeliumin julistaminen. Jeesus puhui opetuslapsijoukolle, joka kamppaili ep\u00e4uskon ja kovuuden kanssa. K\u00e4sky\u00e4 ei annettu valmiille ja t\u00e4ydellisten joukolle. T\u00e4m\u00e4 lohduttaa ja rohkaisee meit\u00e4kin, sill\u00e4 Jumala voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 perinpohjaisesta heikkoudestamme huolimatta. L\u00e4hetysk\u00e4sky annettiin juuri sellaisille ihmisille kuin me olemme. Apostoli Paavali kuvasi samaa todellisuutta n\u00e4in: <em>\u201dT\u00e4m\u00e4 aarre on meill\u00e4 saviastioissa, jotta n\u00e4ht\u00e4isiin tuon valtavan voiman olevan per\u00e4isin Jumalasta eik\u00e4 meist\u00e4 itsest\u00e4mme\u201d<\/em> (2 Kor 4:7).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Julistakaa!<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Alkutekstiss\u00e4 p\u00e4\u00e4paino on julistamisella, ei menemisell\u00e4. Tietysti julistamisen edellytys on meneminen arkiel\u00e4m\u00e4n ja ihmisten keskelle, l\u00e4helle ja kauas. Teksti voitaisiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4: <em>\u201dMennen kaikkialle maailmaan JULISTAKAA\u201d.<\/em> Kristittyin\u00e4 saamme tehd\u00e4 rakkauden tekoja, mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kertoa syntisten Vapahtajasta. Pyh\u00e4 Henki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julistettua Sanaa ja liitt\u00e4\u00e4 siihen voimansa. Me saamme kertoa Jeesuksesta omin sanoin juuri oman kokemuksemme valossa, toki raamatullisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 kiinni pit\u00e4en.<\/p>\n<p>L\u00e4hes 2000 vuotta on kulunut l\u00e4hetysk\u00e4skyn antamisesta. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 on t\u00e4ytetty menestyksekk\u00e4\u00e4sti mutta sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 suoritettu loppuun asti. L\u00e4hetysk\u00e4sky\u00e4 ei ole viel\u00e4 peruutettu. Se on edelleen voimassa, vaikka moni sit\u00e4 vastustaa. Viel\u00e4 on heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole edes kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kuulleet sanomaa Jeesuksesta. L\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 toimimaan ja julistamaan evankeliumia siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 lainkaan kuultu tai miss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n kristittyj\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kaikkialle maailmaan!<\/em><\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4hetysk\u00e4sky on rajaton ja se valtuuttaa menem\u00e4\u00e4n kaikkialle maailmaan jokaisen ihmisen, heimon, kansan, kulttuurin, kieliryhm\u00e4n, v\u00e4hemmist\u00f6n ja enemmist\u00f6n luokse. Eik\u00e4 ainoastaan sinne, minne on helppo menn\u00e4. Monet haluavat pystytt\u00e4\u00e4 esteit\u00e4 ja rajoja evankeliumille mutta ne ovat aina kierrett\u00e4viss\u00e4 ja kumottavissa ajan saatossa. Esimerkiksi Neuvostoliittoon salakuljetettiin Raamattuja ja siell\u00e4 olevaa kristillist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tuettiin monin tavoin. Rautaesirippu ei ollut lopullisena esteen\u00e4. Muslimity\u00f6ss\u00e4 islaminuskoisten keskuudessa on vain v\u00e4h\u00e4n l\u00e4hetyssaarnaajia. Siell\u00e4 moni toimiikin ns. teltantekij\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 harjoittaen omaa siviiliammattiansa ja sen my\u00f6t\u00e4 luoden ihmissuhteita ja v\u00e4litt\u00e4en evankeliumia hyvin henkil\u00f6kohtaisesti. Toinen, paljon laaja-alaisempi tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 internetti\u00e4, satelliittitelevisiota, radiota ja painotuotteita. Niiden kautta on mahdollista tavoittaa miljoonia muslimeja hyvin suljetuillakin alueilla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Yhteinen perusteht\u00e4v\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4hetysty\u00f6 on kristillisen kirkon perusteht\u00e4v\u00e4. Niinp\u00e4 voidaan sanoa yhdess\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 kirkon, seurakunnan ja her\u00e4tysliikkeen el\u00e4vyyden mittari on siin\u00e4, miten se tekee l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4. El\u00e4vyytt\u00e4 ei l\u00f6ydy kauniista ja komeasta kirkkorakennuksesta tai hyvist\u00e4 tilastoista, vaikka niill\u00e4 on ty\u00f6ss\u00e4 oma paikkansa. T\u00e4rkeint\u00e4 on uskoa evankeliumiin ja olla iloiten mukana l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>L\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 p\u00e4tee kolmen \u201d\u00e4rr\u00e4n\u201d (R) ohjelma<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>Rakkaus<\/u>: Mit\u00e4 konkreettista me voisimme tehd\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6n hyv\u00e4ksi? Rakkautta emme voi pakottaa itsest\u00e4mme esiin. Se ei synny k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4. <em>\u201dJumala on vuodattanut rakkautensa meid\u00e4n syd\u00e4miimme antamalla meille Pyh\u00e4n Hengen\u201d <\/em>(Room 5:6<em>). <\/em><\/li>\n<li><u>Rukous<\/u>: Juuri rukoukseen kehottavat monet Raamatun kohdat: <em>\u201dPyyd\u00e4n teit\u00e4, veljet, tukemaan minua taistelussani. Rukoilkaa Jumalaa puolestani.\u201d <\/em>(Room 15:30). <em>\u201dKuinka kukaan voi julistaa, ellei h\u00e4nt\u00e4 ole l\u00e4hetetty\u201d <\/em>(Room 10: 15). Rukoile, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isit oman paikkasi l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n\u00e4. Rukoile, ett\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6 menee eteenp\u00e4in.<\/li>\n<li><u>Raha<\/u>: L\u00e4hetysty\u00f6 vaatii rahaa. Kristittyj\u00e4 kehotetaan antamaan varoja l\u00e4himm\u00e4isty\u00f6h\u00f6n, seurakunnan toimintoihin ja l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n. Kaikki, mit\u00e4 meill\u00e4 on, on Jumalalta saatua lahjaa. T\u00e4st\u00e4 lahjasta meid\u00e4n tulee antaa \u201dkymmenykset\u201d ja \u201dannit ja lahjat\u201d hyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n el\u00e4m\u00e4n puolesta. Se on etuoikeutemme, joka tuo iloa, tarkoitusta ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on antaa harkiten juuri sellaiseen ty\u00f6h\u00f6n, jossa tarkoitus toteutuu t\u00e4sm\u00e4llisesti.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 evankeliumi!<\/em><\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4 Jeesus k\u00e4skee julistamaan nimenomaan evankeliumia, joka on kristillisen uskon luovuttamaton ydin. Evankeliumi tarkoitti alun perin taistelukent\u00e4lt\u00e4 tuotua voiton sanomaa, hyv\u00e4\u00e4 sanomaa, ilosanomaa. My\u00f6s Rooman keisarien julistukset kantoivat nime\u00e4 evankeliumi. Mutta mit\u00e4 tarkoittaa kristillinen evankeliumi? Evankeliumin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on kuvattu seuraavasti:<\/p>\n<ul>\n<li><em>\u201dPaavali, Kristuksen Jeesuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi ja valittu julistamaan Jumalan evankeliumia, tervehtii kaikkia\u2026 Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edelt\u00e4p\u00e4in luvannut pyhiss\u00e4 kirjoituksissa, on sanoma h\u00e4nen Pojastaan. Inhimillisen syntyper\u00e4ns\u00e4 puolelta h\u00e4n oli Daavidin j\u00e4lkel\u00e4inen; pyhyyden Hengen puolelta h\u00e4n oli Jumalan Poika, jolla on valta, yl\u00f6snousemuksessa t\u00e4h\u00e4n asemaan asetettu. H\u00e4n on Jeesus Kristus, meid\u00e4n Herramme, ja h\u00e4nelt\u00e4 min\u00e4 olen saanut armon ja apostolinviran, jotta h\u00e4nen nimens\u00e4 kunniaksi johtaisin ihmisi\u00e4 kaikista kansoista uskonkuuliaisuuteen.\u201d<\/em> (Room 1:1-5.)<\/li>\n<li><em>\u201dVeljet, min\u00e4 palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pid\u00e4tte siit\u00e4 kiinni, ja sen avulla te my\u00f6s pelastutte, jos s\u00e4ilyt\u00e4tte sen sellaisena kuin min\u00e4 sen julistin: \u2026 Kristus kuoli meid\u00e4n syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, h\u00e4net haudattiin, h\u00e4net her\u00e4tettiin kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, niin kuin oli kirjoitettu, ja h\u00e4n ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.\u201d<\/em> (1 Kor 15:1-5)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Evankeliumi kertoo meille Jumal-ihmisest\u00e4, Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, joka ristiinnaulittiin syntiemme t\u00e4hden ja jonka Jumala her\u00e4tti kuolleista ja joka hallitsee Is\u00e4n kanssa. Ilosanoma on siin\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Jeesuksen kautta Jumala antaa meille syntimme anteeksi, ottaa lapsekseen, antaa tarkoituksen ja ikuisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Usko ja kaste!<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.<\/em> (jae 16)<\/p>\n<p>Markuksen evankeliumin kastetta k\u00e4sittelev\u00e4 kohta on her\u00e4tt\u00e4nyt vilkasta keskustelua luterilaisten ja helluntailaisten v\u00e4lill\u00e4. Helluntailaiset ovat korostaneet, ett\u00e4 &#8220;<em>joka uskoo ja kastetaan<\/em>&#8221; tarkoittaa aikaj\u00e4rjestyst\u00e4: ensin usko, vasta sitten kaste. T\u00e4h\u00e4n on todettava, ett\u00e4 Matteuksen evankeliumissa j\u00e4rjestys on p\u00e4invastainen: kaikki kansat tuli tehd\u00e4 opetuslapsiksi &#8220;kastamalla ja opettamalla&#8221;.<\/p>\n<p>Kyse ei ole asioiden j\u00e4rjestyksest\u00e4 vaan pelastuksen edellytyksist\u00e4. Evankeliumi otetaan vastaan 1) uskomalla ja 2) tulemalla kastetuksi. Jumala ei kiell\u00e4 pelastuksen lahjoja \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4rjestyksen\u201d t\u00e4hden vaan edellytysten puutteen t\u00e4hden. \u201dOn pelastuva\u201d viittaa tulevan ajan tapahtumaan ja merkitsee pelastumista Jumalan vihalta ja tuomiolta. Tessalonikan kristityist\u00e4 todetaan: <em>\u201dTe hylk\u00e4sitte v\u00e4\u00e4r\u00e4t jumalat ja k\u00e4\u00e4nnyitte palvelemaan el\u00e4v\u00e4\u00e4 Jumalaa ja odottamaan taivaasta h\u00e4nen Poikaansa, jonka h\u00e4n her\u00e4tti kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meid\u00e4t tulevalta vihalta\u201d<\/em> (1 Tess 1:9,10).<\/p>\n<p>Uskomme kohteena on evankeliumi, Kristus Jeesus ja syntien anteeksiantamus h\u00e4ness\u00e4. Kaste ja usko kuuluvat yhteen eik\u00e4 niit\u00e4 voi erottaa toisistaan: kaste my\u00f6t\u00e4vaikuttaa uskon ja usko tarttuu kasteen lahjoihin. Evankeliumin julistamiseen liittyy my\u00f6s k\u00e4\u00e4nteinen puolensa: joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Jolle evankeliumi ei kelpaa, joutuu kadotukseen. Kristillisess\u00e4 julistuksessa tulee aina pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 taivaan ja helvetin todellisuus. Silti p\u00e4\u00e4painon tulee olla evankeliumin julistamisessa ja syntien anteeksiantamuksen esill\u00e4 pit\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4 Jeesus kiteytt\u00e4\u00e4 pelastuksen tien ja sen, kuka pelastuu. On kyse pelastumisesta ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, taivaaseen. Kuuntele ja lue tarkkaan n\u00e4m\u00e4 sanat. N\u00e4in opit yksinkertaisen pelastuksen tien. Kastettu ja uskova pelastuu. Kaste lienee jo kohdallasi j\u00e4rjestyksess\u00e4. Sit\u00e4 ei tarvitse eik\u00e4 saa uusia. Yksi kaste riitt\u00e4\u00e4, mutta uudestaan uskomista tarvitaan. Usko tulee Sanan kuulemisesta. Siin\u00e4 istuessasi saat uskoa. Jumala synnytt\u00e4\u00e4 sinussa uskon. Enemp\u00e4\u00e4 ei Raamatun mukaan tarvita: <em>\u201dUsko Herraan Jeesukseen, niin sin\u00e4 pelastut.\u201d<\/em> (Apt 16); <em>\u201dKoska olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meill\u00e4 on rauha Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta\u201d <\/em>(Room 5).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Evankeliumia seuraavat tunnusmerkit!<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Ja niit\u00e4, jotka uskovat, seuraavat n\u00e4m\u00e4 tunnusmerkit: Minun nimiss\u00e4ni he ajavat pois pahoja henki\u00e4. He puhuvat vierailla kielill\u00e4. He tarttuvat k\u00e4sin k\u00e4\u00e4rmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkky\u00e4, se ei vahingoita heit\u00e4. He panevat k\u00e4tens\u00e4 sairaiden p\u00e4\u00e4lle, ja n\u00e4m\u00e4 paranevat.<\/em> (jakeet 17-18)<\/p>\n<p>Jeesus lupasi, ett\u00e4 merkit seuraavat niit\u00e4, jotka uskovat h\u00e4neen. Merkit ja ihmeet seurasivat apostoleja. T\u00e4yttyik\u00f6 Jeesuksen lupaus jo t\u00e4ll\u00e4 vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 niiden seurata uskovia viel\u00e4 nytkin? Luterilaisuudessa on suhtauduttu varovaisuudella merkkeihin ja ihmeisiin. Joskus on selitetty, ett\u00e4 lupaus liittyy vain apostoleihin ja alkukirkon aikaan. Toisaalta on julistajia ja kristillisi\u00e4 liikkeit\u00e4, joille n\u00e4m\u00e4 lupaukset ovat keskeinen osa kristillist\u00e4 julistusta. Ilman ihmeit\u00e4 ja merkkej\u00e4 ei ole oikeaa, voimallista kristillisyytt\u00e4. Ja on niit\u00e4kin joille evankeliumi on kaiken ydin mutta ihmeit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n luontevana osana hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Raamatun pohjalta on silti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4t ulkonaiset merkit eiv\u00e4t tee mit\u00e4 tahansa julistusta ja uskoa kristilliseksi. Sielunvihollinenkin voi niit\u00e4 j\u00e4ljitell\u00e4 ja ihminen voi teeskennell\u00e4 mm. kielill\u00e4 puhumista. Onneksi on paljon aitoakin Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Ihmeet liittyv\u00e4t l\u00e4hetysk\u00e4skyyn ja evankeliumin julistamiseen. \u00a0Sen vuoksi on perusteltua ajatella, ett\u00e4 niit\u00e4 esiintyy erityisesti evankeliumin tullessa uudelle alueelle, jossa hengellinen taistelu on kovinta. Armolahjoista ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 opettaa Paavali 1 Korinttilaiskirjeen 12-14 luvuissa.<\/p>\n<p>Jeesus lupaa, ett\u00e4 evankeliumin tunnusmerkit seuraavat h\u00e4neen uskovia. Kautta kirkon historian niit\u00e4 on ilmennytkin \u2013 ei aina ja kaikkialla, mutta todellisina kuitenkin:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Pahojen henkien ulosajaminen<\/em>. Jeesus ajoi toimintansa aikana ulos pahoja henki\u00e4. Suomessa pitk\u00e4 kristillinen vaikutus tuntuu eri tavalla kuin monessa ei-kristityss\u00e4 maassa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapaa harvoin pahojen henkien vallassa olevia ihmisi\u00e4, toistaiseksi. Samalla kun ihmiset irtautuvat kristinuskosta, uuspakanallisuus lis\u00e4\u00e4ntyy nopeasti.<\/li>\n<li><em>Kielill\u00e4puhuminen<\/em>. Lahja tuli esille helluntaina (Apt 2), Korneliuksen kodissa (Apt 10) ja Korintin seurakunnassa (1 Kor 12-14). Lahja on apuna rukouksessa, kun omat sanat loppuvat. Lahjan saaminen ei vaadi tietty\u00e4 hengellisyyden tasoa. Se on mahdollinen jokaiselle uskovalle, mutta silti eiv\u00e4t kaikki puhu kielill\u00e4. Paavali opettaa siit\u00e4 runsaasti 1 Kor 12, 14.<\/li>\n<li><em>K\u00e4\u00e4rmeitten nostaminen k\u00e4sin ja myrkyn juominen<\/em>. Apostoli Paavalia puri k\u00e4\u00e4rme Maltan saarella mutta h\u00e4n ei vahingoittunut (Apt 28:1-6).. Amerikassa oli lahko, joka nosteli k\u00e4sin k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4. Tappavan myrkyn juomisesta Uudessa testamentissa ei liene esimerkki\u00e4. Annettu lupaus puhuu varjeluksesta evankeliuminty\u00f6ss\u00e4. Sen tarkoitus ei ole yllytt\u00e4\u00e4 riskeihin. Kun saatana k\u00e4ski Jeesuksen hyp\u00e4t\u00e4 temppelinharjalta ja vetosi Sanan lupaukseen enkelisuojasta, Jeesus kielt\u00e4ytyi sanomalla \u201d\u00c4l\u00e4 kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.\u201d Jeesus tunsi Sanan syv\u00e4merkityksen, saatana mekaanisen pintatason.<\/li>\n<li><em>Sairaiden puolesta rukoileminen<\/em>. Pietari paransi ramman temppeliss\u00e4 (Apt 3) ja sai armon her\u00e4tt\u00e4\u00e4 jopa kuolleen (Apt 9). Sairaiden puolesta saa aina rukoilla, ei kuitenkaan vaatien Jumalalta mit\u00e4\u00e4n. <em>\u201dTapahtukoon sinun tahtosi niin maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuin taivaassa\u201d<\/em>, on hyv\u00e4 lis\u00e4 jokaiseen rukoukseen. \u00d6ljyll\u00e4 voitelemisesta sairaitten puolesta kertoo Jaakobin kirjeen 5 luku. Ihminen saa pyyt\u00e4\u00e4 paranemista, mutta Jumala p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Kyse ei ole automaatista.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Taivaallinen Jeesus ja maanp\u00e4\u00e4llinen seurakunta<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Kun Herra Jeesus oli puhunut heille t\u00e4m\u00e4n, h\u00e4net otettiin yl\u00f6s taivaaseen ja h\u00e4n istuutui Jumalan oikealle puolelle. Opetuslapset l\u00e4htiv\u00e4t matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heid\u00e4n kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeill\u00e4.<\/em> (jakeet 19-20)<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 jakso kertoo siit\u00e4, miten Jeesus otettiin taivaaseen ja istuu Is\u00e4n oikealle puolelle. Opetuslapset l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle ja veiv\u00e4t evankeliumin kaikkialle. Jeesuksen istuminen Is\u00e4n oikealla puolella oli juutalaisuuden valossa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kunnia. On vain yksi Jumala eik\u00e4 h\u00e4nen valtaistuintaan voinut kukaan jakaa eik\u00e4 yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n enkelill\u00e4 ollut oikeutta istua pyh\u00e4n Jumalan l\u00e4hell\u00e4. Ajattele, ett\u00e4 meid\u00e4n Vapahtajamme ja Puolustajamme on maksanut syntivelkamme omalla verell\u00e4\u00e4n ja saanut Is\u00e4lt\u00e4 kaiken vallan. Kun Kristus avaa oven, sit\u00e4 ei kukaan edest\u00e4mme sulje. Jos Kristus sulkee oven, sit\u00e4 ei kukaan ihmiselle voi en\u00e4\u00e4 avata. T\u00e4m\u00e4n vallan turvin opetuslapset l\u00e4htiv\u00e4t viem\u00e4\u00e4n evankeliumia jokaiselle luodulle. Se on Kristuksen seurakunnan perusteht\u00e4v\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Samalla tavalla kuin Herra oli apostolien kanssa, h\u00e4n on meid\u00e4nkin kanssa.<\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p><strong>II ALKUSEURAKUNNAN EL\u00c4M\u00c4 JA PYH\u00c4N HENGEN TY\u00d6<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Apostolien teot: 1 \u2013 7 luvut<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Apostolien teot niminen Uuden testamentin kirja on l\u00e4\u00e4k\u00e4ri <em>Luukkaan<\/em> kirjoittaman kaksoisteoksen j\u00e4lkimm\u00e4inen osa. Ensimm\u00e4inen osa on Luukkaan evankeliumi. Luukkaalla oli historioitsijan ty\u00f6ote. H\u00e4n kirjoitti huolellisesti turvautuen varmoihin l\u00e4hteisiin (Luuk 1: 1\u20134). \u00a0Apostolien tekoja voidaan sanoa ensimm\u00e4iseksi kirkkohistoriaksi, ja samalla se on l\u00e4hetyshistorian alku. Kirjan avainjakeena voidaan pit\u00e4\u00e4 <em>\u201dMutta te saatte voiman, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, Juudeassa, Samariassa ja maan \u00e4\u00e4riin saakka\u201d<\/em> (1:8). T\u00e4m\u00e4n marssij\u00e4rjestyksen mukaan kirja kuvaa evankeliumin etenemist\u00e4 ensin Jerusalemissa (juutalaisten parissa), sitten Samarian sekakansan (Apt 8) ja lopulta pakanoitten (ei-juutalaisten) pariin (Apt 10) aina Rooman kaupunkiin asti, joka oli maailman keskus.<\/p>\n<p>Apostolien teot kertoo itseasiassa, miten Herra Jeesus jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen kautta. Kirjan nimen\u00e4 voisikin olla Pyh\u00e4n Hengen teot. Sis\u00e4ll\u00f6llisesti se on historiallista kerrontaa, jota on hyv\u00e4 lukea yhdess\u00e4 muun Uuden testamentin opetuksen kanssa. Kirjan tapahtumat luovat pohjan Uuden testamentin kirjeille, jotka on osoitettu Apostolien teoissa mainituille uusille seurakunnille.<\/p>\n<p>Apostolien teot kertovat ainutlaatuisista tapahtumista kuten Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksesta ja kristillisen seurakunnan synnyst\u00e4, ensin Jerusalemissa ja pian monessa muussakin paikassa. Juuri Pyh\u00e4 Henki on apostolien moottori, joka kuljettaa evankeliumia eteenp\u00e4in Jeesuksen lupaamalla tavalla: <em>\u201dKun Totuuden Henki tulee, h\u00e4n johtaa teid\u00e4t tuntemaan koko totuuden. H\u00e4n ei n\u00e4et puhu omissa nimiss\u00e4\u00e4n, vaan puhuu sen, mink\u00e4 kuulee, ja ilmoittaa teille, mit\u00e4 on tuleva. H\u00e4n kirkastaa minut, sill\u00e4 sen mink\u00e4 h\u00e4n teille ilmoittaa, h\u00e4n saa minulta\u201d. <\/em>(Joh 16 13,14).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Hengen keskeinen rooli tulee esille mm. seuraavissa 1-7 lukujen jakeissa:<\/p>\n<p><em>1:2 Siihen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka, jona h\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen voimalla antoi apostoleille k\u00e4skyns\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>1:5 Teid\u00e4t kastetaan Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4,<\/em><\/p>\n<p><em>1:8 saatte voiman, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin<\/em><\/p>\n<p><em>1:16 sen kirjoitusten sanan oli k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 toteen, jonka Pyh\u00e4 Henki Daavidin suulla oli lausunut<\/em><\/p>\n<p><em>2:4 He tulivat t\u00e4yteen Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ja alkoivat puhua eri kielill\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 Pyh\u00e4 Henki antoi heille puhuttavaksi<\/em><\/p>\n<p><em>2:17 min\u00e4 vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin, palvelijoihini ja palvelijattariini (2:18)<\/em><\/p>\n<p><em>2:33 h\u00e4n on ottanut vastaan Is\u00e4n lupaaman Pyh\u00e4n Hengen lahjan (2:38)<\/em><\/p>\n<p><em>4:25 sin\u00e4 olet antanut Pyh\u00e4n Henkesi puhua palvelijasi Daavidin suulla<\/em><\/p>\n<p><em>4:31 he kaikki t\u00e4yttyiv\u00e4t Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.<\/em><\/p>\n<p><em>5:3 Miksi yritit pett\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4? Kuinka te ryhdyitte koettelemaan Herran Henke\u00e4? (5:9)<\/em><\/p>\n<p><em>5:32 Me olemme kaiken t\u00e4m\u00e4n todistajat, samoin Pyh\u00e4 Henki<\/em><\/p>\n<p><em>6:3 seitsem\u00e4n hyv\u00e4maineista miest\u00e4, jotka ovat Hengen ja viisauden t\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>6:5 he valitsivat Stefanoksen, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 uskoa ja Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>6:10 Mutta Hengen voimalla h\u00e4n puhui viisaasti<\/em><\/p>\n<p><em>7:51 aina te olette vastustamassa Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, niin kuin is\u00e4nne, niin my\u00f6s te<\/em><\/p>\n<p><em>7:55 Mutta Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 Stefanos nosti katseensa taivasta kohti<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Jeesus l\u00e4hetti seuraajansa julistamaan evankeliumia ja Jumalan valtakuntaa (Apt 1:1-3). Viel\u00e4 nytkin h\u00e4n joutui oikomaan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 odotuksia valtakunnan tulemisesta ja luonteesta. Israelin luvattu kulta-aika ja maailman herruus ei tulisi viel\u00e4. Kyseess\u00e4 olisi hengellinen valtakunta, joka tulisi ihmisten syd\u00e4miin evankeliumin kautta. Valtakunnan keskeinen ilmentym\u00e4 olisi uuden liiton universaali seurakunta, johon kuuluu ihmisi\u00e4 kaikista kansoista.<\/p>\n<p>Apostolien tekojen kohokohtia on luvatun Pyh\u00e4n Hengen vuodatus helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (2 luku). Jeesuksen seuraajat kuulivat kohahduksen, joka t\u00e4ytti koko sen talon, jossa he olivat. He n\u00e4kiv\u00e4t tulenlieskoja, kuin kieli\u00e4 (tulisia kieli\u00e4,) jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin p\u00e4\u00e4lle. He alkoivat puhua eri kielill\u00e4, mit\u00e4 Henki antoi puhuttavaksi. Kielill\u00e4puhuminen mahdollisti evankeliumin julistamisen kaikille niille, jotka olivat tulleet Jerusalemiin pyhiinvaellusmatkalla monista eri maista. He kuulivat, ymm\u00e4rsiv\u00e4t ja ottivat vastaan evankeliumin, jonka he veiv\u00e4t tuliaisena kotimaahansa. N\u00e4in syntyi monia seurakuntia, mm. Roomaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Hengen kastetta ja t\u00e4yteytt\u00e4 on kuvattu monin eri tavoin:<\/p>\n<p><em>1:5 Teid\u00e4t <u>kastetaan<\/u> Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4,<\/em><\/p>\n<p><em>1:8 saatte <u>voiman<\/u>, kun Pyh\u00e4 Henki tulee <u>teihin<\/u><\/em><em>, <\/em><\/p>\n<p><em>2:4 He tulivat <u>t\u00e4yteen<\/u> Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4<\/em><em>, <\/em><\/p>\n<p><em>2:17 min\u00e4 <u>vuodatan<\/u> Henkeni kaikkiin ihmisiin<\/em><em>, <\/em><em>palvelijoihini ja palvelijattariini (2:18)<\/em><\/p>\n<p><em>4:31 he kaikki <u>t\u00e4yttyiv\u00e4t<\/u> Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.<\/em><em>, <\/em><\/p>\n<p><em>6:3 seitsem\u00e4n hyv\u00e4maineista miest\u00e4, jotka ovat Hengen ja viisauden <u>t\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4<\/u><\/em><em>, <\/em><\/p>\n<p><em>6:5 he valitsivat Stefanoksen, joka oli <u>t\u00e4ynn\u00e4<\/u> uskoa ja Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4<\/em><em> (7:55)<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><u>Kastaminen Hengell\u00e4<\/u> oli kertakaikkinen tapahtuma ja sit\u00e4 ei voinut toistaa; <u>t\u00e4yttyminen<\/u> puolestaan oli jatkuvaa. \u00a0Pyh\u00e4n Hengen kaste on normaali, kaikkia kristittyj\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 tila, sill\u00e4 me olemme kaikki yhdess\u00e4 Hengess\u00e4 kastetut yhdeksi ruumiiksi (1 Kor 12:13, KR 38). Hengell\u00e4 kastaminen merkitsee Pyh\u00e4n Hengen saamista ja Kristukseen liitt\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 kukaan ei voi olla Kristuksen oma ilman Kristuksen Henke\u00e4 (Room 8:9). Vesikasteeseen on usein liitetty Hengell\u00e4 kastamisen elementti. Kasteen lahjat ovat syntien anteeksiantamus ja Pyh\u00e4n Hengen lahja (Apt 2:38).<\/p>\n<p>Jokaista kastettua uskovaa kehotetaan t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4 (Ef 5:18). Kyse on toisaalta jatkuvasta tapahtumasta, toisaalta siihen voi kuulua\u00a0yksitt\u00e4isi\u00e4, voimakkaitakin kokemuksia (4:31). T\u00e4llaiset kokemukset olivat todellisia tapahtumia, mutta ne eiv\u00e4t ole ehdottomia malleja. Vapaus vallitkoon. Kristillisess\u00e4 uskossa t\u00e4rkeint\u00e4 on keskitty\u00e4 Kristukseen, ei niink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isiin kokemuksiin. Kokemukset kyll\u00e4 vahvistavat eteenp\u00e4in mutta viime k\u00e4dess\u00e4 Sana on pett\u00e4m\u00e4t\u00f6n uskon ja el\u00e4m\u00e4n perusta. Aito Hengen t\u00e4yteys johtaa Kristus-keskeisyyteen, Sanan korostamiseen, kilvoitteluun armon varassa, n\u00f6yryyteen, aitouteen ja l\u00e4himm\u00e4isen rakkauteen. (Gal 5:16-22)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00c4HETYSK\u00c4SKY JA APOSTOLIEN TEKOJEN ALKU &nbsp; Markuksen evankeliumikirja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kohdassa \u201dEvankeliumit\u201d. Evankeliumin ytimess\u00e4 on hyv\u00e4 sanoma Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka on ristiinnaulittu syntiemme sovitukseksi ja joka on noussut kuolleista antaakseen meille iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. El\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kuolemallaan ja yl\u00f6snousemuksellaan Jeesus voitti synnin, kuoleman ja pahan vallat. H\u00e4n ratkaisi ihmisyyden syvimm\u00e4t ongelmat ja avasi yhteyden Luojaamme. Evankeliumi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-233","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=233"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/233\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}