{"id":2317,"date":"2015-11-18T14:27:50","date_gmt":"2015-11-18T14:27:50","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2317"},"modified":"2015-11-18T14:27:50","modified_gmt":"2015-11-18T14:27:50","slug":"miten-ymmartaisin-raamattua-erityisia-ohjeita-osa-iii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2317","title":{"rendered":"Miten ymm\u00e4rt\u00e4isin Raamattua &#8211; erityisi\u00e4 ohjeita, osa III"},"content":{"rendered":"<p><strong>MITEN YMM\u00c4RT\u00c4ISIN RAAMATTUA?<br \/>\nErityisi\u00e4 ohjeista Raamatun kirjallisuuslajien tulkintaan. Osa III: Kielikuvat.<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Raamatussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia kielikuvia, lyhyempi\u00e4 ja pitempi\u00e4. Ne ovat tyypillisi\u00e4 it\u00e4maisessa kerronnassa, joka oli vallalla my\u00f6s L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja juutalaisten keskuudessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vertailevat kielikuvat<\/strong><\/p>\n<p>Vertaileva kielikuva on lyhyt vertaus. Niit\u00e4 on erityyppisi\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Vertailu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201dkuin\u201d sanaa. Min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n teid\u00e4t <em>kuin<\/em> lampaat (Luuk 10:3; Mark 4:31; Matt 24:27)<\/li>\n<li>Metafora, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suorasukaisesti sanaa \u201don\u201d. Jumala <em>on<\/em> kallio (Ps 18:3). Sill\u00e4 ei tarkoiteta, ett\u00e4 Jumala on kive\u00e4. Kuvaus ilmaisee iskev\u00e4sti, ett\u00e4 Jumala on yht\u00e4 vahva ja kest\u00e4v\u00e4 kuin kallio. Vastaavasti Raamatussa sanotaan, ett\u00e4 Jumalan <em>on<\/em> aurinko, kilpi, jne.<\/li>\n<li>Jumalaa verrataan ihmiseen: sanotaan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 kasvot, silm\u00e4t, suu, k\u00e4sivarsi, selk\u00e4, jne \u2013 mutta silti Jumala on Henki ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole n\u00e4it\u00e4 fyysisesti kuin ihmisell\u00e4. Vertailun tarkoitus on auttaa ihmist\u00e4 hahmottamaan Jumalaa \u2013 onhan ihminen kuitenkin luotu Jumalan kuvaksi, joten n\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4 ilment\u00e4v\u00e4t Jumalaa.<\/li>\n<li>Asioita, esineit\u00e4 ja el\u00e4imi\u00e4 verrataan ihmiseen: himo tulee raskaaksi ja synnytt\u00e4\u00e4 synnin (Jaak 1:15), rikokset todistavat meit\u00e4 vastaan (Jer 14:7), vuoret ja kukkulat riemuitsevat, puut taputtavat k\u00e4si\u00e4\u00e4n (Jes 55:12). Niit\u00e4 ei tule ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kirjaimellisesti mutta kuvaus auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi hengellist\u00e4 asiaa tai prosessia maallisen, tutun kuvauksen kautta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Korvaavat kielikuvat<\/strong><\/p>\n<p>Korvaavassa kielikuvassa tietty nimi korvataan toisella: yksi nimelt\u00e4 mainittu esi-is\u00e4 kuvaa laajemmin j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 ja kattaa kaikki perilliset (Aamos 7:9), kirjoittajan nimen mainitseminen tarkoittaa itse asiassa kaikkia h\u00e4nen kirjoituksiaan (Luuk 16:29), nimet Israel, Juuda ja Siion kuvaavat koko Jumalan kansaa \u2013 v\u00e4lill\u00e4 langenneena, v\u00e4lill\u00e4 kuuliaisena<\/p>\n<p>Korvaavassa kielikuvassa tietty osa voi kuvata kokonaisuutta: sanat p\u00e4\u00e4 tai sielu kuvaavat koko ihmist\u00e4, mies tai ihminen voi tarkoittaa koko ihmiskuntaa.<\/p>\n<p>Vastavuoroisesti kokonaisuus voi kuvata pienemp\u00e4\u00e4 osaa: sana \u201dkaikki\u201d ei aina tarkoita aivan kaikkia vaan jotain tietty\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 tai monta ihmist\u00e4. Esimerkiksi sanottiin, ett\u00e4 koko Juuda tuli h\u00e4nt\u00e4 kuulemaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n paljon tuli \u2013 ei absoluuttisesti kaikki.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vastakohta ja tarkoituksellinen liioittelu<\/strong><\/p>\n<p>Niiden tarkoituksena on tehostaa ja korostaa sanottua. N\u00e4it\u00e4 ovat mm:<\/p>\n<ul>\n<li>ironia: Job 12:12; Matt 23:32; Hes 20:39<\/li>\n<li>liioittelu: Gal 4:15; Matt 5:30 (hakkaa k\u00e4tesi ja jalkasi irti, revi silm\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4si jne.)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Symbolit<\/strong><\/p>\n<p>Symboli edustaa tai kuvaa tekstiss\u00e4 jotakin muuta asiaa kuin mik\u00e4 on sanottu. Symboleja voivat olla mm. henkil\u00f6, esine, paikka ja asia. Symboleista mainittakoon leip\u00e4, veri, viini, suola, valo, pimeys, Gehenna (helvetti), leijona, aamut\u00e4hti, siemen, maito, vesi jne.<\/p>\n<p>Se, mit\u00e4 symboli tekstiss\u00e4 tarkoittaa, selvi\u00e4\u00e4 tekstin asiayhteyden mukaisesti. Symbolin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi, ett\u00e4 annamme ensin symbolin puhua meille sellaisenaan. Mit\u00e4 esimerkiksi leip\u00e4 tai valo merkitsee meille. Milt\u00e4 ne tuntuvat ja kuinka t\u00e4rkeit\u00e4 ne ovat? Vasta sitten voi siirty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n symbolin hengellist\u00e4 merkityst\u00e4: sit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus antaa hengellisen syd\u00e4men ravinnon ja el\u00e4m\u00e4n, valo paljastaa pahuuden ja synnin, sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeaa, hyv\u00e4\u00e4 tiet\u00e4.<\/p>\n<p>Huomaa my\u00f6s, ett\u00e4 tietty symboli voi toisessa tekstiss\u00e4 kuvata jopa p\u00e4invastaista: esimerkiksi leijona kuvaa yhdess\u00e4 tekstiss\u00e4 Jeesusta ja toisessa saatanaa. Tekstit on saatettu kirjoittaa aivan eri vuosikymmenill\u00e4 ja eri paikassa. Lis\u00e4ksi sama symboli voi ilment\u00e4\u00e4 sen erilaisia puolia: Jeesus on Kuningas ja saatana on peto.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Esikuvat<\/strong><\/p>\n<p>Esikuvat ovat hyvin yleisi\u00e4 varsinkin Vanhassa testamentissa, jossa on monenlaisia esikuvia Messiaasta, h\u00e4nen persoonasta, teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, kuolemasta ja yl\u00f6snousemuksesta, sek\u00e4 ikuisesta kuninkuudesta.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 monet Vanhan testamentin tunnetut henkil\u00f6t, asiat, toimitukset ja tapahtumat edustavat Jeesusta ja h\u00e4nen rooliaan ja tekojaan. Esimerkiksi mainittakoon Joosef, Nooa, Mooses, Jeremia, ilmestysmaja, karitsan veri ja muut el\u00e4inuhrit, temppeli, pappeus, exodus, luvatun maan valloitus, pronssik\u00e4\u00e4rmeen korottaminen, kallioon iskeminen, jne.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen esikuva ja sen toteutuma Jeesuksessa muistuttavat paljon toisiaan, mutta eiv\u00e4t t\u00e4ysin. Esikuva on kuin karkea pienoismalli tai varjo itse suuresta todellisuudesta.<\/p>\n<p>Esikuvien tulkinnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 vain keskeisiin piirteisiin. Usein Uusi testamentti selitt\u00e4\u00e4 esikuvan. Meid\u00e4n ei tule laajentaa tulkintoja eik\u00e4 keksi\u00e4 niit\u00e4 itse, mik\u00e4 johtaisi mielivaltaiseen Raamatun selitt\u00e4miseen ja jopa harhaoppeihin. Ne voivat kuvata kristillist\u00e4 oppia, mutta eiv\u00e4t koskaan perusta sit\u00e4. Kristillisen uskon perusteet opetetaan selke\u00e4sti ja suorasanaisesti Raamatussa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vertaukset<\/strong><\/p>\n<p>Erityisesti Jeesus k\u00e4ytti vertauksia, joissa kuvataan arkiel\u00e4m\u00e4n tyypillinen tilanne, jonka avulla opetetaan jokin hengellinen tai moraalinen totuus. Vertauksissa on kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osatekij\u00e4\u00e4, jotka ovat tausta, kertomus ja sovellus.<\/p>\n<p><strong><em>Vertausten tulkinnassa on hyv\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>etsi\u00e4 keskeinen totuus, johon yksityiskohdat liittyv\u00e4t; vertauksissa on keskim\u00e4\u00e4rin 1-3 p\u00e4\u00e4opetusta, jotka liittyv\u00e4t toisiinsa rypp\u00e4\u00e4ksi<\/li>\n<li>muistaa, ett\u00e4 yleisin p\u00e4\u00e4teema on Jumalan valtakunta<\/li>\n<li>ettei keksi merkityksi\u00e4 jokaiselle yksityiskohdalle ja hengellist\u00e4 kaikkea<\/li>\n<li>huomata, ett\u00e4 usein vertauksen sovellus kerrotaan suoraan<\/li>\n<li>huomioida, mihin Jeesuksen palveluty\u00f6n vaiheeseen vertaus sijoittuu \u2013 alkuvaiheen suosioon, hylk\u00e4ykseen, matkaan Jerusalemiin tai viimeiseen viikkoon; usein vertaus puhuu n\u00e4ist\u00e4 vaiheista ja siten ihmisten suhtautumisesta Jumalaan<\/li>\n<li>el\u00e4yty\u00e4 ensin rauhassa vertauksen arkikuvaukseen (sis\u00e4ist\u00e4 se) \u2013 ennen kuin siirryt sen hengelliseen opetukseen; vasta arkikuvauksen syv\u00e4llinen kokeminen voi avata hengellisen merkityksen<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Allegoria<\/strong><\/p>\n<p>Raamatussa allegoria on hyvin harvinaista, vaikka se oli katolisen kirkon p\u00e4\u00e4tulkintatapa. Allegoriassa tekstin tai kertomuksen monille tai jokaiselle yksityiskohdalle keksit\u00e4\u00e4n toinen, k\u00e4tketty merkitys. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 teksti siis laitetaan sanomaan aivan muuta kuin mit\u00e4 se oikeasti ja yksinkertaisesti tarkoittaa.<\/p>\n<p>Kun Raamatussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n allegoriaa, se ilmaistaan selke\u00e4sti samoin kuin sen merkitys. Katso mm. Snl 5:15-19; Joh 15:1-10; Ef 6:10-17; Hes 17:1-21. Esimerkiksi Paavali vertasi allegorian avulla Haagaria ja Saaraa sek\u00e4 Ismaelia ja Iisakia v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja oikeaan uskonnollisuuteen (Gal 4:21-31).<\/p>\n<p>Raamatun \u00e4\u00e4rell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 emme anna omin p\u00e4in Raamatun kertomuksille ja asioille k\u00e4tkettyj\u00e4 merkityksi\u00e4! Sen sijaan saamme ammentaa aitoa el\u00e4m\u00e4\u00e4 suoraan Jumalan Sanasta sellaisenaan. El\u00e4mme Sanan, emme mielikuvituksemme varassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>MITEN YMM\u00c4RT\u00c4ISIN RAAMATTUA? Erityisi\u00e4 ohjeista Raamatun kirjallisuuslajien tulkintaan. Osa III: Kielikuvat. &nbsp; Raamatussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia kielikuvia, lyhyempi\u00e4 ja pitempi\u00e4. Ne ovat tyypillisi\u00e4 it\u00e4maisessa kerronnassa, joka oli vallalla my\u00f6s L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja juutalaisten keskuudessa. &nbsp; Vertailevat kielikuvat Vertaileva kielikuva on lyhyt vertaus. Niit\u00e4 on erityyppisi\u00e4: Vertailu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201dkuin\u201d sanaa. Min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n teid\u00e4t kuin lampaat (Luuk 10:3; [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2317","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2317"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2317\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}