{"id":2295,"date":"2015-11-17T15:12:06","date_gmt":"2015-11-17T15:12:06","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2295"},"modified":"2015-11-17T15:12:06","modified_gmt":"2015-11-17T15:12:06","slug":"raamatun-tulkintatapoja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2295","title":{"rendered":"Raamatun tulkintatapoja"},"content":{"rendered":"

RAAMATUNTULKINTATAPOJA<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Raamattua on tulkittu monella eri tavalla. Osa tulkinnoista nousee Raamatusta itsest\u00e4\u00e4n ja ovat p\u00e4tevi\u00e4. Osa tulkinnoista nousee ep\u00e4uskoisesta ihmisest\u00e4, joka haluaa kumota Raamatun Jumalan Sanana ja laittaa Raamatun ajamaan h\u00e4nen omia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 kaikkia on k\u00e4ytetty kirkkohistorian ja teologisen tutkimuksen saatossa.<\/p>\n

Kuitenkin alusta asti on ollut vallalla perinteinen, klassinen tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamattu Jumalan Sanaksi, jota luetaan p\u00e4\u00e4osin kirjaimellisesti ja kansantajuisesti. Juuri sellaisena kristinusko on valloittanut l\u00e4hes koko maailman. Sellaisena siin\u00e4 on ollut Jumalan armo ja voima, joka on koskettanut ihmist\u00e4 h\u00e4nen arkiel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 keskell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Klassinen tulkinta
\n<\/em><\/strong>T\u00e4t\u00e4 perinteist\u00e4 tapaa voidaan kutsua Pelastushistorialliseksi tulkinnaksi.<\/em> Koko Raamatun punaisena lankana on Jumalan toiminta historiassa, jonka keskell\u00e4 h\u00e4n on tehnyt suuret pelastustekonsa. Jumalan Sana kertoo n\u00e4ist\u00e4 teoista ja siten Sana ja Jumalan teot nivoutuvat erottamattomasti yhteen. T\u00e4m\u00e4 on luonnollinen, Raamatusta itsest\u00e4\u00e4n nouseva tulkintatapa.<\/p>\n

Sen varhaisena taustana voidaan pit\u00e4\u00e4 Antiokian koulukuntaa<\/em>, jonka mukaan Raamatulla on vain kirjaimellinen ja historiallinen merkitys. Ts. Raamattua luetaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kirjaimellisesti ja sen kuvaamat historialliset tapahtumat ovat ehdottoman todellisia. Samanaikaisesti vaikutti Aleksandrian koulukunta<\/em>, joka painotti allegorista<\/em> tulkintaa. Katolinen kirkko omaksui t\u00e4m\u00e4n linjan. My\u00f6hemmin kolmanneksi tulkintatavaksi nousi typologinen<\/em> tulkinta, jonka mukaan koko Raamattu kertoo\u00a0Aadamin<\/a>\u00a0ja\u00a0Jeesuksen<\/a>\u00a0v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta ja siten pelastuksesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Katolisen kirkon tulkinta
\n<\/em><\/strong>Katolinen kirkko on siis harjoittanut Allegorista tulkintaa,<\/em> jossa ajatellaan, ett\u00e4 Raamatun kirjaimellisen tekstin takana on salaisia, syvempi\u00e4, vertauskuvallisia merkityksi\u00e4, jotka tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 johtaa mielivaltaisuuteen ja Raamatun kirjaimellisen, tavanomaisen opetuksen syrj\u00e4ytt\u00e4miseen. Katoliset teologit suosivat vahvasti keskiajalla ns. skolastiikkaa<\/em>, jossa pyrittiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n antiikin filosofia ja Raamattu. Siin\u00e4 Raamattua tulkittiin antiikin filosofian kautta, mik\u00e4 johti vakaviin v\u00e4\u00e4rintulkintoihin. Raamattu yritettiin taivuttaa filosofiaksi antiikin ehdoilla ja antaa sille filosofisia merkityksi\u00e4, jotka olivat vastoin Raamatun opetuksia. Katolisen kirkon tulkinnan mukaan Raamatulla on nelitasoinen merkitys: kirjaimellinen, hengellinen eli allegorinen, moraalinen ja taivaallinen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uskonpuhdistuksen tulkinta
\n<\/em><\/strong>Martti Luther ja uskonpuhdistajat, sek\u00e4 valistusajattelu hylk\u00e4siv\u00e4t skolastiikan ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset raamatuntulkintatavat. Luther\u00a0katsoi, ett\u00e4 Raamatun tulkinnassa l\u00f6ytyy kaksi merkityst\u00e4, kirjaimellinen ja todellinen jumalallinen tarkoitus. Kirjaimellinen sis\u00e4lsi historiallisen luotettavuuden. Lutherin tulkintaan vaikuttivat Erasmus Rotterdamilainen ja Ulrich Zwingli. Lutherin tulkinta tuli kantavaksi voimaksi luterilaisuudessa\u00a0ja monessa protestanttisessa suuntauksessa. Uskonpuhdistuksen aikana syntyi mittava m\u00e4\u00e4r\u00e4 uskonopillista materiaalia, jossa pureuduttiin Raamattuun ja irtisanouduttiin v\u00e4\u00e4rist\u00e4 tulkinnoista. T\u00e4m\u00e4 materiaali on koottu yhdeksi kokoomateokseksi nimelt\u00e4 Luterilaiset tunnustuskirjat. Niiden tarkoituksena on pit\u00e4yty\u00e4 Kristus-keskeiseen tulkintaan ja kristillisest\u00e4 moraalista kiinnipit\u00e4miseen. Suomen ev.lut. kirkon kirkkolaki ja kirkkoj\u00e4rjestys edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Raamattu on kaiken kristillisen opin l\u00e4hde ja ylin auktoriteetti, ja ett\u00e4 Raamattua tulee tulkita luterilaisten tunnustuskirjojen ohjaamana. Valitettavasti nykykirkko ei en\u00e4\u00e4 juurikaan pid\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kiinni. Uskonpuhdistuksen juhlavuonna tarvittaisiin uusi uskonpuhdistus!<\/p>\n

 <\/p>\n

Liberaaliteologisia tulkintoja
\n<\/em><\/strong>Etenkin 1800-luvun alusta lukien yliopistollinen teologia luopui klassisesta raamatuntulkinnasta. Syyn\u00e4 oli valistusajattelu, jonka mukaan mit\u00e4\u00e4n Jumalaa ja yliluonnollista ei joko ollut tai sellaista ei saanut tutkimuksessa ottaa huomioon. N\u00e4in ollen Raamatusta piti leikata pois Jumala ja kaikki yliluonnollisuus. Raamattu oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n inhimillinen kirja, jossa kukin aikakausi k\u00e4vi omaa pohdintaansa el\u00e4m\u00e4st\u00e4, iankaikkisuudesta ja mahdollisesta jumaluudesta. Uuden teologian teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4i t\u00e4m\u00e4n kritiikin esitt\u00e4minen ja uusien selitysten eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uuden \u201dkristinuskon\u201d luominen. Ominaista sille oli tuttujen termien k\u00e4ytt\u00f6 mutta niiden t\u00e4ydellinen uudelleen selitt\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4 ns. Liberaali teologia <\/em>(uskosta vapaa mutta ep\u00e4uskon valtaama) ajattelu palasi siis pitk\u00e4lti antiikin filosofien juurille. Tulkintatapaa kutsutaan Historialliskriittiseksi tulkinnaksi. <\/em><\/p>\n

Liberaaliteologia ei ole yksi ryhmittym\u00e4 vaan sen alla on monia erilaisia koulukuntia, joista kukin on ollut oman aikansa muodissa. Osa koulukunnista on eritt\u00e4in raamattukriittisi\u00e4; osa puolestaan yritt\u00e4\u00e4 jollakin tavalla s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jotain olennaista Raamatusta mutta samalla pit\u00e4\u00e4 kiinni valistusajattelusta. Valitettavasti t\u00e4llaiset puolinaisetkin tulkintatavat eiv\u00e4t tee oikeutta Raamatulle vaan ne kielt\u00e4v\u00e4t aidon evankeliumin ja Jumalan pyh\u00e4n lain. N\u00e4ist\u00e4 puolinaisista yrityksist\u00e4 mainittakoon eksistentiaalinen ja dialektinen teologia.<\/p>\n

Bultmann ja h\u00e4nen koulukuntansa edustavat Eksistentialistista tulkintaa<\/em>, joka korostaa Sanan merkityst\u00e4 vain nykyhetkess\u00e4. Historialla ja mit\u00e4 siin\u00e4 todella tapahtui, ei ole v\u00e4li\u00e4. Sanoma eli Kristus on ainoastaan t\u00e4rke\u00e4 \u2013 ideana, ei todellisuutena. Lopputuloksena on harhaoppi ja gnostilainen Kristus. Bultmannin mukaan Raamatussa on vanhentunut maailmankuva ja se on t\u00e4ynn\u00e4 myyttej\u00e4. Niinp\u00e4 Raamatun sanoma on ilmaistava nykyajan ihmisen kielell\u00e4. Myytit on riisuttava pois. Maailma on suljettu j\u00e4rjestelm\u00e4 eik\u00e4 Jumala voi mill\u00e4\u00e4n tavoin puuttua sen kulkuun. Siksi tiede selitt\u00e4\u00e4 Raamatun todellisen luonteen ja sis\u00e4ll\u00f6n. Kristilliset totuudet ovat vain henkisi\u00e4 totuuksia \u2013 eiv\u00e4t todellisia. Kyseess\u00e4 on uskonnollinen sanaleikki. Tulkinnasta seuraa, ett\u00e4 Jumala ei tullut ihmiseksi, Jeesus ei sovittanut syntej\u00e4mme eik\u00e4 noussut kuolleista historiassa. Vain sill\u00e4 on merkityst\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 \u201dhenkiset totuudet\u201d puhuttelevat meit\u00e4 omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n

Toinen tunnettu nimi on Karl Barth. H\u00e4nen koulukuntansa edustaa Dialektista teologiaa<\/em>. Siin\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 ihmisen luonnollinen uskonnollisuus on este uskolle. Kristinusko sulkee muut pelastustiet pois. Jumalan ja maailman suhde on vastakkainen. Yl\u00f6snousemus on aito kristillinen oppi, mutta se ei kosketa historiaa eik\u00e4 ole todellinen tapahtuma. Raamattu on syntisten ihmisten tulkintaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja jumaluudesta. Raamatun kirjoittajat tekiv\u00e4t teologisia ja eettisi\u00e4 virhetulkintoja. Ihminen ei voi luontaisesti tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n Jumalasta (Kantin teoria). Jumalan toimintaa ei voi n\u00e4hd\u00e4 luomisteossa eik\u00e4 historian tapahtumissa. Jumalan varsinainen ilmoitus on Kristus, mutta h\u00e4nest\u00e4 ei voi aidosti tiet\u00e4\u00e4, kuka h\u00e4n on. Kirjoitettuna Raamattu EI siis ole Jumalan sanaa, mutta hetkellisesti se voi puhutella ihmist\u00e4 ja olla siin\u00e4 Jumalan ilmoituksen v\u00e4line, mik\u00e4li Jumala tarttuu johonkin Raamatun kirjoitukseen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 puhutellessaan ihmist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Konservatiivinen tulkinta
\n<\/em><\/strong>Liberaaliteologian vastavetona konservatiivit julkaisivat 1900-luvun alussa Raamatusta viisi keskeist\u00e4 perustetta, fundamenttia, jotka kiteytt\u00e4v\u00e4t Raamatun ydinsanoman ja tulkinnan luovuttamattomalla tavalla. Ilman niit\u00e4 ei ole kristillist\u00e4 uskoa. N\u00e4m\u00e4 viisi fundamenttia ovat:<\/p>\n

    \n
  1. Raamattu Jumalan Sanana, Jumalan inspiroimana, luotettavana kirjana<\/li>\n
  2. Kristuksen aito jumaluus<\/li>\n
  3. Kristuksen aito neitseest\u00e4 syntyminen<\/li>\n
  4. Kristuksen aito ja p\u00e4tev\u00e4 sovitusty\u00f6 ristill\u00e4<\/li>\n
  5. Kristuksen aito ruumiillinen yl\u00f6snousemus kuolleista ja paluu maan p\u00e4\u00e4lle.<\/li>\n<\/ol>\n

    N\u00e4it\u00e4 viitt\u00e4 perustavaa laatua olevaa uskonkappaletta kutsutaan englanniksi \u201dFive fundamental truths\u201d = viisi fundamenttia. T\u00e4st\u00e4 muotoutui k\u00e4site \u201dfundamentalistit\u201d, joka siis alun perin tarkoitti aivan tavallisia kristittyj\u00e4, jotka pitiv\u00e4t kiinni perinteisest\u00e4 kristinuskosta. Nykyisess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 fundamentalismilla tarkoitetaan l\u00e4hinn\u00e4 sokeaa, fanaattista ja v\u00e4kivaltaista uskonnollista kiihkoa. Alkuper\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4 aikamme tavalliset kristityt, jotka pit\u00e4v\u00e4t kiinni n\u00e4ist\u00e4 viidest\u00e4 perusteemasta, ovat siis fundamentalisteja. Kuitenkin tavanomaisempi ja ajanmukaisempi termi on konservatiivit.<\/p>\n

    Jyrk\u00e4n fundamentalistinen raamatuntulkinta (ei siis konservatiivinen) olettaa, ett\u00e4 Raamatun jokainen sana ja lause on tulkittava kirjaimellisesti. T\u00e4m\u00e4 johtaa mahdottomuuksiin, sill\u00e4 Raamattu on kirjoitettu arkikielell\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuvainnollisia ilmauksia ja vertauskuvia it\u00e4maiseen tapaan. Raamatun tulkinnassa kirjaimellisuus on toki p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6, mutta tekstin asiayhteys ja sis\u00e4lt\u00f6 toisinaan osoittaa kirkkaasti, ett\u00e4 juuri siin\u00e4 yksitt\u00e4isess\u00e4 kohdassa on esimerkiksi vertauskuvallinen ilmaisu \u2013 ei kirjaimellinen.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Uusia tulkintatapoja
    \n<\/em><\/strong>1950-luvun j\u00e4lkeen on syntynyt monia uusia tulkintatapoja, joissa Raamattua on pyritty tulkitsemaan oman ideologian ja tavoitteiden mukaisesti. Niist\u00e4 pari esimerkki\u00e4:<\/p>\n

      \n
    • Poliittinen tulkinta ja vapautuksen teologia: Jeesus oli k\u00f6yhien vapauttaja ja kapitalismin vastustaja. H\u00e4n oli ensisijassa poliittinen vaikuttaja ja taistelija.<\/li>\n
    • Feministinen tulkinta: Raamatun maskuliinisuus on purettava ja sen tilalle on asetettava feminiinisyys. Jumaluus on feminiini.<\/li>\n<\/ul>\n

      Koska Raamattu on t\u00e4ynn\u00e4 kertomuksia ja vertauskuvia, on viime aikoina innostuttu ns. Narratiivisesta tulkinnasta<\/em>. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Raamatun suuri pelastuskertomus, johon pienemm\u00e4t kertomukset liittyv\u00e4t. Merkityst\u00e4 on kertomusten niiden p\u00e4\u00e4aiheilla, motiiveilla ja teemoilla. T\u00e4m\u00e4 tulkintatapa l\u00e4hestyy pelastushistoriallista tulkintaa, vaikkakin painottaa enemm\u00e4n kertomuksellista luonnetta ja metodia.<\/p>\n

       <\/p>\n

      Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4
      \n<\/em><\/strong>Vaikka Raamatun suhteen on moniakin erilaisia tulkintatapoja, vain yksi perustulkintatapa tekee sille oikeutusta. T\u00e4m\u00e4 perinteinen, klassinen tulkintatapa on aina ollut l\u00e4sn\u00e4. Sit\u00e4 ovat edustaneet Antiokian koulukunta, alkuseurakunta ja varhaiset kristityt, uskonpuhdistus, konservatiivinen liike ja narratiivinen tulkinta. Ne pit\u00e4v\u00e4t kiinni Raamatusta Jumalan Sanana ja sen kirjaimellisesta ja historiallisesta merkityksest\u00e4. Viisi fundamenttia ovat luovuttamattomia totuuksia Raamatun \u00e4\u00e4rell\u00e4. Syvimmilt\u00e4\u00e4n itse Jumala, Raamatun l\u00e4hde antaa meille kyvyn tulkita sit\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen avulla, joka valaisee ymm\u00e4rryksemme.<\/p>\n

      Raamatun arvovallan ja luotettavuuden kielt\u00e4v\u00e4t tulkintatavat eiv\u00e4t ole Jumalasta. Ne ovat ep\u00e4uskoisen, Jumalasta luopuneen, sokean ihmisen sokeaa hapuilua totuutta pakenevan j\u00e4rkens\u00e4 varassa. Ne kielt\u00e4v\u00e4t Jumalan, Kristuksen ja kristillisen moraalin. Ne ovat siten antikristillisi\u00e4 harhaoppeja, joista on irtisanouduttava. Valitettavasti monet kirkkomme teologit ja ty\u00f6ntekij\u00e4t saavat t\u00e4m\u00e4n mukaisen peruskoulutuksen. Sen hedelm\u00e4t ovat j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 ajassamme. Kirkot ovat tyhjill\u00e4\u00e4n ja ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 kristillisyydest\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

      Luther totesi aikoinaan, ett\u00e4 todellinen teologi on kristitty, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lain ja evankeliumin eron. Siihen on hyv\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen kristitty luottaa ja turvautuu Raamatun ilmoittamaan Jumalaan ja pyh\u00e4\u00e4n Sanaan sellaisena kuin se on kirjoitettu, On my\u00f6s hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Jeesus valitsi apostoleiksi tavallisia ihmisi\u00e4, jotka jakoivat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Jeesuksen kanssa. Juuri heist\u00e4 tuli kristillisen uskon merkitt\u00e4vi\u00e4 julistajia ja opettajia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      RAAMATUNTULKINTATAPOJA   Raamattua on tulkittu monella eri tavalla. Osa tulkinnoista nousee Raamatusta itsest\u00e4\u00e4n ja ovat p\u00e4tevi\u00e4. Osa tulkinnoista nousee ep\u00e4uskoisesta ihmisest\u00e4, joka haluaa kumota Raamatun Jumalan Sanana ja laittaa Raamatun ajamaan h\u00e4nen omia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 kaikkia on k\u00e4ytetty kirkkohistorian ja teologisen tutkimuksen saatossa. Kuitenkin alusta asti on ollut vallalla perinteinen, klassinen tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamattu Jumalan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2295","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2295","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2295"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2295\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2295"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}