{"id":229,"date":"2015-09-10T07:41:06","date_gmt":"2015-09-10T07:41:06","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=229"},"modified":"2015-09-10T07:41:06","modified_gmt":"2015-09-10T07:41:06","slug":"yksi-evankeliumi-nelja-evankelistaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=229","title":{"rendered":"Yksi evankeliumi – nelj\u00e4 evankelistaa"},"content":{"rendered":"

EVANKELIUMI JEESUKSESTA KRISTUKSESTA<\/strong><\/p>\n

Evankeliumi on hyv\u00e4 sanoma Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta,\u00a0joka sovittaa syntimme ristinkuolemallaan ja antaa uuden el\u00e4m\u00e4n yl\u00f6snousemuksensa kautta. H\u00e4net Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt maailmaan juuri sinua ja minua varten. Evankeliumi on ilouutinen siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala rakastaa sinua, ett\u00e4 H\u00e4n haluaa armahtaa sinut, pit\u00e4\u00e4 sinusta huolta, jakaa kanssasi ajallisen el\u00e4m\u00e4n ilot ja surut, sek\u00e4 kerran tuoda sinut kotiin, kirkkauteen, ikuiseen ja t\u00e4ydelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n

Vanhan testamentin valossa evankeliumi tarkoittaa Jumalan voiton julistamista, pelastuksen ajan alkamista ja Jumalan hallintavaltaa ylitse kaiken. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti profeetta Jesajan julistuksessa.<\/p>\n

Evankeliumi syvimmilt\u00e4\u00e4n ei ole vain uutinen tai tieto jostakin hyv\u00e4st\u00e4 asiasta vaan persoona, itse Jumala, jonka saamme kohdata Jeesuksessa Kristuksessa. Kysymyksess\u00e4 on henkil\u00f6kohtainen suhde ja liitto Jumalan kanssa, josta seuraa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme lukuisia mittaamattoman hyvi\u00e4 asioita.<\/p>\n

N\u00e4in on siis yksi evankeliumi, yksi Vapahtaja, josta meille kertovat Raamatun nelj\u00e4 evankeliumikirjaa \u2013 evankeliumi Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan. Ne ovat nelj\u00e4 toinen toistaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa yhteen ja samaan asiaan \u2013 ei siis nelj\u00e4\u00e4 eri evankeliumia, vaan yksi evankeliumi ja nelj\u00e4 evankelistaa. Viides evankelista olet sin\u00e4, joka omalla el\u00e4m\u00e4ll\u00e4si todistat Kristuksesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Nelj\u00e4 evankeliumikirjaa<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. Matteus<\/strong> painottaa Jeesuksen kuninkuutta Vanhan testamentin valossa. H\u00e4n on luvattu ja odotettu Messias-kuningas. Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monia Vanhan testamentin kohtia ja niill\u00e4 todistaa, ett\u00e4 Jeesus on Messias. T\u00e4m\u00e4 evankeliumikirja on suunnattu erityisesti juutalaisille ja juutalaistaustaisille kristityille. Evankeliumikirjan luonne on hyvin opetuksellinen, sill\u00e4 siihen on ker\u00e4tty paljon Jeesuksen opetuksia. Siksi kirja on hyv\u00e4 my\u00f6s kasteopetuksessa. Matteuksen evankeliumi sopii hyvin kaikille, jotka tuntevat Vanhaa testamenttia tai haluavat siihen tutustua. Matteus oli Jeesuksen opetuslapsi ja tapahtumien l\u00e4heinen silminn\u00e4kij\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n
      \n
    1. Markus<\/strong> kohdentaa evankeliumikirjansa roomalaisille, jotka eiv\u00e4t tunne juutalaisia kirjoituksia. Siksi kirjassa on varsin v\u00e4h\u00e4n viittauksia Vanhaan testamenttiin. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n juutalaisia tapoja. Roomalaisia on pidetty tehokkaina ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisin\u00e4. Vain sill\u00e4 on merkityst\u00e4, mik\u00e4 toimii. Niinp\u00e4 Markuksen kerronta on t\u00e4ynn\u00e4 toimintaa. Sana \u201dheti\u201d on l\u00e4hes 50 kertaa. Jeesus Kristus on uuttera palvelija, joka on valmis uhraamaan henkens\u00e4. Ydinjakeena on: \u201dSill\u00e4 Ihmisen Poika ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan henkens\u00e4 lunnaiksi monien edest\u00e4\u201d <\/em>(Mark 10:45). Jeesuksen uhrautuva toiminta on ihailtavaa roomalaistenkin silmiss\u00e4. Kuitenkin ajatus palvelemisesta ja ristinkuolemasta on h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4. Risti onkin pahennus. Se on haaste itsekk\u00e4ille, syntisille ihmisille, ja samalla suunnaton mahdollisuus itse kokea Jeesuksen palvelevaa ja uhrautuvaa rakkautta. Markus kulki l\u00e4hell\u00e4 Jeesusta, vaikka ei ollut opetuslapsi. Markus sai l\u00e4himm\u00e4t tiedot Pietarilta, jonka yst\u00e4v\u00e4 h\u00e4n oli.<\/li>\n<\/ol>\n
        \n
      1. Luukas<\/strong> esittelee Jeesuksen t\u00e4ydellisen\u00e4 ihmisen\u00e4, Ihmisen Poikana. Kohteena ovat kreikkalaistaustaiset ihmiset. Kreikkalainen kulttuuri oli levitt\u00e4ytynyt l\u00e4hes kaikkialle Rooman valtakuntaan. Latina oli hallinnon kieli. Luukkaan kerronnallinen tyyli on historiallinen ja kielellisesti rikas ja laadukas. Luukas on historioitsija, joka kuvaa tapahtumia hyvin tarkoin. Kielellinen rikkaus n\u00e4kyy alkukieless\u00e4, kreikassa, mutta suomenkielisess\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 huomaa. Luukkaan evankeliumikirjan mukaan Jeesus on Vapahtaja, joka on tullut etsim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 mik\u00e4 on kadonnut: \u201dSill\u00e4 Ihmisen Poika tuli etsim\u00e4\u00e4n ja pelastamaan sen, mik\u00e4 on kadonnut\u201d <\/em>(19:10). Luukas on tallettanut koskettavat Tuhlaajapoika-kertomuksen ja muita samankaltaisia esimerkkej\u00e4 kadottamisesta ja l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4. Luukkaan evankeliumi sopii lukijoille, jotka arvostavat korkeaa ihmisyytt\u00e4, mutta ovat kuitenkin kadottaneet el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoituksen. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukas oli apostoli Paavalin matkakumppani.<\/li>\n<\/ol>\n
          \n
        1. Johannes<\/strong> kuvaa Jeesuksen Jumalana, Jumalan Sanana ja Jumalan Karitsana. Jeesuksen syvin olemus on siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on ihmiseksi tullut Jumala. Sellaisena h\u00e4n on my\u00f6s k\u00e4rsiv\u00e4 jumal-ihminen, uhrikaritsa. Jo evankeliumikirjan alussa n\u00e4m\u00e4 ydinteemat tulevat esille hienona hymnin\u00e4. Jeesuksen jumalallinen alkuper\u00e4 oli my\u00f6s kaikkein vaikein piirre juutalaisten hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi. Siksi evankeliumikirjassa on paljon voimakasta vastakkain asettelua Jeesuksen ja juutalaisten v\u00e4lill\u00e4. Johanneksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kerronnan tyyli ja kieli on samanaikaisesti yksinkertaista, mutta hyvin syv\u00e4llist\u00e4. Evankeliumikirja on tarkoitettu pohdiskelijoille, mutta my\u00f6s kaikille. Sen yksinkertaiset kuvat leiv\u00e4st\u00e4, vedest\u00e4, hyv\u00e4st\u00e4 paimenesta, valosta jne. nousevat kaikille tutuista el\u00e4m\u00e4n perustarpeista. Kuitenkin niihin k\u00e4tkeytyy valtavan syv\u00e4llinen sis\u00e4lt\u00f6. Johannes oli Jeesuksen l\u00e4heisimpi\u00e4 opetuslapsia.<\/li>\n<\/ol>\n

           <\/p>\n

          Evankeliumikirjojen yhteinen juoni<\/strong><\/p>\n

          Nelj\u00e4 evankeliumikirjaa noudattaa samanlaista rakennetta. Jeesus toimii p\u00e4\u00e4osin Israelin pohjoisosissa, Galileassa. H\u00e4n kulkee kyl\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n ja opettaa suuria kansanjoukkoja. Jeesuksen suosio kasvaa ja Jerusalemissa h\u00e4nest\u00e4 aletaan huolestua. Vuosittaiset matkat Jerusalemin temppeliin k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4t tilannetta. Jeesukseen liitet\u00e4\u00e4n hyvin maallisia messiaanisia odotuksia. Toivotaan, ett\u00e4 h\u00e4n olisi kuningas, joka ajaisi roomalaiset hallitsijat pois Israelista ja antaisi kansalle leip\u00e4\u00e4 ja sirkushuveja. Jeesuksen teht\u00e4v\u00e4 ja sanoma on kuitenkin aivan toisenlainen. Hurskaat juutalaiset joutuvat huomaamaan syntisyytens\u00e4 ja julkisyntiset saavat armon mahdollisuuden. Jeesus julistaa syntej\u00e4 anteeksi ja tekee jumalallisia ihmetekoja. Kaikki t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Jeesuksen suosion laskuun. Jerusalemin uskonnollinen johto, saddukeukset ja fariseukset saavat mahdollisuuden surmata Jeesuksen roomalaisten avulla.<\/p>\n

          Jeesus tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on h\u00e4nen varsinainen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n keskittyy yh\u00e4 enemm\u00e4n opetuslapsiin ja suuntaa askeleensa kohti Jerusalemia kuollakseen ristill\u00e4 ihmiskunnan syntien t\u00e4hden. Vakuudeksi t\u00e4st\u00e4 Jeesus nousee kuolleista, antaa Pyh\u00e4n Hengen ja perustaa kristillisen seurakunnan Jumalan pyh\u00e4ksi pappiskansaksi Israelin tilalle, toistaiseksi. P\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon tapahtumat kuvataan laajasti evankeliumikirjoissa. Kaikki aiempi on vain t\u00e4m\u00e4n johdantoa ja valmistelua.\u00a0 Ristill\u00e4 Jeesus sanoo: Se on t\u00e4ytetty!<\/em> Jumalan iankaikkinen pelastussuunnitelma on t\u00e4yttynyt ja ovi on avattu kaikille ihmisille Taivaallisen Is\u00e4n syliin. Moni astuu tuosta ovesta sis\u00e4lle, mutta liian moni sen hylk\u00e4\u00e4.<\/p>\n

           <\/p>\n

          Evankeliumi on ainutlaatuinen<\/strong><\/p>\n

          Kirjallisuudessa evankeliumikirjat ovat ainutlaatuisia. Ne eiv\u00e4t ole tyypillisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkertoja. Niiden painopiste on p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon tapahtumissa. Jeesus Kristus on samalla t\u00e4ydellisen ainutlaatuinen henkil\u00f6. H\u00e4n on Luojamme, joka on tullut ihmiseksi Pojan persoonassa. Eik\u00e4 vain tullut ihmiseksi vaan my\u00f6s sovittanut syntimme ristill\u00e4 ja noussut yl\u00f6s kuolleista. H\u00e4n on muuttanut maailmanhistoriaa enemm\u00e4n kuin kukaan toinen. H\u00e4nen mukaansa on ajanlaskumme ja h\u00e4nell\u00e4 on yli 2\u00a0300\u00a0000\u00a0000 seuraajaa. Kristillinen sanoma ja kirkko on uudistanut yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja yhteiskuntia her\u00e4tt\u00e4en l\u00e4himm\u00e4isen rakkauteen. Raamattu, Jumalan Sana on k\u00e4\u00e4nnetty kaikille p\u00e4\u00e4kielille ja usein sen my\u00f6t\u00e4 on syntynyt kirjakieli, kuten suomi. Kristillinen kirkko on aloittanut luku- ja kirjoitustaidon opettamisen, koululaitoksen, terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalisen ty\u00f6n ja kansainv\u00e4lisen diakonian. Kristus on Jumalan avaama el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hde kuolemassa olevan maailman keskell\u00e4.<\/p>\n

           <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

          EVANKELIUMI JEESUKSESTA KRISTUKSESTA Evankeliumi on hyv\u00e4 sanoma Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta,\u00a0joka sovittaa syntimme ristinkuolemallaan ja antaa uuden el\u00e4m\u00e4n yl\u00f6snousemuksensa kautta. H\u00e4net Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt maailmaan juuri sinua ja minua varten. Evankeliumi on ilouutinen siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala rakastaa sinua, ett\u00e4 H\u00e4n haluaa armahtaa sinut, pit\u00e4\u00e4 sinusta huolta, jakaa kanssasi ajallisen el\u00e4m\u00e4n ilot ja surut, sek\u00e4 kerran tuoda […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-229","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/229","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=229"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/229\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=229"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}