{"id":2286,"date":"2015-11-17T12:05:00","date_gmt":"2015-11-17T12:05:00","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2286"},"modified":"2015-11-17T12:05:00","modified_gmt":"2015-11-17T12:05:00","slug":"miten-ymmartaisin-raamattua-erityisia-ohjeita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=2286","title":{"rendered":"Miten ymm\u00e4rt\u00e4isin Raamattua &#8211; erityisi\u00e4 ohjeita, osa I."},"content":{"rendered":"<h2><\/h2>\n<p><strong>MITEN YMM\u00c4RT\u00c4ISIN RAAMATTUA?<br \/>\nErityisi\u00e4 ohjeita erilaisten kirjallisuustyylien ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Osa I: Vanha testamentti.<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em><b>JOHDANTO<\/b><\/em><\/p>\n<p>Raamattu on yksi kokonaisuus, jossa on 66 kirjaa. Niist\u00e4 39 sis\u00e4ltyy Vanhaan testamenttiin ja 27 Uuteen testamenttiin. Nuo kirjat on kirjoitettu noin 2000 vuoden ajanjakson sis\u00e4ll\u00e4 usean eri kirjoittajan toimesta. Samalla ne edustavat useita erilaisia kirjallisuuslajeja. Yleisten ja yhteisten tulkintas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi jokainen kirjallisuustyyli tuo Raamatun tulkitsemiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen omia erityisi\u00e4 tulkintas\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja periaatteita. N\u00e4it\u00e4 yleisi\u00e4 ja yhteisi\u00e4 tulkintas\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 k\u00e4siteltiin edellisess\u00e4 opetusartikkelissa.<\/p>\n<p>Kaikille Raamatun kirjoille ominaista ja yhteist\u00e4 on se, ett\u00e4 jokainen niist\u00e4 on Jumalan inspiroima ja synnytt\u00e4m\u00e4 ihmisten kautta. Raamattu on siis jumalallinen ja inhimillinen. Siin\u00e4 Jumala puhuu ihmiselle tavallisella arkikielell\u00e4 ihmisten kautta. Jokaisessa kirjassa n\u00e4kyy sen kirjoittajan persoona ja kirjalliset taidot. Osa Raamatun kirjoista on kirjoitettu hyvin taidokkaasti, osa heikollakin kreikankielell\u00e4. Kaikkiaan Raamattu on laaja-alainen ja syv\u00e4llinen el\u00e4m\u00e4nkirja, jossa on el\u00e4m\u00e4n kaikki v\u00e4rit, s\u00e4vyt ja tunnelmat. Se koskettaa koko ihmist\u00e4 ja kaikkia el\u00e4m\u00e4ntilanteita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Raamatun kirjallisuuslajit:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Historiallinen kerronta<\/span>. T\u00e4h\u00e4n kuuluvat mm. Mooseksen kirjat, Joosuan ja Tuomarien kirjat, sek\u00e4 Kuningasten kirjat, Aikakirjat, Nehemian ja Esran kirjat. Uudessa testamentissa Apostolien teot.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Kaunokirjallinen tyyli<\/span>. T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4 monissa kirjoissa, erityisesti Esterin kirja.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Runous<\/span> (my\u00f6s lauluja). N\u00e4it\u00e4 ovat Psalmit ja muutamat profeettakirjat.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Viisauskirjallisuus<\/span> kuten Sananlaskut, Saarnaajan kirja ja Job.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Evankeliumit<\/span>.\u00a0T\u00e4m\u00e4 on ainutlaatuinen kirjallisuuslaji, jota ei ole muualla.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Vertaukset<\/span>, kielikuvat ja metaforat. Jeesus k\u00e4ytti n\u00e4it\u00e4 runsaasti it\u00e4maisen tavan mukaisesti. Niit\u00e4 on paljon l\u00e4pi Raamatun.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Kirjeet<\/span>.\u00a0Uudessa testamentissa on 21 aitoa kirjett\u00e4, jotka noudattavat tavallisen kirjeen muotoa aloituksineen ja lopetuksineen.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Profetiat<\/span>.\u00a0Profetia merkitsee Jumalan Sanan ajankohtaista soveltamista k\u00e4sill\u00e4 olevaan tilanteeseen, sen julistamista ja sen noudattamisen ja rikkomisen seurausten ilmoittamista. Vanhassa testamentissa on 4 suurta ja 12 pient\u00e4 profeettakirjaa. Lis\u00e4ksi monissa muissakin Raamatun kirjoissa on yksitt\u00e4isi\u00e4 profetioita.<\/li>\n<li><span style=\"text-decoration: underline;\">Ilmestyskirjallisuus<\/span>.\u00a0T\u00e4t\u00e4 edustavat erityisesti Danielin ja Hesekielin kirjat, sek\u00e4 Ilmestyskirja.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><i>VANHAN TESTAMENTIN KERTOMUSTEN TULKINTA<\/i><\/strong><\/p>\n<p>Vanhassa testamentissa on historiallista kerrontaa noin 40 % koko materiaalista. Ne pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n moninaisia historiallisia kuvauksia kansojen, heimojen, sukujen, perheiden ja yksil\u00f6iden vaiheista. Niiss\u00e4 on usein mielenkiintoisen tai j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n elokuvan aineksia. Niiss\u00e4 on sankareita, rosvoja, romansseja, syntym\u00e4\u00e4 ja kuolemaa, rauhaa ja sotia, juonen etenemist\u00e4, huipentumia, yll\u00e4tyksi\u00e4, k\u00e4\u00e4nnekohtia, ratkaisuja, kysymyksi\u00e4, hyv\u00e4n ja pahan taistelua, voittoja ja tappiota. N\u00e4ihin kuvauksiin ja tapahtumiin voi el\u00e4yty\u00e4 omakohtaisesti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Raamatun kertomusten \u00e4\u00e4rell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 seuraavia seikkoja:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Raamatun historialliset kuvaukset ovat totta ja luotettavia.<\/li>\n<li>Kansojen ja yksil\u00f6iden kohtaloiden keskell\u00e4 voimme oppia tuntemaan Jumalan ja h\u00e4nen tahtonsa. Jumala on kertomusten Suuri Sankari.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole suoraa opetusta vaan ennemminkin oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 niiden seurausten havainnollistamista.<\/li>\n<li>Raamatussa kerrottujen tapahtumien ja henkil\u00f6iden toimintaa ja moraalista luonnetta pit\u00e4\u00e4 arvioida Raamatun muun suoran opetuksen valossa, esimerkiksi 10 k\u00e4skyn mukaisesti.\n<ul>\n<li>Mik\u00e4li kertomuksessa ei oteta kantaa ihmisten toimintaan, se ei todista, ett\u00e4 toiminta olisi hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai negatiivista.<\/li>\n<li>Ep\u00e4kohtia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kommentoida tai paheksuta vaan kuvataan sellaisenaan.<\/li>\n<li>Pyh\u00e4t, uskovat ihmiset eiv\u00e4t ole synnitt\u00f6mi\u00e4 pyhimyksi\u00e4 vaan syntisi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja siksi he my\u00f6s tekev\u00e4t synti\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Raamatun kertomusten kuvaamat k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit eiv\u00e4t aina sovellu meihin. On etsitt\u00e4v\u00e4 niiden taustalla olevaa kulttuuria ja ylemp\u00e4\u00e4 periaatetta. Periaatetta voimme soveltaa mukautettuna meid\u00e4n aikaamme.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Kertomuksissa on hyv\u00e4 seurata p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden luonteen kehittymist\u00e4 joko jalommaksi tai yh\u00e4 huonommaksi. Huomaa my\u00f6s, mik\u00e4 oli n\u00e4iden henkil\u00f6iden kehityskaaren ja toiminnan lopputulos. Miten heid\u00e4n lopulta k\u00e4vi?<\/li>\n<li>Historiallista kerrontaa ei tule allegorisoida eli etsi\u00e4 kirjaimellisen merkityksen takaa salaisia merkityksi\u00e4. Jossain m\u00e4\u00e4rin niiss\u00e4 voi olla typologiaa eli jokin henkil\u00f6, tapahtuma tai asia voi olla esikuvaa Kristuksesta. Silti itse kuvatut tapahtumat ovat historiallisia ja tosia.<\/li>\n<li>Kertomuksista pit\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 keskeist\u00e4 teemaa. Mik\u00e4 on p\u00e4\u00e4opetus? Kirjoittaja voi kertoa sen suoraan, teema voi kehitty\u00e4 ja kasvaa esiin kerronnan edetess\u00e4 tai sitten se tulee ilmi loppuratkaisussa \/ lopputuloksessa.<\/li>\n<li>Kaikkiaan Raamatun \u00e4\u00e4rell\u00e4 on aina kysytt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 siin\u00e4 olevat kertomukset opettavat Jumalasta, h\u00e4nen tahdostaan, pelastusteoista, el\u00e4m\u00e4st\u00e4, oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, ihmisest\u00e4 ja tulevaisuudestamme.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>RUNOUDEN TULKINTA<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Runouden osuus Vanhasta testamentista on 30 %. Runollisia kirjoja ovat Psalmit, Valitusvirret, Jobin kirja, Saarnaajan kirja ja lis\u00e4ksi my\u00f6s monet profetiat ovat runollisessa muodossa (Jesaja, Hoosea, Joel).<\/p>\n<p>Heprealaisen runouden muoto ei ole loppusointuista. Niiss\u00e4 ei toisteta sanoja tai sanap\u00e4\u00e4tteit\u00e4. Heprealainen runous on nimenomaan ajatusten toistoa ja niiden kehittely\u00e4 (parallelismi). Runossa ensimm\u00e4inen ajatus voidaan toistaa kolmella eri tavalla:<\/p>\n<ul>\n<li>Samanlaisena<\/li>\n<li>Vastakkaisena<\/li>\n<li>T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<p>Runot ilmaisevat vahvasti ihmisen tuntemuksia. Ne ovat ihmisen puhetta Jumalalle (mink\u00e4 Pyh\u00e4 Henki on inspiroinut). Ne kuvaavat ihmisen syv\u00e4llisi\u00e4 tunteita ja prosesseja hyvin avoimesti ja aidosti. Runoissa voidaan ilmaista positiivisia ja negatiivisia tunteita. Ihminen saa purkaa syd\u00e4mens\u00e4 Jumalalle pohjiaan my\u00f6ten, jolloin ahdistus voi muuttua vapautumiseksi.<\/p>\n<p>Lukiessamme Psalmeja voimme etsi\u00e4 omaan mielialaamme sopivia psalmeja, el\u00e4yty\u00e4 niihin ja rohkaistua aitoon ja t\u00e4yteen tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Saamme prosessoida koko el\u00e4m\u00e4mme Jumalalle. Olennaista on, ett\u00e4 emme k\u00e4\u00e4nn\u00e4 selk\u00e4\u00e4mme Jumalalle edes hyvin vaikeina aikoina, jolloin koemme pettymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Runoja on hyvin monia erilaisia. On hyv\u00e4 tunnistaa runon tyyppi ja sen peruss\u00e4vy. Niit\u00e4 ovat mm.<\/p>\n<ul>\n<li>valituspsalmit (suurin ryhm\u00e4 \u2013 tyypillist\u00e4 ihmiselle?)<\/li>\n<li>anomuspsalmit<\/li>\n<li>katumuspsalmit<\/li>\n<li>kiitos- ja ylistyspsalmit<\/li>\n<li>luottamuspsalmit<\/li>\n<li>pelastushistoriasta kertovat psalmit<\/li>\n<li>juhla- ja liittopsalmit<\/li>\n<li>kuningas- ja messiaspsalmit<\/li>\n<li>viisautta ylist\u00e4v\u00e4t psalmit<\/li>\n<li>luomispsalmit<\/li>\n<li>pyhiinvaelluspsalmit<\/li>\n<li>kosto- ja kirouspsalmit (on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puramme syd\u00e4men tuskan Jumalalle ja pyyd\u00e4mme h\u00e4nelt\u00e4 oikeudenmukaista tuomiota emmek\u00e4 ota oikeutta omiin k\u00e4siimme \u2013 siksi kosto- ja kirouspsalmit ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>VIISAUSKIRJALLISUUDEN TULKINTA<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Viisauskirjallisuutta edustavat Sananlaskujen, Saarnaajan ja Jobin kirjat. Raamatun per\u00e4\u00e4nkuuluttama viisaus ei tarkoita korkeaa \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai korkeakoulututkintoa, vaan el\u00e4m\u00e4nviisautta ja taitoa el\u00e4\u00e4 oikein ja moraalisesti. Viisaus perustuu Jumalan tuntemiseen, luotettavan tiedon ker\u00e4\u00e4miseen ja soveltamiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Sananlaskut<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Sananlaskut kuvaavat yleisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nperiaatteita ja hyvi\u00e4 kristillisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja. Niiden noudattaminen ei takaa automaattisesti menestyst\u00e4 mutta niihin sis\u00e4ltyy aina Jumalan siunaus.\u00a0Anna sananlaskujen iske\u00e4 tajuntaasi ja vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4si.<\/p>\n<p>Sananlaskut eiv\u00e4t ole kaiken kattavia ja tyhjent\u00e4vi\u00e4 totuuksia vaan iskevi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia totuuteen. Kukin yksitt\u00e4inen sananlasku on hyv\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 muiden sananlaskujen ja koko Raamatun opetukseen.\u00a0Luonteeltaan sananlaskut ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, iskevi\u00e4 ja helposti muistettavia. Nekin noudattavat usein runollista, ajatuksen toistavaa muotoa.<\/p>\n<p>Sananlaskuja on ensi sijassa Sananlaskujen kirjassa mutta my\u00f6s Saarnaajan kirjassa. Uudessa testamentissa sananlaskuja n\u00e4emme Jeesuksen opetuksissa ja Jaakobin kirjeess\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Saarnaaja\u00a0 <\/em><\/strong><\/p>\n<p>Saarnaajan kirja lienee Raamatun v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretyin kirja. Sen jokaisen kohdan ymm\u00e4rt\u00e4minen suoraksi Jumalan puheeksi johtaa mittaviin v\u00e4\u00e4rintulkintoihin. T\u00e4h\u00e4n ovat sortuneet erityisesti jehovantodistajat, jotka yritt\u00e4v\u00e4t sill\u00e4 perustella kummallisia oppejaan vastoin Raamatun selke\u00e4\u00e4 opetusta.<\/p>\n<p>Syvimmilt\u00e4\u00e4n Saarnaajan kirja kuvaa el\u00e4m\u00e4n tarkoituksen menett\u00e4mist\u00e4 ja sen etsimist\u00e4 kahdesta eri suunnasta:<\/p>\n<ul>\n<li>\u201dAuringon alta\u201d \u2013 kaikesta maallisesta ja inhimillisest\u00e4, josta sit\u00e4 ei l\u00f6ydy: tuloksena tyhjyys.<\/li>\n<li>\u201dAuringon yl\u00e4puolelta\u201d \u2013 vain Jumala ja yhteys h\u00e4neen antaa el\u00e4m\u00e4lle mielekkyyden.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Saarnaajan kirja on n\u00e4iden kahden n\u00e4k\u00f6kulman vuoropuhelua. Kirja ja sen kuvaama prosessi huipentuu loppujakeisiin.<\/p>\n<p>Kirjan ymm\u00e4rt\u00e4misen ja tulkinnan avaimena on sen kirjoittajan tunnistaminen ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nkaareensa tutustuminen. Kirjoittajana on kuningas Salomo, joka el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppupuolella oli luopunut Jumalasta ja ajautunut ep\u00e4jumalanpalvelukseen ja maallisen rikkauden, maineen ja saavutusten tavoittelijaksi. H\u00e4n joutui kokemaan, ett\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 lankeemuksen tilassa mitk\u00e4\u00e4n nautinnot ja saavutukset eiv\u00e4t tuo onnellisuutta ja mielekkyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Luopumuksen vuosien j\u00e4lkeen Salomo palasi lapsuus- ja nuoruusajan suhteeseen Jumalansa kanssa. Kirjan lopussa h\u00e4n saattoi j\u00e4lleen todeta, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on el\u00e4misen arvoista vain Jumalan yhteydess\u00e4 ja H\u00e4nen tahdossaan.<\/p>\n<p>Saarnaajan kirjaa tulee lukea kokonaisuutena. Sen negatiiviset kokemukset ja p\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat vain kuvausta pelk\u00e4st\u00e4 inhimillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ilman Jumalaa. Ne eiv\u00e4t ole kristillist\u00e4 oppia tai el\u00e4m\u00e4nmallia vaan ennemminkin varoitusta. Saarnaajan kirjan \u00e4\u00e4rell\u00e4 on syyt\u00e4 itsekin pohtia el\u00e4m\u00e4n tarkoitusta ja sen perustaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jobin kirja<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jobin kirjankin \u00e4\u00e4rell\u00e4 voi ajautua v\u00e4\u00e4rintulkintaan. Kun k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen avaa Jobin kirjan, h\u00e4n toivoo l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 siit\u00e4 kauniita lohdutuksen sanoja ja ymm\u00e4rryst\u00e4 k\u00e4rsimykseens\u00e4. Sen sijaan h\u00e4n kohtaakin sivukaupalla mit\u00e4 kovempia ja kauheampia syyt\u00f6ksi\u00e4: sin\u00e4 k\u00e4rsit, koska olet paha ja jumalaton ihminen!<\/p>\n<p>Siksi Jobin kirjan \u00e4\u00e4rell\u00e4 on hyv\u00e4 omata oikea esiymm\u00e4rrys kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, rakenteesta ja juonesta. Kirjan perusteema ja suuri kysymys on: miksi hurskas, Jumalaan turvautuva ihminen joutuu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n? Kirja romuttaa menestysteologian v\u00e4itteet, joiden mukaan uskova el\u00e4\u00e4 siunauksesta ja menestyksest\u00e4 toiseen kunhan vain noudattaa tarkasti Jumalan tahtoa.<\/p>\n<p>Kirjan rakenne:<\/p>\n<ul>\n<li>Johdanto (1-2)<\/li>\n<li>Jobin ja nelj\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n keskustelut \u2013 kolme puhekierrosta (3-37)<\/li>\n<li>Jumalan vastaus ja Jobin reaktio (38-42)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Jobin kirjan \u00e4\u00e4rell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata kolmen \u201dyst\u00e4v\u00e4n\u201d tekohurskaus ja v\u00e4\u00e4r\u00e4mielinen asenne Jobia kohtaan. He esittiv\u00e4t vain puolitotuuksia ja syyttiv\u00e4t Jobia, koska heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 Jumalasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja siunauksesta olivat v\u00e4\u00e4ri\u00e4. Nelj\u00e4s, nuorin yst\u00e4v\u00e4 oli l\u00e4hinn\u00e4 totuutta.<\/p>\n<p>Job itse henkil\u00f6n\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 keskushahmo. Voimme huomata Jobin aidon ja tuskallisen prosessin k\u00e4rsimyksens\u00e4 keskell\u00e4. Jobin kohtalo opettaa, ett\u00e4 ei ole oikotiet\u00e4 k\u00e4rsimyksen l\u00e4pi \u2013 mutta sen voi k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi yhdess\u00e4 Jumalan kanssa, vaikka tuskan pimeydess\u00e4 ei kokisikaan Jumalan armoa ja rakkautta.<\/p>\n<p>Job on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 esikuva Kristuksesta, joka syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 k\u00e4rsi meid\u00e4n syntiemme t\u00e4hden. Lakihenkinen juutalaisuus tulkitsi Jeesuksen ristiinnaulitsemisen johtuvan h\u00e4nen v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suhteesta Jumalaan. N\u00e4in ollen kolme yst\u00e4v\u00e4\u00e4 kuvaavat Jeesuksen syytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n<p>Jobin kirjassa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 on lopulta se, ett\u00e4 Jumala ei anna Jobille pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n selityst\u00e4 siihen k\u00e4rsimykseen, mit\u00e4 Job koki. Jobin osa oli vain k\u00e4yd\u00e4 tuo kauhea prosessi l\u00e4pi ja luottaa Jumalaan \u2013 tuntui milt\u00e4 tuntui. Sama p\u00e4tee usein meihinkin.<\/p>\n<p>Kuitenkin Job oppi jotain olennaista Jumalasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja itsest\u00e4\u00e4n \u2013 jotain sellaista, mit\u00e4 ei koskaan voi oppia kirjoja lukemalla tai vain el\u00e4m\u00e4n helppoina p\u00e4ivin\u00e4. Ehk\u00e4 syvin opetus on se, ett\u00e4 Jumalan k\u00e4det kannattelevat ja lopulta nostavat syvimm\u00e4st\u00e4kin pimeydest\u00e4, riippumatta siit\u00e4, milt\u00e4 meist\u00e4 tuntuu tai kuinka toivottomia me olemme.<\/p>\n<p>Jobin ja yst\u00e4vien esimerkit haastavat meit\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n suhtautumistamme k\u00e4rsimykseen ja k\u00e4rsiviin ihmisiin, sek\u00e4 pohtimaan k\u00e4sityst\u00e4mme Jumalasta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>PROFETIAN TULKINTA<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Profetiaa on jopa 25 % koko Raamatusta. Vanhassa testamentissa on nelj\u00e4 suurta ja 12 pient\u00e4 profeettakirjaa. Lis\u00e4ksi yksitt\u00e4isi\u00e4 profetioita on muidenkin Raamatun kirjojen lomassa.<\/p>\n<p>Profetia on ensi sijassa Jumalan ajankohtaista puhetta kansalleen siihen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen, miss\u00e4 se on. Toissijaisesti profetioissa voi olla ennustuksia tulevaisuudesta tai ainakin kuvauksia kansan valintojen seurauksista. Profetiat perustuvat pitk\u00e4lti siihen, mit\u00e4 Jumala opettaa laissa el\u00e4m\u00e4n oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.\u00a0Raamattuun talletetut profetiat ovat Jumalan vahvistamia ja sinet\u00f6imi\u00e4. Sen sijaan seurakunta-ajan profetiat ovat vajavaisia ja ne tulee arvioida Jumalan Sanalla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Profetian tavoitteena uudistaa ja vahvistaa liitto Jumalan ja kansan v\u00e4lill\u00e4. Profetia<\/em><\/strong><em>\u2026<\/em><\/p>\n<ul>\n<li>muistuttaa liiton ehdoista, lupauksista, sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja uhkauksista<\/li>\n<li>liittyy sen aikaisiin tapahtumiin: uskonto, politiikka ja yhteiskunta<\/li>\n<li>julistaa moraalin t\u00e4rkeytt\u00e4 (moraalilaki on aina voimassa)<\/li>\n<li>osoittaa sanomansa useimmiten koko kansalle<\/li>\n<\/ul>\n<p>Profetioissa on usein peruskaava: 1) muistutus kansan rikkomuksista tai Jumalan rakkaudesta, sek\u00e4 2) lupaus siunauksesta tai uhkaus.<\/p>\n<p>Profetioiden rakenne ei aina ole kronologinen vaan se voi hyppi\u00e4 ajassa edestakaisin tai sitten sanomat on voitu koota teemoittain yhteen. T\u00e4m\u00e4 tekee niiden ajoittamisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen vaikeammaksi. Profetiat pit\u00e4isi liitt\u00e4\u00e4 sen hetkiseen historialliseen tilanteeseen ja taustaan. N\u00e4it\u00e4 taustoja antavat historiallista kuvausta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kirjat, erityisesti Kuningasten kirjat. Profeetoista ja profetiasta voit lukea lis\u00e4\u00e4 kohdassa &#8220;Profetiat ja Ilmestyskirja&#8221;. Profetian armolahjasta seurakunta-ajalla l\u00f6yd\u00e4t opetusta kohdan &#8220;Kristillinen palvelu ja armolahjat&#8221; alta nimell\u00e4 &#8220;Johtamis- ja varustamislahjat&#8221; sek\u00e4 &#8220;Puhelahjat&#8221;.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Profetioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 on huomioitavia seikkoja<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>asetu alkuper\u00e4iseksi kuulijaksi \u2013 pohdi sen valossa omaa aikaasi ja el\u00e4m\u00e4\u00e4si<\/li>\n<li>tunnista historiallinen tilanne \u2013 k\u00e4yt\u00e4 kommentaareja ym. apuv\u00e4lineit\u00e4<\/li>\n<li>tunnista yksitt\u00e4isen profetian alku ja loppu &gt; kokonaisuuden l\u00f6yt\u00e4minen<\/li>\n<li>tunnista rakenne: oikeudenk\u00e4yntimuoto, voi-huudot, lupaukset, uhkaukset<\/li>\n<li>tunnista mahdollinen runomuotoisuus ja kielikuvat<\/li>\n<li>huomaa ennustusten kaksois- ja kolmoist\u00e4yttymykset (historia toistaa itse\u00e4\u00e4n kunnes lopullinen t\u00e4yttymys): l\u00e4hitulevaisuus, Kristuksen 1. tulemus ja 2. tulemus<\/li>\n<li>Uuden testamentin opetus voi joskus selitt\u00e4\u00e4 Vanhan testamentin henkil\u00f6iden ja tapahtumien esikuvallisia merkityksi\u00e4. Niit\u00e4 ei tule keksi\u00e4 itse.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Vanhan liiton profetiat p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Profeettojen julistuksen kautta Jumala tahtoi ja tahtoo t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin<\/p>\n<ol>\n<li>varoittaa kansaa sen synneist\u00e4 ja tulevista tuomioista<\/li>\n<li>k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kaikki kansat takaisin Jumalan puoleen ja pyh\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/li>\n<li>julistaa lohdutusta ja toivoa<br \/>\n(pakkosiirtolaisuuteen \/ ahdinkoon joutuville)<\/li>\n<li>ilmoittaa Messiaan tulemuksen ja teht\u00e4v\u00e4n<\/li>\n<li>kertoo lopullisesta pelastuksesta<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Profeettojen ennustusten aikaj\u00e4nteet<\/em><\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>l\u00e4hitulevaisuus<\/li>\n<li>tulevaisuus pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4<\/li>\n<li>lopunajat<\/li>\n<li>Messias<\/li>\n<li>iankaikkisuus<\/li>\n<\/ol>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 todistavat jo toteutuneen historian valossa, ett\u00e4 profeetallinen julistus on luotettavaa ja ett\u00e4 Jumala toimii Sanansa mukaisesti. Ennustukset ovat t\u00e4yttyneet! Kolme j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 soveltuvat suoraan meihin, koska me el\u00e4mme lopunaikoja Kristuksen varassa ja odotuksessa sek\u00e4 koska olemme matkalla ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>MITEN YMM\u00c4RT\u00c4ISIN RAAMATTUA? Erityisi\u00e4 ohjeita erilaisten kirjallisuustyylien ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Osa I: Vanha testamentti. &nbsp; JOHDANTO Raamattu on yksi kokonaisuus, jossa on 66 kirjaa. Niist\u00e4 39 sis\u00e4ltyy Vanhaan testamenttiin ja 27 Uuteen testamenttiin. Nuo kirjat on kirjoitettu noin 2000 vuoden ajanjakson sis\u00e4ll\u00e4 usean eri kirjoittajan toimesta. Samalla ne edustavat useita erilaisia kirjallisuuslajeja. Yleisten ja yhteisten tulkintas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2286","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2286"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2286\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}