Jobin kirja on Raamatun vanhimpia ja sijoittuu patriarkkojen aikaan n. 2000 eKr.\u00a0 Kirjan tapahtumapaikkana on Jordanin it\u00e4puolinen Edomin alue. Siin\u00e4 ei puhuta mit\u00e4\u00e4n raamatunhistorian keskeisist\u00e4 tapahtumista tai henkil\u00f6ist\u00e4. Siin\u00e4 mieless\u00e4 kirja on ajaton. Silti se kuvaa todellista historiallista tapahtumaa. Kirja kuuluu Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen ja on tyylilt\u00e4\u00e4n runollinen draama.<\/p>\n
K\u00e4rsimys muodostaa ihmisel\u00e4m\u00e4n raskaimman ongelman jo varhaisesta historiasta lukien. Moni ihminen on kysellyt sit\u00e4 Kaikkivaltiaan Jumalan edess\u00e4: Miksi sallit minulle k\u00e4rsimyksen? Jos olet kaikkivaltias Rakkaus, miksi et ota pois t\u00e4t\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4?<\/em> (ns. teodikean ongelma)<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n JOHDANTO<\/strong><\/p>\n Jobin kirjan juoni tiivistetysti<\/strong><\/p>\n Kirjan johdanto kuvaa Jobin onnettomuuden ja sen taustat. Saatana on onnettomuuksien aiheuttaja ja Job on syyt\u00f6n (ei synnit\u00f6n). Job menett\u00e4\u00e4 lapsensa, omaisuutensa ja terveytens\u00e4. Kirjan pitk\u00e4 keskiosa kuvaa kolmea yst\u00e4v\u00e4\u00e4, jotka saapuvat lohduttajiksi. He ovat kuitenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisi\u00e4 ja vain etsiv\u00e4t onnettomuuksien syyt\u00e4 Jobista ja syytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 hyvin rajusti. Kirjan loppuosassa nelj\u00e4s mies, nuori Elihu on jo paljon ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isempi. Lopulta itse Jumala haastaa Jobin. Jumalan edess\u00e4 Job tajuaa oman mit\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ja Jumalan suuruuden. On asioita, joita ihmisen on vaikea tai mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Vasta k\u00e4rsimyksen kautta Job oppi tuntemaan Jumalan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n voiman ja viisauden. Ihminen ei voi oppia tuntemaan Jumalaa vain teoreettisin k\u00e4sittein. H\u00e4nen t\u00e4ytyy kokea Jumalan todellisuus el\u00e4m\u00e4n kaikissa tilanteissa.<\/p>\n K\u00e4rsimyksen ongelmaan kaikissa ihmisel\u00e4m\u00e4n kohtaloissa ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 vastausta, jonka ihminen voisi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Miksi-kysymykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein vaille vastausta. Perimm\u00e4isen\u00e4 syyn\u00e4 k\u00e4rsimykseen on ihmiskunnan syntiinlankeemus. Ainoa ratkaisu on lopulta Kristuksen ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus. Hiljainen, syv\u00e4 luottamus syntyy silloin, kun ihmisen omat mahdollisuudet ovat menneet ja j\u00e4ljell\u00e4 on Jumalan kantava armo ja rakkaus.<\/p>\n Job tunsi Lunastajansa kokemansa pimeyden keskell\u00e4: \u201dMutta min\u00e4 tied\u00e4n Lunastajani el\u00e4v\u00e4n, ja viimeisen\u00e4 h\u00e4n on seisova multien p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u2026 kun olen ruumiistani irti, saan min\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 Jumalan\u201d <\/em>(19:25-26). Lis\u00e4ksi Job itse oli esikuva syytt\u00f6m\u00e4sti k\u00e4rsiv\u00e4st\u00e4 Kristuksesta. Ihminen ei aina k\u00e4rsi suoraan omasta syyst\u00e4\u00e4n \u2013 varsinkaan ei Kristus.<\/p>\n Jobin kirjan karu viesti on: Ei ole oikotiet\u00e4 k\u00e4rsimyksen ohi. Sen l\u00e4pi on kuljettava p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, hetki hetkelt\u00e4. Mutta sit\u00e4 ei tarvitse tehd\u00e4 yksin. Turvaudu Jumalaan ja silloin lopulta l\u00f6yd\u00e4t rauhan, vaikka et ymm\u00e4rt\u00e4isik\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyksesi tarkoitusta.<\/p>\n <\/p>\n K\u00e4rsimys osana ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n Miksi min\u00e4 k\u00e4rsin? Miksi minulle on tapahtunut n\u00e4in? T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin? Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 jo lopu? Eik\u00f6 Jumala kuule minua? Miksi et auta? Miksi et kuule? Oletko sin\u00e4 hyl\u00e4nnyt minut? K\u00e4rsimys on aina ollut ihmisen ei-toivottu matkakumppani. Siit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se eroon, vaikka kuinka toivoisi. V\u00e4lill\u00e4 sen kokee kipe\u00e4mmin, v\u00e4lill\u00e4 helpottaa. K\u00e4rsimys on ihmisen\u00e4 olemisen vaikeinta puolta.<\/p>\n K\u00e4rsimys voi olla itse aiheutettua tai toisten ihmisten vaikuttamaa. Sen takana voi olla onnettomuus tai sairaus. Ihminen voi k\u00e4rsi\u00e4, vaikka el\u00e4m\u00e4 olisi perushyvin. Joillekin k\u00e4rsimyst\u00e4 voi kasautua monin verroin. Usein k\u00e4rsimys liittyy ihmissuhteisiin. Syvin k\u00e4rsimyksen syy on meiss\u00e4 oleva synti ja Jumala-yhteyden puuttuminen. Meiss\u00e4 oleva syntisyys turmelee hyv\u00e4tkin el\u00e4m\u00e4n lahjat ja kokemukset. Lopulta on vaikea olla onnellinen, jos ei tied\u00e4, miksi on olemassa ja minne on matkalla.<\/p>\n K\u00e4rsimyst\u00e4 on yritetty voittaa monin eri tavoin: ty\u00f6h\u00f6n tai harrastukseen uppoutuminen, henkisyys, uskonnot, terapiat, l\u00e4\u00e4kkeet, alkoholi, huumeet, pakeneminen, itsemurhat, jne. Osa niist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4, osa lievitt\u00e4\u00e4. Puhuminen, yst\u00e4v\u00e4t, terveet el\u00e4m\u00e4ntavat, liikunta, mielek\u00e4s tekeminen, oikeanlainen terapia ja sopivat l\u00e4\u00e4kkeet voivat auttaa pitk\u00e4lle. Syvimm\u00e4n avun tuo suhde Jumalaan. Silti ajalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu aina k\u00e4rsimys. Taivaassa sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n K\u00c4RSIMYKSEEN SUHTAUTUMINEN: Kolmen yst\u00e4v\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4 malli<\/strong><\/p>\n Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isyys<\/strong><\/p>\n Miten me suhtaudumme omaan k\u00e4rsimykseemme? Ent\u00e4 toisten? Jokaisen k\u00e4rsimys on hyvin yksil\u00f6llinen kokemus. Me koemme sit\u00e4 eri tavoin. On vaikea loppuun asti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen k\u00e4rsimyst\u00e4. Viel\u00e4 vaikeampaa on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 siihen johtaneita syit\u00e4 kussakin tapauksessa.<\/p>\n Kun n\u00e4et kadulla r\u00e4hj\u00e4isen laitapuolen kulkijan, mit\u00e4 ajattelet? Eik\u00f6 niin, ett\u00e4 hyvin usein ajattelemme, ett\u00e4 tuo ihminen on itse tuhonnut oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4; h\u00e4n on tiens\u00e4 valinnut ja k\u00e4rsii nyt sen hedelmist\u00e4. Meiss\u00e4 jokaisessa asuu v\u00e4\u00e4r\u00e4mielinen syytt\u00e4j\u00e4 ja tuomari. Me asetumme Jumalan paikalle ja luulemme tiet\u00e4v\u00e4mme kaiken. Juuri n\u00e4in toimivat Jobin v\u00e4\u00e4r\u00e4mieliset yst\u00e4v\u00e4t. He olivat nimelt\u00e4\u00e4n Elifas, Bildad ja Sofar.<\/p>\n Olemmeko me koskaan ajatelleet kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmisest\u00e4 n\u00e4in? Mit\u00e4h\u00e4n pahaa sin\u00e4 olet tehnyt, ett\u00e4 sinulle k\u00e4vi n\u00e4in? Saatamme my\u00f6s tuomita itse\u00e4mme \u2013 t\u00e4m\u00e4 on rangaistus minulle.<\/p>\n Jobin kirja varoittaa meit\u00e4 vakavasti n\u00e4in suoraviivaisesta ajattelusta. El\u00e4m\u00e4 on monimutkainen kokonaisuus. Emme tied\u00e4 kaikkia syit\u00e4 ja seurauksia. Emme ymm\u00e4rr\u00e4 edes t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 maailmaa \u2013 saati sitten sen takana vaikuttavaa hengellist\u00e4 todellisuutta. Ihmiset ovat kautta aikojen olleet herkki\u00e4 tuomitsemaan toisia ihmisi\u00e4. Yksitt\u00e4isten ihmisten ja el\u00e4m\u00e4nkohtaloiden kohdalla meid\u00e4n tulee olla n\u00f6yri\u00e4 ja herkki\u00e4. Itkek\u00e4\u00e4 itkevien kanssa, neuvoi Jeesus.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei sulje pois Raamatun Sanan ja lain opettamista ja julistamista. Synti on nimett\u00e4v\u00e4 synniksi \u2013 yleisell\u00e4 tasolla. Yhteiskunnalla on edelleen Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 tuomiovalta ja seurakunnalla tulisi olla Raamatun antama kurinpitovalta. Mutta tuomiovalta ja syyteoikeus eiv\u00e4t kuulu yksil\u00f6ille.<\/p>\n Yksil\u00f6in\u00e4 meid\u00e4n tulisi olla lohduttajia, tukijoita ja el\u00e4m\u00e4ntielle opastajia. Se ei tarkoita sellaista hyys\u00e4\u00e4mist\u00e4, jossa synniss\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 tuetaan sen jatkamisessa. Yksil\u00f6in\u00e4 me olemme lohduttajia, tukijoita ja el\u00e4m\u00e4ntielle opastajia, mutta ket\u00e4\u00e4n emme voi kuitenkaan pelastaa. Vain Jumala pelastaa ja tuo suuret el\u00e4m\u00e4nmuutokset, jos ihminen siihen suostuu. Vastuu kuuluu aina ihmiselle itselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 emme paina ket\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4lle pimeyteen ja tuskaan, vaan autamme kohti valoa. Meid\u00e4n ei tule tuomita vaan armahtaa k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 ja osoittaa h\u00e4nelle tiet\u00e4 Jumalan luo. Meid\u00e4n tulee kuunnella aidosti, my\u00f6t\u00e4el\u00e4\u00e4 ja puhua harkiten. Emme saa selitt\u00e4\u00e4 toisten k\u00e4rsimyst\u00e4 tyhj\u00e4ksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toinen saa purkaa syd\u00e4mens\u00e4. Me voimme oppia omasta k\u00e4rsimyksest\u00e4mme ja lohduttaa sen my\u00f6t\u00e4 toisia: \u201dJumala lohduttaa meit\u00e4 kaikissa ahdistuksissamme, ett\u00e4 me voisimme lohduttaa kaikessa ahdistuksessa olevia sill\u00e4 lohdutuksella, jolla Jumala lohduttaa meit\u00e4 itse\u00e4mme\u201d <\/em>(2 Korinttilaiskirje 1:4).<\/p>\n <\/p>\n Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 teologia<\/strong><\/p>\n Jobin kolme v\u00e4\u00e4r\u00e4mielist\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4 tekiv\u00e4t juuri p\u00e4invastoin. Lohduttamisen sijaan he syyttiv\u00e4t ja tuomitsivat, jopa raamatullisin sanak\u00e4\u00e4ntein. Heid\u00e4n teologiansa oli hyvin suoraviivaista ja selke\u00e4\u00e4 \u2013 synnist\u00e4 seuraa aina rangaistus ja k\u00e4rsimys; hurskaudesta seuraa aina pelkk\u00e4\u00e4 siunausta ja menestyst\u00e4. Se kuulostaa raamatulliselta, mutta on vain puolitotuus ja sen kautta valhetta.<\/p>\n Jopa totuus ilman rakkautta voisi olla tuhoisaa. Totuus ja rakkaus kuuluvat yhteen. Jobin yst\u00e4vill\u00e4 ei ollut rakkautta eik\u00e4 edes totuutta. Me emme tied\u00e4 perimm\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4 toisten k\u00e4rsimyksiin. Meill\u00e4 ei ole tyhjent\u00e4vi\u00e4 vastauksia niihin.<\/p>\n K\u00e4rsimyksen perussyyn\u00e4 ja juurena on syntiinlankeemus. Sit\u00e4 ennen kaikki oli t\u00e4ydellist\u00e4 ja ihanaa. Syntiinlankeemus turmeli kaiken: h\u00e4pe\u00e4, syyt\u00f6kset, viha, sairaudet ja kuolema tulivat ihmisen osaksi. Me k\u00e4rsimme, koska synti tuhoaa meit\u00e4 ja maailmaa. Me k\u00e4rsimme, koska synti on osa meit\u00e4 ja se nakertaa meit\u00e4 jatkuvasti. Emme ole tyytyv\u00e4isi\u00e4. Haluaisimme vain lis\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4. Me k\u00e4rsimme, koska teemme synti\u00e4 \u2013 vahingoitamme itse\u00e4mme ja toisia. Me k\u00e4rsimme, koska toiset ihmiset tekev\u00e4t meille v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Me k\u00e4rsimme, koska maailmassa tapahtuu onnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja. Me k\u00e4rsimme, koska luonto saastuu. Me k\u00e4rsimme, koska sairauden ja kuoleman voimat asuvat meiss\u00e4. Me k\u00e4rsimme, koska syntiinlankeemus ja sen seuraukset ovat todellisia.<\/p>\n On monia ilmeisi\u00e4 syit\u00e4 k\u00e4rsimykselle. On turha sanoa, ett\u00e4 me emme voi mitenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. Silloin meill\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n vastauksia. On turha sanoa, ett\u00e4 Raamattu ei anna mit\u00e4\u00e4n vastauksia. Kysymys on siit\u00e4, turvaudummeko me niihin vai emme.<\/p>\n Samalla on todettava, ett\u00e4 k\u00e4rsimys on ymm\u00e4rryst\u00e4mme laajempi ja syvempi ihmisel\u00e4m\u00e4n kokemus. Sit\u00e4 emme voi selitt\u00e4\u00e4 loppuun asti ja tyhjent\u00e4v\u00e4sti. Juuri t\u00e4st\u00e4 Jobin kirja meit\u00e4 opettaa. Meill\u00e4 ei ole lopullista, j\u00e4rjell\u00e4 t\u00e4ydellisesti k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4\u00e4 vastausta.<\/p>\n <\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n TEODIKIAN ONGELMA<\/strong><\/p>\n Edell\u00e4 totesin, ett\u00e4 k\u00e4rsimyksen juuret ovat syntiinlankeemuksessa. Mutta on mahdollista menn\u00e4 viel\u00e4kin syvemm\u00e4lle. Miksi Jumala antoi ihmiselle vapauden valita hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4? Miksi Jumala loi ihmisen, vaikka h\u00e4n tiesi, ett\u00e4 ihminen tulee valitsemaan synnin? Miksi Jumala loi maailman, vaikka h\u00e4n tiesi koko valtavan, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n k\u00e4rsimyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, joka kohtaisi luotua maailmaa? Miksi Kiinassa kuoli tuhansia lapsia maanj\u00e4ristyksess\u00e4? Miksi tsunami tappoi 200 000 ihmist\u00e4? Miksi maailmansodissa kuoli 100 miljoonaa ihmist\u00e4? Miksi 6 miljoonaa juutalaista murhattiin kaasukammioissa? Miksi miljoonia kristittyj\u00e4 tapetaan ja vainotaan vuosittain? Miksi maailmassa on 15 000 ydinasetta odottamassa tuomiop\u00e4iv\u00e4\u00e4? Miksi? Miksi Jumala t\u00e4llaisen maailman loit?<\/p>\n Miksi Jumala olisi rakkaus? Miksi Jumala olisi kaikkivaltias? Miksi h\u00e4n sallii kaiken t\u00e4m\u00e4n? Miksi h\u00e4n sallii, ett\u00e4 min\u00e4kin k\u00e4rsin ja kuolen? Tahtooko h\u00e4n niin? T\u00e4m\u00e4 on syvin Jumalaa koskeva kysymys (ns. teodikean ongelma). K\u00e4rsimyksen ja el\u00e4m\u00e4n mielett\u00f6myyden t\u00e4hden olisi helpointa kiist\u00e4\u00e4 Jumalan olemassa olo tai h\u00e4nen luonteensa rakkautena tai kaikkivaltiaana.<\/p>\n Job \u2013 k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen on n\u00e4iden kysymysten edess\u00e4. H\u00e4n on el\u00e4nyt Jumalaa kunnioittaen ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 rakastaen. Nyt kaikki on otettu pois. Tilalla on vain suunnaton k\u00e4rsimys ja ihmisten pilkka. Miksi? Millainen Jumala onkaan?<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n MIT\u00c4 VOIMME OPPIA JOBISTA?<\/strong><\/p>\n Job oli hurskas uskova ja aito ihminen. Menetetty\u00e4\u00e4n omaisuutensa ja lapsensa h\u00e4n \u201drep\u00e4isi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heitt\u00e4ytyi maahan ja rukoili \u2019Herra antoi, Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi\u201d<\/em> (1:20). Job koki syv\u00e4\u00e4 surua ja h\u00e4n osasi my\u00f6s purkaa sit\u00e4. Job ei ollut tunteeton. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n teki sen Herran edess\u00e4, Jumalaansa luottaen. Siin\u00e4 h\u00e4n osoitti jotain sellaista, jota ehk\u00e4 vain harva meist\u00e4 osaisi tehd\u00e4: h\u00e4n kiitti Jumalaa.<\/p>\n El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana Jobiin oli iskostunut syv\u00e4 k\u00e4sitys, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja jokainen ihminen on Jumalan k\u00e4dess\u00e4. Se oli antanut h\u00e4nelle syv\u00e4n turvan. On Jumala, joka pit\u00e4\u00e4 huolen \u2013 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kuolemassa. Ajallinen el\u00e4m\u00e4 ei p\u00e4\u00e4tyk\u00e4\u00e4n kuolemaan vaan se vaihtuu ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Herran luona. T\u00e4m\u00e4 syv\u00e4 kokemus Jumalan todellisuudesta kantoi h\u00e4nt\u00e4 nyt \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen onnettomuuden iskiess\u00e4. H\u00e4n heitt\u00e4ytyi Luojan eteen ja rukoili h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli turvapaikka. Itsekin olen saanut kokea, ett\u00e4 Todellisen Jumalan luona minullakin on ollut turvapaikka, joka on suojellut l\u00e4pi vaikeuksien ja kovan k\u00e4rsimyksen \u2013 riippumatta siit\u00e4, tuntui milt\u00e4 tuntui.<\/p>\n Keskeist\u00e4 on se, rakastammeko Jumalaa vai h\u00e4nen antamiaan lahjoja? Onko Jumala rakkauden ja uskon arvoinen? Mist\u00e4 on kysymys todellisessa rakkaudessa? Saatana ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista rakkautta ja uskoa vaan v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ja tuhoaa sen.<\/p>\n Seuraavassa vaiheessa Job sairastui vakavasti ja h\u00e4nen vaimonsa pilkkasi h\u00e4nt\u00e4. Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei moittinut tai ep\u00e4illyt Jumalaa (2 luku). Vasta seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuluttua, shokkivaiheen j\u00e4lkeen Job alkaa syvemmin tajuta kaiken tapahtuneen. Silloin h\u00e4n kiroaa syntym\u00e4ns\u00e4 ja vaipuu itses\u00e4\u00e4liin (3 luku): \u201dKadotkoon se p\u00e4iv\u00e4, jolloin min\u00e4 synnyin\u2026 Miksi h\u00e4n antaa vaivatulle valoa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 murhemielisille, jotka odottavat kuolemaa, eik\u00e4 se tule\u201d.<\/em><\/p>\n Job valittaa monin tavoin kohtaloansa puheenvuoroissaan: \u201dJospa Jumala suvaitsisi musertaa minut ja katkaista el\u00e4m\u00e4ni langan\u201d\u2026Eik\u00f6 minulla ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n apua, onko pelastus minusta kaikonnut?\u2026Minun veljeni ovat petollisia\u2026Olen kyll\u00e4stynyt, en tahdo el\u00e4\u00e4\u201d <\/em>(6:9,15; 7:16). Job kokee, ett\u00e4 Jumala on hyl\u00e4nnyt h\u00e4net eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 kuule h\u00e4nt\u00e4: \u201dMin\u00e4 huudan sinulle, mutta sin\u00e4 et vastaa minulle\u201d<\/em> (30:20).<\/p>\n Job kohtaa k\u00e4rsimyksens\u00e4 eik\u00e4 pakene sit\u00e4. H\u00e4n istuu el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 raunioilla ja tuntee kaiken, mik\u00e4 siihen liittyy. Moni pakenee k\u00e4rsimyst\u00e4 erilaisin keinoin, mutta Job kohtasi k\u00e4rsimyksen sellaisena kuin se tuli. H\u00e4n koki olevansa t\u00e4ysin yksin, jopa Jumalan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4. Mutta sit\u00e4 h\u00e4n ei ollut. Jumala oli salatulla tavalla l\u00e4sn\u00e4 ja antoi h\u00e4nelle voiman k\u00e4rsi\u00e4. Jumala ei ottanut k\u00e4rsimyst\u00e4 pois vaan antoi salatun l\u00e4sn\u00e4olonsa sen keskelle. Jobin kokemus oli, ett\u00e4 Jumala on hyl\u00e4nnyt h\u00e4net. Jobin tunteet eiv\u00e4t olleet se ratkaiseva mittari. Niist\u00e4 huolimatta Jumala oli h\u00e4nen kanssaan.<\/p>\n Aito ihminen saa Jobin tavoin huutaa tuskansa Jumalalle. Se on uskoa ja osoittaa, ett\u00e4 Jumala on l\u00e4hell\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vuodattaa koko syd\u00e4mens\u00e4 \u2013 kuten Psalmit opettavat ja siihen meit\u00e4 rohkaisevat. Jumala ei kiell\u00e4 meid\u00e4n ihmisyytt\u00e4mme ja tuskaamme. K\u00e4rsimyksest\u00e4 ei kuitenkaan ole oikotiet\u00e4 ulos vaan se on elett\u00e4v\u00e4 l\u00e4pi. Olennaista on se, ett\u00e4 Jumala on siin\u00e4 meid\u00e4n kanssamme.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n K\u00c4RSIMYS ELIHUN JA JUMALAN VASTAUKSEN VALOSSA<\/strong><\/p>\n Jobin kirja kertoo, ett\u00e4 osa k\u00e4rsimyksest\u00e4 on meille k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja salattua. Se liittyy siihen, ett\u00e4 Jumala on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n paljon suurempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin pienen pieni ihminen. Ihminen ei kykene k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa loppuun saakka.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa opettaa nelj\u00e4s yst\u00e4v\u00e4, Elihu<\/em>, joka oli nuorin kaikista (32-37 luvut): \u201dKatso, Jumala on suuri, emme h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4sit\u00e4\u201d <\/em>(36:26). Raamattu on meille Jumalan ilmoitus, Sana, jolla h\u00e4n opettaa meit\u00e4 tuntemaan itse\u00e4\u00e4n. Yksi osa t\u00e4st\u00e4 opetuksesta on, ett\u00e4 ihminen ei voi loppuun asti ja kaikessa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Jumalaa. Jobin kirja ei kumoa Raamatun opetuksia Jumalan persoonasta, teoista ja tahdosta, vaan t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Me saamme edelleen luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala on pyh\u00e4, totuus, rakkaus ja hyv\u00e4, vaikka emme sit\u00e4 k\u00e4rsimyksemme keskell\u00e4 voisikaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Me saamme syytt\u00e4\u00e4 Jumalaa kuten Job \u2013 sekin on uskoa, kun se tulee uskovan syd\u00e4mest\u00e4. Mutta lopulta joudumme tunnustamaan rajallisuutemme \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Siit\u00e4 mihin Elihu lopetti oman puheensa, Jumala itse jatkoi Jobille: \u201dSilloin Herra vastasi Jobille tuulisp\u00e4\u00e4st\u00e4: \u2019Kuka olet sin\u00e4, joka taitamattomilla puheilla pimenn\u00e4t minun aivoitukseni?\u201d. <\/em><\/p>\n Herra opettaa Jobia suuruudestaan ja viisaudestaan luomistekonsa valossa. Herra loi taivaan ja maan, kaikki sen el\u00e4imet ja hallitsee sen ihmiskuntaa suvereenisti (38-41 luvut). Mik\u00e4 on ihminen, mik\u00e4 on Job sen rinnalla? Osaisiko Job kertoa, mit\u00e4 oli ennen maailmaa, miten maailma syntyi, miten sen lait toimivat, miten eli\u00f6t rakentuvat? Ent\u00e4 jos h\u00e4n ei p\u00e4rj\u00e4isi krokotiilille tai dinosaurukselle, miten sitten Jumalaa vastaan? Niinp\u00e4 \u2013 k\u00e4rsimyksen keskell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 Jumala hallitsee kaikkea. Me emme ole yksin emmek\u00e4 tuuliajolla. Me saamme turvautua h\u00e4neen \u2013 tuntui milt\u00e4 tuntui.<\/p>\n Yleens\u00e4 Jumala ei anna meille vastausta kysymykseen: miksi? H\u00e4n ei anna teoreettista vastausta, joka selvitt\u00e4isi kaiken ja tyydytt\u00e4isi ihmisen j\u00e4rke\u00e4. Jumala antaa kokemuksellisen vastauksen, joka muotoutuu kun kuljemme k\u00e4rsimystiell\u00e4 kohdaten kaiken, mit\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Silloin me voimme jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sanoa Jobin tavoin:\u00a0\u201dMin\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 sin\u00e4 voit kaiken\u2026 min\u00e4 olen puhunut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti asioista, jotka ovat minulle mahdottomia k\u00e4sitt\u00e4\u00e4\u2026 Opeta sin\u00e4 minua. Korvakuulolta vain olin sinusta kuullut, mutta nyt on silm\u00e4ni sinut n\u00e4hnyt. Sen t\u00e4hden min\u00e4 peruutan puheeni ja kadun tomussa ja tuhkassa\u201d <\/em>(42:1-6).<\/p>\n Meit\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jumala ei selitt\u00e4nyt sanallakaan Jobin k\u00e4rsimyksen syit\u00e4. Job ei saanut suoraa vastausta kysymykseens\u00e4: miksi? Silti h\u00e4n sai suuremman vastauksen, joka opetti tuntemaan el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hdett\u00e4 \u2013 Jumalaa:\u00a0\u201dIankaikkinen el\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4, ett\u00e4 he tuntevat sinut, ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sin\u00e4 olet l\u00e4hett\u00e4nyt\u201d <\/em>(Johanneksen evankeliumi 17:3)<\/p>\n Ihmiselle t\u00e4rkeint\u00e4 on tuntea Jumala, sill\u00e4 vain siin\u00e4 on ikuinen el\u00e4m\u00e4. Lopulta sen rinnalla mill\u00e4\u00e4n muulla ei ole suurta merkityst\u00e4. Me opimme tuntemaan Jumalan h\u00e4nen Sanansa kautta, johon turvaudumme el\u00e4m\u00e4mme tilanteissa. Helppo luksusel\u00e4m\u00e4 kaventaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Sanaa vain hyvin valikoidusti \u2013 Jumalasta tulee siunaava pehmoisi, joka vierastaa karua tosiel\u00e4m\u00e4\u00e4. Raamatun tosi Jumala on Kaikkivaltias, Pyh\u00e4, Rakkaus, itsens\u00e4 ilmoittava mutta my\u00f6s ihmisen k\u00e4sityskyvyn yl\u00e4puolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 Jumala. Juuri sellaisena h\u00e4n on kanssamme riippumatta siit\u00e4, kuinka syv\u00e4sti h\u00e4net tunnemme. Me olemme Kaikkivaltiaan k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n K\u00c4RSIMYS JA PAHAN VALTA<\/strong><\/p>\n Jobin kirja puhuu erityisen vahvasti ja selke\u00e4sti persoonallisesta pahasta. Saatana oli yksi \u201dJumalan pojista\u201d, eli luoduista enkeleist\u00e4 (1:6-12). Jumala salli sen el\u00e4\u00e4 ja toimia. Miksi? Sit\u00e4 me emme tied\u00e4. Joka tapauksessa saatanan valta oli tiukasti rajattua. Se ei voinut tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vastoin Jumalan k\u00e4sky\u00e4. Jumala on \u00e4\u00e4ret\u00f6n, kaikkivaltias Luoja \u2013 saatana on luotu, rajallinen.<\/p>\n Saatanaa on kutsuttu Jumalan \u201dkahlekoiraksi\u201d. Se tappaa ja tuhoaa, mutta sill\u00e4 on rajansa. Pimeys on saatanan luonto. Jumala loi sen hyv\u00e4ksi, mutta se luopui Jumalasta. J\u00e4ljelle j\u00e4i vain tyhj\u00e4 kuori ja pimentynyt syd\u00e4n. Sellaisenakin se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan tarkoitusperi\u00e4: pimeydell\u00e4\u00e4n ja tuhovoimallaan se ajaa Jumalan luokse ne, jotka tarvitsevat Jumalaa; pimeydell\u00e4\u00e4n ja tuhovoimallaan se eksytt\u00e4\u00e4 ne, jotka lopullisesti torjuvat Luojansa rakkauden ja armon. Saatanan tuhovoima ei eksytt\u00e4nyt ja tuhonnut lopullisesti Jobia vaan ajoi huutamaan Jumalaa ja tuntemaan h\u00e4net entist\u00e4 syv\u00e4llisemmin. Tuon kokemuksen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei voinut erottaa Jobia Jumalasta. H\u00e4n menetti kaiken ja silti s\u00e4ilytti syvimm\u00e4n perususkonsa Jumalaan ja vahvistui siin\u00e4.<\/p>\n Saatanan voima on rajallista ja sen aika on rajallinen. Vaikka n\u00e4emme maailmassa paljon saatanan k\u00e4denj\u00e4lki\u00e4, saamme tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sekin on rajallista. Saatana oli my\u00f6s Jobin kolmen yst\u00e4v\u00e4n v\u00e4\u00e4ristyneen teologian ja syyt\u00f6sten takana. Juuri se sy\u00f6tti heid\u00e4n mieliins\u00e4 raskaat syyt\u00f6kset Jobia kohtaan. Elifas kertoi siit\u00e4 ensimm\u00e4isen puheensa alussa: \u201dMinulle tuli salaa sana, kuulin kuiskauksen\u2026 \u00f6isiss\u00e4 n\u00e4yiss\u00e4\u2026 pelko ja vavistus\u2026 ihoni karvat nousivat pystyyn\u2026 siin\u00e4 se seisoi \u2013 sen n\u00e4k\u00f6\u00e4 en erottanut \u2013 haamu minun silmieni edess\u00e4\u201d <\/em>jne. (4:12-21). Elifas ja kaksi muuta yst\u00e4v\u00e4\u00e4 olivat saatanan puhetorvina. Saatana lukee Raamattua, mutta v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 sen sanoman. Saatana on kaikkien lakihenkisten uskontojen ja laittomuuksien is\u00e4. Se on tuhansien juonten mestari, mutta Jumalan Sana paljastaa sen.<\/p>\n Jumalan ja saatanan toiminta on toisinaan p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4, mutta heid\u00e4n motiivinsa ovat p\u00e4invastaiset: <\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n VAROITUKSIA JOBIN KIRJAN TULKINNASSA<\/strong><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n PELASTUS K\u00c4RSIMYKSEST\u00c4 KRISTUKSESSA<\/strong><\/p>\n K\u00e4rsimyksest\u00e4 ei ole oikotiet\u00e4 vapauteen. Se on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 l\u00e4pi, mutta sen voi tehd\u00e4 yhdess\u00e4 Jumalan kanssa tai ilman h\u00e4nt\u00e4. Jumalaan turvautuminen syvent\u00e4\u00e4 uskoa ja vie lopulliseen pelastukseen. Jumalasta luopuminen johtaa katkeruuteen ja vihaan. K\u00e4rsimys itsess\u00e4\u00e4n ei jalosta ihmist\u00e4 vaan se, mihin h\u00e4n sen keskell\u00e4 turvautuu. K\u00e4rsimys voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 siunaukseksi, mutta voi koitua my\u00f6s tuhoksi.<\/p>\n <\/p>\n Suhde Jumalaan<\/strong><\/p>\n Job tunsi Vapahtajansa k\u00e4rsimyksens\u00e4 keskell\u00e4. Vaikka taivas oli sysimusta, toisinaan toivo v\u00e4l\u00e4hteli:\u00a0\u201dMutta min\u00e4 tied\u00e4n Lunastajani el\u00e4v\u00e4n, ja viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n on seisova multien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 nahkani on ylt\u00e4ni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan min\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 Jumalan. H\u00e4net olen min\u00e4 n\u00e4kev\u00e4 apunani; minun silm\u00e4ni saavat n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net \u2013 eik\u00e4 vieraana\u201d <\/em>(19:25-27). T\u00e4m\u00e4 on yksi Vanhan testamentin selkeist\u00e4 viittauksista Messiaaseen. Sanoma h\u00e4nest\u00e4 tuli jo ensimm\u00e4isille ihmisille, Aadamille ja Eevalle. Sellaisena se on kulkenut l\u00e4pi sukupolvien.<\/p>\n Samaan tapaan nuori Elihu puhui v\u00e4litt\u00e4j\u00e4-enkelist\u00e4 ja lunastusmaksusta (33:23-24). H\u00e4n varoitti my\u00f6s meit\u00e4: \u201d\u00c4lk\u00f6\u00f6n k\u00e4rsimyksesi polte houkutelko sinua pilkkaamaan, \u00e4lk\u00f6\u00f6nk\u00e4 lunastusmaksun suuruus viek\u00f6 sinua harhaan\u201d <\/em>(36:18). El\u00e4m\u00e4n ja k\u00e4rsimyksen keskell\u00e4 ihmisell\u00e4 on aina vaarana luopua Jumalasta. Toiseksi, t\u00e4ydellinen sovitus ja armo ristinpuulla voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 \u201dhalvaksi armoksi\u201d, jolloin ihminen heitt\u00e4ytyy t\u00e4ydelliseen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen, antautuu synnin valtaan, luopuu Jumalasta ja luulee silti pelastuvansa. K\u00e4rsimys voi omalta osaltaan varjella meit\u00e4 luopumukselta ja vet\u00e4\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi Jumalaa. K\u00e4rsimyksen keskell\u00e4 opimme tuntemaan itse\u00e4mme, toisia ihmisi\u00e4 ja ihmisyytt\u00e4 entist\u00e4 syvemmin. K\u00e4rsimys paljastaa meiss\u00e4 pimeytt\u00e4 ja kapean\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, mutta se voi Sanan kautta vahvistaa uskoamme ja luottamustamme Jumalaan ja h\u00e4nen armoonsa.<\/p>\n Lunastusmaksusta eli sovituksesta puhui polttouhri, jonka kolmen yst\u00e4v\u00e4n tuli uhrata puolestaan. Jumala tuomitsi heid\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4t puheensa ja kehotti parannukseen sovituksen kautta (42:7-10). Heid\u00e4n tuli n\u00f6yrty\u00e4 Jumalan ja Jobin edess\u00e4. Niin he my\u00f6s tekiv\u00e4t ja Job rukoili heille armoa ja siunausta.<\/p>\n K\u00e4rsimyksen voittamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli Jobin jatkuva huuto ja rukous Jumalan puoleen. H\u00e4n puhui Jumalalle<\/u> \u2013 kolme yst\u00e4v\u00e4\u00e4 vain puhuivat Jumalasta<\/u>. Siin\u00e4 on suuri ero! Jumalansa edess\u00e4 Job havahtui tunnustamaan rajallisuutensa ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 (42:1-6). Se on t\u00e4rke\u00e4 kasvuvaihe ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: Jumala on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuri ja viisas. Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 loppuun saakka.<\/p>\n <\/p>\n Suhde l\u00e4himm\u00e4isiin<\/strong><\/p>\n Hyvin t\u00e4rke\u00e4 hetki oli kolmen yst\u00e4v\u00e4n puolesta rukoileminen. Jobin ehk\u00e4 vaikein kokemus oli kolmen yst\u00e4v\u00e4n raju syyttely ja hyl\u00e4tyksi tuleminen. Ilman anteeksiantamusta ihminen katkeroituu ja t\u00e4yttyy vihalla. Katkeruus ja viha ihmissuhteissa tuhoaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 hyvin vakavalla tavalla. Heid\u00e4n puolestaan rukoileminen merkitsi, ett\u00e4 Job antoi anteeksi ja vapautui katkeruudesta ja vihasta el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Anteeksiantamisen voimana ja perustana oli se, ett\u00e4 Job itse eli anteeksiantamuksessa Lunastajan suojissa. Koska h\u00e4n oli saanut anteeksi Jumalalta, h\u00e4nkin saattoi antaa anteeksi toisille ihmisille. T\u00e4m\u00e4 on yksi t\u00e4rke\u00e4 Jobin kirjan opetus. Pyyd\u00e4 anteeksi! Anna anteeksi! El\u00e4 sovituksessa! Sovi!<\/p>\n <\/p>\n Lopullinen vapaus<\/strong><\/p>\n N\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 Jumala siunasi Jobia kaksin verroin enemm\u00e4n (42:10-17). Jumala voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kohtalomme jo maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja antaa runsaasti ajallisia siunauksia. Toisinaan h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t siunauksilla ja rakkaudella vasta taivaan kirkkaudessa. Juuri t\u00e4t\u00e4 Jobin kirja kuvaa: k\u00e4rsimys p\u00e4\u00e4ttyy kerran ja tilalle tulee t\u00e4ydellinen, ikuinen, ihana el\u00e4m\u00e4 ilman kyyneleit\u00e4, tuskaa, k\u00e4rsimyst\u00e4, kuolemaa. Sit\u00e4 ei voi edes k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mutta sen Jumala on valmistanut niille, jotka h\u00e4nt\u00e4 rakastavat.<\/p>\n K\u00e4rsimys on hetkellist\u00e4, mutta kirkkaus ikuista: \u201dT\u00e4m\u00e4 hetken kest\u00e4v\u00e4, kevyt ahdistuksemme tuottaa m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, ikuisen kirkkauden meille, jotka emme kiinnit\u00e4 katsettamme n\u00e4kyviin vaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin, sill\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t ovat ajallisia mutta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t iankaikkisia\u201d <\/em>(2 Kor 4:17-18)<\/p>\n \u201dMin\u00e4 n\u00e4in uuden taivaan ja uuden maan\u2026N\u00e4in my\u00f6s pyh\u00e4n kaupungin\u2026katso, Jumalan maja ihmisten keskell\u00e4! H\u00e4n asuu heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n, ja he ovat h\u00e4nen kansojaan. Jumala itse on heid\u00e4n kanssaan, heid\u00e4n Jumalansa. H\u00e4n pyyhkii kaikki kyyneleet heid\u00e4n silmist\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kuolemaa en\u00e4\u00e4 ole, ei surua, ei parkua eik\u00e4 tuskaa, sill\u00e4 kaikki entinen on mennyt. Valtaistuimella istuva sanoi: \u2019Uudeksi min\u00e4 teen kaiken\u2019.\u201d<\/em> (Ilmestyskirja 21:1-5)<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n K\u00c4RSIV\u00c4 KRISTUS JA JOB<\/strong><\/p>\n Job oli k\u00e4rsiv\u00e4n\u00e4 hurskaana erityinen Jeesuksen esikuva. Job k\u00e4rsi syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kuten Jeesus. Mutta Jeesus teki viel\u00e4 enemm\u00e4n: H\u00e4n on otti ihmiskunnan syyllisyyden p\u00e4\u00e4lleen ja k\u00e4rsi ristill\u00e4 syvimm\u00e4n rangaistuksen \u2013 ikuisen eron Jumalasta:<\/p>\n \u201dMonet kauhistuvat h\u00e4nt\u00e4 \u2013 sill\u00e4 niin runneltu, ei en\u00e4\u00e4 ihmisen kaltainen\u2026H\u00e4n oli ylenkatsottu, ihmisten hylk\u00e4\u00e4m\u00e4, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 kaikki kasvonsa peittiv\u00e4t, halveksittu, jota emme min\u00e4k\u00e4\u00e4n pit\u00e4neet. Mutta totisesti, meid\u00e4n sairautemme h\u00e4n kantoi, meid\u00e4n kipumme h\u00e4n s\u00e4lytti p\u00e4\u00e4llens\u00e4. Me pidimme h\u00e4nt\u00e4 rangaistuna, Jumalan ly\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja vaivaamana, mutta h\u00e4n on haavoitettu meid\u00e4n rikkomustemme t\u00e4hden, runneltu meid\u00e4n pahojen tekojemme t\u00e4hden. Rangaistus oli h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ll\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 rauha olisi, ja h\u00e4nen haavojensa kautta me olemme parantuneet\u201d <\/em>(Jesajan kirja 52:14 \u2013 53:5).<\/p>\n Lopulta \u2013 Jumala ei seuraa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ihmiskunnan k\u00e4rsimyksi\u00e4. H\u00e4n itse tuli ihmiseksi ja k\u00e4rsi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tuskallisen ja h\u00e4pe\u00e4llisen ristinkuoleman. N\u00e4kyv\u00e4 tuska oli vain sen pintaa, mit\u00e4 todella tapahtui ristill\u00e4: Jeesus kantoi koko ihmiskunnan synnit ja k\u00e4rsi iankaikkisen, perinpohjaisen rangaistuksen puolestamme. \u201dJumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsens\u00e4 kanssa\u201d <\/em>(2 Korinttilaiskirje 5:19). Me k\u00e4rsimme yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan, mutta suurimman k\u00e4rsimyksen on kantanut rakastava Luojamme.<\/p>\n <\/p>\n \u00a0<\/strong> Jobin kirja on Raamatun vanhimpia ja sijoittuu patriarkkojen aikaan n. 2000 eKr.\u00a0 Kirjan tapahtumapaikkana on Jordanin it\u00e4puolinen Edomin alue. Siin\u00e4 ei puhuta mit\u00e4\u00e4n raamatunhistorian keskeisist\u00e4 tapahtumista tai henkil\u00f6ist\u00e4. Siin\u00e4 mieless\u00e4 kirja on ajaton. Silti se kuvaa todellista historiallista tapahtumaa. Kirja kuuluu Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen ja on tyylilt\u00e4\u00e4n runollinen draama. K\u00e4rsimys muodostaa ihmisel\u00e4m\u00e4n raskaimman ongelman jo […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-187","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=187"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/187\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n1) Jumala toimii aina oikeudenmukaisesti ja haluaa pelastaa ihmisen; 2) saatana toimii aina v\u00e4\u00e4ryydess\u00e4 ja tahtoo tuhota ihmisen. T\u00e4m\u00e4 ero on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, vaikka emme sit\u00e4 aina kykene k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n taisteluiden keskell\u00e4. Jumala tahtoo hyv\u00e4\u00e4, mutta voi sallia pahaa \u2013 joko ihmisen parhaaksi tai tuomioksi.<\/p>\n\n
\nAvaimia Raamattuun ja Jobin kirjaan<\/strong><\/p>\n\n