{"id":177,"date":"2015-09-07T19:14:30","date_gmt":"2015-09-07T19:14:30","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=177"},"modified":"2015-09-07T19:14:30","modified_gmt":"2015-09-07T19:14:30","slug":"joosua-tuomarit-ja-ruut","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=177","title":{"rendered":"Joosuan kirja:  Luvattuun maahan"},"content":{"rendered":"<h1><\/h1>\n<p><strong>JOOSUAN KIRJA: Jumala vie perille Luvattuun maahan Joosuan johdolla\u00a0<\/strong>(Joos 1-24)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Johdanto<\/strong><\/p>\n<p>Joosuan kirja voidaan jakaa kahteen p\u00e4\u00e4osaan: 1) Luvatun maan valtaaminen ja 2) sen jakaminen sukukunnille. Ensimm\u00e4inen osa, maan valtaaminen pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n valmistautumisvaiheen ja itse valtaamisen. J\u00e4lkimm\u00e4inen osa p\u00e4\u00e4ttyy maan jakamisen j\u00e4lkeen Joosuan j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheeseen ja haasteeseen seurata Herraa.<\/p>\n<p>Joosuan kirjan tapahtumat ovat todellista historiaa. Ne ajoittuvat vuoden 1240 eKr. ymp\u00e4rille, jolloin Israel valloitti Luvatun maan. Arkeologia on pitk\u00e4lti vahvistanut niiden todenper\u00e4isyyden. Jumala toimii historiassa, kansojen ja yksil\u00f6iden vaiheissa ja kohtaloissa. Ihmisen el\u00e4m\u00e4 on Jumalan k\u00e4siss\u00e4. Jumala tahtoo armahtaa ja siunata, mutta monet valitsevat mieluummin tuomion ja kirouksen kuten Egyptin faarao, kanaanilaiset, filistealaiset ja l\u00e4hikansat.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 historiasta nousee esille monia periaatteita, joita voimme soveltaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja seurakunnan toimintaan. Luvatun maan valtaaminen kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ainakin kahdella eri tavalla: 1) se merkitsee Jumalan tahdon mukaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n astumista ja Jumalan antamien teht\u00e4vien suorittamista; 2) se kuvaa perille p\u00e4\u00e4semist\u00e4 taivaan kirkkauteen, ei helppoa tiet\u00e4 pitkin vaan monien taisteluiden, voittojen ja tappioiden kautta.<\/p>\n<p>Israelin kansan on nyt aika astua uuteen sill\u00e4 Luvattu maa odottaa valloittajaansa. Mutta mit\u00e4 on opittu? Jumala on suuri, voimallinen Herra. H\u00e4n on pyh\u00e4 ja uskollinen. Kaikki on Jumalan varassa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on h\u00e4nen tahtonsa kuunteleminen ja sit\u00e4 varten on pyh\u00e4 laki. Laki kertoo, mik\u00e4 on oikein ja mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Laki antaa synnintunnon ja johtaa etsim\u00e4\u00e4n Jumalan armoa. Evankeliumi puolestaan on esikuvallisesti l\u00e4sn\u00e4 ilmestysmajassa ja sen uhreissa. Pyh\u00e4n Jumalan luokse kulkee tie vain syntien sovituksen kautta ja siksi sijaisuhrin on kuoltava ihmisen asemasta. Sanan vesi puhdistaa kasvot, k\u00e4det ja jalat. Herran kirkkaus (7-haarainen lamppu) valaisee tiet\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloon ja n\u00e4kyleiv\u00e4t vahvistavat syd\u00e4nt\u00e4. Herra kuulee kansansa rukoukset ja pyynn\u00f6t liitonarkin armoistuimelta. Kerran vuodessa ylipappi tuo sovituksen koko kansalle. Kansa saa juhlia Herran armoa ja hyvyytt\u00e4 kolmesti vuodessa. Jumala on kansansa Herra.<\/p>\n<p>Israel on kulkenut oman vanhan tiens\u00e4 loppuun. Se johti vain sakkokierroksiin autiomaassa ja toi kuoleman. Vanha luonto on kuoletettava, jotta uusi voisi ottaa hallintavallan. Mooses, laki ei vie perille asti, mutta Joosua, Jeesus tekee sen. Mooses on tienviitta, jossa lukee: Seuratkaa Joosuaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Valmistautuminen Luvatun maan valtaamiseen\u00a0<\/strong> (1-5 luvut)<\/p>\n<p>Takana on pitk\u00e4 Jumalan koulu, jossa kansa on oppinut tuntemaan Jumalaa ja omaa syntisyytt\u00e4\u00e4n. Mutta nyt kansa on l\u00e4hes valmiina ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jordanin virran ja astumaan Luvattuun maahan. Jumala ei aseta omiaan heti suuriin teht\u00e4viin vaan usein me tarvitsemme jopa 40 vuoden valmennuksen ennen kuin el\u00e4m\u00e4mme tarkoitus voi toteutua. Nyt Israel oli kypsynyt valmiiksi ja tarvitsi viimeisen silauksen. Miss\u00e4 kasvuvaiheessa me olemme?<\/p>\n<p>Mooses oli kuollut ja Joosua oli uusi johtaja. Teht\u00e4v\u00e4 oli vaikea, sill\u00e4 miljoonaisen kansan johtaminen ja valloitussodan k\u00e4yminen oli vaativaa. Jumala ilmestyi Joosualle, joka oli uskollinen, vakaa, mutta arka ja vet\u00e4ytyv\u00e4. Joosua tarvitsi Jumalan rohkaisua ja neuvoja: 1:1-9. <em>Ole luja ja rohkea!<\/em> <em>Noudata kaikessa lakia, sen k\u00e4skyj\u00e4 ja jumalanpalvelusohjeita! Silloin ei kukaan voi vastustaa sinua. Herra on kanssasi!<\/em><\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 sanat sopivat meille, vaikka emme olekaan johtajia kuin Joosua. Meille kaikille on haasteita ja teht\u00e4vi\u00e4, joissa Jumala on kanssamme: Ole luja ja rohkea! \u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 arkaile, sill\u00e4 Herra, sinun Jumalasi on sinun kanssasi, miss\u00e4 ikin\u00e4 kuljetkin! Etsi ensin Jumalan tahtoa ja vanhurskautta, niin kaikki muukin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n annetaan sinulle.<\/p>\n<p>Jumala lupasi antaa kansalle Luvatun maan, mutta sinne oli ment\u00e4v\u00e4 ja sen puolesta oli taisteltava. Jumala pelastaa meid\u00e4t ja antaa iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. Tie perille asti ei ole helppo; on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 monia taisteluita, joiden keskell\u00e4 turva l\u00f6ytyy Herrassa. Perille p\u00e4\u00e4sy on sittenkin yksinomaan Herran varassa ja k\u00e4siss\u00e4. Omin voimin emme p\u00e4\u00e4se perille emmek\u00e4 selvi\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme taisteluissa.<\/p>\n<p>Joosua antoi kansalle kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaa valmistautua ja pyhitt\u00e4yty\u00e4. Tuona aikana kaksi vakoojaa l\u00e4hetettiin tutkimaan Jerikon kaupunkia, joka oli voimakkaimmin linnoitettu kaupunki koko maassa. Sen kaksoismuurit kohosivat 10 metrin korkeuteen. Kaupunkiin l\u00e4hetetyt vakoojat piiloutuivat majatalonpit\u00e4j\u00e4n, portto <em>Raahabin<\/em> taloon. Raahab oli kuullut Israelin Herran voimasta ja tahtoi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Jumalan puoleen: 2:9-13. Israelin tulo merkitsi Jumalan tuomioiden alkamista. Siihen asti oli aikaa tehd\u00e4 parannus ja k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Herran puoleen.<\/p>\n<p>Jumalan tuomiot ovat meid\u00e4nkin maailman yll\u00e4. Kaikki on valmiina. Mutta kuka k\u00e4\u00e4ntyy? Kuka tekee parannuksen? Kuka pelk\u00e4\u00e4 Herraa? Syntisinkin ihminen saa k\u00e4\u00e4nty\u00e4, kuten Raahab ja h\u00e4nen perhekuntansa.<\/p>\n<p>Raahabin tuli sitoa talonsa ikkunaan punainen nauha. Tuo merkki suojasi talon asukkaat kuten Karitsan veri israelilaisten ovien pieliss\u00e4 Egyptiss\u00e4. Kristuksen sovituskuolema ja siihen turvautuminen pelastaa ikuiselta kuolemalta: 2:17-19. He uskoivat, pelastuivat ja j\u00e4iv\u00e4t asumaan Jumalan kansan pariin. Mekin saamme turvautua joka tilanteessa Karitsan vereen, joka tuo anteeksiannon ja el\u00e4m\u00e4n!<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen haaste Joosualle ja kansalle oli Jordan-virran ylitys (3-4 luku). Joki tulvi voimakkaasti eik\u00e4 sit\u00e4 voisi ylitt\u00e4\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Herra k\u00e4ski pappeja kantamaan liitonarkkia kansan edell\u00e4 ja astumaan veteen. Tuolloin veden virtaus katkesi 30 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 yl\u00e4juoksulla. Viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin alueella tapahtuu maanvy\u00f6rymi\u00e4, jotka tukkivat joen jopa vuorokauden ajaksi. N\u00e4in kansa ylitti ensimm\u00e4isen esteen. Tapahtuma muistutti punaisen meren ylityst\u00e4 ja osoitti kansalle, ett\u00e4 Herra on todella sen kanssa ja ett\u00e4 Joosua on Mooseksen veroinen johtaja.<\/p>\n<p>Joskus mekin voimme ihmetell\u00e4, miten olemme p\u00e4\u00e4sseet kulkemaan hyvinkin vaikeiden tilanteiden ja vuosien l\u00e4pi, kun katselemme el\u00e4m\u00e4\u00e4mme taaksep\u00e4in. Silloin meid\u00e4n tulisi rohkaistua ja muistaa, ett\u00e4 Jumala on kanssamme. H\u00e4n on auttanut ja kantanut menneisyydess\u00e4 ja niin h\u00e4n tekee nytkin.<\/p>\n<p>Israel astui nyt ensimm\u00e4isen kerran Luvattuun maahan. Uuden alun merkiksi uusi sukupolvi tuli ymp\u00e4rileikata (5 luku). Vanha luonto, synti ei saanut en\u00e4\u00e4 hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuten er\u00e4maassa. Kansa sai viett\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 Jerikon arolla ja nauttia Luvatun maan viljaa; tuolloin mannan tulo p\u00e4\u00e4ttyi. Jumala antaa runsauden aikoja itse kullekin. Jumala on uusien alkujen ja mahdollisuuksien l\u00e4hde.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Maan valloitus<\/strong>\u00a0 (6-11 luvut)<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 maa ja miksi sodan voimalla?<\/strong> Mink\u00e4laiseen maahan Israel oikein oli astumassa? Keit\u00e4 siell\u00e4 asui? Luvatussa maassa oli asunut kanaanilaisia jo 1000 vuoden ajan. He rakensivat monia kaupunkeja ja kehittiv\u00e4t kirjainkirjoituksen. Moraalisesti he olivat turmeltuneita. He palvoivat Baal-jumalaa ja Astarte-hedelm\u00e4llisyyden jumalaa. Seksuaalinen irstailu kuului jopa jumalanpalvelukseen, saati sitten arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vakavinta oli, ett\u00e4 uhrasivat lapsiuhreja \u2013 saatanalle. Jumala antoi heille satoja vuosia aikaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4, mutta sit\u00e4 he eiv\u00e4t tehneet.<\/p>\n<p>Kanaanilaisten asemaa olivat horjuttaneet ns. merikansojen liikkeet. Foinikialaiset asettuivat pohjoiselle rannikkoalueelle Tyyrokseen ja filistealaiset etel\u00e4iselle alueelle. Kanaanilaisille j\u00e4i sis\u00e4maa. Filistealaiset olivat voimakas kansa. He tunsivat raudanvalmistuksen ja heill\u00e4 oli raudoitettuja sotavaunuja ja aseita. Tasangoilla he olivat ylivoimaisia. Mutta hekin palvelivat ep\u00e4jumalia ja rakensivat suuria temppeleit\u00e4. Yhden sellaisen Simson tuhosi kuolemansa kautta. Naapurikansoja olivat moabilaiset, edomilaiset ja ammonilaiset. He asuivat Kuolleen meren it\u00e4puolella ja aiheuttivat vaikeuksia israelilaisille.<\/p>\n<p>Jumala vihki n\u00e4m\u00e4 kansat tuhon omiksi ja k\u00e4ski surmaamaan heid\u00e4t. Miksi n\u00e4in? Miksi Jumala k\u00e4skisi tappamaan ja tuhoamaan? Eih\u00e4n Jumala ole sellainen! Jumalahan on rakkaus, joka hyv\u00e4ksyy kaiken. Ihmisen mielest\u00e4 kaikki, mik\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4, on my\u00f6s Jumalan hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4. Tee sit\u00e4, mik\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4! Ja Jumala siunaa! N\u00e4in jopa jotkut kirkkomme johtajista ja ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 julistavat. Vuoden papiksi valittiin nainen, joka \u201dsiunasi\u201d omap\u00e4isesti homoparin liiton. Kirkkohallitus antoi lausunnon, ett\u00e4 homoparien tulee saada adoptio-oikeus. Synti\u00e4 ei voi siunata eik\u00e4 laillistaa. Se tuhoaa kansan ja vie uudistumisen ja parantumisen mahdollisuuden.<\/p>\n<p>Raamatun Jumala (Vanhassa ja Uudessa testamentissa) on aivan toisenlainen. Jumalasta luopumista seuraa aina yh\u00e4 enemm\u00e4n synti\u00e4, joka v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ja tuhoaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jumala kehottaa ihmisi\u00e4 parannukseen ja armahtaa mielell\u00e4\u00e4n. Mutta katumattomat h\u00e4n tuomitsee ja tuhoaa. Synnin palkka on ikuinen kuolema. Vain usko Kristukseen ja Jumalan Sanaan pelastaa meid\u00e4t.<\/p>\n<p>Voimme n\u00e4hd\u00e4 sodissa kaksi puolta. Toisaalta ne ovat ihmisen synnin ja saatanan hedelm\u00e4\u00e4. Ihminen tappaa, koska h\u00e4n on paha. Sodissa ihminen joutuu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n todellisen tilansa. Toisaalta sodat voivat olla Jumalan rangaistustuomiota. Sota on rangaistus, mutta se voi johtaa parannukseen ja pelastaa viimeisest\u00e4, ikuisesta tuomiosta. N\u00e4in tapahtui Suomenkin kohtalonvuosina. Jumala on aina oikeudenmukainen ja armollinen. Ajallinen koettelemus ja rangaistus voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ikuiseksi parhaaksi.<\/p>\n<p>Raamattu kuvaa sotia, koska ne ovat osa syntist\u00e4 ihmisyytt\u00e4mme ja historiaamme. Sodat voivat olla my\u00f6s Jumalan tuomion ja armon v\u00e4lineit\u00e4. Raamattu koskettaa el\u00e4m\u00e4n tuskallisiakin puolia. Jumala ei ole s\u00e4ikky, hempe\u00e4 pehmoukko pilvenreunalla vaan pyh\u00e4 Herra. Niinp\u00e4 Vanha testamentti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalasta nime\u00e4 \u201d<em>Herra Sebaot<\/em>\u201d, joka merkitsee \u201dHerra on sotajoukkojen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u201d. Joosua sai kohdata Jumalasta t\u00e4m\u00e4n puolen: 5:13-15. Ilmestyskirjassa Kristusta kuvataan kuninkaiden Kuninkaana, joka tuhoaa suunsa miekalla vihollisensa: Ilm 19:11-16.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jeriko, Ai ja Gibeon<\/strong>\u00a0 Herra antoi tarkan ohjeen, miten valloittaa vahvoilla muureilla ymp\u00e4r\u00f6ity Jeriko. Marssikaa 7 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaupungin ymp\u00e4ri liitonarkin kanssa ja sitten kohottakaa sotahuuto (6 luku). Jerikon tavoin maailma yritt\u00e4\u00e4 sulkea Jumalan pois monenlaisin muurein. Tieteess\u00e4 Jumalan olemassaoloa pidet\u00e4\u00e4n sopimattomana ajatuksena. Arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t kuuntele Jumalaa vaan seuraavat maailman himoja. Seurakunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on murtaa muureja julistamalla Sanaa: lakia ja evankeliumia, tuomiota ja armoa.<\/p>\n<p>Jeriko oli maailman vanhin kaupunki, mutta se sijaitsi herk\u00e4ll\u00e4 maanj\u00e4ristysalueella. Se on tuhoutunut ja rakennettu 17 kertaa pronssikauden aikana (1500-1000 eKr). Nyt sen armonaika oli j\u00e4lleen p\u00e4\u00e4ttynyt ja edess\u00e4 oli kuolema. Mahtavat muurit sortuivat ja kaikki asukkaat tapettiin. Jumala on pyh\u00e4. Ilmestyskirja kertoo, kuinka sodat, vitsaukset ja tuomiot piiskaavat maata. Silti ihmiset eiv\u00e4t tee parannusta: Ilm 9:13-14,20-21; 16:21. Ihminen ei voi paeta Jumalaa.<\/p>\n<p>Jumala oli niin pyh\u00e4, ettei Jerikosta saanut ottaa mit\u00e4\u00e4n tavaraa saaliiksi (7 luku). Maailman syntihoukutuksista emme saa ottaa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n emmek\u00e4 piilottaa niit\u00e4 kotiimme ja syd\u00e4miimme. Yksi israelilaisista, Akan rikkoi t\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, mutta Jumala paljasti sen. Lopulta Jumala paljastaa salaisimmatkin syntimme ja voi tuoda ne p\u00e4iv\u00e4nvaloon kuten er\u00e4\u00e4lle ulkoministerille k\u00e4vi.<\/p>\n<p>Akanin synti johti Israelin tappioon Ain kohdalla (7 luku). Se oli pikkukaupunki, mutta synti ja kevytmielinen suhtautuminen toivat h\u00e4pe\u00e4llisen tappion. Vasta synnintunnustus ja parannus johtivat voittoon. Synti oli poistettava. Meid\u00e4nkin tulee tehd\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 parannusta synneist\u00e4mme. Helmasynnit tuhoavat el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja riist\u00e4v\u00e4t monia ajallisia siunauksia.<\/p>\n<p>Ain kaupungin valloitus kuvaa taisteluamme omaa synti\u00e4 vastaan. Me v\u00e4h\u00e4ttelemme synti\u00e4 ja suhtaudumme siihen kevyesti. Synti johtaa kuitenkin monenlaisiin vastoink\u00e4ymisiin ja ristiriitoihin. Ainoa oikea tapa on ottaa synti vakavasti. Se tulee tunnustaa ja on rukoiltava armoa ja uudistumista. Meid\u00e4n on my\u00f6s taisteltava synti\u00e4 vastaan. \u00c4l\u00e4 anna niin helposti periksi! Toki tied\u00e4mme, ett\u00e4 se on loputonta taistelua. Vain syv\u00e4 synnintunnustus: \u201dHerra, t\u00e4llainen min\u00e4 olen, armahda minua\u201d antaa uuden alun jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle. Herra on uskollinen ja vie lopulliseen voittoon. N\u00e4in k\u00e4vi Ain kaupungin kohdalla. Se voitettiin Joosuan johdolla Herran Sanan ohjeiden mukaan (8 luku).<\/p>\n<p>Voiton j\u00e4lkeen Joosua rakensi l\u00e4heiselle Eebalin vuorelle suuren alttarin. Arkeologit l\u00f6ysiv\u00e4t sen vuonna 1980. L\u00f6yt\u00f6 vastaa tarkoin Raamatun kuvausta. Siell\u00e4 papit uhrasivat polttouhreja ja Joosua luki koko kansalle lain. Voittojen ja siunausten j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiitt\u00e4\u00e4 Jumalaa ja kiinnitty\u00e4 Jumalan Sanaan. Voittojen ja menestyksen j\u00e4lkeen ihminen lankeaa helposti.<\/p>\n<p>N\u00e4in k\u00e4vi Israelille. Jumala oli k\u00e4skenyt tuhota alueen kansat, mutta gibeonilaiset onnistuivat pett\u00e4m\u00e4\u00e4n Joosuan valheella (9 luku). Petos on saatanan tavallinen tapa toimia. Ihminen luottaa helposti omaan j\u00e4rkeens\u00e4 ja aisteihinsa eik\u00e4 kysy neuvoa Herralta. Silloin ihminen on suojaton. Saatana saattaa jopa esiinty\u00e4 uskonnollisena johtajana, jopa Kristuksen maanp\u00e4\u00e4llisen\u00e4 sijaisena kuten paavi.<\/p>\n<p>Apostoli Paavali varoitti heist\u00e4 (2 Kor 11:3-4,13-15). Saatana kielt\u00e4\u00e4 Jumalan ihmiseksi tulon ja Kristuksen ristinkuoleman sovittavan merkityksen. Saatana kielt\u00e4\u00e4 Jumalan Sanan. Ilmestyskirjan mukaan v\u00e4\u00e4r\u00e4 profeetta saa ihmiset kumartamaan petoa (Ilm 13:11-18). Se rakentaa porttokirkkoa, jonka ulkonainen loisto on suuri, mutta joka el\u00e4\u00e4 synniss\u00e4 ja vainoaa uskovia (Ilm 17 luku). Onko meid\u00e4n kirkkomme muuttumassa porttokirkoksi, joka rakastaa synti\u00e4, kielt\u00e4\u00e4 Herran Sanan ja vainoaa sen uskovia j\u00e4seni\u00e4?<\/p>\n<p>Petoksen my\u00f6t\u00e4 gibeonilaiset saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 asumaan israelilaisten keskelle, mutta hiljalleen he totuttivat israelilaiset palvelemaan ep\u00e4jumalia. Muutos oli hidas ja salakavala. He tottuivat ja mukautuivat syntiin ja ep\u00e4jumaliin. Sama vaara uhkaa meit\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 varsinkin voimakkaan median ja viihdeteollisuuden kautta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Luvatun maan etel\u00e4- ja pohjoisosat<\/strong>\u00a0 Kaikista vaikeuksista huolimatta maan keskiosa oli nyt valloitettu. Maa oli jaettu kahtia eiv\u00e4tk\u00e4 paikalliset kansat voineet en\u00e4\u00e4 liittoutua yhteen muuten kuin paikallisesti. Toisena vaiheena oli maan etel\u00e4osien valloitus. Israel voitti Jerusalemin kuninkaan kokoaman liittoutuman (10 luku). T\u00e4ss\u00e4 taistelussa Jumala osoitti kaikkivaltiutensa ja k\u00e4\u00e4nsi maapallon akselia niin, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 pidentyi huomattavasti tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tutkijoiden mukaan maapallon akseli on todella muuttanut kulmaansa pariinkin otteeseen. Sen t\u00e4hden Israel kykeni voittamaan vihollisensa perinpohjin eiv\u00e4tk\u00e4 he p\u00e4\u00e4sseet pakoon. Luoja hallitsee koko universiumia. Sit\u00e4 j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4t tapahtumat koittavat etenkin Herran Jeesuksen paluun yhteydess\u00e4 (Luuk 21:25-28).\u00a0Kolmantena vaiheena oli maan pohjoisosien valloitus (11 luku). Lopulta koko maa oli Israelin hallinnassa: 11:23. Taistelut p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ja rauha alkoi. Oli aika jakaa maa kansan asuttavaksi ja nauttia maan hedelmist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Maan jakaminen<\/strong>\u00a0 (12-22 luvut)<\/p>\n<p>Joosuan kirja kertoo, ett\u00e4 Israel valloitti koko Luvatun maan. Toisaalta se kyll\u00e4 nime\u00e4\u00e4 monia paikkoja ja alueita, jotka j\u00e4iv\u00e4t viel\u00e4 valloittamatta. Niit\u00e4 olivat erityisesti rannikkotasangon filistealaisalueet. He olivat voimakkaita taistelijoita juuri tasangoilla.<\/p>\n<p>Joosuan kirjan luvut 12-21 luvut kertovat maan jakamisesta 12 sukukunnan kesken. Niiss\u00e4 toteutuivat kantais\u00e4 Jaakobin lausumat siunaukset ja ennustukset. Jako tehtiin arvalla, jolloin ratkaisu j\u00e4i Herran k\u00e4siin. 12 sukukuntaa poikkeavat osittain Jaakobin poikien nimist\u00e4: Joosefin tilalle tulivat h\u00e4nen kaksi poikaansa Efraim ja Manasse sukukuntineen. Leevist\u00e4 polveutuvat leevil\u00e4iset eiv\u00e4t saaneet omaa aluetta vaan 48 kaupunkia ymp\u00e4ri maata (21 luku). Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli opettaa Herran lakia ja osallistua vuoroittain ilmestysmajan teht\u00e4viin. Koska he asuivat kaikkien sukukuntien keskuudessa, he saattoivat hoitaa opetusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kattavasti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jordanin it\u00e4puoliset alueet ja keskin\u00e4isen sis\u00e4llissodan vaara<\/strong> \u00a0Huomattava on, ett\u00e4 Ruuben, Gad ja puolikas Manassesta j\u00e4iv\u00e4t Luvatun maan it\u00e4puolelle. He ehk\u00e4 tekiv\u00e4t siin\u00e4 virheen ja joutuivat my\u00f6hemmin naapurikansojen painostamiksi ja hieman erilleen muusta Israelista. T\u00e4t\u00e4 he itsekin pelk\u00e4siv\u00e4t ja sen t\u00e4hden he rakensivat alttarin Jordan-joen varteen muistuttamaan yhteenkuuluvuudesta (22 luku). Siin\u00e4 ei ollut tarkoitus uhrata, sill\u00e4 Siilossa sijaitsi ilmestysmaja, joka oli ainoa sallittu uhripaikka (18:1). N\u00e4hty\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n uuden suuren alttarin muut sukukunnat luulivat, ett\u00e4 it\u00e4puoliset sukukunnat luopuivat Herrasta ja aloittivat ep\u00e4jumalanpalveluksen. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti he olivat valmiita hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruubenin, Gadin ja Manassen puolikkaan kimppuun. Onneksi he malttoivat mielens\u00e4 ja ryhtyiv\u00e4t selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa. Asian oikea laita selvisi ja veljessota v\u00e4ltettiin. Mekin saatamme erehty\u00e4 ja tehd\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Siksi kannattaa neuvotella ja antaa vastapuolelle mahdollisuus kertoa, mist\u00e4 on kysymys.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4 Luvatun maan ulkopuolella, vaikkakin sen rajojen l\u00e4hell\u00e4 oli vaarallista. Moni uskova el\u00e4\u00e4 puolinaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailman ja Jumalan tahdon v\u00e4lill\u00e4. He ovat tehneet tietoisia kompromisseja, j\u00e4\u00e4neet seurakuntayhteyden ulkopuolelle ja el\u00e4v\u00e4t ei-kristillisi\u00e4 arvoja mukaillen. He eiv\u00e4t ole koskaan tyytyv\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 syvint\u00e4 rauhaa Herrassa eiv\u00e4tk\u00e4 nauti maailmastakaan. Kuulummeko mekin heihin? Olisiko parempi el\u00e4\u00e4 Jumalan puolella?<\/p>\n<p>Kristittyjen pariin syntyy helposti ryhmi\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n toisia pyhempin\u00e4 ja kaikessa oikeassa olevina. Niinp\u00e4 uskovien ja kirkkokuntien keskin\u00e4iset riidat ja jopa \u201dsis\u00e4llissodat\u201d eiv\u00e4t ole ep\u00e4tavallisia. Kristikunta onkin jakautunut kirkkokuntiin, her\u00e4tysliikkeisiin ja lahkoihin. Jumalan todellinen kansa ja seurakunta eiv\u00e4t rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn ryhm\u00e4\u00e4n. Samalla on todettava, ett\u00e4 mink\u00e4\u00e4n kristillisen ryhm\u00e4n j\u00e4senyys ei takaa kuulumista pelastettujen joukkoon. Vain siell\u00e4, miss\u00e4 ihmiseksi tullut Jumala, ristiinnaulittu ja yl\u00f6snoussut Kristus Jeesus ja Jumalan Sana ovat l\u00e4sn\u00e4 ja uskon kautta omistettuina, on aito Jumalan kansa ja pelastus.<\/p>\n<p>Monet lahkot ovat rakentaneet omia alttareita, joissa uhrina ovat ihmisten syntiset teot ja ansiot. Niiss\u00e4 Jeesus Kristus on tavalla tai toisella laitettu sivuun. Joko h\u00e4n on niin korkea ja taivaallinen, ett\u00e4 ihmisen pit\u00e4\u00e4 itse kavuta h\u00e4nen luokseen (ortodoksit ja katoliset), tai sitten Jeesus on pelkistetty pelk\u00e4ksi esimerkilliseksi ihmiseksi, jota meid\u00e4n tulisi jossain m\u00e4\u00e4rin matkia inhimillisin voimin (liberaalit luterilaiset).<\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ovat kristillisen uskon luovuttamatonta, muuttumatonta ydint\u00e4 ja mik\u00e4 taas on vain ulkonaista muotoa tai muuten toissijaista. Luovuttamattoman ydinuskon sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on 1) Jumalan luomisty\u00f6, 2) Jeesuksen persoona ja sovitusty\u00f6 (evankeliumi), 3) pelastuksen vastaanottaminen uskon ja kasteen kautta, 4) Pyh\u00e4 Henki ja h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 seurakunnassa, 5) viimeinen tuomio ja ikuinen el\u00e4m\u00e4, sek\u00e4 6) Jumalan Sana (mm. moraalilaki). N\u00e4ist\u00e4 luopuminen johtaa Jumalasta luopumiseen. Kristillinen usko on tiivistetty apostolisessa uskontunnustuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Maan jako ja sen merkitys meid\u00e4n ajallemme<\/strong> \u00a0Kaksitoista sukukuntaa saivat asuinalueensa, mutta jokaisella oli paljon tekemist\u00e4 niiden hallinnassa. Joitakin osia alueista j\u00e4i vihollisten k\u00e4siin aina Daavidin aikaan saakka. Kansa keskittyi oman hyvinvoinnin rakentamiseen, taloihin, puutarhoihin ja mukavaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Teht\u00e4v\u00e4 j\u00e4i kesken, mik\u00e4 kostautui Joosuan ja vanhimpien kuoltua, jolloin viholliset nousivat ja tekiv\u00e4t Israelin el\u00e4m\u00e4n vaikeaksi. Apuun nousivat tuomarit (Tuomarien kirja).<\/p>\n<p>Luvatun maan valtaus ja jakaminen kuvaavat monia asioita. L\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4 Jeesus k\u00e4skee menn\u00e4 kaikkeen maailmaan ja tehd\u00e4 kaikki kansat h\u00e4nen opetuslapsikseen. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 on punnerrettu l\u00e4pi vuosisatojen. Pienest\u00e4 joukosta on kasvanut miljoonien uskovien joukko kautta maailman. Silti paljon on viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Siin\u00e4 on meille jokaiselle sarkaa \u2013 Suomessa ja my\u00f6s maailmalla, l\u00e4hettin\u00e4 tai l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Aikanaan pohjoiset Euroopan maat jakoivat alueitaan eri kirkkokunnille. Suomikin on kattavasti jaettu hiippakunniksi, rovastikunniksi ja seurakunniksi. Koko maa on valloitettu? Kyll\u00e4 \u2013 paperilla. Todellisuudessa valtaosa suomalaisista aikuisista el\u00e4\u00e4 vailla Jumalaa. Kirkon teht\u00e4v\u00e4 on pahasti kesken. Ongelmana on se, ett\u00e4 kirkko luulee t\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vain kastamalla ihmisi\u00e4. Jotkut jopa vastustavat parannuksen ja uskon julistamista. Suomen luterilaisen kirkon tilanne vastaa hengellisess\u00e4 mieless\u00e4 Israelin tilannetta Luvatussa maassa. Paperilla kaikki on hyvin mutta todellisuudessa kirkon perusteht\u00e4v\u00e4 on pahasti kesken. Kirkkokin keskittyy vain maailman parantamiseen ja mukavaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n eik\u00e4 julista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kristuksessa.<\/p>\n<p>Luvatussa maassa el\u00e4minen kuvaa my\u00f6s yksil\u00f6ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Maa oli jaettu 12 alueeseen, joita tuli hallita Jumalan tahdon mukaan. Mekin voimme m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme t\u00e4rkeimm\u00e4t osa-alueet: suhde Jumalaan, perhe, ty\u00f6, seurakunta, ihmissuhteet, l\u00e4himm\u00e4isten auttaminen, yhteiskunta ja politiikka, harrastukset, muu vapaa-aika, jne. N\u00e4m\u00e4 kaikki osa-alueet kuuluvat Herralle. Usko ei ole jotain sunnuntaikristillisyytt\u00e4, jossa kaikki muu lokeroidaan Jumalan tahdon ulkopuolelle. Kaikki el\u00e4m\u00e4mme osa-alueet kuuluvat Herralle. Uskon tulee l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4mme. Mit\u00e4\u00e4n osa-aluetta ei tule j\u00e4tt\u00e4\u00e4 synnin valtaan. Synti tosin asuu meiss\u00e4 kuten filistealaiset Luvatussa maassa, mutta sille ei tule antaa hallintavaltaa. Meill\u00e4 kaikilla on heikkoja kohtia ja samat synnit toistuvat uudelleen ja uudelleen. Ehk\u00e4 joudumme kamppailemaan niiden kanssa lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Jos suosimme synti\u00e4, koemme tappiota ja tuhoa. Antakaamme siis kaikki el\u00e4m\u00e4mme osa-alueet Jumalan k\u00e4siin. Rukoillaan, ett\u00e4 h\u00e4n siunaa ja varjelee meit\u00e4.<\/p>\n<p>Varmaa on aina se, ett\u00e4 vain Kristuksen sovitusty\u00f6st\u00e4 ja armon tuomasta levosta k\u00e4sin jaksamme taistella ja kulkea eteenp\u00e4in. Omin voimin se ei onnistu. Eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tule olla pelkk\u00e4\u00e4 taistelua vaan my\u00f6s iloa Herran huolenpidon kohteena. Uskovan ei tarvitse ensisijassa keskitty\u00e4 syntiongelmaan vaan Kristukseen ja siihen el\u00e4m\u00e4nlahjaan, mink\u00e4 h\u00e4n antaa. Kristittyn\u00e4 el\u00e4minen onkin kasvua Jumalan rakkaudessa ja armossa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Turvakaupungit ja rauha<\/strong> \u00a0Maanjaossa Jumala neuvoi Joosuaa valitsemaan Israelin kansan keskelle 6 erityist\u00e4 turvakaupunkia, kolme kummallekin puolelle Jordania (20 luku). Turvakaupunkiin saattoi paeta se, joka vahingossa oli aiheuttanut toisen kuoleman. N\u00e4in h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4isi verikoston vaaran. Turvakaupunkiin paennut ilmoitti tekonsa kaupungin vanhimmille, jotka tutkivat tapauksen. My\u00f6hemmin h\u00e4n voisi palata kotiseudulle. N\u00e4in Jumala kielt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toisten tuomitseminen ei kuulu yksil\u00f6ille vaan yhteis\u00f6lle, esivallalle. Turvakaupungit ovat esikuvia Kristuksen ristist\u00e4, jonka juurelle syntinen ihminen voi paeta vihaa ja tuomiota.<\/p>\n<p>Kun maa oli kokonaan jaettu, vasta silloin Joosua valitsi itselleen asuinpaikan Juudan sukukunnan alueelta. N\u00e4in Joosua osoitti suurta n\u00f6yryytt\u00e4 ja viisautta. Kunpa mekin voisimme toimia Joosuan tavoin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Joosuan j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuhe ja liiton uudistaminen<\/strong>\u00a0 (23-24 luvut)<\/p>\n<p>Lue 23:1-16. Joosua oli tullut vanhaksi ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4. Rakastavan is\u00e4n tavoin Joosua antaa ohjeita johtajille. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 Luvatun maan valloitus perustui Herran voimaan eik\u00e4 kansaan. Heid\u00e4n tulee kaikessa noudattaa Jumalan tahtoa ja rakastaa Herraa. Kuuliaisuus toisi siunauksen, mutta luopumus tuo tuhon. Koska el\u00e4m\u00e4 helpottuisi, luopumuksen vaara kasvaisi.<\/p>\n<p>Joosua tahtoi puhua koko kansalle. Kaikki sukukunnat kutsuttiin maan keskiosassa sijaitsevaan Sikemiin. Sinne aikoinaan Aabraham saapui ja rakensi alttarin Mooren tammistoon (1 Moos 12:5-7). Siell\u00e4 Herra vahvisti lupauksensa siit\u00e4 maasta. Siell\u00e4 sijaitsivat Ebalin ja Garissimin vuoret, joiden rinteilt\u00e4 luettiin juhlallisesti liiton siunaukset ja kiroukset (5 Moos 11:29).<\/p>\n<p>Joosua muistutti kansan juurista ja menneisyydest\u00e4. Herra johdatti Aabrahamin Babylonian Urista ja kasvatti kansan Egyptiss\u00e4, josta h\u00e4n my\u00f6s vapautti kansan ja l\u00e4hetti kohti Luvattua maata. Herra antoi maan Israelin k\u00e4siin. Sen t\u00e4hden kansan tuli pel\u00e4t\u00e4 Herraa ja palvella h\u00e4nt\u00e4 uskollisesti: 24:14-16. Kansa vakuutti uskollisuuttaan, jolloin Joosua uudisti liiton ja luki heille Siinain liiton k\u00e4skyt ja oikeudet: 24:25.<\/p>\n<p><strong>Joosua, Jeesus ja me<\/strong> \u00a0Joosua p\u00e4\u00e4tti el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 loppuun asti uskollisena Herralle. H\u00e4n kuoli 110 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 (24:29). Joosua on esimerkki jokaiselle uskovalle. H\u00e4n oli n\u00f6yr\u00e4, uskollinen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4inen, vaikka oli arka ja vet\u00e4ytyv\u00e4. Joosua johdatti kansan Luvattuun maahan ja oli kirkas Jeesuksen esikuva. Jeesus johdattaa meid\u00e4t l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4nhaasteiden perille Luvattuun maahan, Uuteen Jerusalemiin uudessa luomakunnassa. Jeesus on uskollinen ja pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolen.<\/p>\n<p>Joosuan kirja on t\u00e4rke\u00e4 opetus meille nykyajan kristityille. Sinun tulee seurata Herraa Jeesusta. Sinulla on oma paikkasi ja teht\u00e4v\u00e4si Jumalan kansan keskuudessa. Saat julistaa lakia ja evankeliumia, sek\u00e4 palvella perheesi, sukusi ja l\u00e4hiyhteis\u00f6n keskell\u00e4. Saat palvella seurakuntaa ja yhteiskuntaa. On elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida kriittisesti yhteiskunnan ja kirkon tilaa. Niiden puolesta kannattaa taistella rukoillen ja Sanan voimalla. (Room 12 luku)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Avaimia Raamattuun ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Joosuan kirjan historialliset tapahtumat soveltuvat aikaamme ja el\u00e4m\u00e4\u00e4mme: meid\u00e4n ja seurakunnan tulee el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille annetut teht\u00e4v\u00e4t.<\/li>\n<li>Matka Luvattuun maahan kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme matkalla ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Joosua on esikuva Jeesuksesta, joka uskollisesti ja horjumatta vie meid\u00e4t perille.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Avainjakeita<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>1:1-9 \u2013 Joosuan valtuutus ja rohkaisu<\/li>\n<li>2:17-19 \u2013 Raahab pelastuu sovituksen merkin alla<\/li>\n<li>5:13-15 \u2013 Herra on sotajoukkojen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (Kristus)<\/li>\n<li>6 luku \u2013 Jerikon muurien ja kaupungin sortuminen<\/li>\n<li>11:23 \u2013 Luvattu maa on valloitettu!<\/li>\n<li>23:1-16 \u2013 Joosuan j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuhe<\/li>\n<li>24:14-16 \u2013 Min\u00e4 ja perheeni palvelemme Herraa! Ket\u00e4 te palvelette?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kirjoja Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Jukka Norvanto, Luvattuun maahan (perussanoma)<\/li>\n<li>Eero Junkkaala, Luvattuun maahan (uusi tie)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>JOOSUAN KIRJA: Jumala vie perille Luvattuun maahan Joosuan johdolla\u00a0(Joos 1-24) &nbsp; Johdanto Joosuan kirja voidaan jakaa kahteen p\u00e4\u00e4osaan: 1) Luvatun maan valtaaminen ja 2) sen jakaminen sukukunnille. Ensimm\u00e4inen osa, maan valtaaminen pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n valmistautumisvaiheen ja itse valtaamisen. J\u00e4lkimm\u00e4inen osa p\u00e4\u00e4ttyy maan jakamisen j\u00e4lkeen Joosuan j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheeseen ja haasteeseen seurata Herraa. Joosuan kirjan tapahtumat ovat todellista historiaa. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-177","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/177","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=177"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/177\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}