2 Mooseksen kirja, Exodus <\/strong>kertoo Jumalan kansan kokemasta orjuudesta Egyptiss\u00e4, Mooseksen saamasta kutsusta ja teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, kymmenest\u00e4 vitsauksesta, kansan vapautuksesta ja Punaisen meren ylityksest\u00e4. Siinain vuorella kansa saa lain, ilmestysmajan ja jumalanpalveluksen. Kansan vastaus on ep\u00e4jumalanpalvelus, kultaisen vasikan palvonta. Liitto rikkoutuu alkuunsa mutta Jumala solmii sen uudelleen. Israelin kansan vaiheet alkavat Egyptiss\u00e4 1700 eKr. tienoilla ja jatkuvat kansan vapautumiseen vuonna 1280 eKr. Tapahtumien ajoituksesta on erilaisia arvioita. Mooseksen arvellaan el\u00e4neen vuosina 1360-1240 eKr.<\/p>\n <\/p>\n VAPAHTAJA OIKEAAN AIKAAN – Mooses ja Israelin vapautuminen Egyptist\u00e4\u00a0<\/i><\/strong>(2 Moos 1-15 luvut)\u00a0<\/strong><\/p>\n Edellisess\u00e4 osassa tarkastelimme Aabrahamia, jonka kanssa Jumala teki erityisen liiton ja antoi monia lupauksia. Lupaukset ja liitto kulkevat l\u00e4pi Raamatun punaisena lankana ja t\u00e4yttyv\u00e4t Jeesuksessa Kristuksessa. Aabraham omisti ne uskon kautta, jonka t\u00e4hden Jumala luki h\u00e4net vanhurskaaksi. Aabraham oli uskosta vanhurskas; ei teoista. Uskonvanhurskaus johti uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kohti Luvattua maata. Lupaukset ja liitot periytyiv\u00e4t Aabrahamilta Iisakille ja Jaakobille, josta tuli Israelin kansan kantais\u00e4. H\u00e4nen 12 pojastaan Juuda oli Messiaan esi-is\u00e4 sukunsa puolesta, mutta Joosef oli esikuva k\u00e4rsimystien kulkijana ja yl\u00f6snousseena herrana Egyptin maassa.<\/p>\n N\u00e4in Aabrahamin ja perillisten matka kulki Mesopotamiasta hedelm\u00e4llisen puolikuun reitti\u00e4 Luvattuun maahan ja sielt\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n vuoksi Egyptiin, joka oli aikansa ylivoimainen suurvalta. Egyptin valtakunta syntyi jo 1000 vuotta ennen Aabrahamin aikaa eli 3000 eKr. Se koki kolme suuruuden kautta, joista kahden viimeisen v\u00e4liss\u00e4 oli erityinen \u201dhyksojen aika\u201d. Tuolloin Egypti\u00e4 hallitsivat ulkomaalaiset kuninkaat \u2013 seemil\u00e4iset ja kanaanilaiset. Raamatun mukaan n\u00e4ist\u00e4 yksi oli Joosef ja toinen, egyptil\u00e4isten l\u00e4hteiden mukaan oli \u201dJaakob\u201d, siis heprealainen h\u00e4nkin.<\/p>\n <\/p>\n Egypti ja Israelin heimo <\/strong>\u00a0(1 luku)<\/p>\n Tuona aikana vuosina 1700-1300 eKr. Israelin heimo asui Egyptin maassa. Ulkomaalaisten kuninkaiden aika p\u00e4\u00e4ttyi n. 1550 eKr., jolloin valta palasi egyptil\u00e4isten faaraoiden k\u00e4siin. Yksi heist\u00e4 oli faarao Tutankhamon. My\u00f6hemmin valta siirtyi faarao Ramses II:lle, joka oli kaupunkien ja pyramidien rakentaja (2 Moos 1:11). H\u00e4nen aikanaan Egypti nousi suurimpaan loistoonsa. Rakennushankkeiden ty\u00f6voimana olivat ulkomaalaiset orjat, erityisesti Israelin kansa, joka oli saanut Joosefilta koillisen Goosenin maakunnan Niilin suistolla. Egyptil\u00e4iset l\u00e4hteet kutsuvat heit\u00e4 nimell\u00e4 \u201dhapirut\u201d ja heihin liittyi nimi JHWH, Israelin Herra.<\/p>\n Ehk\u00e4 juuri Ramses II oli Raamatun kuvaama faarao, joka \u201dei Joosefista mit\u00e4\u00e4n tiennyt\u201d<\/em> (1:8). Egyptin historiankirjoitus oli ajalleen tyypillisesti valikoivaa. Siit\u00e4 j\u00e4tettiin pois v\u00e4hemm\u00e4n kunniakkaat vaiheet ja tapahtumat, mutta niiden sijaan kirjoitettiin kuvauksia voitokkaista taisteluista ja menestyksest\u00e4. Vrt. Raamattu, joka kertoo suoraan tappiot ja voitot. Ramses<\/em>-nimi merkitsi \u201dRa-jumalasta syntynytt\u00e4\u201d. Faarao<\/em> oli Egyptin p\u00e4\u00e4jumalan, Ra-aurinkojumalan ruumiillistuma, h\u00e4nen poikansa. Jo nimi faarao, merkitsi \u201dRan poika\u201d (faa = poika). Egypti olikin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uskonnollinen. Sill\u00e4 oli ainakin 50 eri jumalaa moniin eri tarkoituksiin ja el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin. Niili oli Egyptille el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hde ja sit\u00e4 hallitsi Osiris-jumala. Muita tunnettuja jumalanimi\u00e4 olivat Isis, Apis ja Horus. Ne esiintyiv\u00e4t el\u00e4inhahmoisina kuten krokotiilina, k\u00e4\u00e4rmeen\u00e4, haukkana, sammakkona, h\u00e4rk\u00e4n\u00e4 tai sfinksin\u00e4. Jumalat hallitsivat Egypti\u00e4 ja kansaa hallittiin jumalien avulla. Egypti oli maailman keskus kuten pyramidit ja kaupungit osoittivat.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 maassa kasvoi Israelin kansa. Aluksi heit\u00e4 oli noin 70 henkil\u00f6\u00e4, mutta kun kansa l\u00e4hti 430 vuotta my\u00f6hemmin, heit\u00e4 oli 1\u20134 miljoonaa. Ei ihme, ett\u00e4 faarao ja kansa alkoivat pel\u00e4t\u00e4 heit\u00e4: lue 1:9-11. Varsinainen orjuus alkoi vasta runsaan 300 vuoden kuluttua ja sit\u00e4 kesti ehk\u00e4 80-100 vuotta. Egyptil\u00e4iset pitiv\u00e4t israelilaisia orjuudessa v\u00e4kivalloin mutta kansa lis\u00e4\u00e4ntyi yh\u00e4 enemm\u00e4n. Siksi faarao k\u00e4ski k\u00e4til\u00f6vaimoja (1:15-21) tappamaan syntyv\u00e4t poikalapset. He eiv\u00e4t totelleet, vaikka uhkana oli kuolemantuomio. He pelk\u00e4siv\u00e4t enemm\u00e4n Jumalaa. Suomessa on tehty 1970-luvulta alkaen yli puoli miljoonaa aborttia. Kiinassa ja Intiassa on tapettu miljoonia tytt\u00f6lapsia. Jumala tahtoo el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta saatana tuhoa. Onko meill\u00e4 rohkeutta taistella lasten puolesta? Mit\u00e4 Jumala sanoo t\u00e4st\u00e4 silmitt\u00f6m\u00e4st\u00e4 lastenmurhasta? Koska niit\u00e4mme tuomion?<\/p>\n <\/p>\n Miksi Egypti ja miksi orjuus?<\/strong><\/p>\n Miksi Israelin tuli kasvaa kansaksi orjuudessa ja miksi sen piti joutua orjuuteen? Syit\u00e4 lienee monia. Jumala lupasi tietyn maan Israelille, mutta tuo maa ja sen kansa eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 valmiina. Raamatussa sanotaan, ett\u00e4 kanaanilaisten syntim\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ollut viel\u00e4 noussut t\u00e4yteen mittaansa. Heill\u00e4 oli armonaikansa, mutta he eiv\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyneet. Lopulta Jumala tuomitsi kanaanilaiset ja he h\u00e4visiv\u00e4t.<\/p>\n Toiseksi, Israel oli pieni ja heikko eik\u00e4 se olisi selvinnyt L\u00e4hi-id\u00e4n kansojen puristuksessa. Niinp\u00e4 Jumala teki Egyptist\u00e4 sille kehdon, jossa se voisi varttua. Niilin ymp\u00e4rist\u00f6 oli rehev\u00e4\u00e4 ja Joosefin kautta Israel sai oman laillisen alueensa Egyptiss\u00e4, jossa oli hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4. Kansa vahvistui turvassa. Samalla ymp\u00e4rist\u00f6 alkoi muuttua. Egypti siirtyi taas voimakkaammin ep\u00e4jumalanpalvelukseen ja kunnianhimoiset tavoitteet tarvitsivat orjansa. Noin 300 vuoden hyvinvoinnin j\u00e4lkeen Israelista tuli orjakansa. Jo paimenina he olivat halveksittuja (1 Moos 46:34). Vain yhden jumalan palvelijoina he olivat mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n Jumala salli Israelin orjuuden ehk\u00e4 heid\u00e4n oman \u201degyptil\u00e4isen\u201d el\u00e4m\u00e4n vuoksi, tuomitakseen Egyptin ja irrottaakseen Israelin v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisesta hyvinvoinnista. Ilman pitk\u00e4\u00e4 orjuutta Israel ei olisi koskaan suostunut l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Egyptist\u00e4 ja hiljalleen heist\u00e4kin olisi tullut ep\u00e4jumalanpalvelijoita ja egyptil\u00e4isi\u00e4. Silti he kaipasivat takaisin Egyptin orjuuteen lihapatojen \u00e4\u00e4reen. N\u00e4in lupauksen sukulinja olisi sammunut, luvattu Messias ei olisi tullut ja Luvattu maa, joka on taivaan esikuva, olisi j\u00e4\u00e4nyt saavuttamatta. Monet pelastushistorialliset teot ja esikuvat eiv\u00e4t olisi toteutuneet ja koko usko ainoaa todelliseen Jumalaan olisi ehk\u00e4 sammunut. Mutta nyt Jumala piti huolen Egyptist\u00e4 ja Israelista. Tuomiot puhdistivat ja uudistivat Egypti\u00e4. Israel t\u00e4ytti teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja maailma sai kuulla Jumalan suuruudesta (2 Moos 9:16). Israelin oli noustava kehdostaan ja itsen\u00e4istytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Israelin vaiheet osoittavat, ett\u00e4 Jumala toimii historiassa kansojen ja yksil\u00f6iden kohdalla. H\u00e4n on historian Herra \u2013 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Raamattu on ankkuroitu tiukasti historiaan ja maailmaan. Niinp\u00e4 kansojen ja yksil\u00f6ihmisten kohtalon lopulta ratkaisee se, kenen puoleen ne k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Suomi taisteli ja rukoili \u2013 ihme tapahtui ja itsen\u00e4isyys s\u00e4ilyi.<\/p>\n <\/p>\n Mooseksen alkuvaiheet\u00a0 <\/strong>(2 luku)<\/p>\n Faaraon ote kiristyi \u00e4\u00e4rimmilleen: kaikki syntyneet poikalapset piti heitt\u00e4\u00e4 Niiliin Osirikselle, joka on kuoleman ja el\u00e4m\u00e4njumala (1:22). Tyt\u00f6ist\u00e4 olisi tullut egyptil\u00e4isi\u00e4. Silloin syntyi Mooses<\/em>. H\u00e4n syntyi Leevin sukuun (6:20). Ennen Moosesta syntyi isoveli Aaron<\/em> ja my\u00f6hemmin sisar Mirjam<\/em>. \u00c4iti salasi pojan, mutta joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4net kaislaveneeseen, josta faaraon tyt\u00e4r l\u00f6ysi h\u00e4net (2:1-10). Tyt\u00e4r otti pojan lapsekseen, mutta \u00e4iti sai toimia imett\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4nelt\u00e4 poika sai egyptil\u00e4isen nimens\u00e4 Mooses = \u201dmin\u00e4 olen nostanut h\u00e4net yl\u00f6s vedest\u00e4\u201d.<\/em> Hepreassa sill\u00e4 on sama merkitys. Nimenkin puolesta Mooseksesta tuli Vapahtajan esikuva, yl\u00f6snoussut pelastaja. Mooses eli 40 vuotta faaraon hovissa ja sai aikansa huippukoulutuksen. H\u00e4n opiskeli Auringon temppeliss\u00e4, yliopistossa astronomiaa, kemiaa, kirjoitustaitoa ja lakia. H\u00e4n sai egyptil\u00e4isen kasvatuksen, mutta h\u00e4nen juurensa olivat Israelin heimossa.<\/p>\n Mooses \u201dkasvoi suureksi\u201d (2:11) ja h\u00e4n ajatteli voivansa pelastaa kansansa omalla voimallaan. H\u00e4n surmasi egyptil\u00e4isen ja joutui pakenemaan kuolemanrangaistusta autiomaahan. Mooses asettui Midianin maahan (Kuolleen meren etel\u00e4puolelle) sen papin Reguel-Jetron luokse (2:12-22). Midianilaiset olivat Aabrahamin j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, toisesta vaimosta Keturasta (1 Moos 25:2). Oli luonnollista, ett\u00e4 he tunsivat ainoan tosi Jumalan. H\u00e4nt\u00e4 palveli pappi Jetro. Mooses sai Sipporan vaimoksi ja kaksi poikaa. He olivat Gersom (\u201dolen muukalainen vieraalla maalla\u201d) ja Elieser (\u201dJumala on apuni ja pelasti faaraon miekasta\u201d). Mooses sai uuden ammatin 40 vuodeksi: lampaiden paimentamisen. Melkoinen kulttuurishokki ja arvonalennus!<\/p>\n <\/p>\n Mooseksen kutsu ja teht\u00e4v\u00e4\u00a0 <\/strong>(3-4 luvut)<\/p>\n 40 vuotta paimenena autiomaassa oli Jumalan koulu Israelin kansan vapauttajalle. Se oli alennuksen ja riisumisen tie. Egyptin viisaus ei auttaisi mit\u00e4\u00e4n. 40 vuotta er\u00e4maassa harjoitti Jumalan mielenmukaiseen yksinkertaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, oman mit\u00e4tt\u00f6myyden ja syntisyytens\u00e4 tuntemiseen, rukouksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen, toisista huolehtimiseen ja johtamiseen, autiomaassa selviytymiseen ja Jumalan odottamiseen. Mooses oppi paljon Jetrolta ja Jumala ilmoitti itsens\u00e4 Moosekselle palavassa pensaassa Hoorebin, Siinain vuorella (3:1-4). Se symbolisoi Israelin k\u00e4rsimyst\u00e4 Egyptiss\u00e4 ja Kristuksen k\u00e4rsimyst\u00e4 ristinpuussa. Tuli poltti, mutta ei tuhonnut lopullisesti. Jumala on salattu ja pyh\u00e4 Jumala, jota ei voi n\u00e4hd\u00e4. Vuori oli pyh\u00e4, koska Jumala oli l\u00e4sn\u00e4. Mooseksen tuli riisua keng\u00e4t jalasta, mik\u00e4 osoitti kunnioitusta ja (orjan) alamaisuutta herralleen. (edelleenkin muslimien tapa)<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 alkoi ainutlaatuinen vuoropuhelu Jumalan ja valitun ihmisen, Mooseksen v\u00e4lill\u00e4. Vuoropuhelu jatkoi l\u00e4pi Mooseksen el\u00e4m\u00e4n ja kuvasti Messiaan, Jumalan Pojan l\u00e4heist\u00e4 suhdetta Is\u00e4n kanssa. Vain Mooses on n\u00e4in suoraan ja paljon puhunut Jumalan kanssa. Me puhumme Jumalalle rukouksessa ja H\u00e4n vastaa p\u00e4\u00e4asiassa Raamatun Sanan kautta. Itse asiassa me tied\u00e4mme Jumalasta paljon enemm\u00e4n kuin Mooses, vaikka koemme H\u00e4nen voimaa ja l\u00e4sn\u00e4oloa v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa Jumala ilmaisi: \u201dMin\u00e4 olen is\u00e4si Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala\u201d<\/em> (3:6). T\u00e4m\u00e4 viittasi liittoihin ja Jumalan uskollisuuteen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Jumala ilmaisi itsest\u00e4\u00e4n kaksi muuta, olennaista piirrett\u00e4: 1)\u00a0\u201dMin\u00e4 olen se, joka min\u00e4 olen\u201d <\/em>(= JHWH = Jahweh). Jumala on Herra, joka on kaiken olemassaolon perusta (3:14; 6:1-4). T\u00e4m\u00e4n nimen juutalaiset korvasivat Herra-sanalla \u201dAdonai\u201d. Nimi Jehova on varmuudella v\u00e4\u00e4r\u00e4 lukutapa ja perustuu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vokalisointiin. Ensimm\u00e4isten kristittyjen uskontunnustus oli lyhyesti: \u201dJeesus on Herra\u201d (= JHWH \/ Kyrios). Ks. 1 Kor 12:3. 2)\u00a0Pyhyys<\/em> (3:5). K\u00e4site \u201dpyh\u00e4\u201d tulee esille Mooseksen yhteydess\u00e4. Jumala on pyh\u00e4. H\u00e4n on erillinen luomakunnasta. H\u00e4n on moraalisesti puhdas, hyv\u00e4 ja t\u00e4ydellinen. Jumalan tekoja ohjaa pyhyys.<\/p>\n Jumala ilmaisi syv\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntonsa ja rakkautensa Israelia kohtaan. H\u00e4n kuuli kansan valituksen ja k\u00e4rsimyksen Egyptin orjuudessa (3:7). Herra on aktiivinen pelastaja: H\u00e4n pelastaa Israelin Egyptist\u00e4 ja vie Luvattuun maahan (3:8).<\/p>\n Mooseksen tavoin mekin saamme asettaa luottamuksemme Jumalaan, joka on meid\u00e4nkin olemassaolomme perusta. Koska H\u00e4n on ikuinen, mekin h\u00e4ness\u00e4 olemme ikuisia. Jumala on pyh\u00e4, mutta samalla uskollinen lupauksilleen ja liitoilleen, jotka t\u00e4yttyv\u00e4t Jeesuksessa Kristuksessa, Herrassa. Jumala kuulee rukouksemme ja n\u00e4kee el\u00e4m\u00e4ntilanteemme. H\u00e4n valmistaa niihin pelastuksen ja vie vapauteen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Lue tarkoin Jumalan ja Mooseksen v\u00e4linen keskustelu (2 Moos 3:1 \u2013 4:17).<\/p>\n Jumala:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Mene nyt, min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n sinut faaraon tyk\u00f6 ja vie minun kansani israelilaiset Egyptist\u00e4! Jumala: \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Min\u00e4 olen sinun kanssasi. Kerran palaat t\u00e4lle vuorelle koko kansan kanssa. Jumala: \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dMin\u00e4 olen se, joka min\u00e4 olen\u201d. Olen isien Jumala. Pelastan kansani. He kuulevat sinua. <\/em>Pyyd\u00e4 faaraota p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n kansa. Faarao ei p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta min\u00e4 ly\u00f6n h\u00e4nt\u00e4 vitsauksilla ja\u00a0<\/em>lopulta kansa l\u00e4htee omaisuutensa kanssa.<\/em><\/p>\n Mooses:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Eiv\u00e4t he usko minua! Mooses:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 En osaa puhua! Mooses: \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 L\u00e4het\u00e4 kuka muu tahansa! \u00a0<\/em><\/p>\n Mooses oli menett\u00e4nyt \u201dsuuruutensa\u201d ja pelk\u00e4si faaraota ja Israelin kansaa. N\u00e4in h\u00e4n olikin otollinen Jumalalle. Vain omasta voimasta riisuttu voi palvella Herraa. Mooses oli nuoruudessaan nojannut Egyptin viisauteen ja okkultismiin. Ehk\u00e4 siksi sauva muuttui k\u00e4\u00e4rmeeksi. Kun Mooses tarttui siihen henkens\u00e4 uhalla, se muuttui uskon sauvaksi, joka liitt\u00e4isi h\u00e4net Herraan ja toisi voiton faaraosta, saatanasta. Mooseksen k\u00e4si muuttui spitaaliseksi osoituksena siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli syntinen. K\u00e4si parani, koska Herra antaa synnit anteeksi ja vanhurskauttaa ihmisen. Veri on sovituksen ja pelastuksen merkki. N\u00e4in Mooses oli k\u00e4ynyt Jumalan koulun: Egypti, Midianin autiomaa, paimenen teht\u00e4v\u00e4 ja Herran kohtaaminen. Mooseksella oli kokemusta ja Herra itse oli h\u00e4nen kanssaan. H\u00e4n oli asunut 40 vuotta Egyptiss\u00e4, faaraon hovissa ja 40 vuotta er\u00e4maassa, jossa Israelin kansa tulisi kulkemaan tuon 40 vuoden ajan. H\u00e4net oli valmistettu teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Silti h\u00e4n taisteli ep\u00e4uskon ja ep\u00e4ilysten kanssa \u2013 olihan teht\u00e4v\u00e4 historian suurin! Mooses oli nyt 80-vuotias. H\u00e4n eli kaikkiaan 120 vuotta.<\/p>\n Jumala antaa meille paljon pienempi\u00e4, mutta silti t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Miten me vastaamme Jumalan kutsuun ja Raamatun opetuksiin? En osaa! L\u00e4het\u00e4 joku muu! Ota uskonsauvasi ja mene!<\/p>\n Herra rohkaisi Moosesta kertomalla, ett\u00e4 Ramses II oli kuollut (4:19). Mooses sopi l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 Jetron kanssa ja l\u00e4hti vaimonsa ja poikiensa kera matkaan (4:18-23). Faarao ei taipuisi, mutta Herra lopulta tekisi tahtonsa. Matkalla pyh\u00e4 Herra puhdisti Mooseksen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten. H\u00e4n uhkasi surmata Mooseksen, koska h\u00e4n ei ollut noudattanut Herran m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 ymp\u00e4rileikata j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4. Vaimo Sippora korjasi tilanteen ja n\u00e4in Mooseksen oma el\u00e4m\u00e4 oli liitonmukaisessa kunnossa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten (4:24-26). Mooses oli poikiensa \u201dveriylk\u00e4\u201d, kuten Kristus on seurakunnan veriylk\u00e4. Matkalla Mooses tapasi veljens\u00e4 Aaronin Hoorebin, Siionin vuorella. Yhdess\u00e4 he toivat sanoman pelastuksesta kansalle ja tekiv\u00e4t tunnusteot, jolloin kansa uskoi.<\/p>\n <\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4n alku ja 10 vitsausta\u00a0 <\/strong>(5-11 luvut)<\/p>\n 6:5-8: \u201dMin\u00e4 olen kuullut israelilaisten vaikeroimisen, kun egyptil\u00e4iset pit\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 orjaty\u00f6ss\u00e4, ja olen muistanut liittoni. Sano israelilaisille: \u2019Min\u00e4 olen Herra, ja min\u00e4 vien teid\u00e4t pois egyptil\u00e4isten sorron alta ja vapautan teid\u00e4t orjuudesta ja pelastan teid\u00e4t ojennetulla k\u00e4sivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla. Min\u00e4 otan teid\u00e4t kansakseni ja olen teid\u00e4n Jumalanne; ja te tulette tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 min\u00e4 olen Herra, teid\u00e4n Jumalanne, joka vien teid\u00e4t pois egyptil\u00e4isten sorron alta. Ja min\u00e4 johdatan teid\u00e4t siihen maahan, jonka olen luvannut antaa Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille; ja sen min\u00e4 annan teille omaksi. Min\u00e4 olen Herra.\u2019\u201d<\/em><\/p>\n 7:5: \u201dJa egyptil\u00e4iset tulevat tuntemaan, ett\u00e4 min\u00e4 olen Herra, kun min\u00e4 ojennan k\u00e4teni Egyptin yli ja vien pois israelilaiset heid\u00e4n keskelt\u00e4ns\u00e4\u201d.<\/em><\/p>\n 9:16: \u201dOlen antanut sinun (Egyptin ja faaraon) s\u00e4ily\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isin sinulle voimani ja ett\u00e4 minun nimeni julistettaisiin kaiken maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d.<\/em><\/p>\n N\u00e4m\u00e4 Jumalan sanat kertovat h\u00e4nen uskollisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, pitk\u00e4mielisyydest\u00e4, s\u00e4\u00e4list\u00e4 ja rakkaudesta. Saatamme (syntisin\u00e4 ihmisin\u00e4) jopa ajatella, ett\u00e4 miksi Jumala niin ankarasti l\u00f6i Egypti\u00e4! On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 on vain yksi Jumala, Luoja, joka voi antaa todellisen, ikuisen el\u00e4m\u00e4n. Egypti oli siirtynyt palvelemaan ep\u00e4jumalia eli saatanallisia demoneita. Sen hedelm\u00e4n\u00e4 oli halu hallita maailmaa, rakentaa maailmallista loistoa ja orjuuttaa toisia. Egypti oli kulkemassa kohti syv\u00e4\u00e4 pimeytt\u00e4 ja lopullista tuhoa. Vain k\u00e4\u00e4ntyminen el\u00e4v\u00e4n Jumalan puoleen voisi tuoda sille todellisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n Jumalan rakkaus ja pitk\u00e4mielisyys n\u00e4kyi jokaisen vitsauksen edell\u00e4. H\u00e4n pyysi faaraota p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n israelilaiset pois n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 orjuudesta. Kun faarao kielt\u00e4ytyi, Jumala varoitti h\u00e4nt\u00e4 seuraavasta vitsauksesta. N\u00e4in faaraolla oli aina mahdollisuus valita n\u00f6yrtymisen ja armon tie, mutta h\u00e4n valitsi tuomion. N\u00e4iss\u00e4 tuomioissa ilmeni Jumalan pyhyys. H\u00e4nen oli pakko rangaista Egypti\u00e4 synnist\u00e4, koska se ei piitannut armosta ja parannuksesta. Jumala toimi oikeudenmukaisesti ja pitk\u00e4mielisesti. Kovien tuomioiden tarkoitus oli varjella egyptil\u00e4iset kaikkein kovimmasta tuomiosta, ikuisesta kadotuksesta. Egyptin selk\u00e4ranka murtui Jumalan k\u00e4siss\u00e4 ja sen kolmas suuruudenvaihe k\u00e4\u00e4ntyi kohti sammumista.<\/p>\n Kaikki Mooseksen ja Aaron tekem\u00e4t tunnusteot ja julistamat vitsaukset olivat suoria iskuja Egyptin ep\u00e4jumalia vastaan. Kerta toisensa j\u00e4lkeen ne osoittautuivat avuttomiksi ja petollisiksi. Niili ja sit\u00e4 hallitseva Osiris-jumala, sammakkop\u00e4inen hedelm\u00e4llisyyden jumala Heka, maan jumalatar Isis, h\u00e4rk\u00e4jumala Apis ja p\u00e4\u00e4jumala Ra, auringonjumala eiv\u00e4t kyenneet vastustamaan Herran voimaa. Niilin vesi muuttui vereksi; sammakot, s\u00e4\u00e4sket ja paarmat t\u00e4yttiv\u00e4t maan; karja sairastui ruttoon ja ihmiset m\u00e4rk\u00e4paiseisiin; lopulta rakeet ja hein\u00e4sirkat tuhosivat maan kasvuston. Pimeys verhosi maan kolmeksi p\u00e4iv\u00e4ksi ja auringonjumala Ra oli h\u00e4vinnyt. H\u00e4nen poikansa faarao oli h\u00e4vinnyt.<\/p>\n Kaiken keskell\u00e4 faarao osoitti jonkin verran pehmentymist\u00e4, mutta aina lopulta h\u00e4n paatui. Raamattu kertoo, ett\u00e4 \u201dJumala paadutti faaraon syd\u00e4men\u201d. Tekik\u00f6 siis Jumala faaraosta pahan? Vastaus on \u201dei\u201d. Faarao oli paha jo ennen t\u00e4t\u00e4. H\u00e4n palvoi ep\u00e4jumalia, rakensi omalle nimelleen valtakuntaa, k\u00e4ytti raa\u2019asti orjaty\u00f6voimaa ja surmautti vastasyntyneit\u00e4 lapsia. Faarao oli paha. Jumalan v\u00e4kev\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo pakotti faaraon tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6nnytyksi\u00e4. Kuitenkaan faarao ei aidosti tehnyt parannusta. H\u00e4n k\u00e4vi vain kauppaa. Kun tuomio p\u00e4\u00e4ttyi, faarao oli taas oma paha itsens\u00e4. Savi kovettuu, kun vesi haihtuu siit\u00e4 auringon helteess\u00e4. Faaraon syd\u00e4n kovettui, paatui, kun Jumala veti l\u00e4sn\u00e4olonsa pois. Faarao ei takertunut Jumalaan kuten Jaakob omassa painissaan. Faarao ei sanonut: Min\u00e4 en p\u00e4\u00e4st\u00e4 sinua, ellet siunaa minua!<\/em> Jumala voi murtaa ihmisen kovuuden, mutta lopulta Jumala ei pakota yhteyteens\u00e4, armon alle. Ihminen saa valita. Omassa \u201dJaakobin painissaan\u201d faarao valitsi ylpeyden ja tuomiot.<\/p>\n Egyptin kohtaamia 10 vitsausta on pohdittu monelta kannalta. Niille on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s melko luonnollisia selityksi\u00e4. Niili tulvi voimakkaasti ja tulvavedet toivat mukanaan punaista maa-ainesta ja paljon bakteereja. Kalat kuolivat ja sammakot siirtyiv\u00e4t pois saastuneesta vedest\u00e4. Tulvien alkuvaiheessa s\u00e4\u00e4sket ja paarmat olivat siinneet hyvin. M\u00e4d\u00e4ntyneet kalat ja sammakot olivat tautipes\u00e4kkeit\u00e4, sill\u00e4 ne kuolivat ja haisivat voimakkaasti. S\u00e4\u00e4sket ja paarmat iskiv\u00e4t karjael\u00e4imiin ja lopulta my\u00f6s ihmisiin. Taudit puhkesivat. Taivas kertyi pilveen ja poikkeuksellisen raju ukkosmyrsky iski rakeiden voimalla. Valtava hein\u00e4sirkkaparvi oli vaelluksella Etiopiasta kohti pohjoista, jolloin it\u00e4tuuli painoi ne Egyptiin. Valtava hiekkamyrsky nosti kuivuneen tulvalietteen ja hiekan ilmaan kolmen p\u00e4iv\u00e4n ajaksi, jolloin kaikki pimeni. N\u00e4in kyseess\u00e4 oli ketjureaktio. Jumala ei ilmesty n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 kirkkaudessaan vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomansa maailman asioita ja tapahtumia hyv\u00e4kseen. Ihme oli niiden voimassa ja ajoituksessa. Toki my\u00f6s ilmeisi\u00e4, selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ihmeit\u00e4 tapahtui \u2013 kuten sauvan muuttuminen k\u00e4\u00e4rmeeksi, esikoisten kuolema ja meren jakaantuminen. Jumalalle kaikki on mahdollista. H\u00e4n on Herra Jumala. Jumalan voi n\u00e4hd\u00e4 uskon kautta, mutta ep\u00e4usko voi sokaista silm\u00e4mme. Kukin vitsaus toteutui Sanan voimalla ja siihen liittyv\u00e4n symbolisen teon v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Kymmenes vitsaus ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen <\/strong>(12 luku)<\/p>\n Faarao surmautti israelilaisten vastasyntyneit\u00e4 poikalapsia tuhotakseen koko kansan. Nyt Jumala joutui surmaamaan egyptil\u00e4isten esikoislapset (vanhimmat (poika)lapset), jotta Israel ja Egypti pelastuisivat. N\u00e4in teko n\u00e4ytti samankaltaiselta, mutta motiivi oli vastakkainen. Joskus vasta l\u00e4heisen ihmisen kuolema tai oma vakava, jopa kuolemaan johtava sairaus riitt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen Jumalan puoleen. Uskovalle kuolema on lopulta vapautus t\u00e4m\u00e4n maailman kurjuudesta ja p\u00e4\u00e4sy ikuiseen, t\u00e4ydelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n paratiisissa. Kuolema ei merkitse kadotusta vaan ainoastaan Jumalan hylk\u00e4\u00e4minen vie kadotukseen. Esikoisten kuolema oli vakava onnettomuus Egyptille ja faaraolle. Kaikkia ep\u00e4jumalia rukoiltiin nimenomaan esikoisten puolesta, sill\u00e4 esikoislapsi oli erityisen t\u00e4rke\u00e4 heid\u00e4n aikanaan. Nyt kaikki Egyptin jumalat olivat kaatuneet ja esikoiset kuolleet. Jokainen talo oli t\u00e4ynn\u00e4 valitusta.<\/p>\n Jumala oli suojellut israelilaisia Goosenin maakunnassa vitsausten aikana. T\u00e4ll\u00e4kin kertaa Jumala tahtoi varjella heit\u00e4: \u201dKukin perheenis\u00e4nt\u00e4 ottakoon karitsan, joka on virheet\u00f6n, ja teurastakoon sen iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Karitsan verta sivelt\u00e4k\u00f6\u00f6n ovien pihtipieliin ja p\u00e4\u00e4lliseen. Tulessa paistettu karitsa tulee sy\u00f6d\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 happamattoman leiv\u00e4n ja katkerien yrttien kanssa. Se pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 kiiruusti, kupeet vy\u00f6tettyin\u00e4, keng\u00e4t jalassa ja sauva k\u00e4dess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, Herran kunniaksi. Sill\u00e4 Min\u00e4 kuljen sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, ja panen toimeen rangaistustuomion kaikista Egyptin jumalista. Min\u00e4 olen Herra.\u00a0\u00a0 Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi; sill\u00e4 kun Min\u00e4 n\u00e4en veren, Min\u00e4 menen teid\u00e4n ohitsenne eik\u00e4 rangaistus ole tuhoava teit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 olkoon muistop\u00e4iv\u00e4 ja viett\u00e4k\u00e4\u00e4 sit\u00e4 Herran juhlana sukupolvesta sukupolveen ikuisena s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen\u00e4. Seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sy\u00f6k\u00e4\u00e4 happamatonta leip\u00e4\u00e4 ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pyh\u00e4kokous, juhla.\u201d<\/em> (12:3-17).<\/p>\n Karitsan veri suojeli tuomiolta ja kuolemalta. Herran tuomio meni ohi. Sana p\u00e4\u00e4si\u00e4inen heprean-kieless\u00e4 merkitsee juuri \u201dmenn\u00e4 ohi, s\u00e4\u00e4sty\u00e4 joltakin<\/em>\u201d. Suomeksikin sen juurena on \u201dp\u00e4\u00e4st\u00e4\u201d. P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on suuri kristillinen juhla. Israelin kokema p\u00e4\u00e4si\u00e4inen oli valtava ja syv\u00e4llinen esikuva todellisesta p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4, Kristuksen ristinkuolemasta ja yl\u00f6snousemuksesta. Jeesus Kristus on Jumalan Karitsa, joka verens\u00e4 kautta vapauttaa tuomiosta ja synnin orjuudesta. Jeesus oli virheet\u00f6n, synnit\u00f6n. H\u00e4net poltettiin Jumalan pyh\u00e4ss\u00e4 tuomiontulessa syntiemme t\u00e4hden. H\u00e4nen verens\u00e4 tuo anteeksiantamuksen ja uuden el\u00e4m\u00e4n, vapauden. H\u00e4net tuli \u201dsy\u00f6d\u00e4\u201d eli ottaa vastaan uskon kautta, jolloin ihminen ja Kristus sulautuivat yhdeksi. Ehtoollinen kuvaa juuri t\u00e4t\u00e4 samaa: ehtoollisleip\u00e4 ja -viini ovat osallisuutta Kristukseen ja sovitusty\u00f6h\u00f6n. Katkerat yritit muistuttivat israelilaisten k\u00e4rsimyksist\u00e4 orjuudessa ja olivat osallisuutta Kristuksen k\u00e4rsimyksiin ristill\u00e4 ja vainoon, jota uskovat tulisivat kokemaan. Happamaton leip\u00e4 kuvasi synnin hallinnan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 ja kerran lopullista synnitt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n Valmius l\u00e4ht\u00f6\u00f6n kuvastaa irrottautumista synnillisest\u00e4, maailmallisesta el\u00e4m\u00e4ntavasta ja katseen k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 kohti Luvattua maata ja Herraa. Samoin kuin Mooses johti kansa pois Egyptin orjuudesta Jeesus Kristus johtaa meid\u00e4t pois synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta punaisen meren, kasteen ja er\u00e4maavaelluksen l\u00e4pi Luvattuun maahan. Olemmeko me t\u00e4h\u00e4n valmiita? Olemmeko kiitollisia? Emmek\u00f6 mieluummin haluaisi el\u00e4\u00e4 Egyptiss\u00e4? Eik\u00f6 maailman ilot ole l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 syd\u00e4mi\u00e4mme? Eik\u00f6 itsekkyys ole se mukavampi el\u00e4m\u00e4ntapa ja -asenne? Valinta on meid\u00e4n ja vastuu on meid\u00e4n. On vain kaksi tiet\u00e4 ja kaksi tulevaisuutta: Egypti tai Luvattu maa; synti, kuolema ja tuomio taikka armo ja el\u00e4m\u00e4. Herra on pyh\u00e4 Jumala. Herra on Rakkaus ja el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Punaisen meren ylitys ja sotajoukkojen tuho\u00a0 <\/strong>(13-14 luku)<\/p>\n Jumala s\u00e4\u00e4sti israelilaisten esikoiset ja senkin t\u00e4hden he kuuluivat Herralle. Muistutuksena p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 kaikki esikoiset tuli lunastaa uhrilla. Israelin kansa sai kokea ainutlaatuisia Jumalan tekoja ja ilmestymisi\u00e4. Herra kulki kansan edess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 pilvenpatsaana ja y\u00f6ll\u00e4 tulenpatsaana. Kysymyksess\u00e4 voi olla Kristuksen ennalta ilmestyminen. Jumala johdattaa, hoitaa ja varjelee kansaansa. Jumala johdatti heid\u00e4t autiomaahan, sill\u00e4 kansa ei olisi ollut viel\u00e4 valmis moniin taisteluihin eri kansoja vastaan.<\/p>\n Autiomaassakin he joutuivat ahtaaseen tilanteeseen: faaraon sotajoukkojen ja meren v\u00e4liin. \u201dSilloin israelilaiset pel\u00e4styiv\u00e4t kovin ja huusivat Herraa\u201d<\/em> (14:10). \u201dParempi olisi palvella egyptil\u00e4isi\u00e4 kuin kuolla er\u00e4maahan!\u201d<\/em> (14:12). Kansa oli n\u00e4hnyt 10 vitsauksen voiman ja heti ensimm\u00e4isess\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 heid\u00e4n uskonsa oli kadonnut. Sellainen on ihminen. Tyhm\u00e4 ja ep\u00e4uskoinen. N\u00e4m\u00e4 olivat valitun kansan jatkuvia kokemuksia \u2013 Jumalan ilmestyminen \u2013 usko \u2013 koetus \u2013 ep\u00e4usko ja toivottomuus \u2013 synti \u2013 armo ja Jumalan ilmestyminen. Mitenk\u00e4 on meid\u00e4n laitamme? Eik\u00f6 meid\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4 kulje juuri t\u00e4t\u00e4 rataa?<\/p>\n Mooses uskoi ja rukoili heid\u00e4n puolestaan kuten Kristus: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 pel\u00e4tk\u00f6, pysyk\u00e4\u00e4 paikoillanne, niin n\u00e4ette Herran valmistaman pelastuksen. Herra sotii teid\u00e4n puolestanne, ja te olkaa hiljaa!\u201d <\/em>(14:13-14). Silloin Herra k\u00e4ski Moosesta: \u201dNosta sauvasi ja ojenna k\u00e4tesi meren yli ja halkaise se, niin ett\u00e4 israelilaiset voivat k\u00e4yd\u00e4 meren poikki kuivaa my\u00f6ten\u201d <\/em>(14:16). Herra saattoi vahvalla it\u00e4tuulella, joka puhalsi koko y\u00f6n, meren v\u00e4istym\u00e4\u00e4n. Ja israelilaiset kulkivat meren poikki (14:21-22). Mutta Herra sanoi Moosekselle: \u201dOjenna k\u00e4tesi meren yli, ett\u00e4 vedet palautuisivat ja peitt\u00e4isiv\u00e4t egyptil\u00e4iset\u201d.<\/em> Yksik\u00e4\u00e4n heist\u00e4 ei pelastunut (14:26,28).<\/p>\n Uudessa testamentissa Paavali selitt\u00e4\u00e4: \u201dVeljet, en tahdo teid\u00e4n olevan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 is\u00e4mme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren poikki. Heid\u00e4t kaikki kastettiin pilvess\u00e4 ja meress\u00e4.\u201d <\/em>(1 Kor 10:1-2). T\u00e4m\u00e4 oli esikuva kristillisest\u00e4 kasteesta, jossa ihminen kastetaan Hengess\u00e4 (pilvi) ja vedess\u00e4 Jumalan lapseksi, Kristuksen ja Sanan kautta. Vasta meren l\u00e4pi kulkeminen ja faaraon sotajoukkojen tuhoutuminen takasivat lopullisen vapauden. Kaste on voimallinen side Jumalaan ja suoja paholaista vastaan.<\/p>\n Pelkk\u00e4 kaste ei takaa perillep\u00e4\u00e4sy\u00e4 Luvattuun maahan, sill\u00e4 Paavali jatkoi: \u201dUseimpiin heist\u00e4 ei Jumala mielistynyt ja he saivat surmansa autiomaassa. T\u00e4m\u00e4 tapahtui meille varoittavaksi esimerkiksi, ettemme himoitsisi pahaa niin kuin he tekiv\u00e4t. \u00c4lk\u00e4\u00e4 ruvetko ep\u00e4jumalien palvelijoiksi kuten jotkut heist\u00e4. \u00c4lk\u00e4\u00e4mme harjoittako haureutta \u00e4lk\u00e4\u00e4mme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiusatko Herraa. Jumala on uskollinen. H\u00e4n ei salli teit\u00e4 kiusattavan enemp\u00e4\u00e4 kuin kest\u00e4tte vaan valmistaa siit\u00e4 poisp\u00e4\u00e4syn.\u201d <\/em>(1 Kor 10:6-13 tiivistetysti).<\/p>\n Me tarvitsemme raamatullisen uskon, jotta p\u00e4\u00e4sisimme perille. Usko merkitsee luottamusta Jumalaan ja h\u00e4nen armoonsa, joka p\u00e4ivitt\u00e4in uudistaa meit\u00e4 ja kantaa eteenp\u00e4in. Pelastus on Jumalan teko, mutta ihminen voi luopua siit\u00e4. Kun katsomme Jumalan rakkautta ja armoa, pelastustekoja, risti\u00e4 ja yl\u00f6snousemusta, kastetta, ehtoollista ja Sanaa, saamme olla turvallisella mielell\u00e4. Saamme puhjeta ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Herraa kuten israelilaiset.<\/p>\n <\/p>\n Israelilaisten kiitosvirsi <\/strong>\u00a0(15 luku)<\/p>\n Vasta nyt Israel alkaa ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Herraa. Orjuus sitoi mielet ja voimat, eik\u00e4 Jumalalle j\u00e4\u00e4nyt paljoakaan sijaa. Nyt Herra oli ilmestynyt Vapahtajana. Ihmeit\u00e4 oli tapahtunut ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Maailmanvalta Egypti oli sortunut ja Israel otti ensimm\u00e4isi\u00e4 horjuvia askeliaan itsen\u00e4isyytens\u00e4 tiell\u00e4, Herran johdossa. Ylistyksen keskipisteen\u00e4 oli Herra ja h\u00e4nen voimalliset tekonsa. Lis\u00e4ksi naiset virittiv\u00e4t oman ylistyslaulun Mooseksen sisaren, Mirjamin johdolla. Milloin sin\u00e4 olet ylist\u00e4nyt Herraa? Olisiko siihen aihetta? Jumalaa voi ylist\u00e4\u00e4 vaikeuksienkin keskell\u00e4, sill\u00e4 Herra on sama ikuisesti. Lopulta h\u00e4n vapahtaa kaikesta tuskasta. Ylistys hoitaa ja vahvistaa. Herra asuu kansansa kiitoksen ja ylistyksen keskell\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Sovelluksia<\/strong><\/p>\n Me el\u00e4mme synnin hallitsemassa maailmassa, jossa saatana tahtoo orjuuttaa jokaisen ihmisen ja lopulta tuhota meid\u00e4t iankaikkisesti. Jumala kutsuu meit\u00e4 kuten Israelin kansaa ja Moosesta. Silloin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 katsoa yksin Jumalaan. On hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 oma heikkoutemme ja syntisyytemme, mutta samalla luottaa Jumalan loppumattomaan armoon, rakkauteen ja voimaan. Jumala on my\u00f6s pyh\u00e4 ja meid\u00e4n tulee ottaa vakavasti h\u00e4nen Sanansa. Jumalan tahto on el\u00e4m\u00e4 ja siksi H\u00e4n meit\u00e4 puhuttelee, kasvattaa ja tuomitseekin. Jumala antaa meille teht\u00e4vi\u00e4, joihin valmistaa meid\u00e4t. El\u00e4m\u00e4mme voi olla vaikeaa. Toisinaan Jumala tahtoo irrottaa meit\u00e4 itsekeskeisest\u00e4 hyvinvoinnin rakentamisesta. Meid\u00e4n tulee palvella Herraa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 rakkaudessa.<\/p>\n Ihmiskunta kulkee kohti ajallista tuhoa. Ihminen on turmeltunut eik\u00e4 lopulta hallitse viisautensa ja kykyjens\u00e4 seurauksia. Ilmasto muuttuu radikaalisti. Sodat pahenevat. Ilmestyskirjan kuvaamat koettelemukset ja vitsaukset (7 sinetti\u00e4, 7 pasuunaa ja 7 vitsausta) ovat jo alkaneet. Ne muistuttavat Mooseksen julistamia vitsauksia. Pian faarao, antikristus astuu esille ja julistaa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vihan Jumalaa ja h\u00e4nen kansaansa vastaan. Kristillisyys ja juutalaisuus joutuvat ahtaalle. Pedonmerkki asetetaan antikristuksen kannattajille; muut tuomitaan kuolemaan. Silloin astuu esille kaksi profeettaa, jotka julistavat viimeisten, kovien vitsausten alkamisen (Ilmestyskirja 11 luku). \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen h\u00e4d\u00e4n keskell\u00e4 taivaat aukeavat ja Pelastaja kuljettaa kansansa turvaan. Antikristuksen sotajoukot hukkuvat Sanan miekan voimasta. Silloin me astumme Luvattuun maahan.<\/p>\n Raamatun kertomus Israelin vapautumisesta Egyptin orjuudesta on tosi. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on tosi. Mutta meill\u00e4 on toivo \u2013 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen sanoma: tuomio menee ohi Kristuksen t\u00e4hden ja me pelastumme. Kaste on siirt\u00e4nyt meid\u00e4t vapauteen orjuudesta ja uskon kautta saamme kulkea El\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 vaan usko! Herra on uskon arvoinen ja mittainen. Ylistys, kiitos ja kunnia Herralle, joka on ja joka on aina ollut ja joka aina tulee olemaan!<\/p>\n <\/p>\n Avaimia Raamattuun ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n Avainjakeita<\/strong><\/p>\n Kysymyksi\u00e4<\/strong><\/p>\n 2 Mooseksen kirja, Exodus kertoo Jumalan kansan kokemasta orjuudesta Egyptiss\u00e4, Mooseksen saamasta kutsusta ja teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, kymmenest\u00e4 vitsauksesta, kansan vapautuksesta ja Punaisen meren ylityksest\u00e4. Siinain vuorella kansa saa lain, ilmestysmajan ja jumalanpalveluksen. Kansan vastaus on ep\u00e4jumalanpalvelus, kultaisen vasikan palvonta. Liitto rikkoutuu alkuunsa mutta Jumala solmii sen uudelleen. Israelin kansan vaiheet alkavat Egyptiss\u00e4 1700 eKr. tienoilla ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-169","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=169"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/169\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/em>Mooses:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Mik\u00e4 min\u00e4 olen menem\u00e4\u00e4n?<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Mooses:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Mink\u00e4 nimen min\u00e4 ilmoitan kansalle?<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Jumala:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Heit\u00e4 sauvasi maahan. (Sauva muuttui k\u00e4\u00e4rmeeksi, mutta palautui sauvaksi, kun Mooses tarttui siihen). Pist\u00e4 k\u00e4tesi poveen. (Mooseksen k\u00e4si muuttui spitaaliseksi, mutta parani). Kolmas merkki on veden muuttuminen vereksi. Silloin he uskovat.<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Jumala:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Min\u00e4 olen tehnyt suun.<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Jumala:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 (vihastuneena) Annan veljesi Aaronin suuksesi. Min\u00e4 puhun sinulle ja sin\u00e4 puhut Aaronille ja Aaron kansalle. Ota sauvasi!<\/em><\/p>\n\n
\n
\n