{"id":1661,"date":"2015-10-20T16:54:06","date_gmt":"2015-10-20T16:54:06","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1661"},"modified":"2015-10-20T16:54:06","modified_gmt":"2015-10-20T16:54:06","slug":"1-kor-15-16-ylosnousemus-ja-loppusanat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1661","title":{"rendered":"1 Kor 15-16: Yl\u00f6snousemus ja loppusanat"},"content":{"rendered":"<p><strong>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Yl\u00f6snousemuksen ihme ja kirjeen loppusanat (15-16 luvut)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Paavali vastaa nyt korinttilaisten viimeiseen kysymykseen, joka koskee ruumiin yl\u00f6snousemusta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjeens\u00e4 loppusanoihin, kehotuksiin, varoituksiin ja siunaukseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>YL\u00d6SNOUSEMUKSEN V\u00c4LTT\u00c4M\u00c4TT\u00d6MYYS JA TODELLISUUS (15 luku)<\/strong><\/p>\n<p>Kirjeen viimeisen\u00e4 suurena asiakysymyksen\u00e4 Paavali k\u00e4sittelee yl\u00f6snousemusta. T\u00e4t\u00e4 tekstijaksoa on pidetty yhten\u00e4 Raamatun t\u00e4rkeimmist\u00e4.<\/p>\n<p>Kristillisen uskon ydinasioita ovat Jumalan ihmiseksi tuleminen Kristuksessa Jeesuksessa, h\u00e4nen ristinkuolemansa ja yl\u00f6snousemus. Ilman n\u00e4it\u00e4 kolmea ei ole olemassa aitoa kristillist\u00e4 uskoa. N\u00e4m\u00e4 kolme p\u00e4\u00e4kohtaa ovat syv\u00e4sti sidoksissa toisiinsa. 1) Syntisen ihmiskunnan pelastumisen kannalta oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4, puhdas Jumala tuli ihmiseksi. Kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n langenneesta ihmisest\u00e4 ei ollut pelastajan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. 2) Jotta ihmiskunta tulisi tuomituksi synnist\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 mittakaavassa, Kristuksen piti kuolla ristill\u00e4, sijaisk\u00e4rsij\u00e4n\u00e4. 3) Mik\u00e4li Jeesus olisi j\u00e4\u00e4nyt kuoleman valtaan, ristinty\u00f6 olisi ollut vajaa ja ep\u00e4selv\u00e4. T\u00e4ydellinen ristinty\u00f6 toi t\u00e4ydellisen voiton synnist\u00e4, kuolemasta ja sielunvihollisesta. Siksi yl\u00f6snousemus oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n merkki ja seuraus siit\u00e4, ett\u00e4 Vapahtajan kuolema ristill\u00e4 tyydytti Jumalan pyh\u00e4n syd\u00e4men. Ja siksi n\u00e4m\u00e4 kolme yhdess\u00e4 ovat jumalallinen ja historiallinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ihmisen pelastumiseksi. Yhdenkin mit\u00e4t\u00f6iminen kaataa koko pelastuksen ja kristillisen uskon.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 kolme jumalallista ja historiallista tosiseikkaa ovat ainoa, t\u00e4ydellinen ja reaalinen ratkaisu ihmisyyden syvimpiin ongelmiin: syntiin, kuolemaan, pahan valtaan ja eroon Jumalasta ja ikuisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n ihmisviisaus, tiede tai voima ei voi vapauttaa ihmist\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ongelmista. Sen voi tehd\u00e4 vain ihmiseksi tullut Jumala, Kristuksessa, ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen kautta.<\/p>\n<p>Se, miksi kysymys yl\u00f6snousemuksesta, oli ongelma korinttilaisille uskoville, johtui kreikkalaisesta, inhimillisest\u00e4 ajattelusta. Kreikkalaisuudessa ajateltiin, ett\u00e4 ruumiillisuus kuului vain ajalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta ihmisen sielu oli ikuinen ja kuolematon. Varhaisessa gnostilaisuudessa ruumista pidettiin joko toisarvoisena tai jopa pahana. Sen mukaan luominen oli ep\u00e4onnistunut ja ongelmat kasautuivat fyysiseen ruumiiseen. Oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4, ett\u00e4 ihmisen ikuinen ja puhdas sielu kerran p\u00e4\u00e4sisi irti turmeltuneesta ruumiista. Jo pelkk\u00e4 ajatus pahan ruumiin yl\u00f6snousemuksesta oli kauhistuttava. Niinp\u00e4 Kristuksen ruumiillinen yl\u00f6snousemus oli parasta unohtaa kuten my\u00f6s kaikkien ihmisten ruumiillinen yl\u00f6snousemus. T\u00e4m\u00e4nkin harhaopin Paavali kumosi yksiselitteisesti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Seuraavassa apostoli Paavali k\u00e4sittelee yl\u00f6snousemusta kolmesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/strong> Niit\u00e4 ovat\u00a01) Kristuksen yl\u00f6snousemus, 2) kaikkien yl\u00f6snousemus, 3) yl\u00f6snousemus \u201dteknisen\u00e4\u201d tapahtumana. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n \u201druumiillisen yl\u00f6snousemuksen luonnonlain\u201d. Sen mukaan: koska Kristus on noussut yl\u00f6s, on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki muutkin tulevat nousemaan ruumiillisesti yl\u00f6s kuolleista. Sen sijaan tapahtuman tekninen toteutus on sivujuonne, jota toki kuuluu ihmetell\u00e4, mutta joka on lopulta Jumalan \u201dheini\u00e4\u201d.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>1) KRISTUKSEN YL\u00d6SNOUSEMUS (15:1-11)<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kristuksen yl\u00f6snousemus on kristinuskon peruspilari \u2013 samoin kuin Jumalan ihmiseksi tuleminen ja ristinkuolema: \u201d<em>Kristus kuoli meid\u00e4n syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, h\u00e4net haudattiin, h\u00e4net her\u00e4tettiin kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, niin kuin oli kirjoitettu, ja h\u00e4n ilmestyi (monille)\u2026 Mutta ellei Kristusta ole her\u00e4tetty, teid\u00e4n uskonne on vailla pohjaa ja olette yh\u00e4 syntienne vallassa<\/em>\u201d (15:3-4,17). T\u00e4m\u00e4 on toinen, hyvin t\u00e4rke\u00e4 ja keskeinen varhaiskristillinen uskontunnus.<\/p>\n<p><strong>T\u00e4ss\u00e4 on kiteytettyn\u00e4 kristillisen uskomme luovuttamaton ydinsis\u00e4lt\u00f6:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>Kristus persoonana<\/u> (ihmiseksi tullut Jumala, ennustettu Messias-Pelastaja)<\/li>\n<li>Kristuksen <u>ristinkuolema<\/u> historiallisena ja aitona tapahtumana + hautaaminen<\/li>\n<li>ristinkuoleman jumalallinen <u>tarkoitus<\/u>: sovitus syntien anteeksiantamiseksi<\/li>\n<li>Kristuksen <u>yl\u00f6snousemus<\/u> historiallisena tapahtumana ja jumalallisena v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4<\/li>\n<li>yl\u00f6snousseen Kristuksen <u>ilmestymiset<\/u> lukuisille ihmisille, joista tuli silminn\u00e4kij\u00e4todistajia<\/li>\n<li>Kristuksen, ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen perustuminen Jumalan ilmoittamaan suunnitelmaan <u>Kirjoituksissa<\/u> (Vanhan testamentin laki, profeetat ja muut kirjoitukset)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Nimenomaan ruumiillinen yl\u00f6snousemus<\/strong><\/p>\n<p>Jeesuksen yl\u00f6snousemus oli nimenomaan ja yksiselitteisesti ruumiillinen. Jeesus kuoli ruumiillisesti ristill\u00e4 ja h\u00e4nen ruumiinsa laitettiin hautaan ja \u201dkoteloitiin\u201d voiteilla ja k\u00e4\u00e4rinliinoilla. Hauta suljettiin kivell\u00e4, sinet\u00f6itiin ja varmistettiin roomalaisilla sotilailla, jotka vartoivat sit\u00e4 henkens\u00e4 uhalla. Kun Jeesus nousi yl\u00f6s, haudan ovi aukesi, sotilaat pakenivat, k\u00e4\u00e4rinliinakotelo j\u00e4i tyhj\u00e4ksi eik\u00e4 siin\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 Jeesuksen ruumista. Jeesus ilmestyi fyysisen\u00e4, osin toisenlaisena olemuksena opetuslapsille ja yli 500 miehelle ja monille naisille. Jeesuksen yl\u00f6snousemus oli ruumiillinen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kolme kuolemaa ja kolme el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Raamatussa kuolema ei tarkoita vain ruumiin ajallista kuolemaa. Syvimmilt\u00e4\u00e4n kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta (hengellinen kuolema), joka johtaa ikuiseen kadotukseen (ikuinen ero Jumalasta). Raamattu puhuu siis kuolemasta kolmessa mieless\u00e4: 1) hengellinen, 2) fyysinen ja 3) ikuinen kuolema. Kuolema on ihmiselle kolmiulotteinen, kaikkein vakavin ongelma. Kuolema on ihmisen syntisyyden ja pahuuden harjoittamisen raja ja samalla Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 rangaistus. Kuolema on Jumalan ty\u00f6kalu ja siksi Jumala hallitsee kuolemaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4.<\/p>\n<p>Jeesuksen ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus on Jumalan vastaus ihmisen syntisyyteen, jonka seurauksena kuolema on tullut osaksemme. Jeesuksen sovitusty\u00f6n t\u00e4hden Jumala vapauttaa meid\u00e4t synnin vallasta ja uudestisynnytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t ikuisen el\u00e4m\u00e4n osallisiksi. Sen t\u00e4hden saamme hengellisen, fyysisen ja ikuisen el\u00e4m\u00e4n lahjan. Kolme el\u00e4m\u00e4\u00e4 nielev\u00e4t lopulta kolme kuolemaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jeesuksen yl\u00f6snousemus julistaa voittoa ja varmuutta<\/strong><\/p>\n<p>Koska Jeesuksen sovituskuolema ristill\u00e4 oli p\u00e4tev\u00e4 ja t\u00e4ydellinen Jumalan kasvojen edess\u00e4, yl\u00f6snousemus oli luonnollinen, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja ehdoton vakuus, merkki ja seuraus. Kristuksessa synti, kuolema ja sielunvihollinen on todellisesti ja varmasti voitettu. Ilman yl\u00f6snousemusta ei olisi pelastusta. Koska kuolema on Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 rangaistus ja seuraus synnist\u00e4, ristill\u00e4 tapahtunut sovitus k\u00e4sittelee synnin tavalla, joka eliminoi kuoleman. Se ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti lakkauta kuolemaa, mutta tekee siit\u00e4 voiton, kotiinkutsun t\u00e4ydellisyyteen, jossa ei ole en\u00e4\u00e4 synti\u00e4 eik\u00e4 kuolemaa. Uskovalle ruumiin kuolema on voitto Kristuksen t\u00e4hden: <em>\u201dSill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on minulle Kristus ja kuolema on voitto!\u201d <\/em>(Fil 1:21); <em>\u201dMiss\u00e4 on voittosi, kuolema? Miss\u00e4 on pistimesi, kuolema? Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!\u201d<\/em> (1 Kor 15:55-57)<\/p>\n<p>Me ihmiset olemme olleet synnin, kuoleman ja pahan vankilassa. Kukaan ihminen ei ole kykenev\u00e4 murtamaan ja voittamaan niiden valtaa. Siksi Jumala tulee vankilaamme syntym\u00e4ll\u00e4 ihmiseksi. T\u00e4ydellisen\u00e4, synnitt\u00f6m\u00e4n\u00e4 h\u00e4n voittaa sijaiskuolemallaan synnin, kuoleman ja pahan vallat. H\u00e4n murtaa kuolemansa kautta oven auki vapauteen. Ovi vapauteen on auki Kristuksessa! Mutta niin moni rakastaa synti\u00e4, kuolemaa ja pimeytt\u00e4, ett\u00e4 ei tahdo astua valoon ja vapauteen!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kristillisen uskon (mm. yl\u00f6snousemuksen) ja Raamatun kielt\u00e4minen nykyajassa<\/strong><\/p>\n<p>Edell\u00e4 mainittu kiteytetty tunnustus (1 Kor 15:3-4) korostaa Kristuksen, ristinkuoleman, yl\u00f6snousemuksen ja Kirjoitusten v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 yhteytt\u00e4. Meid\u00e4n ajassamme ja varsinkin luterilaisessa liberaaliteologiassa on muodikasta v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kristinuskon ydinkohtia vain \u201duskonnolliseksi kieleksi\u201d. Sill\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 kyseiset ydinkohdat eiv\u00e4t ole historiallista todellisuutta eik\u00e4 niiden edes tarvitse olla sit\u00e4. Sen sijaan ne ovat ihmisen uskonnollisten toiveiden ja tunteiden ilmausta tavalla, joka tuo ihmiselle lohdutusta ja voimaa t\u00e4m\u00e4n maailman vastoink\u00e4ymisten ja kuoleman edess\u00e4.<\/p>\n<p><em>Valitettavasti mielikuvitus-Kristus tuottaa vain mielikuvitus-pelastuksen eik\u00e4 tuo todellista apua ja Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa! Koska synti, kuolema ja paha ovat todellisuutta, me tarvitsemme todellisen, historiallisen, reaalisen pelastuksen \u2013 juuri niin kuin Raamattu on aina julistanut!<\/em><\/p>\n<p>Jo ensimm\u00e4iset kristityt ja kristityt ovat pit\u00e4neet uskon ydinkohtia historiallisena ja jumalallisena faktana l\u00e4pi vuosisatojen ja -tuhansien. Liberaaliteologia (1800\u2013) on hyvin uusi tulkintatapa kristinuskon pitk\u00e4ss\u00e4 historiassa. Lopulta kyse on vakavasta harhaopista ja eksytyksest\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em><strong>Eksytt\u00e4jien tunnistaminen<\/strong><\/em><\/p>\n<p><em>\u201dTeid\u00e4nkin joukkoonne on ilmestyv\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 opettajia. He salakuljettavat teid\u00e4n keskuuteenne tuhoisia harhaoppeja, jopa kielt\u00e4v\u00e4t Herransa, joka on ostanut heid\u00e4t omikseen. Pian he kuitenkin saattavat itsens\u00e4 tuhoon. Heid\u00e4n irstasta menoaan l\u00e4htev\u00e4t monet seuraamaan, ja n\u00e4iden takia totuuden tie tulee h\u00e4v\u00e4istyksi.\u201d<\/em> (2 Piet 2:1-3). Kristuksen, ristin ja yl\u00f6snousemuksen ohella he kielt\u00e4v\u00e4t kristillisen moraalin ja ajavat synnillist\u00e4 moraalittomuutta yhdess\u00e4 valtamedian kanssa.<\/p>\n<p><em>\u201dRakkaat yst\u00e4v\u00e4t, \u00e4lk\u00e4\u00e4 uskoko kaikkia henki\u00e4. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sill\u00e4 maailmassa on monia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 profeettoja. T\u00e4st\u00e4 te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksik\u00e4\u00e4n henki, joka kielt\u00e4\u00e4 Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on antikristuksen henki.\u201d <\/em>(1 Joh 4:1-3)<\/p>\n<p>Johannes ei kehota keskustelemaan henkimaailman kanssa. Jokainen julistaja ja opettaja, joka opettaa uskontoa tai maailmankatsomusta, tekee sen jonkin hengen vaikutuksesta \u2013 joko Jumalan Pyh\u00e4n Hengen tai langenneen henkimaailman. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuuntelemme ja arvioimme, mit\u00e4 julistaja sanoo ja vertaamme sit\u00e4 Raamattuun, etenkin sen ydinopetuksiin Kristuksesta, ristist\u00e4 (synnist\u00e4 ja sovituksesta) ja yl\u00f6snousemuksesta. Me keskustelemme ihmisten kanssa \u2013 emme henkien. Kun keskustelemme ihmisten kanssa, heid\u00e4n henkil\u00e4hteens\u00e4 paljastuu.<\/p>\n<p><em>\u201dJoka kielt\u00e4\u00e4 Pojan, h\u00e4nell\u00e4 ei ole Is\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta joka tunnustaa Pojan, h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s Is\u00e4. Jolla on Poika, sill\u00e4 on el\u00e4m\u00e4. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sill\u00e4 ei ole el\u00e4m\u00e4\u00e4.\u201d <\/em>(1 Joh 2:23, 5:12). Kristillisen uskon ytimess\u00e4 on Jeesus Kristus \u2013 ihmiseksi tullut Jumala, joka sovittaa syntimme ristill\u00e4 ja nousee yl\u00f6s kuolleista, jotta mekin el\u00e4isimme yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Pojan kielt\u00e4minen on Kristuksen jumaluuden ja ihmisyyden, sek\u00e4 ristinkuoleman ja ruumiillisen yl\u00f6snousemuksen kielt\u00e4mist\u00e4. Ja miksi kristitty sellaisen kielt\u00e4isi? Aito kristitty el\u00e4\u00e4 uskosta Jumalan Poikaan!<\/p>\n<p><em>\u201dTeid\u00e4n joukkoonne on luikerrellut ihmisi\u00e4, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. N\u00e4m\u00e4 jumalattomat k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t meid\u00e4n Jumalamme armon riettaudeksi ja kielt\u00e4v\u00e4t ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen.\u201d <\/em>(Juud 4 jae). Luikertelu onkin osuva sana! K\u00e4\u00e4rmeen petollisin tapa eksytt\u00e4\u00e4 uskovia on esiintyminen kristittyn\u00e4 johtajana ja vaikuttajana. Saatana haluaa vallata ylimm\u00e4t istuimet teologisissa tiedekunnissa, kirkoissa, paikallisissa seurakunnissa, mediassa ja yhteiskunnassa. K\u00e4\u00e4rmeen tunnistaminen on helppoa, koska sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on kielt\u00e4\u00e4 Kristus, risti, yl\u00f6snousemus ja kristillinen moraali. K\u00e4\u00e4rme korottaa ihmisen Jumalan vertaiseksi, mutta lopulta saatana haluaa istua Jumalan paikalle ihmisten syd\u00e4miss\u00e4 ja tyrannina orjuuttaa heid\u00e4t.<\/p>\n<p>Eksytys rakastaa synti\u00e4 ja sivuuttaa karun todellisuuden: ihmisen syntisyyden ja maailman pahuuden. Se mit\u00e4t\u00f6i Jumalan pyhyyden, rakkauden ja pelastusty\u00f6n: Jumala ei tullutkaan ihmiseksi eik\u00e4 kuollut ristill\u00e4 meid\u00e4n syntiemme t\u00e4hden. Saatana haluaa luoda ikuisen valtakunnan, jossa synti, pahuus ja pimeys hallitsevat. Mutta Jumala kukistaa sen ja luo uuden, t\u00e4ydellisen luomakunnan. Kukaan syntisyydest\u00e4\u00e4n kiinni pit\u00e4v\u00e4 ei sinne p\u00e4\u00e4se \u2013 ainoastaan ne, jotka suostuvat Kristuksen puhdistettavaksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Apostoli Paavali oli Kristuksen yl\u00f6snousemuksen todistaja (15:8-10)<\/strong><\/p>\n<p>Paavali kohtasi Jeesuksen erityisell\u00e4 tavalla Damaskon tiell\u00e4, mink\u00e4 seurauksena h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi vainoajasta Kristuksen seuraajaksi. Paavali ei v\u00e4h\u00e4ttele t\u00e4t\u00e4 kohtaamista, vaikka kokikin itsens\u00e4 halpa-arvoiseksi. T\u00e4m\u00e4 tausta teki Paavalin n\u00f6yr\u00e4ksi ja uhrautuvaksi apostoliksi. H\u00e4n ymm\u00e4rsi syntisyytens\u00e4 ja ihmetteli Jumalan \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 armoa. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 oman syntisyytemme yh\u00e4 syvempi k\u00e4sitt\u00e4minen on Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6t\u00e4 ja h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa ja vaikutuksensa kasvua meiss\u00e4. Jumala voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain ihmist\u00e4, joka tuntee syntisyytens\u00e4 ja Jumalan armon.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 Kristuksen yl\u00f6snousemuksesta<\/strong><\/p>\n<p>Kristuksen yl\u00f6snousemus oli nimenomaan ruumiillinen yl\u00f6snousemus. Se oli luonnollinen, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja ehdoton seuraus ristinkuolemasta, jossa Jeesus p\u00e4tev\u00e4ll\u00e4 tavalla sovitti ihmiskunnan kaikki synnit. Kristuksen yl\u00f6snousemus on ehdotonta kristillisen uskon ydint\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u201dN\u00e4in me siis julistamme, min\u00e4 niin kuin hekin, ja n\u00e4in te my\u00f6s olette uskoneet\u201d <\/em>(15:11).<br \/>\nT\u00e4m\u00e4n julistuksen kautta korinttilaisetkin olivat saaneet uskonluottamuksen ja yhteyden Jumalaan. T\u00e4st\u00e4 julistuksesta luopuminen merkitsisi pelastuksen menett\u00e4mist\u00e4 \u2013 silloin ja nyt. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4mme rohkeasti ja ehdottomasti kiinni Kristuksesta, ristist\u00e4 ja yl\u00f6snousemuksesta!<\/p>\n<p><em>\u00c4l\u00e4 siis pelk\u00e4\u00e4 \u2013 sinua kannattelevat iankaikkiset, pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4sivarret! El\u00e4 rohkeasti ja kiitollisin mielin! El\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on syv\u00e4 tarkoitus, joka on kerran kirkastuva t\u00e4ydellisesti!<\/em><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>2) KAIKKIEN KUOLLEIDEN YL\u00d6SNOUSEMUS\u2026 on luonnollinen, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja ehdoton seuraus Kristuksen yl\u00f6snousemuksesta! (15:12-34)<\/strong><\/p>\n<p>Kristuksen yl\u00f6snousemus ja kaikkien ihmisten yl\u00f6snousemus ovat elimellisess\u00e4 yhteydess\u00e4 toisiinsa. Kyseess\u00e4 on jumalallinen laki ja seuraanto. Koska Kristus on noussut kuolleista, niin kaikki muutkin ihmiset nousevat yl\u00f6s.<\/p>\n<p><em><strong>Paavalin esitt\u00e4m\u00e4t perusteet ja todisteet yl\u00f6snousemuksesta<\/strong><\/em><\/p>\n<p><u>Reaalitodellisuus<\/u>: Jos Kristusta ei ole her\u00e4tetty kuolleista, se merkitsisi, ett\u00e4 (14-19) kristillinen usko on tyhj\u00e4\u00e4 petosta; syntiongelma olisi ratkaisematta ja synti hallitsisi ihmisi\u00e4 niin kuin ennenkin; kuolemaa ei olisi kukistettu ja kaikki kokisivat perikadon; kristillinen usko antaisi vain ajallista, petollista lohdutusta ja olisi vain yksi keino monista hankkia menestyst\u00e4 maailmassa. &#8211; &#8211; &#8211; <em>Mutta nytp\u00e4 Kristus onkin her\u00e4tetty kuolleista!<\/em> Ja siksi em. ongelmat on voitettu! Korinttilaisetkin ovat kokeneet Jumalan muuttavan voiman Kristuksessa. (jae 20)<\/p>\n<p><u>Luonnonlait<\/u>: Kristus on Jumalan elopellon sadon \u201densihedelm\u00e4\u201d (\u201desikoinen\u201d on ep\u00e4tarkka k\u00e4\u00e4nn\u00f6s). Koska ensihedelm\u00e4 on jo kypsynyt, loppukin sato kypsyy! (jae 20). <em>Huomaa, ett\u00e4 jokainen ruohonkorsi ja siemenkasvi julistaa yl\u00f6snousemuksen todellisuutta!<\/em><\/p>\n<p><u>Syntiinlankeemus ja sovitus vastaavat toisiaan<\/u>: Kuolema sai alkunsa yhdest\u00e4 ihmisest\u00e4: turmeltunut ihmisluonto periytyy lapsille ja tuottaa kaikille kuolevaisuuden. (jae 21). Aivan vastaavasti yl\u00f6snousemusel\u00e4m\u00e4 saa alkunsa yhdest\u00e4 ihmisest\u00e4, Kristuksesta: sovitus tuottaa uudestisyntymisen, vanhurskautumisen ja lopulta kirkastumisen, joiden my\u00f6t\u00e4 kuolema on lopullisesti kukistettu. Kristus on uusi Aadam, joka korvaa vanhan Aadamin. (jae 21)<\/p>\n<p><u>Kristittyjen toiminta<\/u>:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Kasteet kuolleiden puolesta:<\/em> jotkut halusivat kastautua kuolleiden l\u00e4heistens\u00e4 puolesta, jotka olivat tulleet uskoon, mutta joita ei ehditty kastaa. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei perustunut Kirjoituksiin eik\u00e4 apostolien ohjeisiin, mutta ilmensi silti vahvaa yl\u00f6snousemususkoa. T\u00e4m\u00e4 yksitt\u00e4inen jae ei ole p\u00e4tev\u00e4 peruste sille, ett\u00e4 mormonit kastattavat itsens\u00e4 kaikkien ihmisten puolesta. Omalla tavalla mormonitkin julistavat yl\u00f6snousemusta. (jae 29)<\/li>\n<li><em>Paavalin ja apostolien alttius vaarantaa henkens\u00e4 evankeliuminty\u00f6n t\u00e4hden: <\/em>kaikki apostolit kuolivat marttyyreina, paitsi Johannes, joka h\u00e4nkin oli vainottu. Opetuslasten muuttuminen pelkureista rohkeiksi Kristuksen todistajiksi perustui yl\u00f6snousemususkoon. He olivat kohdanneet yl\u00f6snousseen Herran ja tiesiv\u00e4t yl\u00f6snousemuksen todeksi. (30-32)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Yl\u00f6snousemusj\u00e4rjestys ja kaiken t\u00e4yttymys (15:23-28)<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dJokainen vuorollaan, esikoisena (=ensihedelm\u00e4n\u00e4) Kristus ja sen j\u00e4lkeen Kristuksen omat, kun h\u00e4n tulee. Sitten seuraa kaiken p\u00e4\u00e4t\u00f6s.\u201d <\/em>Vastaavaan tapaan Danielin kirjassa puhutaan vanhurskaiden ja jumalattomien yl\u00f6snousemuksesta: <em>\u201dMonet maan tomussa nukkuvista her\u00e4\u00e4v\u00e4t, toiset ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, toiset h\u00e4pe\u00e4\u00e4n ja ikuiseen kauhuun\u201d <\/em>(12:2).<\/p>\n<p>Yl\u00f6snousemus on yksi suuri kokonaisuus, jossa on useampia vaiheita ja vuoroja. T\u00e4m\u00e4 tekstikohta ei kerro kaikkea vaan toteaa siit\u00e4 meid\u00e4n kannaltamme kaksi t\u00e4rkeint\u00e4 vuoroa: Kristus ja seurakunta. Kun luemme Raamattua kokonaisuutena, voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 useita yl\u00f6snousemusvuoroja: 1) Kristus, 2) Kristuksen omat eli seurakunta ja mahdollisesti my\u00f6s vanhan liiton pyh\u00e4t, 3) kaksi lopunajallista profeettaa (Ilm 11 luku), 4) 144\u00a0000 juutalaista (Ilm 14 luku) , 5) Antikristuksen vainoissa kuolleet marttyyrit (Ilm 20 luku), 6) tuhatvuotisen valtakunnan pyh\u00e4t (Ilm 20 luku)<br \/>\n7) kaikki loput kuolleet (jumalattomat). Huom: kaikki nousevat ruumiillisesti kuolleista! &#8211; &#8211; &#8211;\u00a0Olennaista ei ole se, montako yl\u00f6snousemusvuoroa on ja millaisia ne ovat, vaan se, ett\u00e4 Kristus on noussut kuolleista ja h\u00e4nen tulemuksensa yhteydess\u00e4 mekin saamme nousta kuolleista.<\/p>\n<p>Kun kaikki saavuttaa t\u00e4yttymyksens\u00e4, Kristus luovuttaa kuninkuuden Jumalalle (15:24-28).\u00a0Kyseess\u00e4 ei ole kaiken p\u00e4\u00e4ttyminen vaan t\u00e4yttymys <em>(telos)<\/em> \u2013 Jumalan luomis- &amp; lunastusty\u00f6 saavuttaa t\u00e4yttymyksens\u00e4. Jumala l\u00e4hetti Kristuksen pelastajaksi.Kuninkaana h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on korjata tapahtunut vahinko ja ottaa valta pois synnilt\u00e4, kuolemalta ja saatanalta. Kun Kristus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuninkaallisen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, h\u00e4n antaa kruunun Jumalalle. Kuitenkin Jumala hallitsee luotua Kristuksen kautta ikuisuudessakin (Ilmestyskirja). Kristus on Jumalan n\u00e4kyv\u00e4t kasvot iankaikkisesti.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>3) YL\u00d6SNOUSEMUKSEN \u201d<em>TEKNINEN<\/em>\u201d TOTEUTUMINEN\u2026 (15:35-58)<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dJoku ehk\u00e4 kysyy: Mill\u00e4 tavoin kuolleet her\u00e4tet\u00e4\u00e4n? Millainen ruumis heill\u00e4 silloin on? \u2013 Mik\u00e4 j\u00e4rjet\u00f6n kysymys!\u201d <\/em>(35-36)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Yl\u00f6snousemususko ja j\u00e4rki<\/strong><\/p>\n<p>Ihminen, joka luottaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeens\u00e4, joutuu nopeasti ahtaalle ja umpikujaan el\u00e4m\u00e4n suurissa kysymyksiss\u00e4. Moni ihminen ei halua uskoa Jumalaan, koska siihen liittyy niin monia asioita, joita ei voi inhimillisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Korinttilaisissa oli t\u00e4t\u00e4 samaa vikaa. Kun ihminen mittaa olemassaoloa vain omalla j\u00e4rjell\u00e4, maailmasta tulee hyvin pieni paikka. Pienimm\u00e4ll\u00e4\u00e4n se on oman navan kokoinen. Nykyihminen h\u00e4din tuskin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4mme maapallolla, jossa on monia eri maita ja kansoja. Kohti avaruutta ihmisen k\u00e4sityskyky hiipuu valonnopeudella. Mit\u00e4 onkaan \u00e4\u00e4ret\u00f6n avaruus? Mit\u00e4 on ikuisuus? Miten kaikki sai alkunsa? Miten el\u00e4m\u00e4 on mahdollista? Mik\u00e4 on kaiken tarkoitus? Mihin kaikki p\u00e4\u00e4ttyy?<\/p>\n<p>Ihminen joutuu eritt\u00e4in vakaviin ongelmiin, jos h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 totena ja todellisuutena vain sen, mink\u00e4 j\u00e4rjell\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Silloin ihminen <u>ei<\/u> voisi pit\u00e4\u00e4 todellisuutena maailmankaikkeutta, aikaa, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja lopulta omaa itse\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Emmeh\u00e4n me pysty j\u00e4rjell\u00e4mme k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 keskiverto aikuisessa ihmisess\u00e4 on noin 100\u00a0000 miljardia solua ja jokaisessa solussa on noin 3,2 miljoonaa koodikirjainparia dna-kiertein\u00e4. Ja t\u00e4m\u00e4 ihmeellinen kokonaisuus saa alkunsa yhdest\u00e4 solusta, kasvaa valtavaksi kokonaisuudeksi ja toimii t\u00e4ydellisen harmonisesti yhteen! Ihmisen j\u00e4rki ei ole lopulta todellisuuden mittari. Maailma oli olemassa jo ennen kuin meit\u00e4 oli. Se on olemassa silloinkin kun me nukumme tai olemme kuolleet. <em>Todellisuus on suurempi kuin j\u00e4rkemme! <\/em><\/p>\n<p>Sama p\u00e4tee Jumalaan ja Jumalan tekoihin \u2013 kuten luomiseen, Jumalan ihmiseksi tulemiseen Kristuksessa, ristinkuolemaan, yl\u00f6snousemukseen, Kristuksen paluuseen ja uuteen luomakuntaan. N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat todellisuutta t\u00e4ysin riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 me ymm\u00e4rr\u00e4mme. Koska emme voi niit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itsest\u00e4mme k\u00e4sin, tarvitsemme Jumalan antamaa kokemuksellista ymm\u00e4rryst\u00e4 Jumalan todellisuudesta ja Pyh\u00e4n Hengen avaamia n\u00e4k\u00f6kulmia. Silloin saamme ik\u00e4\u00e4n kuin asettua Jumalan valtaistuimelle ja katsoa koko maailmankaikkeutta syv\u00e4llisesti ja laajasti. Kristillinen usko avaa todellisuuden mutta pelkk\u00e4 j\u00e4rki kaventaa, v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4t\u00f6i sen. Tavallisessa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitsemme inhimillist\u00e4 j\u00e4rke\u00e4, koska siihen sen kapasiteetti on tarkoitettu. Siin\u00e4kin p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme huonolla menestyksell\u00e4, jos el\u00e4mme ilman Jumalaa.<\/p>\n<p><em><strong>Kysely ja luottamus<\/strong><\/em><\/p>\n<p>On inhimillist\u00e4, ett\u00e4 Jumalan lapsukaiset kyselev\u00e4t paljon. Kyselykausi auttaa oppimaan ja voi johtaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n viisaan ja voimakkaan Jumalan kunnioittamiseen ja ylist\u00e4miseen, hiljaisuudessakin. Vanhan testamentin Job joutui kohtaamaan yli inhimillisen ymm\u00e4rryksen k\u00e4yv\u00e4n Jumalan oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 k\u00e4rsimysten keskell\u00e4. Job mittasi kaikkea omalla ymm\u00e4rryksell\u00e4, mutta joutui umpikujaan. Job sanoi:<em> Olen puhunut mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asioista, joita en k\u00e4sit\u00e4 \u2013 ne ovat liian ihmeellisi\u00e4\u2026 Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silm\u00e4ni n\u00e4hneet sinut. Sen t\u00e4hden min\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n puheitani ja kadun niit\u00e4 tomussa ja tuhkassa.\u201d <\/em>(Job 38:2-3, 42:3-6)<\/p>\n<p>Toisinaan Jumala vastaa ja antaa ymm\u00e4rryst\u00e4, toisinaan meid\u00e4n tulee vain luottaa Jumalaan, vaikka emme saisi suoria vastauksia emmek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isi yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Suuri Jumala pit\u00e4\u00e4 huolen lapsistaan. Valitettavan usein teologit ja uskovat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t kiistelem\u00e4\u00e4n sellaisista asioista, mit\u00e4 Raamattu ei edes kerro. Niist\u00e4 ihminen osaa luoda mit\u00e4 monimutkaisimpia j\u00e4rjenp\u00e4\u00e4telmi\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li>Inhimillisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta yl\u00f6snousemusta on mahdotonta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ja siksi se tuntuu mahdottomalta toteuttaa.<\/li>\n<li>Jumalallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta yl\u00f6snousemus on \u201dhelppo nakki\u201d ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen luonnollinen itsest\u00e4\u00e4nselvyys! Maailmankaikkeuden luominen oli sent\u00e4\u00e4n paljon isompi juttu.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin kuvauksia yl\u00f6snousemuksen \u201dluonnollisuudesta\u201d ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, sek\u00e4 yl\u00f6snousemusruumiin erilaisuudesta (15:37-50)<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Kylv\u00e4minen: siemen on haudattava maahan, jotta siit\u00e4 voi kasvaa kasvi! Siemen on ajallinen ruumis ja kasvi on hengellinen ruumis. Maahanpano on kuolema ja it\u00e4minen ja kasvu on yl\u00f6snousemus. <em>Jokainen ruohonkorsi julistaa yl\u00f6snousemuksen ihmett\u00e4!<\/em><\/li>\n<li>Jos on erilaisia ajallisia \u201druumiita\u201d (ihminen, el\u00e4imet, kalat, linnut), niin toki sitten voi olla my\u00f6s erilaisia taivaallisia ruumiita! <em>Ihan yksinkertainen juttu!<\/em><\/li>\n<li>Jos on erilaisia t\u00e4hti\u00e4 taivaalla, niin ihan yht\u00e4 helposti voi olla erilaisia maallisia ja taivaallisia olemuksia, joilla on oma kirkkautensa. <em>Simppeli homma!<\/em><\/li>\n<li>Jos oli ensimm\u00e4inen ihminen (Aadam), joka oli maallinen ja josta toiset maalliset periytyv\u00e4t, niin ihan yht\u00e4 lailla on uusi ensimm\u00e4inen \u201dyl\u00f6snousemus-ihminen\u201d (Kristus), josta taivaalliset ihmiset saavat muotonsa! <em>Helppoa kuin hein\u00e4nteko!<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>N\u00e4in Paavali yritt\u00e4\u00e4 armollisesti selitt\u00e4\u00e4 meille, ett\u00e4 yl\u00f6snousemustodellisuus on Jumalan n\u00e4k\u00f6kulmasta aivan luonnollinen ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia. Meid\u00e4n tulee uskoa siihen levollisesti ja luottavaisesti, vaikka emme kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 ajan rajan toisella puolella. Eik\u00e4 meid\u00e4n edes kuulu sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, koska silloin emme kykenisi el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 ajassa ja maailmassa.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 voisi verrata pieneen vauvaan, joka on \u00e4idin kohdussa. Vauva ei huolehdi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kohdun ulkopuolella. H\u00e4n ei kykene sit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ennen kuin h\u00e4n syntyy. Toki h\u00e4n kuulee \u00e4\u00e4ni\u00e4, tuntee \u00e4idin liikkumisen ja kokee tunteita, mutta ne ovat vasta pieni\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 tulevasta. Samalla tavalla mekin olemme viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maailman kohdussa ennen kuin synnymme iankaikkisuuteen. Jotakin saamme jo nyt aavistaa tulevasta, mutta t\u00e4m\u00e4 todellisuus on nyt meid\u00e4n maailmamme.<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><strong><em>Metamorfoosi yl\u00f6snousemuksen kuvana:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>maassa mateleva ruma toukka muuttuu upean kauniiksi, lent\u00e4v\u00e4ksi perhoseksi<\/li>\n<li>geologiassa kivilajin kiderakenne ja sen mineraalikoostumuksen muuttuminen korkeassa l\u00e4mp\u00f6tilassa ja paineessa<\/li>\n<li>kirjallisuudessa tarina ihmisen muuttumisesta toisenlaiseksi<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Yl\u00f6snousemusruumis on osin samanlainen ja osin erilainen kuin nykyinen ruumiimme<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 parhaan kuvan meille antaa Jeesuksen ilmestymiset. Yl\u00f6snoussut Jeesus oli yleens\u00e4 tunnistettavissa ulkomuotonsa perusteella. H\u00e4nt\u00e4 voitiin koskettaa ja h\u00e4n saattoi sy\u00f6d\u00e4 ja olla kanssak\u00e4ymisess\u00e4 ajallisten ihmisten kanssa. Silti h\u00e4n ei ollut sidottu katoavan maailman materiaalisiin esteisiin vaan ikuisuusolentona h\u00e4n saattoi kulkea oven l\u00e4pi ja ilmesty\u00e4 minne tahtoi. Tuleva yl\u00f6snousemusruumis on paljon moni-ilmeisempi ja kyvykk\u00e4\u00e4mpi kuin nykyinen.<\/p>\n<p>Inhimillinen ihminen n\u00e4kee el\u00e4m\u00e4n vain materiassa, mutta todellisuudessa el\u00e4m\u00e4 onkin hengess\u00e4. Ajallinen materia on el\u00e4m\u00e4n yksi, v\u00e4liaikainen ilmiasu. El\u00e4m\u00e4n perusta ei ole materiassa vaan Jumalan Hengess\u00e4, joka on kaiken el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde ja perusta. Siksi Jeesus sanoi: <em>Henki on se, joka tekee el\u00e4v\u00e4ksi, ei pelkk\u00e4 liha mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyt\u00e4. <\/em><\/p>\n<p>\u00c4l\u00e4 siis huolehdi ja pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 loppuu fyysisen ruumiin sammumiseen ja maatumiseen. El\u00e4m\u00e4 on hengess\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4 jatkuu hengess\u00e4, vaikka fyysinen ruumis kuolee. Toki se merkitsee el\u00e4m\u00e4n luonteen muuttumista ja lopulta yl\u00f6snousemuksessa sen t\u00e4ydellistymist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Yl\u00f6snousemus tapahtuu atomin v\u00e4r\u00e4hdyksen nopeudella (50-52)<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dNyt ilmoitan salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yht\u00e4kki\u00e4, silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet her\u00e4tet\u00e4\u00e4n katoamattomina ja me muut muutumme.\u201d <\/em>(51-52).\u00a0Tuo silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys on sanatarkasti \u201datomin v\u00e4r\u00e4hdys \/ pienin jakamaton hetki\u201d (<em>atomos<\/em>). Yl\u00f6snousemuksen nopeus kuvastaa Jumalan \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4, meille t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 voimaa ja kyky\u00e4. Jumalassa on paljon enemm\u00e4n voimaa kuin maailmankaikkeuden t\u00e4hdiss\u00e4 yhteens\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u201dLiha ja veri eiv\u00e4t voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa eik\u00e4 katoava katoamattomuutta\u201d.<\/em> Ajallinen ruumis ja syntinen luontomme eiv\u00e4t sovi ikuiseen, t\u00e4ydelliseen ja toisenlaiseen todellisuuteen. Siksi meid\u00e4n on muututtava ja suostuttava muuttumiseen Kristuksessa!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miten voimme soveltaa yl\u00f6snousemusta arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4mme? (53-58)<\/strong><\/p>\n<p>Me saamme olla turvallisella mielell\u00e4. Kaikki on Jumalan k\u00e4siss\u00e4. Kuolemakin on vain Jumalan ty\u00f6v\u00e4line, jolla h\u00e4n haluaa varmistaa, ett\u00e4 mahdollisimman moni p\u00e4\u00e4see osalliseksi kirkkaudesta. Kuolema pakottaa ihmist\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n Luojaansa ja turvautumaan h\u00e4neen. Ajallisen el\u00e4m\u00e4n prosesseissa ja kuolemassa Jumala valmistaa ihmist\u00e4 iankaikkisuutta varten.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n upea tulevaisuus. On hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4, kun tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on matkalla parhaaseen kotiin. Siit\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni \u2013 maksoi mit\u00e4 maksoi. <em>Kristillinen toivo<\/em> tarkoittaa ehdottoman varmaa Jumalan lupauksen ja suunnitelman lopullista ja t\u00e4ydellist\u00e4 toteutumista. Meid\u00e4t on ankkuroitu taivaaseen eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kukaan voi tuota ankkuriketjua katkaista.<\/p>\n<p>Saamme el\u00e4\u00e4 kiitollisina. Kaikki on Jumalan lahjaa ja armoa, jonka h\u00e4n antaa meille Kristuksen kautta. Kiitt\u00e4mist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetella ja harjoitella joka p\u00e4iv\u00e4. Kiitt\u00e4minen on aiheellista, koska kaiken olemme saaneet lahjaksi. Kiitollinen ihminen on onnellinen ihminen. Kun harjoittelemme kiitt\u00e4mist\u00e4, harjoittelemme onnellisuutta. Kiitos avaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kaiken hyv\u00e4n.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n kannattaa ahkeroida, sill\u00e4 ty\u00f6 Herrassa kantaa aina hedelm\u00e4\u00e4 \u2013 ajallista ja ikuista. Se, mit\u00e4 sin\u00e4 n\u00e4in teet, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, hy\u00f6dyllist\u00e4 ja tuo iloa. <em>\u201dOlkaa vahvoja ja j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ja tehk\u00e4\u00e4 aina innokkaasti Herran ty\u00f6t\u00e4. Tiet\u00e4k\u00e4\u00e4, ettei Herra anna teid\u00e4n ty\u00f6nne menn\u00e4 hukkaan\u201d <\/em>(58)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>KIRJEEN LOPPU: OHJEITA JA TERVEISI\u00c4 (16 luku)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>KER\u00c4YS JERUSALEMIN KRISTITYILLE (16:1-4)<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Kristillinen rakkaus koskettaa kukkaroitamme \u2013 kuinka vaikeaa se lieneek\u00e4\u00e4n. Varoja tulee ker\u00e4t\u00e4 avoimesti ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti ihmisten auttamiseen. Paavali laati k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nohjeita seurakunnille, jotta kaikki sujuisi hyvin. Kukin seurakunta ja kristitty sai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 osallistuuko ker\u00e4ykseen.<\/p>\n<p><em><strong>Paavalin ohjeita ker\u00e4yksest\u00e4:<\/strong><\/em><\/p>\n<ul>\n<li>selke\u00e4 ja avoin kohde: Jerusalemin pyh\u00e4t (jotka eliv\u00e4t k\u00f6yhyydess\u00e4 ja ahdistuksessa)<\/li>\n<li>seurakunta ker\u00e4yksen toteuttajana &amp; ker\u00e4yst\u00e4 hoitavat yhteisesti valitut luotettavat henkil\u00f6t, jotka varmistavat, ett\u00e4 ker\u00e4tyt varat menev\u00e4t perille asti<\/li>\n<li>s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen antaminen viikoittain; kukin antaa sen mukaan kuin on varaa<\/li>\n<\/ul>\n<p>Raha- ja ker\u00e4ysasioita on hoidettava vastuullisesti, rehellisesti ja valvotusti. N\u00e4in v\u00e4ltymme monilta kiusauksilta ja ongelmilta, jotka ovat kovin inhimillisi\u00e4. Laajemmin kristillisest\u00e4 antamisesta Paavali opettaa 2 Korinttilaiskirjeen 8-9 luvuissa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miten meid\u00e4n tulisi antaa varoja kristilliseen ty\u00f6h\u00f6n? <\/strong><\/p>\n<p>Vanhassa liitossa annettiin 10 % tuloista ja varoista, sek\u00e4 sen lis\u00e4ksi lahjoja ja anteja. Varoja annettiin suoraan temppeliin, mutta velvollisuutena oli my\u00f6s yksityisesti pit\u00e4\u00e4 huolta k\u00f6yhist\u00e4, leskist\u00e4 ja orvoista. Suomessa maksamme veroja, joilla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n melko hyv\u00e4\u00e4 sosiaaliturvaa. N\u00e4in ollen valtio ja kunnat korvaavat osittain vanhan liiton kymmenysj\u00e4rjestelm\u00e4n. Niinp\u00e4 maksamalla tunnollisesti veroja osallistumme kristilliseen avustusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Verojen ohella meid\u00e4n tulee antaa varoja seurakunnalle ja sen kautta moninaiseen hengelliseen ja sosiaaliseen ty\u00f6h\u00f6n. Iloista antamista Jumala rakastaa \u2013 pakollinen antaminen ei perustu rakkauteen. Antaessamme pit\u00e4\u00e4 olla valveutunut ja antaa vain sellaiseen tarkoitukseen, mik\u00e4 on kristillist\u00e4 ja raamatullista. On hyv\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 sellaiseen, mink\u00e4 kokee oikeaksi ja t\u00e4rke\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Kulutuskeskeisess\u00e4 maailmassamme kristillinen antaminen on haastavaa. Meid\u00e4n on opeteltava s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 antamista ja uhraamista. Silloin opimme, ett\u00e4 onnemme ei ole omaisuudessa, vaan Herrassa, joka antaa meid\u00e4n syd\u00e4miimme rakkautta ja iloa \u2013 sellaista, mit\u00e4 ei koskaan saa rahalla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>PAAVALIN JA YST\u00c4VIEN MATKASUUNNITELMIA (16:5-12)<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Paavalin aikana matkustaminen oli paljon haastavampaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. Vaikeuksista huolimatta Paavali halusi tulla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n korinttilaisten luona mutta lopulta matka siirtyi my\u00f6hemm\u00e4ksi (jae 8). Paavalin ohella nuori <em>Timoteus<\/em> oli tulossa Korinttiin. Paavali kehotti seurakuntaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 huolta ja kunnioittamaan h\u00e4nen julistus- ja opetusty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Matkasuunnitelmat kertoivat Paavalin huolesta ja rakkaudesta. Suunnitelmia oli hyv\u00e4 tehd\u00e4, mutta lopulta Herra johdatti toteutumisen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>LOPPUKEHOTUKSIA JA TERVEHDYKSI\u00c4 (16:13-24) <\/em><\/strong><\/p>\n<p>Paavali antoi merkitt\u00e4v\u00e4n tunnustuksen <em>Stefanasta,<\/em> h\u00e4nen perhekunnastaan ja heid\u00e4n kanssaan hengellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekevist\u00e4 (15-16). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seurakunnassa on kristittyj\u00e4, joiden usko ja palveluty\u00f6 on esimerkillist\u00e4. Heit\u00e4 seuraamalla seurakunta voi tervehty\u00e4 ja pysy\u00e4 oikealla kurssilla.<\/p>\n<p>Jumalan seurakunta on suuri perhe, joka koostuu kaikista uskovista ymp\u00e4ri maailman. On hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhteyksi\u00e4 ja tutustua toisiin uskoviin, kaukanakin. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa uskoamme ja laajentaa ymm\u00e4rryst\u00e4mme seurakunnasta. Samalle se varjelee erist\u00e4ytymisest\u00e4 ja itsekeskeisyydelt\u00e4. Kansainv\u00e4liset yhteydet, l\u00e4hetysty\u00f6, yst\u00e4vyysseurakuntaty\u00f6 ja uskovien yhteyden kokeminen yli paikallisten seurakuntarajojen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p><em><strong>Kehotuksia<\/strong><\/em><\/p>\n<p><em>\u201dValvokaa, pysyk\u00e4\u00e4 uskossanne lujina, olkaa urheita, olkaa vahvoja. Kaikki, mink\u00e4 teette, tehk\u00e4\u00e4 rakastavin mielin! <\/em>(13-14). T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in tarpeellinen kehotus korinttilaisille ja meille kaikille!\u00a0 Usko, el\u00e4m\u00e4 ja rakkaus kuuluvat aina yhteen.<\/p>\n<p><em>\u201dJos joku ei rakasta Herraa, h\u00e4n olkoon kirottu!\u201d <\/em>(22), on voimakas, mutta totuudellinen ilmaisu. Meid\u00e4n edess\u00e4mme on joko el\u00e4m\u00e4 tai kuolema, rakkaus tai itsekkyys, siunaus tai kirous. Vain Herrassa on el\u00e4m\u00e4, rakkaus ja siunaus \u2013 h\u00e4nen ulkopuolelleen j\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4 sulkee itsens\u00e4 kiroukseen.\u00a0 Valinta on ihmisen oma, sill\u00e4 Jumala haluaa pelastaa jokaisen ihmisen Kristuksessa.<\/p>\n<p><em>\u201dMaranata! Herramme, tule! <\/em>(22), oli varhaisten kristittyjen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 toivotus ja tervehdys.<br \/>\nSaamme iloita, ett\u00e4 Vapahtajamme ja Herramme on jo tullut, h\u00e4n on kanssamme nytkin ja kerran h\u00e4n lunastaa meid\u00e4t lopulliseen kirkkauteen.<\/p>\n<p><em>Herramme Jeesuksen armo olkoon teid\u00e4n kanssanne! <\/em>(23) T\u00e4t\u00e4 me tarvitsemme joka p\u00e4iv\u00e4.<br \/>\nSiin\u00e4 on uskomme perusta ja turva. El\u00e4mme armon varassa. Vain armo synnytt\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4<br \/>\nja vie meid\u00e4t perille saakka. T\u00e4m\u00e4 armo on Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n<p><em>\u201dRakkaat terveiseni teille kaikille, te Kristuksen Jeesuksen omat\u201d <\/em>(24). Kaikista vaikeuksista huolimatta Paavali koki is\u00e4llist\u00e4 rakkautta Korintin seurakuntaa ja j\u00e4seni\u00e4 kohtaan. Siksi h\u00e4n varmasti my\u00f6s koki syv\u00e4\u00e4 tuskaa, joka pakotti h\u00e4nt\u00e4 toimimaan seurakunnan hyv\u00e4ksi. Vaikka korinttilaisten k\u00e4sitys uskon ja rakkauden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja sen soveltamisesta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n oli vakavasti horjumassa, Paavali n\u00e4ki heid\u00e4t Kristuksen omina. Siksi kaikki hyv\u00e4 oli viel\u00e4 mahdollista!<\/p>\n<p>N\u00e4in Korintin seurakunnan vakavat ongelmat ovat meille varotukseksi ja ohjeeksi, mutta samalla se todistavat Jumalan pitk\u00e4mielisest\u00e4 rakkaudesta, joka on k\u00e4rsiv\u00e4llinen, lempe\u00e4, s\u00e4vyis\u00e4, uskollinen ja sellainen, joka k\u00e4rsii ja peitt\u00e4\u00e4 kaiken. T\u00e4llaisen Jumalan suojissa on hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Yl\u00f6snousemuksen ihme ja kirjeen loppusanat (15-16 luvut) \u00a0 Paavali vastaa nyt korinttilaisten viimeiseen kysymykseen, joka koskee ruumiin yl\u00f6snousemusta. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjeens\u00e4 loppusanoihin, kehotuksiin, varoituksiin ja siunaukseen. &nbsp; &nbsp; YL\u00d6SNOUSEMUKSEN V\u00c4LTT\u00c4M\u00c4TT\u00d6MYYS JA TODELLISUUS (15 luku) Kirjeen viimeisen\u00e4 suurena asiakysymyksen\u00e4 Paavali k\u00e4sittelee yl\u00f6snousemusta. T\u00e4t\u00e4 tekstijaksoa on pidetty yhten\u00e4 Raamatun t\u00e4rkeimmist\u00e4. Kristillisen uskon ydinasioita [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1661","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1661","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1661"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1661\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1661"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}