{"id":1650,"date":"2015-10-19T11:11:08","date_gmt":"2015-10-19T11:11:08","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1650"},"modified":"2015-10-19T11:11:08","modified_gmt":"2015-10-19T11:11:08","slug":"1-kor-11-14-ehtoollinen-ja-jumalanpalvelus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1650","title":{"rendered":"1 Kor 11-14: Ehtoollinen ja jumalanpalvelus"},"content":{"rendered":"<p><strong>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Ehtoollinen ja jumalanpalvelus (11 luku)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>PAAVALIN VASTAUKSIA KORINTTILAISTEN KYSYMYKSIIN (7-15 luvut)<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Korinttilaiskirjeen loppupuoliskossa Paavali k\u00e4sittelee asioita, joita korinttilaiset h\u00e4nelt\u00e4 kysyiv\u00e4t kirjeen kautta: <em>\u201dOtan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte\u2026\u201d <\/em>(7:1) N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 olivat: avioliitto, ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen, kristityn vapaus, naisen rooli seurakunnassa, ehtoollisen oikea nauttiminen, armolahjat ja Kristuksen ja kristittyjen yl\u00f6snousemus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>T\u00e4ss\u00e4 opetuksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n aiheita<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Ehtoollinen<\/li>\n<li>Kristillinen jumalanpalvelus<\/li>\n<li>Armolahjat: ks. p\u00e4\u00e4valikko \/ Kristillinen palvelu ja armolahjat<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>RAKKAUDEN ATERIA JA EHTOOLLINEN SEURAKUNNASSA (11:17-33)<\/strong><\/p>\n<p>Korinttilaisten ongelmien huipentuma oli heid\u00e4n toimintansa ns. rakkauden aterioilla ja sen yhteydess\u00e4 pidetyll\u00e4 ehtoollisella. Itsekkyys, nautintokeskeisyys ja rakkaudettomuus osoittivat, ett\u00e4 he olivat kaukana ristinevankeliumin ja Jumalan rakkauden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. Varakkailla oli runsaasti omia ev\u00e4it\u00e4 ja juomia. Kun he m\u00e4ss\u00e4iliv\u00e4t ja juopuivat, k\u00f6yhemm\u00e4t olivat n\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Pahimmillaan heille ei annettu edes ehtoollisleip\u00e4\u00e4 eik\u00e4 -viini\u00e4.<\/p>\n<p>Rakkauden aterian ja ehtoollisen taustalla oli tuon ajan vahva kulttuurinen tapa kokea erityist\u00e4 yhteytt\u00e4 juuri ruokahetkess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s juutalainen tapa. Erityisesti p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 sy\u00f6tiin juhla-ateria Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n tavan mukaisesti. Siin\u00e4 noudatettiin tarkkaa kaavaa ruoka-lajien ja viinimaljojen suhteen. Juuri t\u00e4llaisella aterialla Herra Jeesus Kristus asetti ehtoollisen. H\u00e4n otti ateriasta erilleen leiv\u00e4n, jonka h\u00e4n siunasi ja jakoi opetuslapsille. Jeesus otti yhden maljoista, jonka h\u00e4n pyhitti uuden liiton maljaksi. T\u00e4m\u00e4n mallin Paavali oli opettanut my\u00f6s korinttilaisille (11:23), mutta nopeasti he olivat unohtaneet opetuksen merkityksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntoteutuksen.<\/p>\n<p>Rakkauden ateria oli ruokailuhetki, joka oli t\u00e4rke\u00e4 yhteyden kokemisen muoto seurakunnassakin. Aterian osana tai p\u00e4\u00e4tteeksi oli ehtoollinen, jonka ainekset (leip\u00e4 ja viini) otettiin muusta ateriasta erilleen ja pyhitettiin asetussanoilla ja rukouksella ehtoolliseksi. Nyky\u00e4\u00e4n seurakunnassa ei ole rakkauden aterioita vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ehtoollinen. Toki kirkkokahvit voidaan sellaiseksi luokitella. Lis\u00e4ksi esimerkiksi Alfa-kurssin opetusilta alkaa yhteisell\u00e4 iltapalalla.<\/p>\n<p>Paavalin ohje oli, ett\u00e4 seurakuntalaisten tuli sy\u00f6d\u00e4 kotona (ainakin varsinainen n\u00e4lk\u00e4 pois \/ 11:22). N\u00e4in he voisivat keskitty\u00e4 jumalanpalvelukseen ja varsinaiseen ehtoolliseen. T\u00e4m\u00e4 oli yleinen suositus eik\u00e4 sulje pois sit\u00e4, ett\u00e4 voisimme seurakunnassakin nauttia ateriayhteydest\u00e4.<\/p>\n<p>Korinttilaisten tapa viett\u00e4\u00e4 ehtoollista oli r\u00e4ike\u00e4 ja syv\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa ehtoollisen tarkoituksen ja kristillisen uskon ja rakkauden kanssa. Siksi my\u00f6s seuraukset olivat vakavia. Paavali toteaa, ett\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monet olivat heikkoja, sairaita ja jopa kuolleita (11:31). Kun ehtoollinen oli tarkoitettu uskovan henke\u00e4, sielua ja ruumista vahvistavaksi l\u00e4\u00e4kkeeksi, siit\u00e4 tulikin heille kirous. Paavalin mukaan korinttilaisten ateriointi ei ollut lainkaan kristillinen ehtoollinen (11:20). He eiv\u00e4t saaneet ehtoollisen parantavaa ja vahvistavaa vaikutusta hyv\u00e4kseen, mik\u00e4 jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n yll\u00e4piti heikkoutta, sairauksia ja alttiutta kuolla ennenaikaisesti. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Jumala kuritti heit\u00e4.<\/p>\n<p>Jumalan antama ankarakin ajallinen kuritus oli rakkautta: <em>Rangaistessaan Herra kurittaa meit\u00e4, jotta meit\u00e4 ei yhdess\u00e4 maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi <\/em>(11:33). T\u00e4ss\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 periaate ja n\u00e4k\u00f6kulma el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja Jumalan tuomioiden ymm\u00e4rt\u00e4miseksi. Mit\u00e4 tahansa ajallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu, Jumala voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sen iankaikkiseksi parhaaksemme. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 kokemamme paha muuttuisi hyv\u00e4ksi, mutta Jumala voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pahaakin sen toteuttamiseksi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme perille ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sen rinnalla kaikki muu on t\u00e4ysin toisarvoista.<\/p>\n<p>Kaikki vastoink\u00e4ymiset ja katastrofit ovat kuin huudahduksia: <em>K\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4 Jumalan puoleen, sill\u00e4 vain H\u00e4n voi antaa ikuisen el\u00e4m\u00e4n! <\/em>Jumalan puoleen k\u00e4\u00e4ntyminen merkitsee pelastavan ja uudistavan armon kohtaamista. Mieluiten Jumala vet\u00e4\u00e4 meit\u00e4 puoleensa hyvyydell\u00e4. Usein me olemme niin kovakorvaisia ja -syd\u00e4misi\u00e4, ett\u00e4 emme taivu hyvyyden edess\u00e4. Niinp\u00e4 Jumala rakkaudessaan antaa meid\u00e4n kohdata kaikenlaista ik\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta edes silloin turvautuisimme h\u00e4neen. Eik\u00e4 lopulta t\u00e4m\u00e4 maailma muutu koskaan paratiisiksi. Hurskainakin olemme osa turmeltunutta maailmaa ja kuolevaisia. Vasta taivaassa koemme t\u00e4yden rakkauden ja onnen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>EHTOOLLISEN MERKITYS<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Ehtoollinen<\/em> = leip\u00e4 ja viini = Jeesuksen ruumis ja veri = Jeesus ristill\u00e4<\/p>\n<p>Ehtoollisella tulemme Jeesuksen ristin juurelle, joka on kaiken ydin. Ehtoollisella olemme kuten opetuslapset kun he nauttivat ensimm\u00e4isen ehtoollisen kiirastorstaina.<\/p>\n<p><em>Sakramentti<\/em> = armov\u00e4line, jossa Jeesuksen k\u00e4sky, Jumalan Sana ja n\u00e4kyv\u00e4 leip\u00e4 ja viini yhdess\u00e4 tuovat Jeesuksen persoonan ja evankeliumin vaikutuksen salatulla tavalla koettavaksi ja nautittavaksi. (My\u00f6s kaste on armov\u00e4line.)<\/p>\n<p>Ehtoollisen asettaminen ja sis\u00e4lt\u00f6 tulevat parhaiten esille seuraavissa teksteiss\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Matteuksen evankeliumi 26:26-28<\/em><\/li>\n<li><em>Luukkaan evankeliumi 22:14-20<\/em><\/li>\n<li><em>1 Korinttilaiskirje 11:23-29<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Edell\u00e4 mainituista teksteist\u00e4 on koostettu ehtoollisen asetussanat, jotka lausutaan aina ennen ehtoollisen jakamista: <em>Herramme Jeesus Kristus, sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4, jona h\u00e4net kavallettiin, otti leiv\u00e4n, siunasi (+), mursi ja antoi sen opetuslapsilleen: Ottakaa ja sy\u00f6k\u00e4\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini, joka annetaan teid\u00e4n puolestanne. Tehk\u00e4\u00e4 se minun muistokseni. Samoin h\u00e4n otti maljan, kiitti (+) ja sanoi: Ottakaa ja juokaa t\u00e4st\u00e4, te kaikki. T\u00e4m\u00e4 malja on uusi liitto minun veress\u00e4ni, joka vuodatetaan teid\u00e4n puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siit\u00e4 juotte, tehk\u00e4\u00e4 se minun muistokseni.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kristillisell\u00e4 ehtoollisella on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monta eri merkityst\u00e4, mik\u00e4 kuvastaa pelastuksen moninaisia ulottuvuuksia. Niit\u00e4 on hyv\u00e4 pohtia ja sis\u00e4ist\u00e4\u00e4. Ehtoolliselle ment\u00e4ess\u00e4 niit\u00e4 kaikkia ei tarvitse muistaa. Voimme vaikka muistella joitakin niist\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Ehtoollinen on<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Anteeksiantamuksen ja sovituksen<\/em><\/strong><strong> ateria<\/strong>: <em>Teid\u00e4n puolestanne syntien anteeksiantamiseksi <\/em>&gt; leip\u00e4 ja viini kuvastavat Jeesuksen uhria ja niiden sy\u00f6minen uhrin omistamista itselleen ja vakuuttumista siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lahjat kuuluvat juuri minulle. N\u00e4kyv\u00e4 leip\u00e4 ja viini, sek\u00e4 Sana v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t ja vakuuttavat t\u00e4t\u00e4 todellisuutta.<\/li>\n<li><strong><em>Liitto<\/em><\/strong><strong>-ateria<\/strong> (uusi liitto): <em>Uusi liitto minun veress\u00e4ni<\/em> &gt; liiton solmiminen vaati sovittavaa verta, koska ihmisen synti rikkoi Jumalaa vastaan; vrt. vanha liitto, jossa my\u00f6s pirskoteltiin sovitusverta. Profeetta Jeremia ennusti uuden liiton (Jer 31:31-34).<\/li>\n<li><strong><em>Yhteys<\/em><\/strong><strong>-ateria<\/strong>: Syv\u00e4 yhteys Jumalaan ja toisiin uskoviin. Sovitus eliminoi erottavan synnin.<\/li>\n<li><strong><em>Rakkaus<\/em><\/strong><strong>-ateria<\/strong>: Jumalan rakkauden kokemista ja keskin\u00e4isen rakkauden osoittamista<\/li>\n<li><strong><em>Muisto<\/em><\/strong><strong>-ateria<\/strong>: <em>Minun muistokseni <\/em>&gt; t\u00e4m\u00e4 on Jeesuksen ristinkuoleman ja sen merkityksen nykyhetkeen aktivoimista, l\u00e4sn\u00e4 olevaksi tekemist\u00e4; se ei kaukaista muisteloa jostain, joka oli mutta ei ole en\u00e4\u00e4.<\/li>\n<li><strong><em>Julistus<\/em><\/strong><strong>-ateria<\/strong>: <em>Julistatte Herran kuolemaa ja paluuta <\/em>(1 Kor 11:26) &gt; ehtoollisen viett\u00e4minen ja siihen liittyv\u00e4t sanat ovat julistusta seurakunnalle ja maailmalle Jeesuksen ristinty\u00f6st\u00e4 ja kristinuskon sanomasta.<\/li>\n<li><strong><em>Kiitos<\/em><\/strong><strong>-ateria<\/strong>: <em>Kiitti Jumalaa <\/em>&gt; me olemme suunnattomassa kiitollisuudenvelassa Jumalalle. Osallistumalla ehtoolliselle osoitamme kunnioitusta ja kiitosta Herraamme kohtaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Ehtoollisen kolme keskeist\u00e4 tulkintatapaa:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><em>Katolisten mukaan<\/em> ehtoollisessa leip\u00e4 ja viini muuttuvat todellisesti ja fyysisesti Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi. Samalla Kristus uhrataan aina uudelleen. Aineiden muuttumisen vaikuttavat latinankieliset sanat (Hoc est corpus = t\u00e4m\u00e4 on ruumiini) katolisessa ehtoollisliturgiassa ovat v\u00e4\u00e4ntyneet kansan suussa sanoiksi: \u201dHokkus pokkus\u201d. Luther ja luterilaiset tunnustuskirjat kumoavat katolisen ehtoollisk\u00e4sityksen. Leip\u00e4 ja viini eiv\u00e4t muutu fyysisesti eik\u00e4 Kristusta uhrata yh\u00e4 uudelleen vaan Kristuksen uhri on ainutkertainen ja t\u00e4ydellinen. Katolisuus yritt\u00e4\u00e4 ottaa sovitusvallan yksin omiin k\u00e4siins\u00e4.<\/li>\n<li><em>Luterilaisten mukaan<\/em> leip\u00e4 ja viini eiv\u00e4t muutu fyysisesti, mutta leiv\u00e4ss\u00e4 ja viiniss\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4 Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Jumalan Sana n\u00e4in vakuuttaa: T\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini ja vereni. Kristus on sovittanut meid\u00e4t ristill\u00e4 ja nyt ehtoollinen v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ja vakuuttaa t\u00e4t\u00e4 sovitusty\u00f6n armoa ja voimaa meille todellisella ja reaalisella tavalla.<\/li>\n<li><em>Reformoidun k\u00e4sityksen mukaan<\/em> ehtoollinen on puhtaasti kuvaannollinen eik\u00e4 leiv\u00e4ss\u00e4 ja viiniss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Ehtoollinen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa Kristus kohtaa uskovan ihmisen Pyh\u00e4n Hengen ja Sanan v\u00e4lityksell\u00e4. Leip\u00e4 ja viini konkretisoivat evankeliumia, Jeesuksen ristinty\u00f6t\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Olennaista ehtoollisessa on syntien anteeksisaaminen ja evankeliumin kokonaisvaltainen vahvistava ja hoitava vaikutus. Reformoitu tulkinta painottaa kokemusta, Pyh\u00e4n Hengen kohtaamista, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuu hyvin vaihtelevalla tavalla. Ehtoollisessa saatamme kokea Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa tai sitten emme. Ehtoollisen ja evankeliumin voima ja vaikutus ei riipu meid\u00e4n kokemuksestamme vaan Jumalan lupaamasta armosta ja siunauksesta. Luterilaisuudessa ei niink\u00e4\u00e4n tavoitella kokemusta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Oikeus osallistua ehtoolliselle luterilaisessa kirkossa<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>jokainen konfirmoitu kirkon j\u00e4sen itsen\u00e4isesti<\/li>\n<li>lapsi tai nuori vanhempiensa yms. kanssa, mik\u00e4li h\u00e4nelle on opetettu ehtoollisen merkitys<\/li>\n<li>rippikoulua k\u00e4yv\u00e4 nuori opettajansa johdolla<\/li>\n<li>muu henkil\u00f6, joka on sairas tai h\u00e4t\u00e4tilassa ja joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ehtoollisen merkityksen<\/li>\n<\/ul>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirkossa ei kysyt\u00e4, kuuluuko henkil\u00f6 kirkkoon vai ei. Ehtoollisp\u00f6yt\u00e4 on avoin kaikille Kristuksen kohtaamiseen. Seurakuntalainen voi toimia my\u00f6s ehtoollisavustajana, mihin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n seurakunta mielell\u00e4\u00e4n kouluttaa halukkaita aktiiviseurakuntalaisia. Mik\u00e4li luterilaista ehtoollista vietet\u00e4\u00e4n muualla kuin messussa tai papin toimittamassa ehtoollisessa, siihen l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tarvitaan kirkkoherran lupa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta jotkut luterilaiset saattavat viett\u00e4\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ehtoollista esimerkiksi kodissa. Raamatun mukaan siihen ei tarvita kirkkoherran lupaa. Kuitenkin yhten\u00e4inen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 varjelee seurakuntaa sen pirstaloitumiselta. Alkuseurakunta kokoontui p\u00e4\u00e4osin kodeissa ja nautti kodeissa ehtoollista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Miten meid\u00e4n tulee osallistua ehtoolliselle?<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Paavali kehottaa tutkimaan itse\u00e4\u00e4n, ettei meit\u00e4 tuomittaisi (11:28-29). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 emme toimi niin kuin korinttilaiset, jotka eiv\u00e4t edes ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 kyse on pyh\u00e4st\u00e4 ehtoollisesta ja toimivat siin\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itsekk\u00e4\u00e4sti. Meid\u00e4n tulee k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ehtoollinen on pyh\u00e4 tilanne, jossa saamme kohdata Jumalan. Itsemme tutkiminen ei tarkoita, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi itse itsemme sovittaa ja puhdistaa ennen kuin tulemme ehtoolliselle. Emme siihen pysty, sill\u00e4 vain Kristuksen ristinty\u00f6 on ainoa p\u00e4tev\u00e4 sovitus. Meid\u00e4n on tultava syntisin\u00e4 Jumalan luokse, kaivaten Jumalan armoa, rakkautta, voimaa, uudistavaa ja parantavaa kosketusta. Toki on hyv\u00e4 pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 voimme jo penkiss\u00e4, esim. synnintunnustuksen aikana, tunnustaa niit\u00e4 syntej\u00e4, jotka painavat meit\u00e4. Ja jos on mahdollista, voimme sopia riitamme l\u00e4himm\u00e4istemme kanssa. Voimme pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n voimaa my\u00f6s ehtoollisella. Ehtoollisessa Jumala vakuuttaa meille armoaan ja rohkaisee jatkamaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in. Muista, ett\u00e4 ehtoollisen voima on Jumalan Sanan lupauksissa ja Kristuksen armossa, ei meid\u00e4n tuntemuksissa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>KRISTILLINEN JUMALANPALVELUS \u2013 ALKUSEURAKUNNASSA JA NYT<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Pohjana vanhan liiton jumalanpalvelus ja synagogat<\/strong><\/p>\n<p>Vanhasta ja Uudesta testamentista saamme n\u00e4k\u00f6kulmaa siihen, miten ensimm\u00e4iset kristityt viettiv\u00e4t jumalanpalvelusta. Kristillisen tavan taustalla on Israelin kansan jumalanpalveluslait, uhrit ja temppeli. Kun temppeli sijaitsi vain Jerusalemissa, muilla paikkakunnilla, miss\u00e4 oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 miest\u00e4 kokoontumassa yhteen, oli synagoga.<\/p>\n<p>Vanhassa liitossa syntinen ihminen saattoi kohdata Jumalan vain sovitusuhrin kautta. Tultaessa sis\u00e4\u00e4n portin (Jeesus) kautta temppelin esipihalle uhrattiin syntiuhri (Jeesuksen ristinkuolema) tulijan puolesta. Uhri poltettiin pronssialttarilla. Suuressa vesialtaassa pestiin k\u00e4det ja kasvot, mik\u00e4 kuvasti sovituksen puhdistavaa voimaa ja kastetta. Temppeliss\u00e4 sijaitsi n\u00e4kyleip\u00e4p\u00f6yt\u00e4, mik\u00e4 kuvasti ehtoollista, seitsenhaarainen kynttelikk\u00f6 (Pyh\u00e4 Henki) ja suitsutusalttari (rukous). Esirippu (= Jeesuksen ruumis) erotti temppelin pyh\u00e4n ja kaikkein pyhimm\u00e4n. Kun Jeesus kuoli ristill\u00e4 ja sovitus toteutui, temppelin esirippu repesi ja tie avautui kaikkein pyhimp\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 oli armoistuin ja liitonarkki (laintaulut).<\/p>\n<p>Synagogassa laulettiin, rukoiltiin, luettiin Pyhi\u00e4 Kirjoituksia ja selitettiin luettua. Mm. Jeesus k\u00e4vi synagogassa, mist\u00e4 on lukuisia esimerkkej\u00e4 evankeliumikirjoissa, sek\u00e4 Paavali l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4\u00e4n meni aina ensimm\u00e4iseksi paikalliseen synagogaan. Varsinaisesti synagogalaitos syntyi pakkosiirtolaisuuden aikana 500-luvulla eKr.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ensimm\u00e4isten seurakuntien jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Jerusalemin alkuseurakunnan osalta kerrotaan, ett\u00e4 he kokoontuivat temppeliss\u00e4 ja kodeissa.<br \/>\nLue Apt 2:42-47. Siin\u00e4 painotetaan seuraavia elementtej\u00e4: apostolinen opetus, keskin\u00e4inen yhteys, ehtoollinen (leiv\u00e4n murtaminen), rukous, palveluty\u00f6, tunnusmerkit, omaisuuden yhteisyys, evankeliointi, vilpitt\u00f6myys ja ilo. N\u00e4m\u00e4 elementit tulivat uskovien tunnusmerkiksi ja tavaksi.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isten kristittyjen jumalanpalvelus ulkoisesti seurasi pitk\u00e4lti synagogissa noudatettua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Kristittyjen kokoontumisten syvimp\u00e4n\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 oli sama kuin vanhan liiton temppeliss\u00e4 oli konkreettisesti n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4: se, mik\u00e4 on syntisen ihmisen tie pyh\u00e4n Jumalan luokse. Jerusalemin temppeli tuhoutui vuonna 70 jKr. roomalaisten toimesta. Seuraavina vuosisatoina juutalainen synagogajumalanpalvelus kehittyi eri suuntaan kuin kristittyjen kokoontumiset.<\/p>\n<p>Uuden testamentin kirjeist\u00e4 saamme lis\u00e4kuvaa seurakuntien kokoontumiselle. Etenkin ensimm\u00e4isess\u00e4 Korinttilaiskirjeess\u00e4 on Paavalin ohjeita ja neuvoja:<\/p>\n<ul>\n<li>naisten rooli ja pukeutuminen<\/li>\n<li>rakkauden ateriat ja ehtoollinen<\/li>\n<li>kullakin on annettavaa: laulu, opetus, profetia, ilmestys, kielet ja selitys<\/li>\n<li>armolahjojen k\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n<li>rakkaus kaiken p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4<\/li>\n<li>arvokkuus ja hyv\u00e4 j\u00e4rjestys<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Armolahjojen rooli jumalanpalveluksissa<\/strong><\/p>\n<p>Ilmeisesti jo ensimm\u00e4isten seurakuntien v\u00e4lill\u00e4 oli aste\/tyylieroja. Armolahjat olivat korostuneesti esill\u00e4 Korintissa ja my\u00f6s Roomassa. Muiden seurakuntien kohdalla niist\u00e4 ei ollut puhetta. Nyky\u00e4\u00e4nkin on vaihtelua siin\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja millaisia armolahjoja toimii seurakunnissa.<br \/>\nToisinaan seurakunnissa tietoisesti kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota vain tiettyihin lahjoihin, mik\u00e4 on usein varsin yksipuolista. Esimerkiksi kielill\u00e4 puhuminen tai profetiat eiv\u00e4t ole seurakunnan tai uskovan hengellisyyden mitta. Ennemminkin hengellisyytt\u00e4 tulee punnita Sanan kokonaisvaltaisen seuraamisen, keskin\u00e4isen rakkauden ja palvelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. On pohdittava, onko nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n profetioita, ilmestyksi\u00e4 yms. koska meill\u00e4 on t\u00e4ydellinen Raamattu. Ensimm\u00e4isill\u00e4 kristityill\u00e4 oli vain Vanha testamentti, evankeliumikirjojen luonnoksia ja muutama kirje. T\u00e4ll\u00f6in tarvittiin enemm\u00e4n ilmestystietoa, jonka pohjalta koko Uusi testamentti on lopulta koottu.<\/p>\n<p>Luterilaisessa jumalanpalveluksessa ei esiinny profetioita, ilmestyksi\u00e4, kielill\u00e4 puhumista tai parantamisen armolahjan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Huonoa on se, ett\u00e4 niille ei edes ole tilaa. Kun sellaista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei ole, armolahjoja ei uskalleta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. V\u00e4lillisesti saarnaan voi sis\u00e4lty\u00e4 armolahjojen toimintaan perustuvaa julistusta. Jumalanpalveluksen j\u00e4lkeen voi pyyt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaista esirukousta, jolloin armolahjat voivat toimia. N\u00e4it\u00e4 lahjoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luterilaisissa rukousilloissa, pienryhmiss\u00e4 ja sielunhoidossa. Niit\u00e4 ei ilmene nyky\u00e4\u00e4n juuri edes vapaiden suuntien p\u00e4iv\u00e4jumalanpalveluksessa. Toki yhteist\u00e4 kielill\u00e4puhumista voi olla, mutta usein se tapahtuu Raamatun vastaisesti, koska niit\u00e4 ei selitet\u00e4. Ks. p\u00e4\u00e4valikko \/ Kristillinen palvelu ja armolahjat.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Osallistujien taustan ja pitopaikan merkitys<\/strong><\/p>\n<p>Jumalanpalveluksen toteutustapaan vaikutti se, kuinka paljon seurakunnassa oli juutalais- ja pakanataustaisia uskovia. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisten uskonnollinen ja kulttuurinen tausta vaikuttaa siihen, miten kristillist\u00e4 uskoa ilmaistaan arjessa ja seurakunnassa. Kun evankeliumista ja kristinuskon ytimist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinni, siin\u00e4 ei ole ongelmaa vaan usein se on rikkautta ja kristinuskon voimaa tulla kaikenlaisten ihmisten luokse ja vaikuttaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 seurakunnat kokoontuivat l\u00e4hinn\u00e4 isommissa kodeissa. Erillisi\u00e4 kirkko-rakennuksia ei ollut. Luonnollisesti kodinomaisuus antaa leimansa kokoontumisille. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa on todettava, ett\u00e4 olemme menett\u00e4neet jotain olennaista, kun seurakunnan toiminta keskittyy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirkko- ja seurakuntarakennuksiin. Kodinomaisuus lis\u00e4\u00e4 uskovien keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja tuntemista. Lis\u00e4ksi kodeissa tilaisuudet ovat vapaamuotoisempia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Sapatista sunnuntaiaamun jumalanpalvelukseksi<\/strong><\/p>\n<p>Jumalanpalvelus ja ehtoollisen viett\u00e4minen siirtyi kristityill\u00e4 sapatista sunnuntaiaamuun, joka on Kristuksen yl\u00f6snousemuksen aamu. T\u00e4st\u00e4 kertoo Plinius nuorempi vuonna 112 jKr. Aluksi uskovat kokoontuivat aikaisin aamulla laulamaan hengellisi\u00e4 lauluja ja my\u00f6hemmin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 uudelleen rakkauden aterialle. Hieman my\u00f6hemmin n\u00e4m\u00e4 liittyiv\u00e4t yhdeksi kokonaisuudeksi. Justinius Marttyyrin mukaan Rooman seurakunnassa n. 150 jKr. jumalanpalvelukseen kuului sanaosio ja ehtoollinen. Siin\u00e4 luettiin apostolien muistelmia (evankeliumeja) ja profeettojen kirjoituksia, kehotettiin noudattamaan Sanan ohjeita ja rukoiltiin yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen nautittiin ehtoollinen rukousten ja Sanan pyhitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Ne uskovat, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet mukaan, saivat ehtoollisen diakonien toimittamana. Ehtoolliseen liittyiv\u00e4t uhrilahjat ja kiitosrukous.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Katolinen messu ja luterilainen uskonpuhdistus<\/strong><\/p>\n<p>Jumalanpalveluksen kehittyminen keskiaikaiseksi messuksi merkitsi monia muutoksia. Ominaista sille oli pappiskeskeisyys ja latinankielinen liturgia ja kaavamaisuus. Ehtoollisella k\u00e4ytiin vain kerran vuodessa. Saarna j\u00e4i kokonaan pois. Kirkkokansa istui passiivisena sivustakatsojana messussa, josta se ei paljoakaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt. Muutokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Raamatun ja alkukristittyjen kokoontumisten valossa eritt\u00e4in kyseenalaisilta.<\/p>\n<p>Luterilaisessa uskonpuhdistuksessa Lutherin tavoitteena oli palata alkuseurakunnalliseen jumalanpalvelukseen. Erityisesti Jumalan Sana ja saarna palasivat jumalanpalveluksen keskeiselle paikalle. Kaiken tuli olla kansankielist\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Virsist\u00e4 tehtiin kansankielisi\u00e4 ja kansa p\u00e4\u00e4si laulamaan mukaan \u201dhengess\u00e4 ja ymm\u00e4rryksell\u00e4\u201d. Jumalanpalvelus koostui sanaosuudesta ja ehtoollisesta, johon kansa sai osallistua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Luther my\u00f6s palautti kasteen ja ehtoollisen alkuper\u00e4isen merkityksen. Kaiken ytimess\u00e4 on Jumalan armo, joka saadaan omistaa uskon ja sakramenttien v\u00e4lityksell\u00e4 t\u00e4ydellisen\u00e4 lahjana \u2013 ilman omia, pappien, pyhien tai Neitsyt Marian ansioita ja muita temppuja. Seurakunnan ytimess\u00e4 ovat evankeliumi, Sana ja sakramentit.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jumalanpalvelukset Suomessa <\/strong><\/p>\n<p>Suomessa ensimm\u00e4inen luterilainen, suomenkielinen jumalanpalveluskaava on Mikael Agricolan kirjassa \u201dMessu eli Pyh\u00e4 Ehtoollinen\u201d (1549) ja toinen on Paavali Juustenin k\u00e4sikirjassa \u201dSe Pyh\u00e4 Messu\u201d (1575). T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien ehtoollisjumalanpalvelusta on pidetty p\u00e4\u00e4jumalanpalveluksena. Kuitenkin my\u00f6hemmin vakiintui k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa vietettiin sanajumalanpalvelusta ja messua vain suurina erityis- ja rippipyhin\u00e4, noin 10 kertaa vuodessa. Luterilaisuudessa Sanaa ja saarnaa on pidetty jumalanpalveluksen keskuksena.<\/p>\n<p>Viime vuosikymmenen\u00e4 ehtoollinen on nostettu p\u00e4\u00e4jumalanpalvelukseksi ja sanajumalan-palveluksia pidet\u00e4\u00e4n harvemmin. Liberaaliteologian tuoman kriisin my\u00f6t\u00e4 (koska Raamattuun ei voi en\u00e4\u00e4 luottaa) saarna on l\u00e4hes mit\u00e4t\u00f6ity: se saisi kest\u00e4\u00e4 vain 10 minuuttia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monet saarnat ovat l\u00e4hinn\u00e4 filosofista pohdintaa oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja yleist\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen rakkauteen kehottamista. T\u00e4m\u00e4n merkkin\u00e4 \u2013 huom! \u2013 Raamatut on poistettu kirkkojen alttareilta. Ehtoolliselle saa tulla kuka tahansa ilman raamatullista kristillist\u00e4 uskoa. Kun Sana ja usko eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4, ne korvataan ehtoollisella, joka on mystinen \u201dikuisen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde\u201d kaikille, ilman uskoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Tarvitaanko uudistumista ja mihin suuntaan?<\/strong><\/p>\n<p>Vaikka luterilainen uskonpuhdistus otti alun perin monia hyvi\u00e4 askeleita, on pohdittu, olivatko ne riitt\u00e4vi\u00e4 ja onko nyt j\u00e4lleen kuljettu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, takaisin kohti katolisuutta? Varsinkin vapaat kristilliset suunnat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 luterilainen uskonpuhdistus j\u00e4i kesken, mit\u00e4 he nyt jatkavat. Ainakin heid\u00e4n kokoontumiset ovat ulkoisesti l\u00e4hell\u00e4 alkuseurakunnallista mallia. Eri asia on se, mik\u00e4 on niiden sis\u00e4lt\u00f6. Lopulta ulkonainen muoto ei ole ratkaisevaa vaan kristillinen sis\u00e4lt\u00f6 ja uskonpuhdistuksen tavoitteiden toteutuminen: <em>Uskonpuhdistuksen perusteesi oli: yksin uskosta, yksin Kristuksen t\u00e4hden, yksin armosta, yksin Raamatun perustuksella. <\/em><\/p>\n<p>On kysytt\u00e4v\u00e4 luterilaisina, onko jumalanpalveluksemme liian kaavamainen ja pappiskeskeinen, sek\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ihmiset et\u00e4isiksi ja uskovien armolahjat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4?<\/p>\n<p>Vuosisatojen aikana perinne on vakiintunut ja varsinkin vanhemman sukupolven edustajat kokevat nykyisen jumalanpalveluksen ainoaksi oikeaksi. Toisaalta monet nuoret ja ty\u00f6ik\u00e4iset aikuiset kokevat sen niin vieraaksi, ett\u00e4 eiv\u00e4t halua siihen osallistua. Toki muitakin syit\u00e4 on poissaoloon \u2013 kuten uskon puuttuminen. Varsinkin erityisjumalanpalvelukset ker\u00e4\u00e4v\u00e4t paljon v\u00e4ke\u00e4 kirkkoon ja niiss\u00e4 tunnelma on vapautuneempi. Lis\u00e4ksi seurakuntalaisten laajempi k\u00e4ytt\u00f6 eri teht\u00e4viss\u00e4 on osoittautunut hyv\u00e4ksi ja antoisaksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 seurakuntalaiset antavat palautetta, esitt\u00e4v\u00e4t toivomuksia ja tarjoutuvat teht\u00e4viin. Lopulta seurakunta on el\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6, jolle Jumala on yhteisesti antanut monia lahjoja ja teht\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6iden kautta. Vain niiden monipuolinen hy\u00f6dynt\u00e4minen toteuttaa Jumalan tahtoa. Lis\u00e4ksi olisi syyt\u00e4 pohtia, mik\u00e4 on nykyihmisen aikataulun kannalta paras aika tulla jumalanpalvelukseen. Harva k\u00e4y en\u00e4\u00e4 aamulypsyll\u00e4\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Ehtoollinen ja jumalanpalvelus (11 luku) \u00a0 PAAVALIN VASTAUKSIA KORINTTILAISTEN KYSYMYKSIIN (7-15 luvut) Korinttilaiskirjeen loppupuoliskossa Paavali k\u00e4sittelee asioita, joita korinttilaiset h\u00e4nelt\u00e4 kysyiv\u00e4t kirjeen kautta: \u201dOtan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte\u2026\u201d (7:1) N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 olivat: avioliitto, ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen, kristityn vapaus, naisen rooli seurakunnassa, ehtoollisen oikea nauttiminen, armolahjat ja Kristuksen ja kristittyjen yl\u00f6snousemus. &nbsp; [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1650","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1650","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1650"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1650\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}