{"id":1631,"date":"2015-10-17T17:29:15","date_gmt":"2015-10-17T17:29:15","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1631"},"modified":"2015-10-17T17:29:15","modified_gmt":"2015-10-17T17:29:15","slug":"1-kor-8-10-kristityn-vapaus-ja-vastuu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1631","title":{"rendered":"1 Kor 8-10: Kristityn vapaus ja vastuu"},"content":{"rendered":"<p><strong>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Kristityn vapaus ja vastuu (8-10 luvut)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>PAAVALIN VASTAUKSIA KORINTTILAISTEN KYSYMYKSIIN (7-15 luvut)<\/strong><\/p>\n<p>Korinttilaiskirjeen alussa Paavali k\u00e4sitteli vakavia ongelmia, joista h\u00e4n on kuullut, mutta nyt h\u00e4n k\u00e4sittelee asioita, joita korinttilaiset h\u00e4nelt\u00e4 itse kysyiv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 kysymykset tulivat Paavalille heid\u00e4n kirjeens\u00e4 kautta: <em>\u201dOtan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte\u2026\u201d <\/em>(7:1) N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 olivat: avioliitto, ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen, kristityn vapaus, naisen rooli seurakunnassa, ehtoollisen oikea nauttiminen, armolahjat ja Kristuksen ja kristittyjen yl\u00f6snousemus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>T\u00e4ss\u00e4 opetuksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n aiheita:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen<\/li>\n<li>Paavalin asema ja esimerkki<\/li>\n<li>Kristillinen vapaus ja kurinalaisuus<\/li>\n<li>Israelin kansan historian opetus meille; varoitus pimeyden valloista<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>VAPAUS SY\u00d6D\u00c4 EP\u00c4JUMALILLE UHRATTUA LIHAA (8 luku ja 10:14-33)<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dSitten on puhuttava ep\u00e4jumalille uhratusta lihasta.\u201d <\/em>(8:1) Mutta miten ihmeess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meihin liittyy? Eik\u00f6 Raamattu ole jo aikansa el\u00e4nyt kirja! Kuka meist\u00e4 suomalaisista sy\u00f6 ep\u00e4jumalille uhrattua lihaa tai muuta ruokaa?<\/p>\n<p>Suomessa varmastikin harvat, mutta maailmalla hyvin monet ihmiset sy\u00f6v\u00e4t ep\u00e4jumalille uhrattua ruokaa. Monissa kulttuureissa ja uskonnoissa uhrataan hedelmi\u00e4, viljaa, lihaa esi-isille ja jumalille mm. Intiassa, Kiinassa, Japanissa, afrikkalaisissa heimouskonnoissa. Suomessakin harjoitetaan it\u00e4maisia uskontoja, perinteisi\u00e4 kansanuskontoja ja okkultismia. Joogassa saatetaan pit\u00e4\u00e4 uhrialttaria, jossa on hedelmi\u00e4. Khrisna-liike tekee ep\u00e4jumalille pyhitettyj\u00e4 leivonnaisia, joita he kauppaavat ovilla. Erityisesti l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Miten esimerkiksi uskoon tullut japanilainen voi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 l\u00e4heiset v\u00e4lit vanhempiinsa, jos he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi osallistua esi-isien palvontaan? Tai miten he voivat osallistua h\u00e4ihin, hautajaisiin tai muihin perhejuhliin tai yhteiskunnallisiin tilanteisiin, joihin liittyy ep\u00e4jumalien palvontaa?<\/p>\n<p>Onneksi kristillisiss\u00e4 maissa ei en\u00e4\u00e4 juuri harjoiteta ep\u00e4jumalanpalvelusta. Siin\u00e4 mieless\u00e4 kristillisyys on t\u00e4ytt\u00e4nyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. On samalla todettava, ett\u00e4 nykyisen liberaalin maallistumisen my\u00f6t\u00e4 uuspakanuus on nousussa Suomessakin. Korintissa oli vasta kylvetty murrosvaiheen siemeni\u00e4 evankeliumin julistuksen ja kristillisen seurakunnan syntymisen kautta.<\/p>\n<p>Koska ep\u00e4jumalille uhrattu liha ei ole ajankohtaista meille, voimmeko sivuuttaa asian? Emme. Se kertoo olennaisista kristinuskoon liittyvist\u00e4 periaatteista, nimitt\u00e4in kristityn vapaudesta ja vastuusta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kristinuskon universaalit periaatteet<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jumala on kaiken luoja. H\u00e4n on luonut ihmiset ja niiden kulttuurit kaikessa siin\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4. Jokainen ihminen, kulttuuri ja aikakausi tarvitsee Luojaansa. Siksi kristinusko on sopiva ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kaikille; se on universaali. Vaikka jokin asia ei olisi en\u00e4\u00e4 meid\u00e4n ajallamme ajankohtainen, sen taustalla on universaali, muuttumaton, ikuinen ja jumalallinen periaate, jota voimme soveltaa juuri oman aikamme kysymyksiin. Jumalan rakkaus on sama eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja iankaikkisesti \u2013 ajankohtaisella, tarkoituksenmukaisella ja raamatullisella tavalla.<\/p>\n<p>Kristinuskon soveltuvuus kuhunkin aikakauteen ja kulttuuriin ei merkitse kristillisen rakkauden ja sen sis\u00e4ll\u00f6n muuttumista tai muuttamista. Kaikki, mit\u00e4 on sanottu jumalallisen rakkauden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, on yh\u00e4 voimassa. Kaikki, mik\u00e4 on nimetty synniksi, on yh\u00e4 synti\u00e4. Toiset kysymykset vain ovat enemm\u00e4n pinnalla ja esill\u00e4 kuin toiset.<\/p>\n<p>Jumalan luomistekoon ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahtuu paljon asioita, jotka sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja sellaisenaan eiv\u00e4t ole synti\u00e4 \u2013 kuten esimerkiksi ruoka ja sy\u00f6minen. Neh\u00e4n ovat Jumalan antamia hyvi\u00e4 lahjoja ja el\u00e4m\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Jossain yhteyksiss\u00e4 ja joillakin ep\u00e4sopivilla tavoilla hyv\u00e4kin voi muuttua pahaksi. Ihminenh\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4 varsin kekseli\u00e4s ja osaava. Esimerkiksi kohtuus on hyv\u00e4 kristillinen periaate ja mielekk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n peruspilari.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Ep\u00e4jumalille uhrattu liha Korintissa ja siihen liittyv\u00e4t tavat<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Ep\u00e4jumalat ja niille uhraaminen oli hyvin yleist\u00e4. Uhreilla haluttiin lepytell\u00e4 vihastuneita jumalia ja esi-isi\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 niiden mielisuosiota ja menestyst\u00e4. Ep\u00e4jumalille oli temppeleit\u00e4 ja kunkin kotona saattoi olla\u201dkotijumalien\u201d kaappi tai alttarip\u00f6yt\u00e4. Katujen varsilla oli ep\u00e4jumalien patsaita ja uhriastioita. Aasiassa niit\u00e4 on yh\u00e4 hyvin paljon. Monet keskeiset el\u00e4m\u00e4nvaiheiden muutoskohdat liitettiin uskonnollisiin rituaaleihin, joissa ruoka ja uhrit olivat t\u00e4rkeit\u00e4. Ne olivat sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n keskuksia. Korintin kuuluisimmat temppelit olivat Apolloksen ja Afroditen temppelit.<\/p>\n<p>Uskovalle kristitylle t\u00e4st\u00e4 muodostui heti vakava ongelma. Jos h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4ytyisi n\u00e4iden tilanteiden ulkopuolelle, h\u00e4n j\u00e4isi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 perheens\u00e4, sukunsa, ammattikuntansa ja yhteiskuntansa varjoon tai kokonaan syrj\u00e4ytetyksi. Voisiko h\u00e4n osallistua n\u00e4ihin tilanteisiin ja rituaaleihin? Tai voisiko h\u00e4n olla vain l\u00e4sn\u00e4 ja pysytt\u00e4yty\u00e4 poissa rituaaleista? Ent\u00e4 voisiko h\u00e4n en\u00e4\u00e4 ostaa mit\u00e4\u00e4n lihaa tai muuta ruokaa torilta, koska l\u00e4hes kaikki liha oli per\u00e4isin temppeliuhreista? Tai voisiko h\u00e4n en\u00e4\u00e4 aterioida yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kodissa? Ateriayhteysh\u00e4n on se t\u00e4rkein yst\u00e4vyyden ja yhteyden muoto!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Korinttilaisten uskovien vastauksia<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Osa uskovista oli omaksunut evankeliumin tuoman vapauden ja totuuden. Ruoka sin\u00e4ns\u00e4 ei saastuta ihmist\u00e4. Siksi uskova voi vapaasti sy\u00f6d\u00e4 sellaista ruokaa ja lihaa, joka on uhrattu ep\u00e4jumalille. T\u00e4llaisia uskovia Paavali kutsuu \u201dvahvoiksi\u201d kristityiksi, vaikka h\u00e4n ei tuota sanaa nimenomaisesti sano (ks. my\u00f6s Room 14 luku). Jotkut saattoivat jopa ajatella, ett\u00e4 voivat osallistua my\u00f6s itse rituaaleihin, joissa lihaa uhrattiin ep\u00e4jumalille (10:14-22).<\/p>\n<p>Osa uskovista yhdisti ep\u00e4jumalille uhratun lihan kiinte\u00e4sti ep\u00e4jumaliin ja siksi kokivat sellaisen lihan sy\u00f6misen synniksi (8:7). Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n itse lihakin oli saastunut ja muuttunut. He olivat siten vahvasti kiinni aiemmassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, jossa ep\u00e4jumalanpalvelus n\u00e4ytteli suurta roolia. Paavali kutsuu heit\u00e4 omantunnon osalta \u201dheikoiksi\u201d uskoviksi. Nimitys ei ole tarkoitettu v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4ksi vaan kuvastaa heid\u00e4n omantuntonsa herkkyytt\u00e4 ja ep\u00e4varmuutta. Meiss\u00e4 kaikissa lienee n\u00e4it\u00e4 molempia, vahvoja ja heikkoja piirteit\u00e4, riippuen asiasta.<\/p>\n<p>Itse asian ohella Korintin seurakunnassa ongelmaksi muodostui n\u00e4iden kahden ryhmittym\u00e4n keskin\u00e4inen suhde. Ns. vahvat kun ylpeiliv\u00e4t \u201dtiedollaan\u201d heikompien rinnalla eiv\u00e4tk\u00e4 huomioineet heit\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n tilanteissa (8:1). He surutta s\u00f6iv\u00e4t ep\u00e4jumalille uhrattua lihaa, mik\u00e4 aiheutti kristillisen uskon ja moraalin h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4 ns. heikoissa. Kirjeess\u00e4 Paavali k\u00e4ytti ilmaisua \u201dte tied\u00e4tte\u201d, jolla h\u00e4n viittaa kreikkalaiseen, inhimilliseen viisauteen, tietoon (gnosis), jolla Korintin uskovatkin halusivat ylpeill\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 Paavali osoitti tuon inhimillisen viisauden tyhjyyden, koska siin\u00e4 ei ole rakkautta eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4n syvint\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja koska se johtaa usein ylpeilyyn.<\/p>\n<p><em>Ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen oli siis monitahoinen, akuutti ja t\u00e4rke\u00e4 ongelma.<br \/>\nSen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntason ratkaisun ohella siihen sis\u00e4ltyi syv\u00e4llisi\u00e4 kristillisi\u00e4 periaatteita.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Paavalin vastaus ongelmiin<\/em><\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>On vain yksi todellinen Jumala. Ep\u00e4jumalat ovat tyhji\u00e4, usein kivest\u00e4 tai puusta veistettyj\u00e4 patsaita \u2013 eiv\u00e4t todellisia olentoja, varsinkaan jumalia. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta mink\u00e4\u00e4n lihan tai ruuan uhraaminen n\u00e4ille tyhjille ep\u00e4jumalille ei saastuttanut. (8:4-6)<\/li>\n<li>Ruoka itsess\u00e4\u00e4n on neutraalia. Ruoka ja sen sy\u00f6minen ei ole synti\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Varsinkin kun ruoka pyhitet\u00e4\u00e4n rukouksella ja kiitoksella, saamme sy\u00f6d\u00e4 hyvill\u00e4 mielin. (8:8)<\/li>\n<li>Totuus, vapaus ja rakkaus (vastuu) kuuluvat aina yhteen (8:1-3): <em>\u201dTieto tekee ylpe\u00e4ksi, mutta rakkaus rakentaa\u201d. <\/em>Oikean tiedon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on rakkauden toteutuminen. Ihmist\u00e4 ei tee kristityksi pelkk\u00e4 oikea tieto Jumalasta ja h\u00e4nen tahdostaan. Kristityksi tekee oikea suhde Jumalaan, joka on rakkaus ja tuon tiedon oikea soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/li>\n<li>periaatteen sovellus: Uskova on vapaa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kaikkea lihaa. Kuitenkin, jos jossakin tilanteessa on toinen kristitty, joka kokee t\u00e4llaisen lihan sy\u00f6misen synniksi, siin\u00e4 tilanteessa sit\u00e4 ei tule sy\u00f6d\u00e4. Toista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa halventaa eik\u00e4 painostaa. (8:9-13)<\/li>\n<li>Ep\u00e4jumalien taustalla on riivaajia, joiden kanssa ei saa koskaan olla miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 (10:14-22). Siksi kristitty ei saa osallistua ep\u00e4jumalanpalvelukseen eik\u00e4 uhrimenoon. T\u00e4llainen osallistuminen avaa yhteyden riivaajiin ja on siksi hyvin vaarallista ja tuhoisaa. Silti liha tai ruokauhri ei saastu ja sellaista voi sy\u00f6d\u00e4 ep\u00e4jumalanpalveluksen ulkopuolella.<\/li>\n<li>Kristityn vapauden ylimielinen ja vastuuton k\u00e4ytt\u00f6 voi johtaa syntiin ja tuhoon. Aito vapaus ei ole vapautta kapinoida Jumalaa vastaan, tehd\u00e4 synti\u00e4 eik\u00e4 harjoittaa okkultismia.<\/li>\n<li>Kiteytys: <em>\u201dKaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hy\u00f6dyksi. Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole rakentavaa\u201d <\/em>(10:23) T\u00e4m\u00e4 lausuma kiteytt\u00e4\u00e4 korinttilaisten kokeman ristiriidan kreikkalaisen ymp\u00e4rist\u00f6n ja kristillisen uskon v\u00e4lill\u00e4. \u201dKaikki on luvallista\u201d ei ilmeisesti tarkoita Paavalin opetusta evankeliumin tuomasta vapaudesta vaan kreikkalaisen ajattelun ja kulttuurin ihannetta: kaikki on luvallista, tee mit\u00e4 haluat \u2013 \u00e4l\u00e4 anna mink\u00e4\u00e4n, edes jumalien tai kuoleman pelon est\u00e4\u00e4! Paavali siteeraa kreikkalaisten lausumaa ja jatkaa sitten kristillisen uskon n\u00e4k\u00f6kulmasta\u2026 \u201d<em>mutta kaikki ei ole hy\u00f6dyksi eik\u00e4 rakentavaa<\/em>\u201d. Ns. vapaus onkin usein synnin orjuutta, joka lopulta tuo rikkin\u00e4isyytt\u00e4, tuhoa ja kuolemaa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ei todellakaan ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, mit\u00e4 itse kukin haluaa. On otettava huomioon toiset. On otettava huomioon Luojan antamat el\u00e4m\u00e4nohjeet ja kristillinen rakkaus. Rakkaus on aina hy\u00f6dyllist\u00e4 ja rakentavaa. Todella vapaa ihminen on se, joka kykenee valitsemaan \u2013 rakkauden.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4: <\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>El\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu monia ns. ehdonvallan asioita, jotka ovat sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n neutraaleja \u2013 eiv\u00e4t synti\u00e4. Kristitty on vapaa nauttimaan el\u00e4m\u00e4n hyvist\u00e4 lahjoista, mutta siin\u00e4 h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 huomioida toiset ihmiset. Kristityn vapaus ei saa houkutella tai painostaa toista ihmist\u00e4 omantunnon ja uskonk\u00e4sityksen vastaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isiss\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n tilanteissa.<\/li>\n<li>Kaiken tavoitteena ja t\u00e4yttymyksen\u00e4 on rakkaus. Rakkaus on aina vastuullista, hy\u00f6dyllist\u00e4<br \/>\nja rakentavaa. El\u00e4m\u00e4n tarkoitus on rakkaus, ei vapauksista ja etuuksista kiinni pit\u00e4minen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Ent\u00e4 me? Mit\u00e4 ajankohtaisia kysymyksi\u00e4 meill\u00e4 on? Mit\u00e4 voimme oppia edell\u00e4 mainitusta?<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>Alkoholin k\u00e4ytt\u00f6<\/u> \u2013 Mit\u00e4 Raamattu opettaa alkoholin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4? Miss\u00e4 kulkee raja? Miten alkoholismi vaikuttaa asiaan? Miten kristityn tulisi toimia tilanteessa, jossa on henkil\u00f6it\u00e4, joilla on ristiriitaisia k\u00e4sityksi\u00e4? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 ehtoollisviinin olla alkoholipitoista?<\/li>\n<li><u>Tupakointi<\/u> \u2013 on se synti\u00e4? Miten se vaikuttaa terveyteen? Mit\u00e4 haittoja siit\u00e4 on?<\/li>\n<li><u>Elokuvat, televisio ja netti<\/u> \u2013 ovatko ne aina synti\u00e4? Tuleeko jotain hyv\u00e4\u00e4, rakentavaa ja opettavaa? Voiko katselusta tulla koukuttava ajantappov\u00e4line? Voiko niiden kautta vied\u00e4 evankeliumia ja Jumalan Sanaa?<\/li>\n<li><u>Videopelit, korttipelit, lautapelit<\/u> jne \u2013 ovatko ne pahasta? Voiko niiden kautta oppia ajattelua, logiikkaa, taktiikkaa, numeroita? Voiko niiden parissa kokea hyv\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4oloa? Opetellaanko niiss\u00e4 tappamaan ja toimimaan moraalisesti v\u00e4\u00e4rin?<\/li>\n<li><u>Muodikas pukeutuminen, meikkaaminen ja korut<\/u> \u2013 onko muodikkuus synti\u00e4? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 uskovan pukeutua tietyll\u00e4 tavalla? Onko meikkaaminen, korut tai solmion pit\u00e4minen synti\u00e4? Paljonko k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rahaa ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n? Arvioidaanko ihmist\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6n mukaan?<\/li>\n<li><u>Ehk\u00e4isy<\/u> \u2013 onko se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, hy\u00f6dyllist\u00e4 vai vahingollista? Mahdollistetaanko sill\u00e4 esiaviolliset suhteet ilman aitoa vastuuta ja sitoutumista? Onko abortti ehk\u00e4isykeino?<\/li>\n<li><u>Lapsettomuushoidot, kloonaaminen, kantasolujen k\u00e4ytt\u00f6, geenien manipulointi<\/u> ja muut nykyteknologian mahdollistamat asiat \u2013 miss\u00e4 kulkee raja ihmisen ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4?<\/li>\n<li><u>K\u00f6yhyysihanne, keskiverto-omaisuus vai rikkaus<\/u> \u2013 onko rahanhimo pahan alku ja juuri, vai onko raha ja omaisuus osa t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 on suhteemme rahaan ja omaisuuteen? Mill\u00e4 keinoin sit\u00e4 hankimme ja miten k\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4 itsemme ja toisten hyv\u00e4ksi?<\/li>\n<li><u>Tanssiminen<\/u> \u2013 onko tanssiminen synti\u00e4? Siin\u00e4 yhdistyv\u00e4t liikunta, musiikki ja yhdess\u00e4olo, jotka sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ovat hyvi\u00e4, Jumalan luomia asioita. Ent\u00e4 miss\u00e4 ei-uskovat voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkumppanin? Ent\u00e4 jos kuvaan tulee mukaan juominen ja yhden illan tuttavuuksien etsiminen? Ent\u00e4 tanssiesitys seurakunnan tilaisuudessa tai musiikin tahdissa liikehtiminen kirkossa? Mit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n sanoisi suomalainen ja afrikkalainen kristitty?<\/li>\n<li><u>Ylist\u00e4minen<\/u> \u2013 onko k\u00e4sien nostaminen, hallelujan huutaminen ja iloinen laulaminen sopivaa? Vai onko se vain tunteiden nostatusta? Pit\u00e4isik\u00f6 laulujen olla mollivoittoisia virsi\u00e4?<\/li>\n<li><u>Oikea pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja juutalaiset juhlat ja tavat<\/u> \u2013 pit\u00e4isik\u00f6 pyh\u00e4\u00e4 viett\u00e4\u00e4 lauantaina vai sunnuntaina? Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin olisi hyv\u00e4 viett\u00e4\u00e4 vanhan liiton mukaisia juutalaisia juhlia kuten lehtimajanjuhlaa? Tuleeko juutalaisia tapoja noudattavasta pyhempi ja hengellisempi?<\/li>\n<li><u>Ruokavalio<\/u> \u2013 onko kasvisruoka ihanteellisin tai ainoa kristitylle sopiva ruokavalio? Antoiko Jumala my\u00f6s liharuuan ihmiselle sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi? Voiko kristitty sy\u00f6d\u00e4 sianlihaa tai veril\u00e4ttyj\u00e4? Onko merkityst\u00e4 lihan tai veren puhtaudella (ei trikiinej\u00e4 yms.)? Ent\u00e4, kun pyhit\u00e4mme ruuan siunauksella? Onko syyt\u00e4 noudattaa terveellist\u00e4 ruokavaliota?<\/li>\n<li><u>Aseellinen sotapalvelu<\/u> \u2013 voiko kristitty kantaa asetta ja k\u00e4yd\u00e4 armeijan? Miten Raamattu suhtautuu sotiin, sotilaisiin ja esivaltaan? Miksi esivallalla on miekka? Saako kristitty puolustaa itse\u00e4\u00e4n, perhett\u00e4\u00e4n ja maataan? Mit\u00e4 eroa on yksityisell\u00e4 kostolla ja esivaltaan turvautumisella? Onko kuolemantuomio mahdollinen?<\/li>\n<li><u>Lapsikaste vai uskovan kaste<\/u> \u2013 kumpi on oikea? Riippuuko se tilanteesta? Raamattu k\u00e4skee: 1) kastamaan, 2) Is\u00e4n, Pojan &amp; Pyh\u00e4n Hengen \/ Jeesuksen nimeen, 3) vedell\u00e4, 4) Jeesuksen k\u00e4skyn perusteella, 5) liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n opetusvelvollisuuden (Matt 28:18-20). Raamatun mukaan voi perustella kumpaakin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Raamattu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 avoimeksi kasteen suorittamistavan, vaikkakin upotuskaste n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vallitseva tapa aikuisten kohdalla. &#8211; &#8211; &#8211; Kasteeseen liittyy lupaukset 1) syntien anteeksisaamisesta ja 2) Pyh\u00e4n Hengen saaminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 luterilaiset uskovat ja vapaiden suuntien uskovat ovat saaneet n\u00e4m\u00e4 lahjat osakseen riippumatta siit\u00e4, miten ja milloin heid\u00e4t on kastettu. Olisiko niin, ett\u00e4 Jumalalle kumpikin kaste on p\u00e4tev\u00e4? Yksi kaste on objektiivisesti katsoen riitt\u00e4v\u00e4, mutta joskus ihminen kaipaa kasteesta subjektiivista kokemusta ja seurakunta edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Onko mahdollista tehd\u00e4 tarkkoja syntilistoja kaikesta ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkasti, milloin jokin asia muuttuu synniksi? Onko joissakin asioissa henkil\u00f6kohtaisia eroja? Onko kaikkea v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 kokonaan ja ehdottomasti, vai onko noudatettava kohtuutta sek\u00e4 otettava toiset huomioon?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 Raamatun valossa: on asioita, jotka ovat&#8230;<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>aina synti\u00e4 ja niit\u00e4 on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 ehdottomasti<\/li>\n<li>hyvi\u00e4 tai neutraaleja \u2013 niiden suhteen p\u00e4tee usein kohtuullisuus ja toisten huomiointi (kristityn vapaus ja vastuu)<\/li>\n<li>aina ehdottoman hyvi\u00e4 \u2013 kuten Hengen hedelm\u00e4t, joita ovat rakkaus, ilo, rauha, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys, yst\u00e4v\u00e4llisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillint\u00e4 (Gal 5:22-23)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Raamatun opetusten soveltaminen<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Osa opetuksista on tarkoitettu noudatettavaksi <strong><em>suoraan ja sellaisenaan<\/em><\/strong>. Ne ovat sellaisenaan ikuisia ja ehdottomia. Esimerkiksi 10 k\u00e4sky\u00e4.<\/li>\n<li>Osa opetuksista on sellaisia, ett\u00e4 niit\u00e4 on <strong><em>sovellettava<\/em><\/strong> <strong><em>harkiten<\/em><\/strong> oman aikamme tilanteisiin ja kysymyksiin. Toisinaan jotain vanhaa kulttuuriin ja olosuhteisiin liittyv\u00e4\u00e4 tapaa ei voi soveltaa suoraan vaan on etsitt\u00e4v\u00e4 aikaamme ja kulttuuriimme sopivia tapoja palvella l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 (jalkojen pesu &gt; takin ottaminen ja ojentaminen).<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>PAAVALIN HENKIL\u00d6KOHTAINEN ESIMERKKI KRISTITYN VAPAUDESTA (9 luku)<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dEnk\u00f6 min\u00e4 ole vapaa?&#8230; Mutta min\u00e4 en ole lainkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt hyv\u00e4kseni n\u00e4it\u00e4 oikeuksia.\u201d<br \/>\n<\/em>(9:1,15). Paavali ottaa esille oman toimintansa apostolina ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kristityn vapaus merkitsee ja miten sit\u00e4 voi soveltaa. Paavali el\u00e4\u00e4 opetuksensa mukaisesti eik\u00e4 edellyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mihin h\u00e4n itse ei olisi sitoutunut.<\/p>\n<p>Toiseksi Paavali pohjusti puolustusta sille, ett\u00e4 h\u00e4n on Jumalan asialla ja h\u00e4nen julistamansa evankeliumi on Jumalasta. Korintissa oli henkil\u00f6it\u00e4, jotka alkoivat kritisoida Paavalia ja sen kautta evankeliumia. He kannattivat kunnian- ja menestyksen teologiaa, jonka mukaan ihminen menestyy el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja nauttii arvonantoa, kun h\u00e4nen uskonsa on oikeanlaista. Taustalla oli kreikkalainen filosofia ja ihanteet, joiden mukaan vapaa mies ei tee ty\u00f6t\u00e4 vaan keskustelee ylevi\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 nautinnoissa. Paavalin ristinteologia ja el\u00e4m\u00e4ntapa h\u00e4iritsi heit\u00e4. Varsinaisesti t\u00e4m\u00e4 haaste ja ongelma kohdataan vasta Paavalin toisessa kirjeess\u00e4 korinttilaisille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Apostolin oikeuksia Paavalin mukaan:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>oikeus ruokaan, juomaan ja elatukseen \/ palkkaan seurakunnalta (9:4,11-12)<\/li>\n<li>oikeus pit\u00e4\u00e4 perhe mukana ja saada heillekin elatus (9:5)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Apostolin oikeus elatukseen \/ palkkaan perustui 1) Vanhan testamentin opetuksiin (9:9-10,13); 2) k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkeihin: sotilas, puutarhuri, paimen (9:7); 3) evankeliumin ty\u00f6h\u00f6n, jonka apostolit ovat tehneet seurakuntien ja uskovien hyv\u00e4ksi (9:14; Matt 10:9-10).<\/p>\n<p>Paavali ei kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 oikeutta vaan vapaaehtoisesti luopui niist\u00e4. H\u00e4n hankki elantonsa teltantekij\u00e4n\u00e4, jotta ei olisi esteen\u00e4 Kristuksen evankeliumille (9:12) ja jotta voittaisi mahdollisimman monta ihmist\u00e4 Kristukselle (9:19)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/em>: Meill\u00e4 on oikeuksia ja vapauksia, jotka kuuluvat meille jopa Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n\u00e4 lahjana. Kuitenkin \u2013 suuremman hyv\u00e4n edess\u00e4 voimme niist\u00e4 luopua. Suurin hyv\u00e4 on evankeliumin ty\u00f6, pelastuminen ja keskin\u00e4inen rakkaus: <em>\u201dVaikka olen vapaa ja kaikista riippumaton, olen ruvennut kaikkien orjaksi voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia\u201d. <\/em>(9:19)<\/p>\n<p><em><strong>Sovellus ja kysymys<\/strong><\/em>: milloin sin\u00e4 olet luopunut jostakin edusta tai oikeudesta, jotta evankeliumin ty\u00f6 menisi eteenp\u00e4in tai rikkoutunut ihmissuhde voisi korjaantua? Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n oikeuksien ja etuuksien k\u00e4ytt\u00e4minen ei ole v\u00e4\u00e4rin. El\u00e4m\u00e4n hyvist\u00e4 lahjoista saa ja pit\u00e4\u00e4kin nauttia. Pelkk\u00e4 askeettisuus sopii kovin harvalle. Siit\u00e4 tulee helposti farisealaista lakihenkisyytt\u00e4 ja ylpeytt\u00e4 omista suorituksista. Se uuvuttaa ja vie ilon.<\/p>\n<p>Paavali kirjoittaa: <em>\u201dTunnen k\u00f6yhyyden ja hyvinvoinnin, olen tottunut kaikkeen ja kaikenlaiseen, sy\u00f6m\u00e4\u00e4n itseni kyll\u00e4iseksi ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4n runsaudessa ja puutteessa. Kest\u00e4n kaiken h\u00e4nen avullaan, joka antaa minulle voimaa. Te teitte hyvin, kun autoitte minua vaikeuksissani. Te olitte ainoa seurakunta (Filippi), joka antoi minulle vastalahjaksi taloudellista tukea.\u201d <\/em>(Fil 4:12-15)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin aseman kyseenalaistaminen<\/strong><\/p>\n<p>Paavalin k\u00e4ytt\u00e4ytyminen soti korinttilaista ja kreikkalaista el\u00e4m\u00e4ntapaa vastaan. Kaikkihan oli luvallista, kaikesta sai nauttia t\u00e4ysin siemauksin eik\u00e4 toisia tarvinnut ajatella. Menestykseen ja siunaukseen kuului korkea ulkonainen asema. Oli siis syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, oliko Paavali Suuren Jumalan l\u00e4hettil\u00e4s, jopa apostoli! Vaikka hy\u00f6kk\u00e4ys kohdistui Paavalia vastaan, syvimmilt\u00e4\u00e4n se oli hy\u00f6kk\u00e4ys ristinevankeliumia ja Jumalan rakkautta vastaan. Olihan Jumala itse astunut alas kirkkaudestaan ja tullut k\u00f6yh\u00e4ksi ja palvelijaksi, aina hamaan ristinkuolemaan saakka!<\/p>\n<p>Kun Paavali puolusti asemaansa apostolina, h\u00e4n puolusti ristinevankeliumia ja Jumalan rakkautta \u2013 ei itse\u00e4\u00e4n. Jos todettaisiin, ett\u00e4 Paavalin apostolius oli kyseenalainen, sit\u00e4 olisi my\u00f6s h\u00e4nen julistamansa sanoma. T\u00e4st\u00e4 on yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin ajankohtainen, kun liberaaliteologit haluavat kyseenalaistaa Paavalin, Lutherin, Jeesuksen ja milloin kenenkin, joka vain sitoutuu Raamattuun.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Mist\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 Paavali oli Jumalan apostoli?<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Paavali oli kohdannut henkil\u00f6kohtaisesti Jeesuksen ja kokenut sen kautta voimakkaan k\u00e4\u00e4ntymyksen vainoojasta kristityksi. (9:1)<\/li>\n<li>Paavali oli saanut kutsumuksensa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 suoraan Herralta. (9:1)<\/li>\n<li>Paavalin palveluty\u00f6t\u00e4 s\u00e4vytti voimakas k\u00e4rsimys, jonka h\u00e4n kesti Herran avulla. (4 luku)<\/li>\n<li>Paavalin julistusty\u00f6 tuotti paljon hedelm\u00e4\u00e4: monet tulivat uskoon ja seurakuntia syntyi. Korintin seurakunta oli Paavalin synnytt\u00e4m\u00e4. (9:2) Paavalin tunnusteot.<\/li>\n<li>Paavalin k\u00e4yt\u00f6s ja valmius luopua oikeuksistaan evankeliumin hyv\u00e4ksi todistaa juuri ristin-evankeliumista ja sen mukaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n<p><em>Koska Paavali oli ja on Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 apostoli, meid\u00e4n tulee olla kuuliaisia h\u00e4nen julistamalle evankeliumille ja Sanalle, sek\u00e4 seurata h\u00e4nen antamaansa esimerkki\u00e4!<\/em><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu vapauden ohella kurinalaisuus<\/strong><strong> (9:24-27). <\/strong><\/p>\n<p>Vaikka kristitty on vapaa ja oikeutettu nauttimaan Jumalan luomasta hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, pelkk\u00e4 vapaus johtaa laiskuuteen ja itsekkyyteen. Siksi me tarvitsemme kurinalaista el\u00e4m\u00e4nasennetta. Meid\u00e4n tulee hallita itse\u00e4mme ja pyrki\u00e4 sit\u00e4 kohden, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, oikeaa ja rakastettavaa.<\/p>\n<p>Urheilukilpailujen esimerkki: Monet ihmiset tulivat Korintin kaupunkiin seuraamaan kuuluisia Isthmoksen kisoja, jotka pidettiin joka toinen vuosi. Lajeina olivat mm. hevosvaunuajot, hypyt, keih\u00e4\u00e4nheitto, kamppailulajeja ja juoksukilpailut. Paavali vetosi korinttilaisiin uskoviin ja meihin: ajatelkaapa, kuinka kurinalaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 urheilijat el\u00e4v\u00e4t. He ovat valmiita vaikka mihin Ja miksi? Saadakseen kunniaa ja katoavan havuseppeleen (Isthmoksen kisoissa)!<\/p>\n<p>Eik\u00f6 meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4 samalla tavalla omalla \u201dkilparadallamme\u201d kohti taivasta? Eik\u00f6 meill\u00e4 ole paljon parempi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: Jumalan rakkauden toteutuminen ja ihmisten pelastuminen. Emmeh\u00e4n me voi vain laiskotella oikeuksissamme ja nautinnoissamme? Huom: Paavali ei opeta pelastumista tekojen kautta vaan hyv\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasennetta. Itsekurilla pid\u00e4mme syntisen luonnon kurissa. Meid\u00e4n tulee joka p\u00e4iv\u00e4 kuolettaa sit\u00e4 \u2013 ei omassa voimassa vaan Kristuksen veren, Pyh\u00e4n Hengen ja Sanan voimalla. Kun pelastus on Jumalan suvereeni armoty\u00f6, pyhitys on yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Onko meid\u00e4n aikamme kristityn erityinen vaara el\u00e4\u00e4 liian itsekeskeisesti ja nautintoja tavoitellen? Onko suomalainen hyvinvointi tehnyt meist\u00e4 laiskoja? Odotammeko, ett\u00e4 kaikki annetaan meille ilmaiseksi, ilman omaa vaivaa? Olemmeko vain etuuksien saajia \u2013 eik\u00f6 tarvitse antaa mit\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>Onko seurakuntakin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paikka, josta saadaan hy\u00f6ty\u00e4 itselle? Onko kirkko palvelulaitos, jonka pit\u00e4\u00e4 palvella veroja maksavia (usein ei-uskovia) j\u00e4seni\u00e4? Erotaanko kirkosta, jos palvelu ei pelaa tai kirkko pit\u00e4ytyy vanhanaikaiseen moraalilakiin? Vai onko seurakunta uskovien yhteis\u00f6, jossa jaetaan ilot ja surut yhdess\u00e4, ja kannetaan toistemme kuormia ja taakkoja?<\/p>\n<p><em>Todellisesti vapaa ihminen hallitsee itsens\u00e4, on valmis tarvittaessa luopumaan etuuksistaan suuremman hyv\u00e4n t\u00e4hden ja harjoittaa tarkoituksenmukaista itsehillint\u00e4\u00e4!<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin t\u00e4rke\u00e4 ohje evankeliointity\u00f6h\u00f6n!<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dVaikka olen vapaa ja kaikista riippumaton, olen ruvennut kaikkien orjaksi voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia. Voittaakseni h\u00e4nen omikseen juutalaisia olen n\u00e4ille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina el\u00e4vi\u00e4 olen n\u00e4ille ollut kuin lain alainen, vaikka en olekaan lain alainen. Voittaakseni ilman lakia el\u00e4vi\u00e4 olen n\u00e4ille ollut kuin el\u00e4isin ilman lakia, vaikka en ole Jumalan lakia vailla. Voittaakseni heikkoja olen n\u00e4ille ollut heikko. Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia. Kaiken teen evankeliumin vuoksi, jotta olisin itsekin siit\u00e4 osallinen.\u201d <\/em>(9:19-22)<\/p>\n<p>Evankeliointi- ja l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 ei voi tehd\u00e4 ellei ole valmis luopumaan etuuksistaan ja mukavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. On l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle niin kuin itse Jumala l\u00e4hti kirkkaudestaan syntisten ihmisten keskelle. On ment\u00e4v\u00e4 l\u00e4helle ihmisi\u00e4 kuten evankelista Filippus, joka kohtasi etiopialaisen hoviherran ja kuunteli n\u00f6yr\u00e4sti h\u00e4nen kysymyksi\u00e4\u00e4n ja tarpeitaan.<\/p>\n<p>On oltava valmis tulemaan kohdattavan ihmisen rinnalle ja samaistumaan h\u00e4neen ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen ja kulttuuriin. Jos ei synny keskin\u00e4ist\u00e4 kontaktipintaa, evankeliumikaan ei voi juuri koskettaa. Meid\u00e4n ihmisten v\u00e4lill\u00e4 on monenlaisia kuiluja: sukupolvien v\u00e4lisi\u00e4 eroja, kieli- ja kulttuurieroja maittain ja maiden sis\u00e4ll\u00e4kin heimojen ja alakulttuurien v\u00e4lisi\u00e4 eroja, uskontojen ja maailmankatsomusten v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja monia muita eroja<\/p>\n<p>Evankeliuminty\u00f6ss\u00e4 meid\u00e4n on tultava ihmisten rinnalle. Emme voi vaatia heilt\u00e4 samaa. Juutalaisille meid\u00e4n on oltava kuin \u201djuutalainen\u201d. Meid\u00e4n tulee olla kiinnostuneita heist\u00e4 ja juutalaisuudesta. Meid\u00e4n on hyv\u00e4 osallistua heid\u00e4n juhliinsa. Voimme niiss\u00e4 tilanteissa noudattaa heid\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tapoja, jotta emme loukkaisi heit\u00e4. Samalla olemme omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme vapaita kaikesta sellaisesta, mik\u00e4 ei ole tarpeellista kristityille. Pakanakansojen keskell\u00e4 voimme tutustua heid\u00e4n tapoihinsa ja olla niist\u00e4 hetkellisesti osallisia \u2013niin, ett\u00e4 emme tee synti\u00e4 tai osallistu ep\u00e4jumalanpalvelukseen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa meid\u00e4n tulee liikkua siell\u00e4, miss\u00e4 suomalaiset liikkuvat. Voimme osallistua monenlaiseen toimintaan ja rientoon, ja niiss\u00e4 kohdata ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>Erityisesti meid\u00e4n tulee olla kiinnostuneita siit\u00e4, mit\u00e4 ihmisille kuuluu, miten he jakselevat, miten heit\u00e4 voisi tukea ja auttaa. Heikoille meid\u00e4n tulee olla heikkoja. Emme l\u00e4hesty ihmisi\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in ja paina heit\u00e4 alasp\u00e4in. Mit\u00e4 paremmin voimme heit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 helpompi heit\u00e4 on auttaa evankeliumilla. Rinnalle tuleminen ja my\u00f6t\u00e4tunto eiv\u00e4t tarkoita, ett\u00e4 hypp\u00e4isimme samaan ahdistukseen tai ottaisimme toisen ihmisen vastuun el\u00e4m\u00e4st\u00e4 meille \u2013 se olisi karhunpalvelus.<\/p>\n<p>kullakin meist\u00e4 on persoonallisuutemme, kykymme ja lahjamme. Meid\u00e4n on helpompi samaistua tietynlaisiin ihmisiin, mutta joihinkin vaikeaa. On hyv\u00e4 tuntea itsemme ja keskitty\u00e4 sellaiseen, mik\u00e4 on kutsumuksemme. Kun Jumala kutsuu uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, h\u00e4n antaa siihen tarvittavat kyvyt. Voimme oppia uutta \u2013 toisinaan k\u00e4rsiv\u00e4llisen yritt\u00e4misen ja taipumisen kautta.<\/p>\n<p>Kirkas p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kutsumus antavat voimaa ty\u00f6h\u00f6n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n: <em>\u201dVoittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia\u201d. <\/em>Se auttaa keskittym\u00e4\u00e4n olennaiseen ja toimimaan viisaasti. On hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 auttaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoittamista. Evankeliumi pysyy aina samana, mutta menetelm\u00e4t ja tavat on syyt\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ajanmukaisiksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>ISRAELIN HISTORIA OPETTAA \u2013 VAPAUDEN VAARAT: synnin hallintavalta ja ep\u00e4jumalanpalvelus (10 luku)<\/strong><\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvitelma kristityn vapaudesta johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n huolettomuuteen ja sen my\u00f6t\u00e4 syntiel\u00e4m\u00e4\u00e4n, jopa yhteyteen pimeyden voimien kanssa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Israelin kansan hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta (10:1-4)<\/strong><\/p>\n<p>Israel on Jumalan valittu kansa. Sen kautta Jumala antoi maailmalle lait, liitot, jumalanpalvelus-j\u00e4rjestyksen ja itse Vapahtajan, Messiaan. Silti Israel ep\u00e4onnistui. Sen tilalle tuli seurakunta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Israel on nytkin t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 paikalla. Israelin maaper\u00e4ll\u00e4 tapahtuvat ihmiskunnan historian viimeiset keskeiset tapahtumat ja Herran toinen tulemus. Kun seurakunta-aika p\u00e4\u00e4ttyy, kaikki loput Israelille annetut lupaukset tulevat t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n (Apt 1:1-7).<\/p>\n<p>Israel on ajan kello. L\u00e4hes 2000 vuoden mittainen pakkosiirtolaisuuden p\u00e4\u00e4ttyminen Israelin valtion uudelleen perustamiseen v. 1948 on historian ihmeellisimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 tapahtumia. Se osoittaa, kuinka Raamatun ennustukset toteutuvat. Meid\u00e4n on syyt\u00e4 kunnioittaa Israelia, rukoilla sen puolesta eik\u00e4 uskoa yksipuolista propagandaa, jota sit\u00e4 vastaan nostetaan. Esimerkiksi YK:ssa tehtiin vuonna 2012 yhteens\u00e4 26 tuomitsevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaa. Niist\u00e4 22 tehtiin Israelia vastaan. Samaan aikaan maailmassa oli monia vakavia kriisipes\u00e4kkeit\u00e4. Israelilla on historiallinen ja jumalallinen oikeus maahansa, joka on vain 1 % koko L\u00e4hi-id\u00e4n pinta-alasta. Arabeille j\u00e4\u00e4 99 %.<\/p>\n<p>Israel sai kokea Egyptist\u00e4 vapautumisen yhteydess\u00e4 ja j\u00e4lkeen erityisi\u00e4 Jumalan ilmestymisi\u00e4. Kymmenen vitsausta, Punaisen meren halki kulkeminen, pilvi- ja valopatsaan johdatuksessa kulkeminen, manna, veden saaminen kalliossa, jne. olivat h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 kokemuksia. Ei luulisi, ett\u00e4 ihminen koettuaan ja n\u00e4hty\u00e4\u00e4n ne, alkaisi ep\u00e4ill\u00e4 ja kapinoida Luojaansa vastaan.<\/p>\n<p>Orjakansa sai vapauden ja itsen\u00e4isyyden 400 vuoden j\u00e4lkeen. Vapaudessa el\u00e4minen ei ole helppoa, koska orjana el\u00e4misen juuret olivat niin syv\u00e4t. Vanhoista asenteista ja tavoista ei p\u00e4\u00e4se hetkess\u00e4 irti. Kun aikaisemmin tehtiin sokeasti k\u00e4skyjen mukaan, nyt oli mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa harkintaa. Jumala ei vaatinut orjan kuuliaisuutta vaan toivoi lapsen kuuliaisuutta.<\/p>\n<p>Vapauteen kuuluu aina vastuu. Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hy\u00f6dyllist\u00e4 eik\u00e4 rakentavaa. Israel k\u00e4ytti vapauttansa v\u00e4\u00e4rin seuraavilla tavoilla:<\/p>\n<ul>\n<li>Israel alkoi nurista ja oli tyytym\u00e4t\u00f6n (10:9-10)<\/li>\n<li>Israel alkoi himoita pahaa ja antautui syntiin mm. siveett\u00f6myyteen (10:6,8)<\/li>\n<li>Israel alkoi palvella ep\u00e4jumalia, ts. riivaajia (10:7)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Rangaistus oli n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa eritt\u00e4in kova (siis meid\u00e4n mielest\u00e4mme, jotka ajattelemme, ett\u00e4 me olemme hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja Jumala on v\u00e4\u00e4r\u00e4mielinen tuomari):<\/p>\n<ul>\n<li>kuolemanrangaistus (ajallisen el\u00e4m\u00e4n suhteen)<\/li>\n<li>hylk\u00e4\u00e4minen autiomaahan, jolloin kansa ei p\u00e4\u00e4ssyt luvattuun maahan<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kaikki t\u00e4m\u00e4 on talletettu my\u00f6hemmille sukupolville, jotta he oppisivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 (10:6). Vapauteen kuuluu vastuu. Vastuu ei ole tyhji\u00e4 sanoja vaan toisinaan ne realisoituvat nopeasti ja voimakkaasti. Synti on aina petollista ja tuhoisaa. Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Jumalan antama ajallinen rangaistus on lopulta rakkautta. Sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on varjella ikuiselta kadotukselta ja puhdistaa Jumalan kansa.<\/p>\n<p><em>Kristillinen vapaus ei ole vapautta nurista, kapinoida, harjoittaa synti\u00e4 ja palvoa riivaajia. Kristillisen vapauteen liittyy aina vastuu, joka on totta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen vakavaa on kaikenlainen yhteys riivaajiin (10:14-22)<\/strong><\/p>\n<p>Egypti oli t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia ep\u00e4jumalia, joiden taustalla vaikuttivat riivaajahenget. Niiden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli asettua Jumalan tilalle ja vieroittaa ihmiset Luojastaan. N\u00e4in ne varastavat ihmisen el\u00e4m\u00e4n, tappavat h\u00e4net fyysisesti ja lopulta tuhoavat ikuisesti. Riivaajat ovat todellisuutta, vaikka sivistynyt l\u00e4nsimainen ihminen ne haluaakin kielt\u00e4\u00e4. Silti valtaosalle maailman ihmisist\u00e4 henkimaailma on arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 todellisuutta. L\u00e4nsimaisillakin ihmisill\u00e4 on paljon kokemuksia henkimaailmasta. Hyvin monet ihmiset ovat kiinnostuneita henkiparannuksesta, ennustamisesta, vaihtoehtoisista hoitomuodoista, joogasta, it\u00e4maisista uskonnoista, New Agesta, okkultismista, saatananpalvonnasta jne. Miksi \u2013 jos ne olisivat vain mielikuvitusta?<\/p>\n<p>Ihminen on luotu yhteyteen Luojansa kanssa. Sellaisena h\u00e4n on uskonnollinen olento. Hengellist\u00e4 tyhji\u00f6t\u00e4 ei ole kuten ei ole sotilaallistakaan tyhji\u00f6t\u00e4. Kun ihminen luopuu Jumalasta, h\u00e4n jossain vaiheessa tajuaa katoavaisuutensa ja etsii jonkinlaista uskonnollista kokemusta. Aikoinaan pakanallisuus ja riivaajien palvonta (luonnonuskonnot) vaihtuivat kristinuskoon. Ihmiset eliv\u00e4t pelossa ilman turvaa. Vasta Kristus vapautti heid\u00e4t riivaajien vallasta. Nyt kun suomalaiset ovat luopumassa kristinuskosta, he ovat palaamassa pakanuuteen, yhteyteen riivaajien kanssa. T\u00e4t\u00e4 voimme kutsua uuspakanuudeksi. Yhteys riivaajiin on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakavaa, sitovaa, orjuuttavaa ja tuhoavaa. Leikin varjollakin harjoitettu spiritismi, ennustaminen, jooga yms. sitoo ihmisen pimeyteen jo ensimm\u00e4isest\u00e4 kerrasta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Askeleet pimeyteen:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>leikin varjolla tai ryhm\u00e4n paineessa tehdyt kokeilut<\/u>: horoskoopit, astrologia, ufot<\/li>\n<li><u>valkoinen magia<\/u>: moninaiset parantamisterapiat, akupunktio ja jooga ja meditointi; t\u00e4m\u00e4 on petollista, koska hyv\u00e4n varjolla ihminen voikin ajautua pimeyteen<\/li>\n<li><u>it\u00e4mainen uskonnollisuus tai luonnonuskonto<\/u>: ihminen kiinnostuu ei-kristillisest\u00e4 maailmankuvasta ja sen n\u00e4enn\u00e4isist\u00e4 voimista ja et\u00e4\u00e4ntyy Luojastaan<\/li>\n<li><u>musta magia<\/u>: tietoinen ja tarkoituksellinen yhteys pimeyden kanssa, jolloin tavoitteena on pahuuden kokeminen ja sen harjoittaminen; rajatieto, okkultismi<\/li>\n<li><u>riivaus<\/u>: tietoinen ja tarkoituksellinen vihkiytyminen ja antautuminen pimeydelle, jolloin ihmisest\u00e4 tulee riivattu, jolla on sen antamia kykyj\u00e4 ja voimia<\/li>\n<li><u>lopullinen tuho<\/u>: ihminen ei en\u00e4\u00e4 kadu eik\u00e4 halua vapautua pimeyden vallasta<\/li>\n<\/ul>\n<p>Polun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on lopulta se, ett\u00e4 riivaajat voivat tulla ihmiseen sis\u00e4isesti, jolloin ihminen menett\u00e4\u00e4 hallintavaltansa riivaajille. Erityisesti huumeet avaavat tiet\u00e4 riivaajille, koska niiden vaikutuksen alaisuudessa ihminen ei en\u00e4\u00e4 kontrolloi itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>On syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 saatana mielell\u00e4\u00e4n verhoutuu kristilliseen kaapuun (2 Kor 11:3-4,13-15): <em>\u201dSellaisia ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4 apostoleita, petollisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, he vain tekeytyv\u00e4t Kristuksen apostoleiksi. Eik\u00e4 ihme, tekeytyyh\u00e4n itse saatana valon enkeliksi.\u201d <\/em>Kristityille t\u00e4m\u00e4 on kaikkein petollisinta. Tarvitaan Sanan tuntemusta, kokemusta ja henkien erottamisen lahjaa, jotta n\u00e4m\u00e4 paljastuvat. Kristillisyydess\u00e4 saatana verhoutuu menestysteologiaan, kunnian teologiaan, ylikarismaattisuuteen, lakihenkisyyteen ja liberaaliteologiaan. H\u00e4n voi k\u00e4yskennell\u00e4 paavin, kardinaalin, piispan, papin tai muun ty\u00f6ntekij\u00e4n vaatteissa. H\u00e4nell\u00e4 on lampaan vaate yll\u00e4\u00e4n, mutta sis\u00e4lt\u00e4 h\u00e4n on raateleva susi. H\u00e4net voidaan tunnistaa helpostikin h\u00e4nen v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4st\u00e4 julistuksesta, opetuksesta ja teoistaan \u2013 hedelmist\u00e4\u00e4n puu tunnetaan!<\/p>\n<p>Saatana ei voi luonnolleen mit\u00e4\u00e4n. H\u00e4nell\u00e4 on oma p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4: Jumalan Sanan v\u00e4h\u00e4ttely ja kielt\u00e4minen, Kristuksen persoonan, ristin ja yl\u00f6snousemuksen mit\u00e4t\u00f6iminen, uskon ja armon korvaaminen teoilla, Sanasta irrotettu hurmoksellisuus, riidan kylv\u00e4minen, ihmisen j\u00e4rjen korottaminen Sanan tilalle, jne. Saatana haluaa istua Jumalan valtaistuimelle ihmisen syd\u00e4mess\u00e4.<\/p>\n<p>Kun ihminen avaa oven pimeyteen, h\u00e4nest\u00e4 tulee <u>sidottu<\/u>. T\u00e4st\u00e4 sidoksesta ihminen vapautuu vain synnintunnustuksen ja -p\u00e4\u00e4st\u00f6n, sek\u00e4 rukouksen kautta Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4 ja voimassa. T\u00e4ss\u00e4 ei ole kysymys riivaajien ulosajamisesta, mihin ei tule ryhty\u00e4 kuin ainoastaan silloin, jos ihminen todella on <u>riivattu<\/u>. Suomessa t\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 harvinaista, koska l\u00e4hes kaikki ovat kastettuja ja omaavat jonkinlaiset kristilliset perusarvot.<\/p>\n<p>Kun Paavali vakavasti korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4jumalanpalvelukseen osallistuminen sen kaikissa mahdollisissa muodoissa on todellista yhteytt\u00e4 riivaajiin, h\u00e4n ei puhu omiaan (10:14-22). Meid\u00e4t kristityt on tarkoitettu todelliseen ja syv\u00e4\u00e4n yhteyteen Jumalan kanssa Kristuksessa Jeesuksessa. Pyh\u00e4 Henki asuu meiss\u00e4 ja ehtoollisessa saamme kokea erityist\u00e4 yhteytt\u00e4 Kristuksen kanssa.<\/p>\n<p>Uskova ei voi olla sis\u00e4isesti riivattu, mutta h\u00e4nest\u00e4 voi tulla sidottu ja sen kautta h\u00e4n voi ajautua yh\u00e4 syvemm\u00e4lle pimeyteen \u2013 jopa niin, ett\u00e4 h\u00e4n lopulta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 luopua Jumalasta. T\u00e4lt\u00e4 Jumala haluaa meid\u00e4t varjella.<\/p>\n<p>Korintissa ep\u00e4jumalanpalvelukseen liittyi my\u00f6s temppeliprostituutio. Jostain samasta oli kysymys my\u00f6s silloin, kun israelilaiset rakensivat kultaisen sonnipatsaan ja alkoivat palvoa sit\u00e4. Palvontamenoon liittyi juopottelu, m\u00e4ss\u00e4ily ja seksuaalinen tanssi (10:7). T\u00e4m\u00e4n tekstikohdan perusteella ei voida sanoa, ett\u00e4 sy\u00f6minen, juominen tai tanssiminen sin\u00e4ns\u00e4 olisi synti\u00e4.<\/p>\n<p><em>Kun olemme vapaita pimeydest\u00e4, saamme el\u00e4\u00e4 turvassa, syd\u00e4men ja mielen rauhassa.<br \/>\nSilloin kavahdamme pime\u00e4\u00e4 ja pysymme siit\u00e4 t\u00e4ydellisesti erossa!<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>KIUSAUKSET ovat aina l\u00e4sn\u00e4, mutta uskovan ei tule eik\u00e4 tarvitse antautua niiden valtaan (10:13).<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dTeit\u00e4 kohdannut kiusaus ei ole mitenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4tavallinen. Jumalaan voi luottaa. H\u00e4n ei salli kiusauksen k\u00e4yd\u00e4 teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teid\u00e4n joutua koetukseen h\u00e4n samalla valmistaa p\u00e4\u00e4syn siit\u00e4, niin ett\u00e4 voitte sen kest\u00e4\u00e4\u201d. <\/em><\/p>\n<p>Kun saatana kiusaa ihmist\u00e4, sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on langettaa ja tuhota h\u00e4net. Kun Jumala sallii kiusauksen, h\u00e4nen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n on opettaa ihmiselle itsetuntemusta (syntisyys), n\u00f6yryytt\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, itsehillint\u00e4\u00e4\u00a0 jne (eli uuden luonnon mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4). Koetus puhdistaa, vahvistaa ja jalostaa ihmist\u00e4, sek\u00e4 antaa valmiuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisia ihmisi\u00e4 ja palvella heit\u00e4.<\/p>\n<p><em>Kristityn vapaus on vapautta valita rakkaus ja el\u00e4m\u00e4 \u2013 ei synti\u00e4, edes kiusauksissa!<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Kristityn vapaus ja vastuu (8-10 luvut) \u00a0 PAAVALIN VASTAUKSIA KORINTTILAISTEN KYSYMYKSIIN (7-15 luvut) Korinttilaiskirjeen alussa Paavali k\u00e4sitteli vakavia ongelmia, joista h\u00e4n on kuullut, mutta nyt h\u00e4n k\u00e4sittelee asioita, joita korinttilaiset h\u00e4nelt\u00e4 itse kysyiv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 kysymykset tulivat Paavalille heid\u00e4n kirjeens\u00e4 kautta: \u201dOtan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte\u2026\u201d (7:1) N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 olivat: avioliitto, ep\u00e4jumalille uhratun [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1631","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1631"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1631\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}