{"id":1614,"date":"2015-10-17T14:58:45","date_gmt":"2015-10-17T14:58:45","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1614"},"modified":"2015-10-17T14:58:45","modified_gmt":"2015-10-17T14:58:45","slug":"1-kor-5-6-luvut-haureus-seurakuntakuri-ja-riidat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1614","title":{"rendered":"1 Kor 5-6: Haureus, riidat ja uskovan identiteetti"},"content":{"rendered":"<p><strong>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Kristillinen moraali 1 <\/strong><strong>Kor 5-6 lukujen valossa<\/strong><\/p>\n<p><strong>Perusta:<\/strong> Jumala on Rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on armahtavaa ja pyh\u00e4\u00e4 rakkautta. Se ilmenee syvimmin Kristuksessa ja ristiss\u00e4, jossa Jumala l\u00e4hestyy ihmist\u00e4 armahtaen. Armahtava rakkaus synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 todellista rakkautta. Aito rakkaus perustuu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiseen, uhrautuvaan toimintaan. Rakkaus on aktiivista, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja Jumalan Sanaan sitoutuvaa. Aito rakkaus ei koskaan muutu, koska Jumala ja h\u00e4nen tahtonsa ei muutu. Vastaavasti ihminen ja h\u00e4nen perustarpeensa eiv\u00e4t muutu. Rakkaudella eli kristillisell\u00e4 moraalilla on selke\u00e4, muuttumaton, raamatullinen sis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n<p><strong>Sovellus:<\/strong> Kristillinen rakkaus ja moraalis\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t ole irrallisia, muuttuvia ajatuksia ja tuntemuksia ajan virrassa. Sen sijaan Jumalan rakkaus ottaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 muotoja ihmisten, seurakuntien ja yhteiskuntien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jumalan rakkaus \u201dvirtaa\u201d Paavalin opetusten kautta korinttilaisten syd\u00e4miin ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>T\u00e4ss\u00e4 jaksossa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t ongelmat ja asiat:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>haureus ja seurakuntakuri<\/li>\n<li>uskovien v\u00e4liset riidat<\/li>\n<li>uusi el\u00e4m\u00e4 ja identiteetti Kristuksessa<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>KOLMAS VAKAVA ONGELMA: moraaliton el\u00e4m\u00e4 \u2013 haureus ja keskin\u00e4iset arkiel\u00e4m\u00e4n riidat<\/strong><\/p>\n<p>Kaksi edellist\u00e4 Korintin seurakunnan vakavaa ongelmaa olivat hajaannus ja inhimillisen viisauden haaste. Paavalin vastaus niihin oli Kristuksen risti. Ks. opetus 1 Kor 1-4 luvut.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>1) HAUREUS (5:1-13 ja 6:12-20)<\/strong><\/p>\n<p>Korintti tunnettiin erityisen moraalittomana suurkaupunkina, jonka el\u00e4m\u00e4ntapaa kuvasti sanonta \u201dEl\u00e4\u00e4 kuin korinttilainen\u201d. Evankeliumin julistuksen ja seurakunnan synnyn kautta monet saivat el\u00e4m\u00e4lleen paremman suunnan. Kristillisen el\u00e4m\u00e4n opettelu ja vakiinnuttaminen ei silti ollut helppoa. Oli luonnollista, ett\u00e4 Korintin seurakunnan hengellisesti nuoret uskovat olivat sidottuja vanhoihin juuriinsa. Vaikka he olivat tulleet uskoon ja heiss\u00e4 oli alkanut Jumalan hyv\u00e4 ty\u00f6, Korintin kaupunki ja sen el\u00e4m\u00e4nmeno ei ollut muuttunut. Uskovat eliv\u00e4t kaiken sen keskell\u00e4 \u2013 kuulivat, n\u00e4kiv\u00e4t, tunsivat, halusivat, ihmetteliv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi vakavinakin lankeemuksina, joista seurakunnan hengellinen is\u00e4, apostoli Paavali oli saanut tietoja:<\/p>\n<p><em>\u201dOlen kuullut, ett\u00e4 teid\u00e4n keskuudessanne on haureutta, jopa sellaista mit\u00e4 ei tavata edes pakanakansojen parissa: er\u00e4skin el\u00e4\u00e4 \u00e4itipuolensa kanssa. Ja te viel\u00e4 p\u00f6yhkeilette, vaikka teill\u00e4 olisi ollut syyt\u00e4 surra ja erottaa joukostanne mies, joka on syyllistynyt tuollaiseen.\u201d <\/em>(5:1-2)<\/p>\n<p>Ongelma oli monitasoinen:<\/p>\n<ul>\n<li>tuon henkil\u00f6n ja kumppanin ongelma (joka oli jopa roomalaisen oikeuden vastainen)<\/li>\n<li>muiden yksitt\u00e4isten uskovien ongelma, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli vain r\u00e4ikein esimerkki<\/li>\n<li>koko seurakunnan ongelma, koska sill\u00e4 oli samanaikaisesti hengellist\u00e4 ylpeytt\u00e4 mm. armolahjoista mutta samalla v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 moraalin tasolla<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Haureus<\/em> <em>(porneia) <\/em>ei tarkoita Raamatussa vain avioliiton rikkomista vaan se tarkoittaa kaikkia avioliiton ulkopuolisia seksuaalisia suhteita. T\u00e4m\u00e4 on Raamatun selke\u00e4 opetus ja kristittyjen perinteinen k\u00e4sitys. Sama k\u00e4sitys on vallalla monissa eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Kun Jumala loi miehen ja naisen tulemaan yhdeksi, t\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4inen tarkoitus ja kristillinen ihanne on yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n voimassa. Aviollinen suhde on ainutlaatuinen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Vapaat seksuaaliset suhteet ja avoliitto merkitsev\u00e4t lukemattomia \u201dyhdeksi\u201d tulemisia ja ne s\u00e4rkev\u00e4t Jumalan luomisteon ja rakkauden ihanteen. Irstautta on kaikenlainen ep\u00e4luonnollinen ja julkinen seksuaalisuuden toteuttaminen. Sama p\u00e4tee homoseksuaalisiin suhteisiin. Jumala loi miehen ja naisen ja siunasi heid\u00e4n ykseytens\u00e4 ja asetti heid\u00e4t perheen ja yhteiskunnan perusyksik\u00f6ksi.<\/p>\n<p>Kristillinen ihanne miehen ja naisen suhteessa alkaa hengellisest\u00e4 yhteydest\u00e4 ja sielun kumppanuudesta. Vihkimisen ja pysyv\u00e4n sitoutumisen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 laajenee aviolliseksi suhteeksi. Vain t\u00e4m\u00e4n ihanteen noudattaminen varjelee ihmist\u00e4 ehe\u00e4n\u00e4 ja luo turvallisen perustan keskin\u00e4iselle suhteelle ja perheelle. Vain t\u00e4m\u00e4 ihanne varjelee sukupuolitaudeilta, ennenaikaisilta raskauksilta, aborteilta ja kevyesti solmituilta suhteilta. Vain t\u00e4m\u00e4 ihanne kasvattaa ihmist\u00e4 lujaan sitoutumiseen ja pitk\u00e4aikaiseen, elinik\u00e4iseen suhteeseen, joka ei hajoa vuosikymmenten avioliiton aikana, vaikka siin\u00e4 kohdataan monia haasteita, kiusauksia ja vaikeitakin vaiheita.<\/p>\n<p>Kristillisen rakkauden, moraalin ja ihanteiden noudattaminen ja niit\u00e4 kohden pyrkiminen on Pyh\u00e4n Hengen vaikuttamaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, johon ihminen sitoutuu ja suostuu. Kristillinen el\u00e4m\u00e4 on mahdollista Jumalan rakkauden l\u00e4sn\u00e4olossa. Silloinkin se on kilvoitusta, jossa ihminen kokee ep\u00e4onnistumisia mutta my\u00f6s armoa, joka kantaa, vahvistaa, rohkaisee ja nostaa yh\u00e4 uudelleen. Armo ei ole lupa synnin harjoittamiseen. Armosta huolimatta synti tekee ajallista tuhoa ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Armo ei poista kylv\u00e4misen ja niitt\u00e4misen lakia. Vaikka Jumala antaa anteeksi ja uuden mahdollisuuden, ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anna anteeksi ja luottamus voi s\u00e4rky\u00e4 pitk\u00e4ksi aikaa tai jopa lopullisesti.<\/p>\n<p>Korintissa haureus liitettiin my\u00f6s uskonnolliseen toimintaan Afroditen, \u201drakkauden jumalan\u201d temppeliss\u00e4, jossa palveli jopa tuhat prostituoitua papitarta. Etenkin nykyajan saatanan-palvontaan ja New Age -lahkoihin liittyy samankaltaista toimintaa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi haureudesta tuli erityisen vakava synti, jossa palvottiin saatanaa.<\/p>\n<p>Korintissa kreikkalainen filosofia rohkaisi ihmisi\u00e4 \u201dvapaaseen rakkauteen\u201d. <em>Epikurolaisuudessa<\/em> ajateltiin, ett\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4n tarkoitus koostui nautinnoista, joita vain jumalat ja kuoleman pelko uhkasivat. <em>Mystiseen kreikkalaiseen uskonnollisuuteen<\/em> kuuluivat salatieto ja salaiset uskonnolliset rituaalit, mm. seksuaalisuuden saralla. <em>Stooalainen filosofia<\/em> oli vastakkainen, koska siin\u00e4 ihmisen tuli alistua kohtaloonsa tyynesti ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 toiveita ja haluja askeettisen el\u00e4m\u00e4ntavan kautta. N\u00e4ist\u00e4 kasvoi my\u00f6s <em>gnostilaisuus<\/em>, jossa ajateltiin, ett\u00e4 ruumiillisuus on pahaa tai toissijaista. Ihmisen ruumiillisuuteen gnostilainen saattoi suhtautua kahdella eri tavalla: 1) Ruumiissa tehdyt teot eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n vaikuttaneet ihmisen henkiseen kehitykseen, jolloin h\u00e4n sai tehd\u00e4 vapaasti mit\u00e4 huvittaa; tai 2) Ihmisen t\u00e4ytyi pyrki\u00e4 t\u00e4ydellisesti kuolettamaan kaikki ruumiin tarpeet ja halut.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 korinttilaiset uskovat saattoivat ajatella, ett\u00e4 haureus oli luonnollista el\u00e4m\u00e4nmenoa ja kristittykin sai toteuttaa ruumiinsa tarpeita ja haluja vapaasti. Ruumiin synnit eiv\u00e4t olleet vakavia eiv\u00e4tk\u00e4 vaikuttaneet ihmisen sis\u00e4iseen hengelliseen min\u00e4\u00e4n. Heille haureus oli samaa kuin sy\u00f6minen silloin kun oli n\u00e4lk\u00e4; se oli luonnollinen tarve ja henkisyyden rinnalla toissijaista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin kaksi vastausta haureuden ongelmaan:<\/strong><\/p>\n<p>a) haureus on vakava synti, joka vaikuttaa koko ihmiseen, h\u00e4nen l\u00e4heisiins\u00e4, seurakuntaan ja Jumala-suhteeseen; siit\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 parannus<\/p>\n<p>b) on toteutettava seurakuntakuria: vastuu kuuluu koko seurakunnalle<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>a) Haureus on vakava synti!<\/strong><\/p>\n<p>Paavalin mukaan haureuden harjoittaminen tekee ihmisest\u00e4 \u201dporton j\u00e4senen\u201d sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n olisi \u201dKristuksen j\u00e4sen\u201d (6:15-17). Uskova el\u00e4\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalaan Kristuksessa. Yhteys on niin syv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki asuu uskovan syd\u00e4mess\u00e4, hengess\u00e4 ja sen kautta my\u00f6s ruumiissa. Samalla uskova on elimellinen osa Kristuksen ruumista eli seurakuntaa. T\u00e4h\u00e4n syv\u00e4\u00e4n yhteyteen rinnastuu avioliitto miehen ja naisen v\u00e4lill\u00e4. Haureus rikkoo avioliiton ja hengellisen suhteen Jumalaan. Haureus ei ole jokin toissijainen synti, joka koskettaisi vain ihmisen ruumista. Se koskettaa kokonaisvaltaisesti ihmist\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, aviopuolisoa, perhett\u00e4, seurakuntaa ja Jumala-suhdetta. Siksi Paavali korostaa haureuden erityist\u00e4 vakavuutta (6:18-29).<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n liittyy melko vaikeasti tulkittava lause (6:18): <em>\u201dKaikki (muut) synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin h\u00e4nen ruumiiseen, mutta siveet\u00f6n teko kohdistuu h\u00e4nen omaan ruumiiseen.\u201d<\/em> (1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s). Kirjaimellisesti sanaa \u201dmuut\u201d ei ole alkutekstiss\u00e4. Tekstin ymm\u00e4rt\u00e4miseen on tarjottu kahta p\u00e4\u00e4asiallista tulkintaa:<\/p>\n<ul>\n<li>Paavali lainaa korinttilaisten tuntemaa kreikkalaisen filosofian v\u00e4itett\u00e4, jota tekstin alkuosa kuvaa: <em>oikea synti ei kosketa ihmisen (alempiarvoista) ruumiista \u2013 vain se, mik\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n hengess\u00e4 on synti\u00e4; ei se, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ruumiissa\u2026<\/em> Mutta sitten Paavali jatkaa kristilliselt\u00e4 pohjalta ja kumoaa tuon \u00e4skeisen v\u00e4\u00e4r\u00e4n ajatuksen: <em>Mutta kyll\u00e4 sekin, mik\u00e4 kohdistuu ruumiiseen ja tehd\u00e4\u00e4n ruumiissa, on oikeaa synti\u00e4, erityisesti haureus. <\/em>Paavalin sanoo my\u00f6s:<em> Ettek\u00f6 te tied\u00e4, ett\u00e4 ruumis on Pyh\u00e4n Hengen temppeli!!!<\/em> Ja sen kautta ruumis on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen arvokas ja t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisyytt\u00e4 ja suhdetta Jumalaan.<\/li>\n<li>Paavali korostaa t\u00e4ll\u00e4 lauseella ja asiakokonaisuudella haureuden aivan erityist\u00e4 vaikutusta koko ihmiseen ja Jumala-suhteeseen. On tavatonta, ett\u00e4 uskova, joka on Pyh\u00e4n Hengen temppeli, k\u00e4velee ep\u00e4jumalan temppeliin, osallistuu siell\u00e4 ep\u00e4jumalanpalvelukseen ja seksuaalisiin riitteihin. Sama on totta, vaikka haureutta harjoitettaisiin muuallakin kuin ep\u00e4jumalan temppeliss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toista korinttilaisten tuntemaa hedonismiin (nautintojen rajaton tavoittelu) innoittavaa epikurolaisuuden ajatusta (6:12): <em>\u201dKaikki on minulle luvallista\u201d<\/em>. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n jatkaa ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4: <em>\u201dmutta kaikki ei ole hy\u00f6dyksi\u201d<\/em>. Evankeliumi antaa meille suuren vapauden ja armon, mutta sen tarkoitus ei ole sitoa ihmist\u00e4 sellaiseen, mik\u00e4 lopulta orjuuttaa ihmisen ja vahingoittaa tai jopa tuhoaa h\u00e4net tai l\u00e4himm\u00e4isen. T\u00e4st\u00e4 on enemm\u00e4n seuraavassa opetusjaksossa.<\/p>\n<p>Paavali torjuu ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 seksuaalisten tarpeiden t\u00e4ytt\u00e4minen olisi aivan sama kuin sy\u00f6minen n\u00e4lk\u00e4\u00e4ns\u00e4 (6:13). Tarvitsemme ruokaa p\u00e4ivitt\u00e4in el\u00e4\u00e4ksemme. Ilman ruokaa ihminen kuolee. Ihminen voi kyll\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4, mik\u00e4li h\u00e4n ei t\u00e4yt\u00e4 seksuaalisia tarpeitaan, mutta h\u00e4n ei siihen kuole. Niit\u00e4 voi hallita ja kontrolloida.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kuinka tuttuja argumentteja n\u00e4m\u00e4 ovat meid\u00e4nkin aikanamme!<\/p>\n<ul>\n<li>ole vapaa ja nauti kaikesta mit\u00e4 haluat!<\/li>\n<li>seksuaaliset tarpeet ovat luonnollisia ja ne tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaasti<br \/>\n(riippumatta siit\u00e4, onko ihminen avioliitossa vai ei)<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin kristillinen vastaus on kuitenkin selke\u00e4 ja voimakas! Paavalin sanoin:<\/p>\n<ul>\n<li>haureus (avioliiton ulkopuolinen seksuaalinen suhde) on aina vakava synti, joka turmelee ihmist\u00e4, l\u00e4heisi\u00e4, seurakuntaa ja yhteiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4, sek\u00e4 Jumala-suhdetta<\/li>\n<li>ihmisen ruumis on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen arvokas ja pyh\u00e4; se on Pyh\u00e4n Hengen temppeli<\/li>\n<li>ihmist\u00e4 ei ole luotu synnin harjoittamiseen vaan rakastavaan ja pyh\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/li>\n<li>ihmisen suurin kunnia on kirkastaa omaa Luojaansa el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa mukaisesti<\/li>\n<li>ihminen ei omista itse\u00e4\u00e4n vaan Jumala omistaa meid\u00e4t \u2013 H\u00e4n on meid\u00e4t luonut, lunastanut (ostanut itsellens\u00e4), pyhitt\u00e4nyt ja kerran my\u00f6s kirkastava<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Ja siksi: PAKENE haureutta!<\/em><\/strong> (6:12) Paavalin ohje on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja t\u00e4rke\u00e4. Ainoa toimiva vaihtoehto on pakeneminen. Me emme kykene hallitsemaan itse\u00e4mme ja k\u00e4ym\u00e4\u00e4n mutapainia haureuden ja seksuaalisten syntien saralla. Mutapainissa aina sotkeudumme. On siis viisasta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tilanteita, joissa voisimme langeta. On laitettava tv \/ netti \/ kirja kiinni, on puhdistettava kotimme kaikesta sellaisesta, mik\u00e4 yllytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 haureuteen.\u00a0 Pakenemisesta hyv\u00e4 esimerkki on Joosef, joka pakeni egyptil\u00e4isen Potifarin vaimoa (1 Moos 39 luku).<\/p>\n<p>Korintista nykyp\u00e4iv\u00e4n Suomeen ja l\u00e4nsimaiseen el\u00e4m\u00e4nmalliin on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n lyhyt. El\u00e4mme aikaa ja kulttuuria, joka korostaa yksil\u00f6n vapautta, tunnevaltaista rakkautta, nautintoja, ylikorostunutta ja vapaata seksuaalisuutta sen kaikissa mahdollisissa muodoissa. Meid\u00e4n asenteita muokataan ja meid\u00e4t halutaan mukaan el\u00e4m\u00e4nmenoon, jota monesti voidaan kuvata lausumalla <em>\u201del\u00e4\u00e4 kuin korinttilainen\u201d <\/em>tai kuten nykyajan ateistit julistavat meille: <em>\u201dnauti el\u00e4m\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 Jumalaa ei ole\u201d.<\/em> T\u00e4m\u00e4 on meille yht\u00e4 vakava haaste ja uhka kuin korinttilaisille.<\/p>\n<p>Jumalan vastaus on kuitenkin selv\u00e4: v\u00e4\u00e4ristynyt rakkaus ja seksuaalisuus ei ole vapautta vaan synti\u00e4 ja orjuutta, joka rikkoo ihmisen, perheet, seurakunnat ja yhteiskunnan. Jumala ei halua pilata el\u00e4m\u00e4\u00e4mme eik\u00e4 rajoittaa sit\u00e4 vaan tahtoo tarjota meille aidon rakkauden ja todellisen el\u00e4m\u00e4n, joka ei riko eik\u00e4 tuhoa mit\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mottonaan on: <em>\u201d Jumala on \u2013 nauti el\u00e4m\u00e4st\u00e4!\u201d <\/em>Seksuaalisuus on Jumalan luoma lahja miehelle ja naiselle. Sen ainoa turvallinen puite on avioliitto, jossa molemmat ovat hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ja rakastettuja pysyv\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Kristittyin\u00e4 saamme olla kiitollisia Jumalalle seksuaalisuuden lahjasta. Meid\u00e4n tulee siksi vaalia avioliittoa ja torjua haureus, siis avioliiton ulkopuolinen sukupuoliyhteys, sen kaikissa muodoissaan. Lis\u00e4ksi seurakunnissa pit\u00e4\u00e4 rohkeasti julistaa synti synniksi ja tarjota kallista armoa, joka puhdistaa ja uudistaa ihmisen. Kaiken hyv\u00e4n saamme lahjaksi Kristuksessa \u2013 h\u00e4nen ristinty\u00f6ns\u00e4, yl\u00f6snousemuksen ja Pyh\u00e4n Hengen kautta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>b) Seurakuntakuria on harjoitettava!<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on julistuksen ohella toinen ohje haureuden torjumiseen seurakunnassa. Haureus ei ole vain yksitt\u00e4isen ihmisen ongelma vaan koko seurakunnan ongelma.<\/p>\n<p>Paavali rinnasti synnin hapatteeseen (5:6-8), joka lopulta tuhoaisi \u2013 ei vain yksitt\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4 \u2013 vaan koko seurakunnan, mik\u00e4li siihen ei puututtaisi. Meille tuttu esimerkki on sy\u00f6p\u00e4. Ellei sy\u00f6p\u00e4\u00e4 tuhota, se lamauttaa, sairastuttaa ja tappaa koko ihmisen. Jos seurakunnassa ei v\u00e4litet\u00e4 vakavista synneist\u00e4, niist\u00e4 tulee hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4. Silloin seurakunta lopulta lamaantuu ja tuhoutuu. Synnin hallintavallan voittaminen on mahdollista, koska Kristus on ristill\u00e4 sovittanut syntimme ja antanut Pyh\u00e4n Hengen voimaksi. Synnin sijasta kristitty voi el\u00e4\u00e4 Kristuksessa el\u00e4m\u00e4njuhlaa!<\/p>\n<p>Seurakuntakuri ei ole uusi asia. Jo vanhassa liitossa oli monia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 siit\u00e4, miten liittosuhteessa Jumalan kanssa tulee el\u00e4\u00e4, sek\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, kun niit\u00e4 rikotaan radikaalisti (5 Moos 13 luku). Vakavimmillaan uhkana oli kuolemanrangaistus ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin poistaminen kansan yhteydest\u00e4. Seurakuntakuria harjoitettiin my\u00f6s apostolien aikana. Sit\u00e4 tuli harjoittaa kaikissa seurakunnissa, joita syntyi l\u00e4hetysty\u00f6n tuloksena.<\/p>\n<p>Korintin seurakunnan suhtautuminen tilanteeseen kertoi v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Harvat uskovat v\u00e4littiv\u00e4t eik\u00e4 seurakunta yhteis\u00f6n\u00e4 reagoinut haureuteen. Hyvin samanlaisessa tilanteessa mekin el\u00e4mme luterilaisessa kirkossamme. Seurakuntakuria ei harjoiteta lainkaan \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 vain heit\u00e4 vastaan, jotka haluavat pit\u00e4yty\u00e4 Raamattuun joko keskeisiss\u00e4 kristinuskon kysymyksiss\u00e4 tai sitten melko toissijaisissa kysymyksiss\u00e4. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on rakkaudettomuutta, vastuun pakenemista, synnin suosimista ja kapinaa Jumalaa vastaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Seurakuntakurilla on kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>pelastaa langennut (5:5)<\/li>\n<li>suojella koko seurakuntaa turmeltumiselta (5:6-8)<\/li>\n<li>s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kristillisen sanoman uskottavuus maailmassa (5:1)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Seurakuntakurin motiivina on rakkaus ja totuus \u2013 ei yksil\u00f6iden ly\u00f6minen ja seurakunnan ulkokultainen varjeleminen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Seurakuntakurin toteuttamisen askeleita ja ohjeita Raamatussa:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>kahdenkeskinen keskustelu (Matt 18:15-16)<\/li>\n<li>keskustelu \u201dtodistajien\u201d \/ useamman ihmisen voimin<\/li>\n<li>asian vieminen koko seurakunnalle, joka tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen menettelyst\u00e4 (Matt 18:17)<\/li>\n<li>p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen toteuttaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: nuhtelu, kurinpitotoimi, erottaminen ehtoollisyhteydest\u00e4, vastuuteht\u00e4vist\u00e4 tai seurakunnan j\u00e4senyydest\u00e4 + mahdollisuus parannuksen tekemiseen ja anteeksiantoon + langenneen puolesta rukoilu (2 Kor 2:5-11)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Periaatteita seurakuntakurin harjoittamisessa:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><em>ei julkinen asia<\/em> k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ei julkisesti (Matt 18:15-16)<\/li>\n<li><em>julkinen asia<\/em> k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n julkisesti (Gal 2:11-14), koska julkisena syntin\u00e4 sen vaikutus on laajempi ja siksi se on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 julkisesti<\/li>\n<li>seurakuntakuri koskee <em>vain seurakunnan j\u00e4seni\u00e4<\/em> (5:5,12-13); ulkopuoliset tuomitsee Jumala (maallisen esivallan ja viimeisen tuomion kautta)<\/li>\n<li>kysymyksess\u00e4 on ns. <em>avainten vallan k\u00e4ytt\u00f6<\/em> (Matt 16:19), joka ei tarkoita, ett\u00e4 uskovilla olisi omaehtoinen oikeus ja valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, kuka saa synnit anteeksi ja kuka ei, tai kuka erotetaan seurakunnasta; valta on sidottu Sanan ohjeisiin ja Pyh\u00e4n Hengen johdatukseen<\/li>\n<li>on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida ja noudattaa <em>Suomen lain s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4<\/em>, elleiv\u00e4t ne ole vastoin Sanaa; l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti Sana vaatii meilt\u00e4 paljon korkeampaa moraalia kuin Suomen tai EU:n laki<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>\u201dTuo mies on luovutettava saatanalle ja niin annettava h\u00e4nen ruumiinsa (syntisen luontonsa) tuhoutua, jotta h\u00e4nen henkens\u00e4 pelastuisi Herran p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d <\/em>(5:5). Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa?<\/p>\n<p>Tekstiss\u00e4 ei ole sanaa <em>sooma<\/em> (fyysinen ruumis) vaan <em>sarks<\/em>, joka usein tarkoittaa ihmisen syntist\u00e4 luontoa. N\u00e4in ollen paras k\u00e4\u00e4nn\u00f6s voisi olla: <em>\u201d\u2026ja niin annettava h\u00e4nen syntisen luontonsa kuoleentua, jotta h\u00e4nen henkens\u00e4 pelastuisi\u2026\u201d<\/em>. Saatanan haltuun luovuttaminen kuvastaa sit\u00e4, ett\u00e4 seurakunta kuuluu Kristuksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n hallintapiiriin, mutta jumalaton maailma palvelee saatanaa. Kun uskova suljetaan seurakunnan ulkopuolelle, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 suojaavan hengellisen kodin. Maailmassa ihminen on turvaton. Ilman Jumalan ja seurakunnan antamaa suojaa ihminen joutuu kokemaan syntisyytens\u00e4 ajallisen hedelm\u00e4n kaikessa karvaudessaan. Seurakunnan yhteydest\u00e4 poissuljettuna suojattomassa maailmassa ihminen voi her\u00e4t\u00e4 parannukseen ja kaivata takaisin Jumalan rakkauden l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja seurakunnan yhteytt\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 olko tekemisiss\u00e4 h\u00e4nen kanssaan, \u00e4lk\u00e4\u00e4 edes aterioiko t\u00e4llaisen kanssa\u201d <\/em>(5:11) kuulostaa kovalle tekstille! T\u00e4ss\u00e4 yksitt\u00e4isess\u00e4 tapauksessa on hyv\u00e4, ett\u00e4 haureudessa el\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6n kotiin ei menn\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa eik\u00e4 aterioimaan, sill\u00e4 juuri ateriayhteys merkitsi erityisen l\u00e4heist\u00e4 yst\u00e4vyytt\u00e4 ja suosiota. Paavali laajentaa ohjeen koskemaan muitakin syntej\u00e4, joiden vallassa uskova saattaa olla. Kyse on jatkuvasta synnillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavasta, joka on usein julkista. Olisi silti hyv\u00e4 sopia, ett\u00e4 joku tai jotkut seurakuntalaiset pit\u00e4isiv\u00e4t keskusteluyhteytt\u00e4 yll\u00e4 ja siten osoittaisivat, ett\u00e4 seurakunnan ovi on avoinna kaikille katuville.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Paavali ei kiell\u00e4 seurakuntalaisia kohtaamasta Korintin asukkaita ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kanssaan: <em>\u201dSilloinhan teid\u00e4n pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 pois koko maailmasta\u201d<\/em>. Ei-uskovilta ei voi edellytt\u00e4\u00e4 samanlaista moraalia kuin uskovilta. Tietenk\u00e4\u00e4n heid\u00e4n synteihins\u00e4 ei tule osallistua; omissakin on tarpeeksi tekemist\u00e4 (5:9-10).<\/p>\n<p>Raamattu ei opeta luostarihurskautta eik\u00e4 pylv\u00e4spyhimys-el\u00e4m\u00e4\u00e4. Uskova voi tietyksi ajaksi vet\u00e4yty\u00e4 rukoukseen ja paastoon, tai opiskella jonkin vuoden vaikkapa raamattukoulussa tai kristillisess\u00e4 opistossa. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kristityn tulee el\u00e4\u00e4 maailman keskell\u00e4 valona ja suolana. Jos valo ja suola suljetaan luostareihin, se ei sielt\u00e4 juuri n\u00e4y. Pylv\u00e4spyhimyksi\u00e4 yms. ovat henkil\u00f6t, jotka pyrkiv\u00e4t uskonnolliseen t\u00e4ydellisyyteen mit\u00e4 eriskummallisimmin keinoin kuten istumalla korkean pylv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vuosikausia tai asumalla syrj\u00e4isess\u00e4 luolassa. Ongelmana on se, ett\u00e4 synti on ihmisen syd\u00e4mess\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4se sit\u00e4 pakoon tai siit\u00e4 irti pylv\u00e4\u00e4n nokassa, luolassa tai edes luostarissa. Sen hallintavallasta ja syyllisyydest\u00e4 p\u00e4\u00e4see vain Jeesuksen ristin juurella. Ja kun on t\u00e4m\u00e4n armon l\u00f6yt\u00e4nyt, l\u00e4hetysk\u00e4sky velvoittaa meit\u00e4 menem\u00e4\u00e4n ihmisten keskelle kertomaan t\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 uutista ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakastaen ja palvellen l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme ja Jumalaa. Siksi t\u00e4llaisen erist\u00e4ytyv\u00e4n ja askeettisen pyhimyskulttuurin ihaileminen on ep\u00e4kristillist\u00e4. Siit\u00e4 my\u00f6s Luther ja luterilaisuus irtisanoutuivat.<\/p>\n<p>Seurakuntakurin osalta lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta j\u00e4\u00e4 ihmiselle, joka on sen kohteena. H\u00e4n itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, palaako h\u00e4n seurakunnan yhteyteen parannuksen ja anteeksiantamuksen kautta. Seurakunnan vastuulla on t\u00e4m\u00e4n mahdollisuuden antaminen aidolla tavalla. Kurinpidon syyn\u00e4 on ihmisen oma rikkomus, ei seurakunnan ahdasmielisyys. Kun ihminen palaa takaisin, on pidett\u00e4v\u00e4 huolta, ett\u00e4 h\u00e4n on t\u00e4ysivaltainen, hyv\u00e4ksytty seurakunnan j\u00e4sen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Seurakuntakurin harjoittamisessa on vaaroja, jotka on tiedostettava ja hallittava:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>kurin kohteeksi joutunut henkil\u00f6 saattaa kokea tilanteen kohtuuttomaksi ja loukkaavaksi<\/li>\n<li>on harkittava tarkoin, milloin ja miten seurakuntakuria harjoitetaan (vakavat synnit)<\/li>\n<li>seurakuntakurista saatetaan tehd\u00e4 vallan ja alistamisen v\u00e4line, jossa syyst\u00e4 tai toisesta joku henkil\u00f6 savustetaan ulos seurakunnasta v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isin tai valheellisin perustein<\/li>\n<li>kurin kohteeksi joutunut henkil\u00f6 hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisesti eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 edes en\u00e4\u00e4 haluta takaisin seurakuntaan<\/li>\n<li>v\u00e4\u00e4r\u00e4n, ylimitoitetun seurakuntakurin kohteeksi joutunut henkil\u00f6 katkeroituu ja alkaa vihata seurakuntaa, uskovia ja jopa Jumalaa<\/li>\n<li>n\u00e4ist\u00e4 uhista huolimatta vaihtoehtona ei ole se, ett\u00e4 seurakuntakuria ei koskaan harjoitettaisi; seurakuntakuria on harjoitettava viisaasti ja rakkaudellisesti<\/li>\n<\/ul>\n<p>Seurakuntakurin harjoittaminen on helpompaa pienemmiss\u00e4, ns. vapaakirkollisissa uskovien seurakunnissa. Onko sen harjoittaminen mahdollista luterilaisessa kirkossa, jonka j\u00e4senist\u00e4 vain noin 20 % pit\u00e4ytyy kristilliseen uskoon (kirkon omien tutkimusten mukaan)? Vanha Lutherin \u2013 mutta yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin p\u00e4tev\u00e4 \u2013 n\u00e4kemys on, ett\u00e4 muodollisessa (laitos) kirkossa vain uskovat muodostavat aidon pyhien yhteyden. Seurakuntakurin harjoittaminen heid\u00e4n keskuudessaan voisi toteutua vain ep\u00e4virallisesti. Ei-uskoviin j\u00e4seniin kirkkokuria on turha kohdentaa.<\/p>\n<p>Vertailukohtana todettakoon, ett\u00e4 Etiopian luterilaisessa kirkossa, jossa on yli kuusi miljoonaa j\u00e4sent\u00e4, seurakunnat ovat uskovien seurakuntia ja niiss\u00e4 noudatetaan hyvin tiukkaa kirkkokuria. Uskovien lapset kastetaan ja he k\u00e4yv\u00e4t rippi\/kastekoulun. Heid\u00e4t konfirmoidaan seurakunnan j\u00e4seniksi vain jos he osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan ja tunnustavat suullaan ja el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n Jeesuksen Herraksi ja Vapahtajaksi. T\u00e4m\u00e4 on edellytyksen\u00e4 my\u00f6s \u00e4\u00e4nioikeudelle ja oikeudelle osallistua ehtoolliselle. Vakavista synneist\u00e4 otetaan heti puhutteluun ja tarvittaessa erotetaan seurakuntayhteydest\u00e4 kunnes h\u00e4n tekee parannuksen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>2) USKOVIEN KESKIN\u00c4ISET ARKIEL\u00c4M\u00c4N RIIDAT (6:1-11)<\/strong><\/p>\n<p>Mutta eih\u00e4n sellaisia ole\u2026? Seurakunnan sis\u00e4inen hajaannus, vertailu ja kilpailu n\u00e4kyiv\u00e4t luonnollisesti my\u00f6s arkiel\u00e4m\u00e4n tasolla uskovien v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Ristiriitojen syvimp\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 on aina meiss\u00e4 jokaisessa oleva syntisyys.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Juridiset ja arkiset ristiriidat<\/em><\/strong><\/p>\n<p>N\u00e4iss\u00e4 riidoissa ei ollut kysymys rikosoikeudellisista rikkomuksista. Vaikka nekin on syyt\u00e4 sopia, ne kuuluvat aina esivallan ja oikeuslaitoksen vallan alle. Joitakin rikoksia voidaan kyll\u00e4 sovitella, mutta useimmiten niist\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n rangaistus ja mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus. Seurakunta-laisten rikoksia ei tule salata \u201danteeksiantamuksen\u201d nimiss\u00e4. Ihminen on vastuussa Jumalan, l\u00e4himm\u00e4isen, seurakunnan ja yhteiskunnan edess\u00e4. Surullisia tapauksia ovat olleet ne, joissa lasten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 on suojeltu niin katolisessa kirkossa kuin joissakin melko sulkeutuneissa, pieniss\u00e4 luterilaisissa ja vapaakirkollisissa uskonnollisissa yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li riidoissa on kyse asioista tai kaupank\u00e4ynnist\u00e4, joissa tarvitaan viranomaisen hyv\u00e4ksynt\u00e4 ja rekister\u00f6intej\u00e4, ne tulee hoitaa ja ratkaista niin, ett\u00e4 ne saavat juridisen voiman ja p\u00e4tevyyden. Seurakunnalla ei ole t\u00e4llaista valtaa. Yhteiskuntamme on monimutkaistunut huikeasti Paavalin ajoista, vaikka kyll\u00e4 Roomakin oli ajoittain valtavan byrokraattinen laitos kuten EU nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Viranomaisprosessin ohella, jos osapuolet ovat seurakunnan j\u00e4seni\u00e4, on hyv\u00e4, ett\u00e4 seurakunta voi auttaa heit\u00e4 yksimielisyyteen ja sovintoon. Vilpit\u00f6n halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sovinto voi johtaa my\u00f6s hyv\u00e4n juridisen ratkaisun l\u00f6ytymiseen.<\/p>\n<p>Korinttilaiskirjeess\u00e4 Paavalin mainitsemissa tapauksissa kyse oli sellaisista henkil\u00f6kohtaisista riidoista, joissa ei ollut pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeuslaitosta ja asioista saattoi siviiliasiana sopia kesken\u00e4\u00e4n. Siksi Paavali n\u00e4ki seurakuntalaisten riitelyn ei-uskovien ihmisten edess\u00e4 eritt\u00e4in vahingolliseksi ja samalla my\u00f6s hyvin ep\u00e4loogiseksi.<\/p>\n<p>Kreikassa oli yleist\u00e4 kansanhuvia seurata julkisia oikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Oli siis varsin ik\u00e4v\u00e4\u00e4, kun kristityt tulivat riitoineen t\u00e4llaisen kansanhuvin kohteeksi. Suomessakin oikeudenk\u00e4ynnit ovat l\u00e4hes aina julkisia. Oikeussaliin tosin ei mahdu paljoakaan v\u00e4ke\u00e4 eik\u00e4 juuri kukaan tule sinne huvikseen. Kuitenkin sosiaalinen media, paikalliset juorutoimistot ja iltap\u00e4iv\u00e4lehdist\u00f6 hoitavat mielell\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kansanhuvituksen ja julkiseksi tekemisen virkaa. Olisi surullista, jos kohteena olisivat uskovat seurakuntalaiset, jotka riitelev\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>T\u00e4llaisiin tapauksiin Paavali antaa kaksi vaihtoehtoista toimintamallia<\/em><\/strong><\/p>\n<p>a) Seurakunnan on ratkaistava riitaisuudet, ei jumalattomien ihmisten (6:2-5).<\/p>\n<p>b) Parasta on luopua omista etuuksista ja oikeuksista niin, ett\u00e4 riitoja ei synny tai ett\u00e4 ne p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t pikaisesti (6:6-11).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>a) Seurakunta\u00a0ja uskovat edustavat Jumalaa ja valkeutta. He ovat saaneet lahjaksi viisauden ja rakkauden Kristuksessa Jeesuksessa. Heill\u00e4 on parhaat edellytykset rakentaa rauhaa ja sovintoa maailmassa, varsinkin uskovien kesken. Tulevaisuudessa pyh\u00e4t tulevat tuomitsemaan koko maailmaa ja enkeleit\u00e4 yhdess\u00e4 Jumalan kanssa. Silloin kysymyksess\u00e4 on isot asiat; seurakunta-laisten riidat ovat niiden rinnalla pikkukahnausta, joiden ratkaiseminen pit\u00e4isi olla helppoa. (6:2-3)<\/p>\n<p>Riitoja ei vied\u00e4 koko seurakunnan k\u00e4sittelyyn vaan niihin nimitet\u00e4\u00e4n muutama sopiva, osaava, luotettava henkil\u00f6. Menettelytavat vaihtelevat eri kulttuureissa ja seurakunnissa. Esimerkiksi Etiopiassa on eritt\u00e4in tavallista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4limiest\u00e4, sovittelijaa. Osapuolet voivat valita oman edustajansa ja seurakunta nimitt\u00e4\u00e4 kolmannen henkil\u00f6n, ik\u00e4\u00e4n kuin puheenjohtajaksi. He pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisun, mihin osapuolet voivat sitoutua. (6:5)<\/p>\n<p>Ajattele, kuinka hieno mahdollisuus t\u00e4m\u00e4 olisi, kun joudumme riitoihin, joita emme yksin kykene selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Voimme l\u00e4hett\u00e4\u00e4 luotettavan henkil\u00f6n rakentamaan sopua. Kun hyv\u00e4 pohjaty\u00f6 on tehty, voimme kohdata riitakumppanin ja tehd\u00e4 sovinnon!<\/p>\n<p>Mik\u00e4li t\u00e4llainen menettely tuntuu meist\u00e4 oudolta ja ep\u00e4sopivalta, vika ei ole raamatullisessa ohjeessa vaan meiss\u00e4, jotka olemme yksityishenkil\u00f6in\u00e4 ja suomalaisena kulttuurina ajautuneet kauas Jumalan tahdosta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee kaikkeen muuhunkin, mik\u00e4 meist\u00e4 tuntuu oudolta, kun luemme Raamattua. Joko me tied\u00e4mme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme puutteellisesti tai sitten me el\u00e4mme kovin vieraantuneina Jumalan mielen mukaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. On siis turha vaatia Jumalaa tekem\u00e4\u00e4n parannusta ja korjaamaan Sanaa; meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 parannus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>b) Paavalin antama toinen ratkaisumalli on viel\u00e4 vaikeampi: Meid\u00e4n olisi parempi luopua laillisista etuuksistamme ja vapaudestamme toteuttaa itse\u00e4mme! <em>\u201dMiksi ette ennemmin k\u00e4rsi v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4? Miksi ette ennemmin anna riist\u00e4\u00e4 itselt\u00e4nne?\u201d<\/em> (6:7).<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 vaihtoehto nousee Jumalan rakastavasta syd\u00e4mest\u00e4, t\u00e4ydellisest\u00e4 agape-rakkaudesta. Meid\u00e4t on luotu rakastamaan toisiamme eik\u00e4 riitelem\u00e4\u00e4n eik\u00e4 vaatimaan kaikessa oikeuksiamme sen uhalla, ett\u00e4 ihmissuhteet rikkoutuvat. Jumala itse luopui oikeudestaan ja mahdollisuudestaan tuomita kaikki ihmiset kadotukseen. Ennemmin h\u00e4n tuli ihmiseksi, uhrautui ja sovitti syntimme. N\u00e4in h\u00e4n halusi luoda rakastavan suhteen meihin. Kun me tulemme osallisiksi t\u00e4ydellisest\u00e4 rakkaudesta, meid\u00e4nkin tulee osoittaa sit\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme kohtaan. Rakkaus on el\u00e4m\u00e4n tarkoitus \u2013 ei se, kuinka paljon omistamme tai pid\u00e4mme kiinni oikeuksistamme ja vapauksistamme!<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi uskovat ovat kesken\u00e4\u00e4n velji\u00e4 ja sisaria; he kuuluvat samaan perhev\u00e4keen ja ovat saman Is\u00e4n lapsia. Siksi on t\u00e4ysin luonnotonta, ett\u00e4 he polkevat toisiaan. Heid\u00e4n tulee rakastaa ja tukea toinen toistaan koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n.\u00a0Lopulta on kovin h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 uskoville, seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan ty\u00f6lle, ett\u00e4 uskovat riitelev\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 pysty sopimaan. Vaikka pelastus on Jumalan ty\u00f6, uskovat voivat tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n kovin vaikeaksi. Ja vaikka ihmiset pelastuvat, riitelev\u00e4 seurakunta ei kasva vaan kuihtuu. Siksi on parempi evankeliumin t\u00e4hden rakentaa sovintoa, jopa omastaan luopuen. (6:6-7)<\/p>\n<p>Ent\u00e4 silloin, kun t\u00e4llainen jalomielisyys ja rakkaus avaa oven uskovien h\u00e4rskille hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lle? Mielest\u00e4ni Paavalin tarkoitus ei ole avata t\u00e4llaista mahdollisuutta. Yksil\u00f6in\u00e4 ja seurakuntana meid\u00e4n tulee torjua sellaiset pyrkimykset. Henkil\u00f6, joka yritt\u00e4\u00e4 pett\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisia, kuuluu seurakuntakurin piiriin. Laittomuudet pit\u00e4\u00e4 ilmoittaa viranomaisille.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>IHMISEN UUSI IDENTITEETTI JA EL\u00c4M\u00c4 KRISTUKSESSA (6:9-11)<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dT\u00e4llaisia jotkut teist\u00e4 olivat ennen, mutta nyt teid\u00e4t on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4 ja Jumalamme Hengen voimasta\u201d <\/em>(6:11)<\/p>\n<p>Korinttilaisista uskovista monet olivat ennen uskoon tulemistaan olleet siveett\u00f6myyden harjoittajia, ep\u00e4jumalanpalvelijoita, avionrikkojia, homoseksuaaleja, varkaita, ahneita, juoppoja, pilkkaajia ja riist\u00e4ji\u00e4 (6:9-10). T\u00e4t\u00e4 listaa voisi jatkaa pitk\u00e4stikin niin, ett\u00e4 me kaikki p\u00e4\u00e4semme mukaan samaan konnakerhoon.<\/p>\n<p>Jokainen ihminen on syntinen. Se on meiss\u00e4 perinn\u00f6llinen ominaisuus \u2013 mutta ei luotu. Jumala ei ole luonut ket\u00e4\u00e4n syntiseksi. Synnin periytyminen ei tarkoita, ett\u00e4 syntisyys on Jumalan tahto ja siunaama tila. Synti vaikuttaa syv\u00e4\u00e4 itsekkyytt\u00e4 ja alttiutta monenlaiseen pahaan. Synnin vaikutus meiss\u00e4 voi kasvaa oppimisen ja valintojemme kautta. Erityisesti lapsuudessa koetut asiat ja saadut mallit vaikuttavat meihin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4sti ja pysyv\u00e4sti. Syntisyys v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 persoonallisuuttamme ja identiteetti\u00e4mme. Onko identiteettimme siin\u00e4, ett\u00e4 olemme pyhi\u00e4 Jumalan lapsia vai maailman \u201dvapaita\u201d syntisi\u00e4 kansalaisia?<\/p>\n<p>Syntisyys ottaa meiss\u00e4 sen perusvaikutusten lis\u00e4ksi erilaisia, omakohtaisia muotoja \u2013 joistakin tulee alkoholisteja, v\u00e4kivaltaisia, ahneita riist\u00e4ji\u00e4 ja huijareita, haureellisia, homoseksuaaleja jne. Meill\u00e4 jokaisella on omat vaikeat syntitaipumuksemme ja -tottumuksemme.<\/p>\n<p>Synti on aina vakavaa ja sen hallintavallassa el\u00e4minen, vailla yhteytt\u00e4 Luojaamme lopulta tuhoaa ja kadottaa meid\u00e4t. Syntisin\u00e4 emme p\u00e4\u00e4se ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n: <em>\u201dEttek\u00f6 tied\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4ryydentekij\u00e4t eiv\u00e4t saa omakseen Jumalan valtakuntaa? \u00c4lk\u00e4\u00e4 eksyk\u00f6!\u201d <\/em>(6:9) \u00c4lk\u00e4\u00e4 eksyk\u00f6 siihen alkuper\u00e4iseen valheeseen Aadamin ja Eevan tavoin: Sy\u00f6k\u00e4\u00e4 vapaasti kielletyst\u00e4 puusta, ette suinkaan kuole vaan teist\u00e4 tulee Jumalan vertaisia! Tuota houkuttavaa kutsua meillekin tarjoillaan joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p>Jumalan armon ja totuuden kohtaaminen Kristuksessa Jeesuksessa merkitsee koko el\u00e4m\u00e4n muuttavaa VALLANKUMOUSTA! <em>\u201dTuommoisia te olitte ennen, mutta nyt!\u201d <\/em>Uskoon tuleminen merkitsee syntien anteeksisaamista, alkuper\u00e4isen yhteyden palaamista Luojamme kanssa ja Jumalan lapseksi p\u00e4\u00e4semist\u00e4. Sen my\u00f6t\u00e4 saamme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen luomistarkoituksen mukaisen identiteetin ja kokea v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 persoonan eheytymist\u00e4, sis\u00e4ist\u00e4 muuttumista ja uudistumista, ja kerran kirkkaudessa olemuksellisesti t\u00e4ydelliseksi tulemisen.<\/p>\n<p>Kun synti v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 persoonamme ja identiteettimme, Jumalan rakkaus Kristuksessa parantaa, eheytt\u00e4\u00e4 ja oikaisee meid\u00e4t. Kun synti v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 arvomme, asenteemme ja el\u00e4m\u00e4ntapamme, Jumalan rakkaus Kristuksessa uudistaa ne aidon rakkauden ja pyhyyden mukaisiksi. Kun synti vaikuttaa meiss\u00e4 moninaisia vahingollisia tekoja, Jumalan rakkaus Kristuksessa ohjaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakentavasti, kest\u00e4v\u00e4sti ja rakastaen. Toki n\u00e4m\u00e4 kaksi vastakkaista voimaa vaikuttavat meiss\u00e4 ajallisen el\u00e4m\u00e4mme ajan. Niiden taistelukent\u00e4ss\u00e4 joudumme kilvoittelemaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Muutosvoimat sis\u00e4iseen muuttumiseen ja oman identiteetin l\u00f6yt\u00e4miseen ja eheytymiseen:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan muuttava armo ja rakkaus<\/li>\n<li>anteeksiantamus, puhdistaminen ja pyh\u00e4ksi tekeminen (Jumalan tekona)<\/li>\n<li>vanhurskautus (juridinen julistus syytt\u00f6m\u00e4ksi ja olemuksellinen muutosprosessi)<\/li>\n<li>Herran Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4 (kaikessa siin\u00e4, mit\u00e4 Jeesus on ja mit\u00e4 h\u00e4n on tehnyt)<\/li>\n<li>Jumalan Hengen voima (6:11)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kristittyn\u00e4 el\u00e4minen ei siis ole ulkonaisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamista tai mielikuvitukseen perustuvaa uskomista, vaan todellisen ja voimakkaan Jumalan yhteydess\u00e4 ja varassa el\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 muuttaa ihmist\u00e4 sis\u00e4isesti ja uudistaa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Siksi korinttilaiset kokivat muutoksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja siksi mekin voimme el\u00e4\u00e4 muuttavan Jumalan rakkauden todeksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Kristillinen moraali 1 Kor 5-6 lukujen valossa Perusta: Jumala on Rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on armahtavaa ja pyh\u00e4\u00e4 rakkautta. Se ilmenee syvimmin Kristuksessa ja ristiss\u00e4, jossa Jumala l\u00e4hestyy ihmist\u00e4 armahtaen. Armahtava rakkaus synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 todellista rakkautta. Aito rakkaus perustuu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiseen, uhrautuvaan toimintaan. Rakkaus on aktiivista, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja Jumalan Sanaan sitoutuvaa. Aito [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1614","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1614"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1614\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}