{"id":1601,"date":"2015-10-17T10:02:14","date_gmt":"2015-10-17T10:02:14","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1601"},"modified":"2015-10-17T10:02:14","modified_gmt":"2015-10-17T10:02:14","slug":"1-kor-13-jumala-on-rakkaus-ja-kristillisen-moraalin-perusta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1601","title":{"rendered":"1 Kor 13: Jumala on rakkaus ja kristillisen moraalin perusta"},"content":{"rendered":"<p><strong>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Jumala on rakkaus ja kristillisen moraalin perusta (13 luku)<\/strong><\/p>\n<p>Korinttilaiskirjeiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paljon kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, rakkautta ja moraalia. Niiden l\u00e4hteen\u00e4 on Jumala, joka on rakkaus. Jumalan olemus on rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on rakkaus. Ensimm\u00e4inen Korinttilaiskirje sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Jumalan rakkauden ylistyksen (13 luku), joka luetaan l\u00e4hes jokaisessa kirkollisessa vihkitilaisuudessa. Silti\u2026 tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat hukanneet rakkauden ja moraalin el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Mist\u00e4 on kysymys? T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 ja perustavaa laatua oleva opetus. Toivon, ett\u00e4 luet sen tarkasti ja kokonaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Moraali, usko ja rakkaus<\/strong><\/p>\n<p>Eettiset kysymykset ovat aina olleet t\u00e4rkeit\u00e4. Ne liittyv\u00e4t ihmisen\u00e4 olemiseen, el\u00e4m\u00e4n arvoihin ja el\u00e4m\u00e4n tarkoitukseen. Aluksi on syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 perustermit. Termit <em>moraali<\/em> ja <em>etiikka<\/em> ovat l\u00e4heist\u00e4 sukua toisilleen ja siksi niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4. Arkikieless\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti samassa merkityksess\u00e4. Osa tutkijoistakin ajattelee juuri n\u00e4in; osa puolestaan m\u00e4\u00e4rittelee ne seuraavasti:<\/p>\n<ul>\n<li><u>Moraali<\/u> on ihmisen perusominaisuus, joka on tiedostamatonta tai tiedostettua;<br \/>\nmoraali kattaa normit (oikea\/v\u00e4\u00e4r\u00e4) ja arvot (hyv\u00e4\/paha)<\/li>\n<li><u>Etiikka<\/u> on tiedostettua moraalia tai sen tietoista ajattelua, sek\u00e4 moraalin tutkimista;<br \/>\netiikka on abstraktimpaa kuin moraali<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Uskon, rakkauden ja moraalin keskin\u00e4inen suhde<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Usko ja rakkaus\/moraali kuuluvat yhteen \u2013 vai kuuluvatko? Perinteisess\u00e4 kristillisyydess\u00e4, jota uskonpuhdistus ja luterilaisuus edustavat, vastaus on selv\u00e4: usko ja rakkaus kuuluvat yhteen ja ne ovat muuttumattomia ja ikuisia. Jumala antaa niille sis\u00e4ll\u00f6n Sanassaan, pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa. Perinteisess\u00e4 kristillisyydess\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oikeasta suhteesta Jumalaan (usko) seuraa oikeanlaista, kristillisen moraalin ohjaamaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 (rakkaus). <em>Ihminen voi rakastaa vain niin paljon kuin h\u00e4n ottaa vastaan Jumalan rakkautta uskon kautta.<\/em> Marssij\u00e4rjestys: Jumala &gt; usko &gt; rakkaus.<\/p>\n<p>Mutta kun ihminen et\u00e4\u00e4ntyy Jumalasta ja luottaa vain vajavaiseen, turmeltuneeseen j\u00e4rkeens\u00e4, joka on loppumattoman kekseli\u00e4s keksim\u00e4\u00e4n syit\u00e4 ja mahdollisuuksia synnin harjoittamiseen, usko ja rakkaus irrotetaan toisistaan ja lopulta molemmat menett\u00e4v\u00e4t kristillisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 ja merkityksens\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perustana.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Liberaaliteologian perusteesej\u00e4 ja v\u00e4itteit\u00e4 uskosta ja rakkaudesta:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>usko (oppi) ja rakkaus (el\u00e4m\u00e4) eiv\u00e4t v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti liity yhteen<\/li>\n<li>usko eristet\u00e4\u00e4n toispuoleiseksi utopiaksi, rakkaus on t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>lopulta molemmat ovat muuttuvia ja omaan aikaansa sidottuja ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4<\/li>\n<li>vaikka uskon (opin) osalta voidaan n\u00e4hd\u00e4 enemm\u00e4n pysyvyytt\u00e4, rakkauden (el\u00e4m\u00e4n\/ moraalin) osalta ei ole mit\u00e4\u00e4n pysyvyytt\u00e4: rakkaus ottaa erilaisia muotoja eri aikoina<\/li>\n<li>rakkaus nousee <em>\u201dminusta tuntuu \/ min\u00e4 haluan\u201d<\/em> ajattelusta; kunkin k\u00e4sitys on yht\u00e4 oikea (paitsi niiden, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t kristillisen rakkauden perustuvan Raamattuun)<\/li>\n<li>rakkaus on siis ensisijassa \u201dtunnetta\u201d ja kaikki mik\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4, on oikein<\/li>\n<\/ul>\n<p>Monet teologit ja moraalin tutkijat tekev\u00e4tkin kiivaasti ty\u00f6t\u00e4 kumotakseen Raamatun ja sen ilmoittaman kristillisen moraalilain. Vaikka Raamattu, Tunnustuskirjat ja Luther ovat kovin selvi\u00e4, he yritt\u00e4v\u00e4t v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen ihminen ja kansa on itse itselleen luonnollinen laki, eik\u00e4 silloin tarvita Raamattua. Heid\u00e4n mukaansa ihmisen syd\u00e4menlaki muuttuu ajan my\u00f6t\u00e4. Kunkin ajan ihmisen ja yhteis\u00f6n tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja sopia omat lakinsa, ilman mit\u00e4\u00e4n \u201dRaamatun ikuisia periaatteita\u201d.<\/p>\n<p>Vaikka Raamattu ja Luther puhuvat siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan laki (moraalilaki) on kirjoitettu pakanoidenkin syd\u00e4miin (Room 2:14-15), se ei kumoa sit\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme kirjoitettua Sanaa, mm. Kymment\u00e4 k\u00e4sky\u00e4. Alun perin Jumala loi ihmisen t\u00e4ydelliseksi. Syntiinlankeemuksessa rakkaus ja moraalisuus v\u00e4\u00e4ristyiv\u00e4t itsekkyydeksi, joka saattaa kasvaa jopa \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseksi pahuudeksi. Syntisen\u00e4kin ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jotakin oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, etenkin silloin kun h\u00e4n kokee loukkauksia ja rikkomuksia itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Mik\u00e4li ihminen el\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Jumalaa, h\u00e4nen <em>omatuntonsa<\/em> voi toimia kohtuullisen hyvin. Kuitenkin, koska ihminen on turmeltunut ja h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on v\u00e4\u00e4ristynyt, h\u00e4n tarvitsee Jumalan antaman <em>kirjoitetun lain, joka on absoluuttinen ja erehtym\u00e4t\u00f6n<\/em>; se on totuuden v\u00e4\u00e4ristelem\u00e4t\u00f6n peili, jota katsomalla ihminen n\u00e4kee totuuden itsest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on selke\u00e4 Raamatussa, Tunnuskirjoissa ja Lutherin opetuksissa.<\/p>\n<p>Liberaaliteologia toimii samansuuntaisesti aikamme median ja perinteist\u00e4 kristillisyytt\u00e4 vastustavien voimien ja liikkeiden kanssa. El\u00e4mme ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n voimakkaan kristillisen moraalin purkukampanjan keskell\u00e4. Media, monet teologian tutkijat, piispat, papit, poliittiset puolueet ja vapaa-ajattelijat julistavat, ett\u00e4 rakkaus on yksityisasia ja kunkin itsens\u00e4 vapaasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4. Niiden ykk\u00f6stavoitteena on homoseksuaalisten suhteiden laillistaminen ja tasa-arvoistaminen jopa niin, ett\u00e4 homopari saa vapaasti adoptoida lapsia. Listalla on my\u00f6s se, ett\u00e4 pienille lapsille voidaan tehd\u00e4 sukupuolen vaihdosleikkauksia vanhempien toiveiden mukaisesti. Osa liberaaleista tyytyy sukupuolierojen kielt\u00e4miseen ja sukupuolineutraaliin kasvatukseen, mik\u00e4 sekin on poikien ja tytt\u00f6jen identiteetin murtamista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4mist\u00e4, mit\u00e4 vakavinta v\u00e4kivaltaa lapsia kohtaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>V\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys rakkaudesta<\/em><\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys on, ett\u00e4 rakkaus (moraali) on vain ihmisen tunnetta ja halua. Koska rakkaus on tunnetta, ihminen on vapaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n tunteensa ja halujensa mukaan. H\u00e4n voi vapaasti el\u00e4\u00e4 moniavioisuudessa, homosuhteissa, avoliitossa, lukuisissa seksuaalisuhteissa ihmisten ja el\u00e4inten kanssa, jne. Viime k\u00e4dess\u00e4 h\u00e4n voi tunteidensa ja halujensa perusteella oikeuttaa alistamisen, riiston, v\u00e4kivallan ja mink\u00e4 tahansa v\u00e4\u00e4r\u00e4n, mik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 ja mit\u00e4 h\u00e4n haluaa.<\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4ristynyt inhimillinen rakkaus on luonteeltaan itselle omistavaa ja vaativaa, sek\u00e4 toista hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Se haluaa sellaisen, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arvokkaalta, kauniilta ja komealta. V\u00e4\u00e4ristynyt rakkaus ei ole valmis uhrautumaan; se on haurasta, helposti s\u00e4rkyv\u00e4\u00e4 ja loukkaantuvaa; se katkeroituu ja muuttuu nopeasti vihaksi.<\/p>\n<p>Inhimillinen vapaa rakkaus kuorrutetaan pinnallisella \u201dvastuullisuudella\u201d, joka ei varjele ihmist\u00e4 synnin v\u00e4litt\u00f6milt\u00e4 ja pitk\u00e4aikaisilta negatiivisilta vaikutuksilta. Vapaa seksuaalisuus ja rakkaus on johtanut omanarvon tunteen s\u00e4rkymiseen, ihmissuhteiden rikkoutumiseen, kyvytt\u00f6myyteen sitoutua, avo- ja avioeroihin, Suomessa yli 600\u00a0000 lapsen abortoimiseen \u201dei toivottuina\u201d (heist\u00e4 vain 1,5 %:lla mahdollisesti vakava sairaus).<\/p>\n<p><em>Vapaata<\/em> (siis <em>vastuutonta<\/em>) rakkautta meille sy\u00f6tt\u00e4v\u00e4t joka p\u00e4iv\u00e4 media, Hollywood-viihde, kirjallisuus, kaupalliset tahot, osittain my\u00f6s aikamme koulutuslaitokset, osa poliittisista puolueista ja erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet ja j\u00e4rjest\u00f6t. Meit\u00e4 aivopest\u00e4\u00e4n joka p\u00e4iv\u00e4, ja me otamme sen ilolla vastaan, koska olemme syntisi\u00e4. Silti joudumme niitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaan rakkauden katkeran sadon ja olemme onnettomia, vailla tarkoitusta, vailla ehdottoman ja t\u00e4ydellisen rakkauden kokemusta.<\/p>\n<p>El\u00e4mme ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n moraalittomuuden maailmassa, joka vy\u00f6ryy joka p\u00e4iv\u00e4 avoimesti ja v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ihannoiden meid\u00e4n ja lastemme silmien eteen. Olemme kuin Paavalin ajan Korintissa. Siell\u00e4 Paavali julisti todellista ja toimivaa vaihtoehtoa eli evankeliumia, Jumalan rakkautta Kristuksessa Jeesuksessa. Samaa vaihtoehtoa tarjotaan meillekin.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 on aito, kristillinen rakkaus? Kuka on Rakkaus? (1 Kor 13 luku)<\/strong><\/p>\n<p>Kristillinen moraali ja eettisyys pohjautuvat Jumalaan, joka on Rakkaus. Juuri siksi on luonnotonta erottaa usko ja rakkaus toisistaan. Uskon kautta ymm\u00e4rr\u00e4mme ja otamme vastaan Jumalan ja h\u00e4nen rakkautensa. Jumala loi maailman ja ihmisen, joiden tarkoituksena on heijastaa ja toteuttaa Jumalan rakkautta. Rakkaudessaan Jumala haluaa el\u00e4\u00e4 kanssamme ikuisessa liitossa. Kristillinen usko ei ole el\u00e4m\u00e4st\u00e4 irrallinen oppij\u00e4rjestelm\u00e4. Varsinaisesti, Jumala ei ole oppi sen enemp\u00e4\u00e4 kuin sin\u00e4 ja min\u00e4k\u00e4\u00e4n. Jumala on persoona, jolla on tietyt piirteet ja jolla on oma tahto. Kristillisen uskon \u201dopinkappaleet\u201d kertovat Jumalan piirteist\u00e4 ja tahdosta. Yht\u00e4l\u00e4isesti rakkaudestakin voidaan tehd\u00e4 \u201doppi\u201d. Rakkaus ei ole jotakin sanomatonta ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tunnetta. Rakkaus on persoona, joka toimii m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja konkreettisella tavalla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Jumala on Rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on rakkaus. Ja koska Jumala on muuttumaton, h\u00e4nen rakastava luonteensa ja rakastava tahtonsa eiv\u00e4t muutu \u2013 varsinkaan ihmisten halujen ja k\u00e4sitysten mukaisesti. Uskonnollisuuteen verhoutuva syntinen ihminen haluaisi muuttaa Jumalan ja rakkauden oman itsens\u00e4, syntisyytens\u00e4 n\u00e4k\u00f6iseksi ja kaltaiseksi. T\u00e4h\u00e4n Jumala ei koskaan taivu. Sen sijaan meid\u00e4n ihmisten tulisi taipua Jumalan rakkauteen.<\/p>\n<p>Jumalan rakkaus ilmenee etenkin pyh\u00e4ss\u00e4 kolmiykseydess\u00e4, jossa Is\u00e4 ja Poika ja Pyh\u00e4 Henki ovat yht\u00e4 t\u00e4ydellisess\u00e4 sopusoinnussa, vuorovaikutuksessa ja rakkaudessa. T\u00e4t\u00e4 heijastaa ihminen, joka on luotu Jumalan kuvaksi. Mekin olemme yksi (ihminen), mutta samalla kolme (ruumis, sielu ja henki). Meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4 ehe\u00e4sti ja rakastaen suhteessa itseemme ja l\u00e4himm\u00e4iseemme, mutta ennen kaikkea suhteessa Luojaamme, Jumalaamme.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jumalan rakkaus on kiteytetty ns. rakkauden kaksois\/kolmoisk\u00e4skyyn<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dMik\u00e4 k\u00e4sky on kaikkein t\u00e4rkein?\u201d Jeesus vastasi: \u201dT\u00e4rkein on t\u00e4m\u00e4: \u2019Kuule, Israel: Herra meid\u00e4n Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si, koko sielustasi ja mielest\u00e4si ja koko voimallasi.\u2019 Toinen on t\u00e4m\u00e4: \u2019Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si.\u2019 N\u00e4it\u00e4 suurempaa k\u00e4sky\u00e4 ei ole.\u201d <\/em>(Mark 12:28-31) \u2013 vrt. 5 Moos 6:4 ja 3 Moos 19:18<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sky pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n seuraavat n\u00e4k\u00f6kohdat:<\/p>\n<ul>\n<li>rakkauden kohteet: Jumala, l\u00e4himm\u00e4inen ja ihminen itse<\/li>\n<li>rakkauden voima: kaikin voimin<\/li>\n<li>rakkauden t\u00e4rkeys: kaikkein t\u00e4rkein asia ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 el\u00e4m\u00e4n syvin tarkoitus<\/li>\n<li>rakkauden toteuttaja: ihminen (ei silti ole rakkauden l\u00e4hde)<\/li>\n<li><u>Huom<\/u>: T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sky EI kuitenkaan kerro, mik\u00e4 on rakkauden sis\u00e4lt\u00f6, ts. millaista rakkaus on!<\/li>\n<\/ul>\n<p>Teksti kuitenkin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla paljastaa rakkauden ja el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen. K\u00e4sky alkaa sill\u00e4, ett\u00e4 on vain yksi todellinen, ainoa Jumala, Herra. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n on el\u00e4m\u00e4n ja rakkauden l\u00e4hde. T\u00e4t\u00e4 tietysti tukee my\u00f6s kaikki muu Raamatun opetus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Toinen t\u00e4h\u00e4n k\u00e4skyyn verrattava on ns. kultainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dKaikki, mink\u00e4 tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te heille\u201d <\/em>(Matt 7:12). T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6 velvoittaa aktiiviseen toimintaan rakkauden toteuttamiseksi. Rakkaus on t\u00e4ydellist\u00e4 ja siksi se kattaa \u201dkaiken\u201d \u2013 kaikki ihmiset, kaikki tilanteet, kaikki asiat, jokaisen hetken. Rakkaus ei ole tunnelmointia vaan aktiivista, tahdonalaista, m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista toimintaa.<\/p>\n<p>Silti t\u00e4m\u00e4kin lausuma j\u00e4tt\u00e4\u00e4 avoimeksi rakkauden sis\u00e4ll\u00f6n. Se voitaisiin jopa tulkita juuri niin kuin liberaaliteologia ja aikamme media haluavat: toteuta kaikessa vapaasti itse\u00e4si ja tee mit\u00e4 haluat! Raamattua ei kuitenkaan ole tarkoitettu irralliseksi lausekokoelmaksi.<\/p>\n<p>Kultaisella s\u00e4\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 on vahva asia- ja tilanneyhteys. Lausuma on osa Vuorisaarnaa, jossa Jeesus opetii paljon moraalista ja t\u00e4ydellisest\u00e4 rakkaudesta. Kuulijoina oli juutalainen kansa, joka oli kasvanut vanhassa liitossa ja omaksunut 10 k\u00e4sky\u00e4 ja Vanhan testamentin opetukset oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 \u2013 vaikka ei niit\u00e4 kyennytk\u00e4\u00e4n noudattamaan. Kuulijat olivat omaksuneet selke\u00e4n Jumalan tahdon mukaisen moraalin syd\u00e4miins\u00e4. Juuri t\u00e4h\u00e4n taustaan Jeesus vetosi, kun h\u00e4n sanoi: <em>\u201dKaikki, mink\u00e4 tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te heille\u201d.<\/em> Tavoitteena oli k\u00e4skyjen ilmoittaman rakkauden toteutuminen. Lis\u00e4ksi Jeesus halusi oikaista joitakin v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 asenteita ja k\u00e4sityksi\u00e4 rakkaudesta, koska isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivat osittain korvanneet ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4neet Jumalan lain.<\/p>\n<p>Jeesus ei tarkoita, ett\u00e4 kaikki muu Raamatun opetus pit\u00e4isi hyl\u00e4t\u00e4 ja korvata ihmisen sis\u00e4isill\u00e4 tunteilla ja haluilla. Jeesus pit\u00e4ytyy Kirjoituksiin ja pit\u00e4\u00e4 niist\u00e4 ehdottomasti kiinni: <em>\u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 luuloko, ett\u00e4 min\u00e4 olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En min\u00e4 ole tullut kumoamaan vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei h\u00e4vi\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n kirjain, ei pienink\u00e4\u00e4n piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat.\u201d <\/em>(Matt 5:17-18, Vuorisaarnan alkuosassa)<\/p>\n<p>Vaikka ihminen on turmeltunut, h\u00e4n kykenee ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n moraalilain mielekkyyden silloin, kun h\u00e4nt\u00e4 vastaan rikotaan, koska se tuntuu pahalta. Ja vastavuoroisesti: kun h\u00e4nelle tehd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, kunnioitetaan ja tuetaan, se tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4. Ihminen on moraalinen olento, joka tarvitsee moraalilakia oman ja yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sujumisen t\u00e4hden.<\/p>\n<p>Kultaisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n varjokuva on ns. <em>hopeinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/em>, joka on monien uskontojen normina: Ihminen ei saa tehd\u00e4 sit\u00e4 pahaa, mit\u00e4 ei itse haluaisi kokea. Mutta kristillisyydess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on aktiivinen rakkaus ja korkein mahdollinen moraali. Uskonnoissa tyydyt\u00e4\u00e4n passiiviseen \u201drakkauteen\u201d, mik\u00e4 ei viel\u00e4 varsinaisesti ole rakkautta vaan jopa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jumala on rakkauden l\u00e4hde <\/em><\/strong><\/p>\n<p>Rakkaus oli Jumalan motivaatio maailman ja ihmisen luomisessa. Rakkaus on el\u00e4m\u00e4n ja ihmisyyden tarkoitus. Rakkaudessaan Jumala l\u00e4hestyy ihmist\u00e4, sinua ja minua. Rakkaudessaan Jumala haluaa olla l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Rakkaudessaan Jumala haluaa armahtaa, uudistaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Rakkaudessaan h\u00e4n luo uuden taivaan ja maan, sek\u00e4 antaa meille iankaikkisen, t\u00e4ydellisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Jumalan rakkaus on turmeltuneen inhimillisen rakkauden vastakohta. Jumalan rakkaus on kreikaksi <em><u>agape<\/u><\/em>. Se merkitsee t\u00e4ydellist\u00e4, korkeinta ja jalointa rakkautta. Jumalan rakkaus on aloitteellista, aktiivista, uhrautuvaa, itsest\u00e4\u00e4n antavaa ja kohteensa arvokkaaksi tekev\u00e4\u00e4. Jumalan rakkaus perustuu aina p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja sitoutumiseen. Jumala p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 rakastaa meit\u00e4 syntisi\u00e4 ihmisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti Jumala toimii p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja uhrautuvasti. Tunteet seuraavat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, mutta my\u00f6s vaihtelevat. Se, ett\u00e4 Jumala vihastuu synteihimme, ei kumoa h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n rakastaa meit\u00e4 ja pelastaa meid\u00e4t. Jumalan rakkauden marssij\u00e4rjestys on t\u00e4m\u00e4: Jumalan p\u00e4\u00e4t\u00f6s rakastaa meit\u00e4 &gt; Jumala toimii p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 mukaisesti &gt; tunteet joko my\u00f6t\u00e4- tai vastael\u00e4v\u00e4t toiminnan eri vaiheissa, mutta eiv\u00e4t vaikuta rakkauteen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jumalan rakkauden huipentumana on inkarnaatio ja risti!<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jumalan rakkauden huipentumana on tuleminen ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa ja sovittava ristinkuolema meid\u00e4n pelastukseksemme. Jumala luopui kirkkaudestaan, tuli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen alas ja alhaiseksi, ja uhrasi itsens\u00e4 ristill\u00e4 puolestamme. H\u00e4n otti kantaakseen syntimme ja syyllisyytemme. H\u00e4n antaa meille armahtavan rakkautensa ja pyh\u00e4n el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme kohtaamme v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikeita aikoja ja raskaitakin menetyksi\u00e4. Silloin tuntuu, ett\u00e4 taivas on pimentynyt eik\u00e4 Jumalan rakkaudesta ole h\u00e4iv\u00e4hdyst\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mutta silloinkin, kaikesta huolimatta, Jumalan suurin ja syvin rakkaus on voimassa Jeesuksen ristinty\u00f6ss\u00e4. Vaikka tuntuisi, ett\u00e4 olisimme menett\u00e4neet kaiken, silloinkin meill\u00e4 on kaikki, mink\u00e4 saamme n\u00e4hd\u00e4 kun pilvet v\u00e4istyv\u00e4t auringon edest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4 puhkeaa t\u00e4yteen ihanuuteensa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Rakkauden sis\u00e4lt\u00f6 \u2013 mit\u00e4 rakkaus siis on?<\/strong><\/p>\n<p>Jumalan agape-rakkaus on armahtavaa rakkautta ja pyh\u00e4\u00e4 rakkautta. Jumalan rakkaus ei ole pahan hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja siunaamista, tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. <em>Jumala rakkaudessaan haluaa hyv\u00e4ksy\u00e4 jokaisen ihmisen yhteyteens\u00e4, mutta tietyll\u00e4 ehdolla.<\/em> Kun Jumala rakkaudessaan armahtaa meid\u00e4t, h\u00e4n my\u00f6s alkaa meiss\u00e4 uudistus- ja muutosprosessin, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on pyh\u00e4n rakkauden toteutuminen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4 on tae sille, ett\u00e4 tulevasta luomakunnasta ei tule samanlainen \u201dhelvetti\u201d kuin maailmamme niin monesti on (kaikesta hyv\u00e4st\u00e4 huolimatta). Siksi kristityksi ei voi tulla kuin parannuksen ja uskon kautta, siis suostumalla Jumalan rakkauden muuttavaan voimaan ja omistamalla t\u00e4m\u00e4n rakkauden ja armon omalle kohdalle uskon kautta Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4ristynyt uskonnollisuus tekee Jumalasta kaiken pahankin hyv\u00e4ksyv\u00e4n \u201dsiunaus-automaatin\u201d. Se puhuu vain \u201darmahtavasta rakkaudesta\u201d ilman pyh\u00e4\u00e4 rakkautta. T\u00e4ss\u00e4 on kysymys ns. halvasta armosta. <em>Halpa armo<\/em> ei ole lainkaan kristillist\u00e4. Siin\u00e4 mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n synnin vakavuus eik\u00e4 sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ole synnin vallasta vapautuminen. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n armo ja Jeesuksen ristinty\u00f6. Niit\u00e4 ei tarvita. Sen sijaan <em>kallis armo<\/em> pit\u00e4\u00e4 synnin syntin\u00e4 ja armon armona. Kallis armo vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 katumuksessa ja parannuksessa armon varassa. Se on kilvoittelua kohti hyv\u00e4\u00e4. Halpa armo sivuuttaa Jumalan Sanan; kallis armo kunnioittaa Sanaa ja toteuttaa sit\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jumalan armahtava rakkaus<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jumalan armahtavaa rakkautta kuvaa Paavalin upean kaunis opetus, joka luetaan l\u00e4hes aina kirkollisen vihkimisen yhteydess\u00e4 (1 Kor 13 luku):<\/p>\n<p><strong><em>Vaikka min\u00e4 puhuisin ihmisten ja enkelien kielill\u00e4 mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisev\u00e4 symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin ett\u00e4 voisin siirt\u00e4\u00e4 vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mit\u00e4\u00e4n. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni n\u00e4lk\u00e4\u00e4 n\u00e4keville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n voittaisi.<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Rakkaus on k\u00e4rsiv\u00e4llinen, rakkaus on lempe\u00e4. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei p\u00f6yhkeile, ei k\u00e4ytt\u00e4ydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele k\u00e4rsim\u00e4\u00e4ns\u00e4 pahaa, ei iloitse v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kest\u00e4\u00e4, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se k\u00e4rsii.<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielill\u00e4 puhuminen lakkaa, tieto k\u00e4y turhaksi. Tiet\u00e4misemme on n\u00e4et vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun t\u00e4ydellinen tulee, vajavainen katoaa. Kun olin lapsi, min\u00e4 puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen j\u00e4tt\u00e4nyt sen mik\u00e4 kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme viel\u00e4 kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin n\u00e4emme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on viel\u00e4 vajavaista, mutta kerran se on t\u00e4ydellist\u00e4, niin kuin Jumala minut t\u00e4ydellisesti tuntee.<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Niin pysyv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niist\u00e4 on rakkaus.<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Usein ihmiset, jopa pappikin, erehtyv\u00e4t luulemaan, ett\u00e4 teksti puhuu ihmisen tai ainakin rakastavan h\u00e4\u00e4parin keskin\u00e4isest\u00e4 rakkaudesta, joka kumpuaa heid\u00e4n kokemastaan ihastumisesta. Mutta onko todella n\u00e4in? Tee seuraavat kaksi testi\u00e4:\u00a0<u>Testi 1<\/u>: lue \u00e4\u00e4neen jakeet 4-8 niin, ett\u00e4 sijoitat oman nimesi sanan <em>rakkaus <\/em>tilalle. Tunnistatko itsesi? Oletko sin\u00e4 aina ja kaikkialla \u201dk\u00e4rsiv\u00e4llinen, lempe\u00e4 \u2013 sellainen, ett\u00e4 et kadehdi, kersku, p\u00f6yhkeile, k\u00e4ytt\u00e4ydy sopimattomasti, et etsi omaa etuasi, et katkeroidu, et muistele k\u00e4rsim\u00e4\u00e4si pahaa, et iloitse v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 \u2013 vaan iloitset totuuden voittaessa; uskot, toivot ja k\u00e4rsit kaiken\u201d? Ainakaan min\u00e4 en ole sellainen.\u00a0<u>Testi 2<\/u>: lue nuo jakeet niin, ett\u00e4 sijoitat sanan <em>Jumala<\/em> tai <em>Jeesus Kristus<\/em> sanan <em>rakkaus<\/em> tilalle.<\/p>\n<p><u>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/u>: Voimme todeta, ett\u00e4 ihminen ei ole rakkaus vaan Jumala on Rakkaus. Ja juuri siksi me tarvitsemme h\u00e4nt\u00e4 niin kipe\u00e4sti. Vihkimisess\u00e4kin teksti kertoo Jumalan rakkaudesta, joka on avioliiton voima ja turva. Ja Jumalan rakkaus on tarkoitettu aivan jokaiselle ihmiselle. Juuri t\u00e4llaisella armahtavalla rakkaudella Jumala l\u00e4hestyy jokaista ihmist\u00e4. H\u00e4n on sinua kohtaan k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja lempe\u00e4. H\u00e4n ei kohtele v\u00e4\u00e4rin eik\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4sti. Jumala ei muistele syntej\u00e4si, joiden t\u00e4hden h\u00e4n on kokenut surua ja kipua. Jumala iloitsee, kun sinulle tapahtuu hyv\u00e4\u00e4, jota h\u00e4n haluaa tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4si ja syd\u00e4meesi. H\u00e4n kest\u00e4\u00e4 kaiken, on kaikessa luottavainen ja toiveikas. H\u00e4n k\u00e4rsii kaiken ristill\u00e4 puolestasi ja yhdess\u00e4 sinun kanssasi ajallisen el\u00e4m\u00e4si aikana, sinun rinnallasi.<\/p>\n<p>Jumalan motivaatio on aina vilpit\u00f6n ja puhdas rakkaus. Uskonnollisen ihmisen \u201dhyvien tekojen\u201d motiivina ei ole rakkaus vaan itsekorostus ja ansioituminen ihmisten ja Jumalan edess\u00e4. Siksi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isink\u00e4\u00e4n ulkonainen uhraus ei ole arvokasta, jos syd\u00e4n ei ole siin\u00e4 mukana (13:3).\u00a0Ihmist\u00e4 ei tee arvokkaaksi suurimmatkaan hengelliset kyvyt kuten kielill\u00e4 puhuminen tai profeetalliset lahjat tai mik\u00e4\u00e4n inhimillinen viisaus tai korkea asema tai varallisuus. Vain el\u00e4m\u00e4n syvimm\u00e4n tarkoituksen, rakkauden toteuttaminen luo aitoa arvoa ja merkityst\u00e4 (13:1-2).<\/p>\n<p>Jumalan suunnatonta rakkautta emme kykene t\u00e4ss\u00e4 maailmassa kyllin tajuamaan, omistamaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n todeksi. Siksi olemme kuin pieni\u00e4 lapsia, joiden ymm\u00e4rrys ja el\u00e4m\u00e4ntaidot ovat vasta kehityksens\u00e4 alkuvaiheissa. Vasta kerran kirkkaudessa, kun ajallinen vajavuus j\u00e4\u00e4 taakse, voimme n\u00e4hd\u00e4 ja kokea Jumalan rakkauden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja t\u00e4ydellisesti. Nyt viel\u00e4 n\u00e4emme, koemme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme yht\u00e4 vajavaisesti kuin Paavali, joka katsoi omaa ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 peilikuvaansa, joka v\u00e4littyi hiotun metallipinnan pinnalta. (13:11-12)<\/p>\n<p>Suurin ilomme ja onnemme on siin\u00e4, ett\u00e4 Jumalan rakkaus tulee kerran t\u00e4ydellisesti koettavaksi ja elett\u00e4v\u00e4ksi \u2013 ei vain hetkeksi vaan ikuisiksi ajoiksi. Siin\u00e4 on tulevaisuutemme ajallisen vajavuuden, hetkellisen ilon ja kivun keskell\u00e4. Ikuisuudessa usko on vaihtunut n\u00e4kemiseen ja toivomme, varma odotuksemme on toteutunut ja t\u00e4yttynyt. T\u00e4ydellinen rakkaus on tullut! (13:8-10,13)<\/p>\n<p>Armahtavaa rakkautta kuvaa ja toteuttaa kirkkaimmin ja voimakkaimmin Jumalan ihmiseksi tuleminen Jeesuksessa Kristuksessa ja sovituskuolema ristill\u00e4. Juuri t\u00e4llaisena syntisten Vapahtajana Jumala kulkee keskell\u00e4mme t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin ja kohtaa meid\u00e4t. T\u00e4llaisena H\u00e4n kohtasi Sakkeuksen, publikaanin, aviorikoksesta kiinniotetun naisen, monet sairaat ja k\u00e4rsiv\u00e4t. T\u00e4llaista armahtavaa rakkautta Jeesus opetti monin tavoin: Taivaan Is\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta lapsistaan!<\/p>\n<p>Kun ihminen saa kohdata armahtavan Rakkauden, h\u00e4n voi itsekin el\u00e4\u00e4 sen voimasta ja ojentautua sen mukaan. Kun me olemme saaneet anteeksi, meid\u00e4n on suorastaan pakko antaa anteeksi l\u00e4himm\u00e4isillemme! Kun me olemme saaneet kokea k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja lempeytt\u00e4 Jumalalta, mekin voimme opetella samaa h\u00e4nen voimassaan. N\u00e4in armahtava rakkaus on kallista armoa, joka muuttaa meit\u00e4 h\u00e4nen kuvansa kaltaisuuteen ja sen mukaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jumalan pyh\u00e4 rakkaus ja kristillinen moraali<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Jumalan moraalilaki kertoo, mit\u00e4 rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Se on armahtavaa ja pyh\u00e4\u00e4 rakkautta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta ei voi kaikessa erottaa toisistaan. Jaottelu on osin keinotekoinen, mutta sellaisena se auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkauden eri puolia ja ulottuvuuksia.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 rakkaus ilment\u00e4\u00e4 Jumalaa pyh\u00e4n\u00e4. Koska Jumala on pyh\u00e4, meid\u00e4nkin tulee pyhitty\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 pyhityksess\u00e4. Pyhyys on oikeamielisyytt\u00e4, puhtautta, hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Meid\u00e4t on luotu pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 eik\u00e4 synti\u00e4 varten.<\/p>\n<p>Jumalan lain, pyh\u00e4n rakkauden tarkoituksena on opettaa, mit\u00e4 rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ihminen ei itse pysty rakastamaan eik\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 rakkaudessa on kysymys. Siksi Jumala antoi Sanansa korjaamaan t\u00e4t\u00e4 ihmisen syd\u00e4men tilaa. Jumalan laki opettaa konkreettisesti, mit\u00e4 rakkaus on \u2013 suhteessa Jumalaan, ihmisiin ja luomakuntaan. Rakkaus on pyhyytt\u00e4 (hyv\u00e4n ja oikean noudattamista) sek\u00e4 armahtavaisuutta. Rakkaus ei ole \u201dtunnetta\u201d tai \u201dhalua\u201d vaan konkreettista ja aktiivista hyv\u00e4n tekemist\u00e4 sek\u00e4 pahan v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 Kymmenen k\u00e4sky\u00e4 sek\u00e4 kaikki Raamatussa olevat k\u00e4skyt, ohjeet ja arkiel\u00e4m\u00e4n esimerkit. Kymmenest\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4 kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 liittyv\u00e4t ensisijaisesti Jumala-suhteeseen. Seitsem\u00e4n muuta puhuvat ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista. N\u00e4m\u00e4 ovat samalla kokonaisuus: l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen l\u00e4htee oikeasta suhteesta Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen on my\u00f6s Jumalan rakastamista.<\/p>\n<p>Paavali opettaa: <em>\u201dRakkaus on lain t\u00e4yttymys\u201d. <\/em>Se on lain syvin olemus (Room 13:10). Yksikin rikkomus lakia vastaan on rikkomus lain koko olemusta eli rakkautta vastaan. Sen t\u00e4hden yksikin rikkomus on koko lain rikkomista (Jaakobin kirje 2:8-19).<\/p>\n<p>Armahtavaa ja pyh\u00e4\u00e4 rakkautta ilment\u00e4v\u00e4t monet Uuden testamentin kirjeiden kehotukset. Kristillist\u00e4 rakkautta kuvaa erityisesti Galatalaiskirjeen opetus Hengen hedelmist\u00e4. Kristillinen rakkaus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n monia v\u00e4rej\u00e4 ja s\u00e4vyj\u00e4: <em>\u201dHengen hedelm\u00e4\u00e4 ovat rakkaus, ilo, rauha, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys, yst\u00e4v\u00e4llisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillint\u00e4\u201d<\/em> (Gal 5:22-23). Sen vastakkaisena kuvauksena on lihan, synnin hedelm\u00e4t (Gal 5:19-21).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Antinomismi eli laittomuus<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Korintin ja meid\u00e4n aikamme kristittyjen vakavana uhkana on harhaoppi, jossa rakkaus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vastoin Raamatun ilmoitusta. Kaikki v\u00e4itteet ja opetukset, joissa sana <em>rakkaus<\/em> irrotetaan Raamatusta ja m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n uudelleen t\u00e4ysin toisen sis\u00e4lt\u00f6iseksi, on Jumalan \/ Raamatun \/ Tunnustuskirjojen ja Lutherin opetusten vastaista harhaoppia. T\u00e4m\u00e4 harhaoppi uhkasi aikanaan Korintin seurakuntaa sis\u00e4lt\u00e4 ja ulkoa p\u00e4in. N\u00e4in on meid\u00e4nkin aikanamme. Sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin se vaikuttaa uskonnollisessa kaavussa liberaaliteologian valheina. Ulkoap\u00e4in se tulee median, viihdeteollisuuden ja ateististen liberaalien liikkeiden ja puolueiden propagandana ja toimintana.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 harhaoppia voimme kutsua \u201d<em>laittomuudeksi, antinomismiksi<\/em>\u201d. Sen mukaan moraalilakia ei saa saarnata. Kuinka t\u00e4m\u00e4 onkaan tutun kuuloista! <em>Maallisen liberaalin liikkeen ydinajatuksena<\/em> on yksil\u00f6n suvereeni vapaus ja sit\u00e4 rajoittavien arvojen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastustaminen ja poistaminen. Samalla on todettava, ett\u00e4 antinomismit ja liberaalit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 julistavat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tekoihin perustuvaa uskontoa tai el\u00e4m\u00e4nkatsomusta. Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja pelastus ovat liberaalin eli yksil\u00f6keskeisen el\u00e4m\u00e4ntavan toteuttamista ajallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (jonkinlaisella l\u00e4himm\u00e4isen rakkaudella h\u00f6ystettyn\u00e4). Raamatun ilmoittamaa Jumalaa ja Jeesusta Kristusta ei ole.<\/p>\n<p>Raamatussa torjuu antinomismin: Mooseksen laki ja siihen perustuvat yksil\u00f6lliset ja yhteis\u00f6lliset normit, profeettojen moraalisaarnat ja tuomioennustukset, Jeesuksen opetukset ja el\u00e4m\u00e4 ja ristinkuolema, Uuden testamentin kirjeiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t k\u00e4skyt ja ohjeet (etenkin Jaakobin kirje kokonaisuudessaan) ja Ilmestyskirjan v\u00e4l\u00e4ykset pyhist\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t Jumalan k\u00e4skyt.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 sitten Raamatun lausuma: <em>\u201d<\/em><em> Kristus on n\u00e4et lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.\u201d <\/em>(Room 10:4). Onko Kristus todella lain loppu niin, ett\u00e4 sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita? Mit\u00e4 Raamattu, Jeesus ja Paavali itse sanovat?<\/p>\n<ul>\n<li>Sana lain \u201dloppu\u201d on kreikaksi <em>telos<\/em>. Se voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sanoiksi <em>p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, t\u00e4yttymys, loppu<\/em>. Kristus Jeesus on siis lain p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 \/ t\u00e4yttymys \/ loppu.<\/li>\n<li>Kristus on vanhan liiton esikuvallisen seremonialain ja -j\u00e4rjestyksen t\u00e4yttymys ja loppu. Esikuvia, vanhan liiton uhreja ja fyysist\u00e4 temppeli\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita, koska t\u00e4ydellinen on tullut Kristuksessa, h\u00e4nen ristinkuolemassa ja yl\u00f6snousemuksessa.<\/li>\n<li>Kristus on moraalilain t\u00e4yttymys ja t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Jeesus ei tullut kumoamaan lakia vaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen. Ristinty\u00f6n ohella h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 meiss\u00e4.<\/li>\n<li>Kristuksessa laki menett\u00e4\u00e4 kadottavan voimansa, koska Jeesus on t\u00e4ytt\u00e4nyt meid\u00e4n hyv\u00e4ksemme kaikki lain vaatimukset ja sen langettaman tuomion. Kristus on siis lain kadottavan tuomiovallan loppu \u2013 niiden hyv\u00e4ksi, jotka ovat h\u00e4ness\u00e4 (Room 8:1).<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kristittyin\u00e4 eli Jeesukseen uskovina Jumalan moraalilaki meit\u00e4 yh\u00e4 velvoittaa, ohjaa, paljastaa synti\u00e4, nuhtelee, kehottaa, rohkaisee ja johdattaa Kristuksen ristin juurelle. Synti pysyy syntin\u00e4 ja laki sen paljastaa; rakkaus pysyy rakkautena ja laki sen osoittaa; armo pysyy lain my\u00f6t\u00e4 ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Kristus kantaa lain tuomion.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Moraalilaki on el\u00e4m\u00e4nlaki<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Raamatun moraalilaki on Luojan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaki, joka ohjaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme yksil\u00f6in\u00e4, perhein\u00e4, seurakuntana ja yhteiskuntana \u2013 niin kuin luonnonlait yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4 maailmassa. Luonnonlait eiv\u00e4t muutu, vaikka me ihmiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4isimme, ett\u00e4 maan vetovoimaa ei en\u00e4\u00e4 tarvita. El\u00e4m\u00e4nlait eiv\u00e4t muutu, vaikka ihminen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tai yhteis\u00f6n\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi toisin ja s\u00e4\u00e4t\u00e4isi lakeja, jotka ovat el\u00e4m\u00e4nlakia vastaan. Raamatun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 Jumalan moraalilaki on luonteeltaan ikuinen ja muuttumaton, absoluuttinen, ehdoton. Se perustuu siihen, ett\u00e4 Jumala on moraalinen, rakastava ja pyh\u00e4. Moraalilaki ei muutu, koska Jumala ei muutu.<\/p>\n<p>Luonnonlakeja emme voi muuttaa. El\u00e4m\u00e4nlakia, moraalilakia voimme yritt\u00e4\u00e4 vastustaa siten, ett\u00e4 toimimme sit\u00e4 vastaan. T\u00e4ll\u00f6in kohtaamme kylv\u00e4misen ja niitt\u00e4misen todellisuuden. Mit\u00e4 ihminen kylv\u00e4\u00e4, sit\u00e4 h\u00e4n niitt\u00e4\u00e4. Jos kylv\u00e4mme rakkauden peltoon, saamme korjata hyv\u00e4\u00e4 rakkauden satoa ja el\u00e4m\u00e4n hedelmi\u00e4. Jos kylv\u00e4mme synnin peltoon, niit\u00e4mme s\u00e4rkymist\u00e4, rikkin\u00e4isyytt\u00e4, taisteluita, ahdistuksia, sairautta, kuolemaa, tuhoa ja kadotuksen. Vaikka synti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, maistuu ja tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4, se lopulta synnytt\u00e4\u00e4 kuoleman hedelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Jumalan antamaa moraalilakia, el\u00e4m\u00e4nlakia voimme vastustaa yksil\u00f6in\u00e4, seurakuntina, kirkkona ja yhteiskuntana. Kirkko ja Suomen valtio voivat s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakeja ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, joiden mukaan synti\u00e4 suositaan ja ihannoidaan. Vaikka ihminen ei koskaan joutuisi vastuuseen kirkon tai valtion edess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlakien rikkomisesta, niin lopulta h\u00e4n joutuu vastuuseen Luojansa, Tuomarin edess\u00e4. Jumalan edess\u00e4 emme voi puolustautua sill\u00e4, ett\u00e4 jokin teko tai tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen oli sallittua kirkon tai valtion lakien mukaan. Lopulta tied\u00e4mme rikkovamme el\u00e4m\u00e4\u00e4 vastaan. Lis\u00e4ksi kannamme syyllisyyden taakkaa l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4mme.<\/p>\n<p>Kotoisia yhteiskunnallisia esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat abortti (600\u00a0000 viimeisen 40 vuoden aikana), homoseksuaalisuuden laillistaminen ja rinnastaminen avioliittoon + adoptio-oikeus (mik\u00e4 rikkoo ainoan kest\u00e4v\u00e4n perhemallin), liiallinen laitoskeskeisyys (vanhukset ja vammaiset), sosiaalinen ep\u00e4oikeudenmukaisuus ja taloudellinen ep\u00e4tasa-arvoisuus, joiden t\u00e4hden ihminen voi rikastua suhteettomasti toisten kustannuksella, alkoholin p\u00e4ihdytt\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n ja v\u00e4kivaltaviihteen rajaton salliminen, jne.<\/p>\n<p>Kirkon piiriss\u00e4 antinomismi rohkaisee synnin harjoittamiseen ja sen kipeiden seurausten niitt\u00e4miseen. Antinomismin kannattaja syytt\u00e4\u00e4 Raamattuun luottavaa kristitty\u00e4 lakihenkiseksi el\u00e4m\u00e4n ja rakkauden viholliseksi. Raamattuun luottava kristitty ei ole antinomismin kannattaja eik\u00e4 lakihenkinen. H\u00e4n kulkee n\u00e4iden kahden rotkon v\u00e4liss\u00e4 tiet\u00e4, jota kutsutaan (kalliin) armon &amp; totuuden tieksi: armo vapauttaa synnin hallintavallasta ja syyllisyydest\u00e4 ja johtaa p\u00e4ivitt\u00e4in pyh\u00e4\u00e4n, rakastavaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n armon varassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kaikesta: Rakkaudella on voimakas, selke\u00e4 ja tarkka sis\u00e4lt\u00f6, jonka Jumala m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja ilmoittaa Sanassaan. Rakkaus perustuu siihen, mink\u00e4lainen Jumala on ja mit\u00e4 h\u00e4n tahtoo.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: Jumala on rakkaus ja kristillisen moraalin perusta (13 luku) Korinttilaiskirjeiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paljon kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, rakkautta ja moraalia. Niiden l\u00e4hteen\u00e4 on Jumala, joka on rakkaus. Jumalan olemus on rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on rakkaus. Ensimm\u00e4inen Korinttilaiskirje sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Jumalan rakkauden ylistyksen (13 luku), joka luetaan l\u00e4hes jokaisessa kirkollisessa vihkitilaisuudessa. Silti\u2026 tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1601","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1601"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1601\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}