{"id":1591,"date":"2015-10-16T09:13:46","date_gmt":"2015-10-16T09:13:46","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1591"},"modified":"2015-10-16T09:13:46","modified_gmt":"2015-10-16T09:13:46","slug":"1-kor-1-4-hajaannus-inhimillinen-viisaus-ja-risti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1591","title":{"rendered":"1 Kor 1-4: Hajaannus, inhimillinen viisaus ja risti"},"content":{"rendered":"<p><strong>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: hajaannus, inhimillinen viisaus ja risti<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Ensimm\u00e4inen vakava ongelma<\/strong><strong>: sis\u00e4inen hajaannus (1:10-17 ja 3:1-4)<\/strong><\/p>\n<p>Korintin seurakunnassa oli juutalaisia, jumalaapelk\u00e4\u00e4vi\u00e4, roomalaisia, kreikkalaisia ja muita kansallisuuksia. Siell\u00e4 oli toiminut useita julistajia. Niinp\u00e4 ei ole merkillist\u00e4, ett\u00e4 seurakunnassa oli erilaisia ryhmittymi\u00e4, joilla oli omat suosikkijulistajansa. Ongelma syntyi vasta, kun n\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4t alkoivat kilpailla vallasta ja riitautuivat kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Paavali kertoi kuulleensa, ett\u00e4 seurakunnassa on nelj\u00e4 riitautunutta ryhmittym\u00e4\u00e4. Kun ongelmasta tulee vakava, siit\u00e4 on kerrottava avoimesti. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset sel\u00e4n takana puhutut juorut eiv\u00e4t johda mihink\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sellaisia tule ottaa vakavasti, ellei my\u00f6s uskalleta kertoa tiedon l\u00e4hdett\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Nelj\u00e4 riitaisaa ryhmittym\u00e4\u00e4<\/em><\/strong> (ei \u201dpuolueita\u201d vaan \u201d<em>skisma<\/em>\u201d = riitaisuus):<\/p>\n<ul>\n<li><u>Paavalilaiset<\/u>: Paavali oli seurakunnan perustaja ja oli paljon pohtinut evankeliumin tuomaa vapautta ja suhdetta juutalaisuuteen<\/li>\n<li><u>Apollos-ryhm\u00e4<\/u>: Apollos oli taitavapuheinen, kreikankielinen opettaja ja julistaja; ryhm\u00e4 kenties edellytti, ett\u00e4 evankeliumi pit\u00e4\u00e4 sopeuttaa kreikkalaiseen viisauteen ja puhetapaan<\/li>\n<li><u>Keefaan (Pietarin) kannattajat<\/u>: juutalaistaustaisia, jotka vaativat Mooseksen lain ja seremonialain tiukempaa noudattamista; Pietari ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ynyt Korintissa, mutta jotkut olivat ehk\u00e4 tavanneet h\u00e4net tai ainakin kuulleet h\u00e4nen opetuksiaan<\/li>\n<li><u>Kristus-ryhm\u00e4<\/u>: n\u00e4m\u00e4 ihmiset saattoivat pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n hyvin hengellisin\u00e4 ja sen kautta kaiken inhimillisen auktoriteetin ja yhteyden yl\u00e4puolella olevina; he saattoivat vedota Hengen eli Kristuksen suoraan ilmoitukseen yli Kirjoitusten ja muun kristillisen opetuksen<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ent\u00e4 miten on kristikunnan historiassa, meid\u00e4n aikanamme ja meid\u00e4n seurakunnassamme? Koko kristikunta on jakautunut katolisiin, ortodokseihin, anglikaaneihin, luterilaisiin, helluntailaisiin, karismaattisiin ja moniin vapaisiin suuntiin. N\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 on suurempia ja pienempi\u00e4 skismoja. Lis\u00e4ksi kunkin kirkkokunnan sis\u00e4ll\u00e4 vaikuttaa erilaisia her\u00e4tysliikkeit\u00e4, jotka kokevat erilaisuutta suhteessa toinen toisiinsa. Ja viel\u00e4 \u2013 seurakunnan j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4 voi olla hyvin suuria eroja: toiset ovat hyvin sitoutuneita, toiset ovat maallistuneita ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Monesti my\u00f6s paikallisessa seurakunnassa on erilaisia ryhmittymi\u00e4 johtuen ik\u00e4luokasta, puoluetaustasta, her\u00e4tysliiketaustasta, yhteiskunnallisesta asemasta jne. Miten n\u00e4it\u00e4 erilaisia linjauksia ja ristiriitoja tulisi ratkaista tai onko sellainen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista tai tarpeellista?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Paavalin ratkaisumalleja riitoihin ja hajaannukseen<\/em><\/strong> (1:13-31; 3:5-23)<\/p>\n<ul>\n<li>Paavali ottaa asiat esille ja ryhtyy niit\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 kristillinen ykseys ja yhteys. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on arvioida, mik\u00e4 asia tai tilanne on kyllin vakava, jotta t\u00e4h\u00e4n ryhdyt\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Paavali ei asettaudu kenenk\u00e4\u00e4n puolelle vaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ulkopuolisen sovittelijan aseman. Samalla h\u00e4n torjuu kiusauksen siit\u00e4, ett\u00e4 olisi tukenut heit\u00e4, jotka pitiv\u00e4t juuri h\u00e4nt\u00e4 parhaimpana ja eniten oikeassa olevana. (1:13, 3:4-9)<\/li>\n<li>Paavali pit\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumi, Kristus kuuluu tasapuolisesti jokaiselle ihmiselle. Kristusta ei ole jaettu (1:13). T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on luonnotonta ja mahdotonta, ett\u00e4 uskovat kuuluisivat eri leireihin.<\/li>\n<li>Paavali korostaa kristinuskon luovuttamattoman ytimen merkityst\u00e4: se on Kristuksen risti! (1:17-23) Kaikki, mik\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ydint\u00e4 ja vie huomion siit\u00e4 pois, on joko v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai toisarvoista. Vanha totuus on, mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olemme Kristuksen risti\u00e4, sit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olemme my\u00f6s toinen toisiamme. Ristin rakkauden l\u00e4heisyydess\u00e4 my\u00f6s erimielisyydet menett\u00e4v\u00e4t merkityst\u00e4\u00e4n ja riidat katoavat. Risti on uskomme kohde!<\/li>\n<li>Paavali opettaa, ett\u00e4 kullakin on oma paikkansa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan valtakunnan ty\u00f6ss\u00e4 ja seurakunnassa (3:5-9). Paavali istutti, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun. Jokainen on Herran palvelija. Erilaiset julistajat ja erilaiset n\u00e4k\u00f6kulmat, jotka avaavat evankeliumin merkityst\u00e4 ja vaikutusta, ovat tarpeellisia ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan.<\/li>\n<li>Paavali n\u00e4kee, ett\u00e4 uskovien riitaisuudet ja hajaannus ovat merkki syntisen luonnon hallintavallasta, hengellisest\u00e4 kypsym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja ylpeydest\u00e4. Uskovien tulee n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 totuus itsest\u00e4\u00e4n ja kasvaa kohti aikuisuutta. (3 ja 4 luku)<\/li>\n<li>Paavali kehottaa seurakuntalaisia Herran Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4 (1:10): <em>Olkaa puheissanne yksimielisi\u00e4!<\/em> (Puheissa on keskitytt\u00e4v\u00e4 Sanaan). <em>V\u00e4ltt\u00e4k\u00e4\u00e4 hajaannusta keskuudessanne ja olkaa yht\u00e4!<\/em> (Yhteys vaatii huolenpitoa ja ponnistelua, riidat on sovittava). <em>Olkaa yksimielisi\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4 ja mieliss\u00e4nne!<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Miten n\u00e4it\u00e4 sitten tulisi soveltaa oman aikamme todellisuuteen? No, juuri niin kuin Paavali opettaa Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4! On vaalittava kristinuskon ydint\u00e4 ja sitouduttava siihen kokosyd\u00e4misesti. Sit\u00e4 on julistettava ja opettava kaikkialla. Vain siin\u00e4 on Jumalan viisaus, voima ja l\u00e4sn\u00e4olo. Siksi tarvitaan uskonpuhdistusta, kun ydin h\u00e4m\u00e4rtyy. Juuri siksi syntyi protestanttisuus, jonka tarkoituksena oli puhdistaa ihmisansioihin perustuvaa katolisuutta. Siksi my\u00f6s luterilaisuus tarvitsee uskonpuhdistusta, koska liberaaliteologia ja maallistuminen turmelevat uskomme. On siis n\u00e4ht\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 ainakin suuri osa syntyneist\u00e4 kirkkokunnista ja her\u00e4tysliikkeist\u00e4 on toiminut Jumalan vaikutuksesta oman aikansa keskell\u00e4.<\/p>\n<p>On osattava erottaa se, mik\u00e4 kuuluu ytimeen ja mik\u00e4 on enemm\u00e4n \u201dkeh\u00e4llist\u00e4\u201d eli tuon ytimen ymp\u00e4rille sijoittuvaa kristillist\u00e4 opetusta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Keh\u00e4llisiss\u00e4 asioissa voi olla painotuseroja, joiden ei tulisi riitauttaa ja erottaa kristittyj\u00e4 toisistaan. Varsinkin ulkonaiset tavat voivat vaihdella suuresti kulttuurista toiseen. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 evankeliumi on tarkoitettu jokaiselle ihmiselle, kansalle ja kulttuurille.<\/p>\n<p>Jumalan armo ja rakkaus kuuluvat kaikille uskoville tasapuolisesti. Kristuksen seurakunta on universaali todellisuus \u2013 siihen kuuluvat seurakunta-ajan kaikki uskovat. Samalla Kristuksen seurakunta on paikallinen, rikas todellisuus, joka ottaa erilaisia muotoja ja ilmaisutapoja. Samanaikaisesti Kristuksen seurakunta kamppailee kirkkauteen saakka synnillisest\u00e4 vajavuudesta ja joutuu paholaisen hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteeksi. Tietty rikkin\u00e4isyys ja hajanaisuus ovat osa \u201dtaistelevaa\u201d, maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevaa seurakuntaa.<\/p>\n<p>On rakennettava aktiivisesti yhteytt\u00e4 ja elett\u00e4v\u00e4 sovussa niiden uskovien kanssa, jotka pit\u00e4v\u00e4t kristillisen uskon ytimen. T\u00e4m\u00e4 vaatii oikeaa asennetta ja aitoa toimintaa puheissa ja teoissa. Kirkkokuntia ja her\u00e4tysliikkeit\u00e4 ei tarvitse purkaa tai lakkauttaa, kunhan t\u00e4m\u00e4 syd\u00e4men yhteys pidet\u00e4\u00e4n voimassa. Yksimielisyys ei tarkoita, ett\u00e4 olemme kaikessa samaa mielt\u00e4. Ytimess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vaaditaan mutta ei aina keh\u00e4llisiss\u00e4. Mutta niiss\u00e4kin voimme kasvaa l\u00e4hemm\u00e4ksi toisiamme, kun luemme yhdess\u00e4 Jumalan pyh\u00e4\u00e4 Sanaa ja keskustelemme rukouksen ja rakkauden hengess\u00e4.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Toinen vakava ongelma<\/strong><strong>: turmeltunut ja vajavainen ihmisviisaus uhkaa syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan viisauden ja rakkauden, joka on ilmestynyt Kristuksessa ja ristiss\u00e4 (1:17 \u2013 2:16)<\/strong><\/p>\n<p><em>Puhe ristist\u00e4 on hulluutta niiden mielest\u00e4, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. &#8211; &#8211; &#8211; Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsiv\u00e4t viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielest\u00e4 se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. <\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kreikkalainen filosofia ja tiede<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Korintti sijaitsee Kreikassa, jolla on eritt\u00e4in maineikas historia. Kukapa kiist\u00e4isi suurten kreikkalaisten filosofien ja ajattelijoiden perinn\u00f6n? Muistele nimi\u00e4 Pythagoras, Arkhimedes, Sokrates, Platon, Aristoteles jne. Suuria kreikkalaisia filosofian suuntauksia olivat mm.<\/p>\n<ul>\n<li>epikurolaisuus: nautinnot ja hyveet<\/li>\n<li>stoalaisuus: asketismi, tyyneys, tunteettomuus<\/li>\n<li>skeptismi: ep\u00e4ilyn filosofia<\/li>\n<li>uskonnollinen salaviisaus, mysteeriuskonnot (my\u00f6hemmin gnostilaisuus)<\/li>\n<li>sofistit: puhetaidon opettajat<\/li>\n<\/ul>\n<p>Nykyaikaisen tieteen yksi peruspilareista nousee juuri kreikkalaisten filosofien saavutuksista. Toinen peruspilari nousee \u2013 yll\u00e4tt\u00e4en \u2013 kristillisyydest\u00e4: kristinusko auttoi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n luomakunnan Jumalan j\u00e4rjestelm\u00e4llisen\u00e4 ja tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. Luomakunta ei ole mystinen jumaluus vaan elinymp\u00e4rist\u00f6mme, jota ihminen voi tutkia ja ottaa haltuunsa. Juuri n\u00e4in Jumala ihmiselle antoikin teht\u00e4v\u00e4ksi: nimet\u00e4 el\u00e4imet ja kasvit, viljell\u00e4 ja varjella, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko maa.<\/p>\n<p>Kun kristinusko valtasi koko l\u00e4ntisen maailman, teologia oli yliopistoissa korkein oppiaine, kaikkien oppiaineiden \u00e4iti. Filosofia oli sille alisteinen. \u201dJ\u00e4rjen vallankumouksen\u201d, valistuksen my\u00f6t\u00e4 filosofia otti teologian paikan ja teologia alennettiin vain yhdeksi pieneksi filosofian ja tieteen haaraksi.<\/p>\n<p>Monet tieteen saavutukset ovat kiistattomia. Tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt valtavasti ja sen my\u00f6t\u00e4 tekniikka on kehittynyt aivan uskomattomalla tavalla. Silti ihminen ei ole kyennyt selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n synty\u00e4 ja tarkoitusta eik\u00e4 voittamaan kuolemaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietoaan joukkotuhoaseisiin ja luontoa saastuttaviin luomuksiin.<\/p>\n<p>Moni pit\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 absoluuttisen totuuden ilmoittajana. Mutta se on harhaa. Tiede on vajavaisten ja turmeltuneiden ihmisten harjoittamaa toimintaa. Tiede ei ole absoluuttinen totuus. Tieteen nimiss\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n olettamuksia ja asioita, joita on tutkittu v\u00e4h\u00e4n. Suuria perusteorioita ei ole todistettu aukottomasti oikeiksi. Tieteeseen ja arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyy paljon uskoa ja uskomuksia.<\/p>\n<p>Kreikkalaisen viisauden, valistuksen, inhimillisen viisauden ja tieteen perusongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 ne sulkevat Jumalan pois. Jumalaa joko ei ole tai h\u00e4nt\u00e4 ei voi ottaa lukuun. Kaikki on yritett\u00e4v\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 ilman Luojaa. Ihminen korotetaan olemassaolon normiksi. Mutta n\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n ne riist\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4n perustan ja tarkoituksen ja mahdollisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syv\u00e4sti. Ihminen j\u00e4\u00e4 syntisyyden sek\u00e4 ajallisen ja iankaikkisen tuhon omaksi. Ja n\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n ihminen yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin rikkoo Jumalan antaman alkuper\u00e4isen k\u00e4skyn paratiisissa: <em>\u00c4l\u00e4 sy\u00f6 hyv\u00e4n ja pahan tiedon puusta, sill\u00e4 sin\u00e4 et hallitse sit\u00e4 vaan se tuo kuoleman ja tuhoaa sinut ja koko maapallon!<\/em><\/p>\n<p>Kreikkalainen viisaus voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4 ja antaa ymm\u00e4rryst\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n ja pahaan. Mutta samalla se vieroittaa ihmisen Luojastaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisen yksin hyv\u00e4n ja pahan tiedon valtaan, joka sokaisee ja turmelee ihmisen ja lopulta koko el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kristuksen risti on hulluutta<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Ent\u00e4 Kristuksen risti? Milt\u00e4 se kuulosti ja n\u00e4ytti Korintissa, Kreikassa? Persoonallinen, yksi ja ainoa Jumala, joka tulee ihmiseksi, teloitetaan rikollisena aikansa karmeimman teloitusv\u00e4lineen eli roomalaisen ristin kautta. Sitten tuo Jumala-ihminen nouseekin kuolleista, astuu taivaisiin ja tulee viel\u00e4 kerran takaisin tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita. Voiko t\u00e4llaista uskoa todeksi? Eik\u00f6 se ole brutaalia ja alkeellista mielett\u00f6myytt\u00e4? Ent\u00e4 ihmisen syntisyys? Eik\u00f6 ihminen ole pohjimmiltaan hyv\u00e4? Ja jos el\u00e4m\u00e4 on vain t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, eik\u00f6 kannata vain nauttia kaikesta niin paljon kuin ehtii tai sitten stoalaisittain tyyty\u00e4 hiljaisesti lyhyen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttymiseen ja totutella ikuisen hiljaisuuden alkamiseen? Kristus ja risti on t\u00e4ytt\u00e4 hulluutta!<\/p>\n<p>Lakiuskonnoille, joissa varjellaan jumalan kunniaa, kuten juutalaisille ja muslimeille risti on hirvitt\u00e4v\u00e4, suurin mahdollinen pahennus. Jumala on niin pyh\u00e4 ja suuri, ett\u00e4 h\u00e4n ei koskaan alennu ihmisen tasolle eik\u00e4 varsinkaan kuole rikollisena ristill\u00e4! T\u00e4llaisen v\u00e4itt\u00e4minen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen, lopullinen ja anteeksiantamaton synti. Pyh\u00e4 Jumala ilmestyy vain suuressa voimassa ja kirkkaudessa; Jumala on tunnetaan vain n\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 ihmeteoissa.<\/p>\n<p>Korintin seurakuntalaiset, vaikka olivatkin tulleet uskoon juuri ristinhullutuksen kautta ja vaikka Paavali oli heit\u00e4 opettanut 18 kk ajan, kokivat vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ristinevankeliumia oman taustansa vuoksi. Lis\u00e4ksi kreikkalaisen kulttuurin ja uskonnollisuuden keskell\u00e4 he joutuivat pilkatuiksi ja kovaan paineeseen. Heill\u00e4 oli valtava houkutus ja tarve ajatella: <em>Eik\u00f6 ristinsanomaa voisi selitt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muuttaa enemm\u00e4n kreikkalaisen viisauden mukaiseksi ja eik\u00f6 sit\u00e4 voitaisi julistaa kreikkalaisen puhetaidon hienoin k\u00e4\u00e4ntein? Eik\u00f6 sit\u00e4 voisi kaunistaa?<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kreikkalaisen filosofian vaikutukset kristillisess\u00e4 historiassa<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Juuri t\u00e4h\u00e4n ansaan on kristillinen teologia ajautunut. Kreikkalainen filosofia vaikutti jo Jeesuksen ajan Israelissa varsinkin saddukeusten ja herodilaisten keskuudessa. T\u00e4m\u00e4 oli erityisen vahvaa tietysti Kreikassa, jossa Korintti sijaitsi. Niinp\u00e4 ei ole ihme, ett\u00e4 jo varhaiset kristityt joutuivat vakavasti kamppailemaan kreikkalaisen filosofian haasteen kanssa. T\u00e4m\u00e4 haaste nousi erityisen voimakkaasti esille 100-300-luvuilla, jolloin niin sanottu <em>gnostilaisuus<\/em> muotoutui vahvaksi uskonnolliseksi liikkeeksi. Sen mukaan pelastus merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen saavuttaa tiedon omasta jumalallisuudestaan ja p\u00e4\u00e4see vapaaksi ruumiin vankilasta. Pelastumiseen tarvitaan gnostilaisten v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 salaista tietoa. Gnostilainen voi ruumiissaan tehd\u00e4 joko mit\u00e4 tahtoo tai sitten h\u00e4n pyrkii siit\u00e4 ehdottomasti irtautumaan. Vaikka kyseess\u00e4 oli vakava harhaoppi, se vaikutti joidenkin kirkkoisien ajatuksiin. Sill\u00e4 on yhtym\u00e4kohtia it\u00e4maisiin uskontoihin, New Age -liikkeeseen ja mormoniuskontoon.<\/p>\n<p>Puolestaan keskiajalla skolastiikka oli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Filosofia\">filosofinen<\/a> suuntaus ja menetelm\u00e4, jonka mukainen opetus oli vallalla <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Keskiaika\">keskiajan<\/a> oppineiden parissa noin vuosina <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/1100\">1100<\/a>\u2013<a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/1500\">1500<\/a>. Skolastiikka pyrki yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Antiikki\">antiikin<\/a> tieteet ja filosofian, erityisesti <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aristotelismi\">aristotelismin<\/a>, ja vallitsevan uskonnon<br \/>\neli kristinuskon pyh\u00e4t kirjoitukset ja opetukset. Skolastiikkaa vastaan nousivat protestanttinen uskonpuhdistus ja luonnontieteen synty. Erityisesti Martti Luther pyrki erottamaan teologian ja filosofian toisistaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Kreikkalaisen filosofian perillinen: aikamme liberaaliteologia<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Skolastiikan perilliseksi on noussut 1800-luvun alusta lukien liberaaliteologia, joka pyrkii noudattamaan raamatuntutkimuksessa \u201dtieteellisi\u00e4\u201d metodeja: Koska l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti Jumalaa ei ole tai h\u00e4nt\u00e4 ei voida ottaa huomioon tieteess\u00e4, Raamattu ja kristillisyys on tulkittava puhtaasti inhimillisesti. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 Raamattu ei ole Jumalan Sana, ilmoitus, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisten kirjoittama, sekalainen kokoelma heid\u00e4n ajatuksistaan \u201djumalasta\u201d. Raamattu on n\u00e4iden tutkijoiden mielest\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 myyttist\u00e4 kuorrutusta, joka on raivattava pois, jotta alkuper\u00e4isimm\u00e4t ja aidoimmat ajatukset ja tapahtumat tulisivat esille. Koska t\u00e4m\u00e4n mittavan karsinnan j\u00e4lkeen j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n, tutkijan seuraava teht\u00e4v\u00e4 on keksi\u00e4 tilalle uusi kertomus. T\u00e4m\u00e4 uusi uljas kertomus, \u201dtodellinen kristinusko\u201d on uskonto-evoluutinen kehityskertomus, jonka mukaan ihmiskunta siirtyy hiljalleen polyteismist\u00e4 monoteismiin. Liberaaliteologien mukaan mekin olemme samassa jatkumossa etsim\u00e4ss\u00e4 \u201dtodellista jumalaa\u201d, jota oikeastaan kukaan ei viel\u00e4 tunne. Sama p\u00e4tee moraaliin: kullakin ajallansa on oma moraalinsa eik\u00e4 ole olemassa mit\u00e4\u00e4n yleisp\u00e4tevi\u00e4 el\u00e4m\u00e4n moraalis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Siksi Raamatunkaan opetuksilla ei ole mit\u00e4\u00e4n todellista arvoa.<\/p>\n<p>Liberaaliteologialla on \u201dviisauden\u201d maine ja sit\u00e4 monet kumartavat. Se on kuolettanut l\u00e4nsimaista kristillisyytt\u00e4 ja yhdess\u00e4 voimakkaan maallistumisen my\u00f6t\u00e4 ihmiset ovat kaikonneet kirkoista ja menett\u00e4neet todellisen Jumalan tuntemisen. Kristilliset arvot, joiden avulla on rakennettu hyvinvointiyhteiskuntia, on sivuutettu ja siirrytty yh\u00e4 enemm\u00e4n antikristilliseen aikaan, joka orjuuttaa ihmisen \u201dvapauden\u201d nimess\u00e4.<\/p>\n<p>On vahvasti todettava, ett\u00e4 liberaaliteologia ei ole neutraalia raamatuntutkimusta ja tieteenharjoittamista vaan voimakkaasti asennoitunutta ep\u00e4uskoa. Aidon kristinuskon avainsana on \u201dusko\u201d: <em>Uskon kautta me ymm\u00e4rr\u00e4mme!<\/em> (Hepr 11:1-3; 2 Piet 2 ja 3 luvut). Liberaaliteologia on antikristillinen harhaoppi, jossa siirryt\u00e4\u00e4n mielikuvitukselliseen, moderniin myyttiin, jossa k\u00e4vell\u00e4\u00e4n historiallisten faktojen yli.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Korinttilaiskirje on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ajankohtainen!<\/em><\/strong><\/p>\n<p>1 Korinttilaiskirje johdattaa meid\u00e4t oman aikamme vakavimman kirkon sis\u00e4isen harhaopin eli liberaaliteologian eteen. Se on l\u00e4hes t\u00e4ysin rinnastettavissa korinttilaisten haasteeseen kreikkalaisen viisauden edess\u00e4: kreikkalainen viisaus ja \u201del\u00e4\u00e4 kuin korinttilainen\u201d on samaa kuin meid\u00e4n aikamme liberaaliteologia ja maallistunut el\u00e4m\u00e4nihanteemme.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki Suomen ev.lut. kirkon teologit (piispat ja papit) ja yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s muut hengellisen ty\u00f6ntekij\u00e4t saavat liberaalin aivopesun kautta t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ristyneen kuvan kristinuskosta. Sen hedelm\u00e4t ovat n\u00e4kyneet jo 1960-luvulta alkaen teologiassa, kirkossa, mediassa ja koulujen oppikirjoissa (varsinkin lukiotasolla). L\u00e4nsimaiselle ihmiselle tarjoillaan kristinuskon nimiss\u00e4 liberaaliteologista harhaoppia, joka kielt\u00e4\u00e4 Raamatun, Jumalan, Kristuksen ja kristillisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Todellinen teologi ei kuitenkaan kasva yliopistoissa vaan Raamatun \u00e4\u00e4rell\u00e4. Oikea teologi on sellainen, joka tunnustaa Raamatun Jumalan Sanaksi ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lain ja evankeliumin v\u00e4lisen eron (Luther). Jeesus ei valinnut apostoleiksi ja l\u00e4himmiksi seuraajikseen oman aikansa kreikkalaiseen filosofiaan ja kulttuuriin ihastuneita saddukeuksia, jotka olivat juutalaisen uskonnollisuuden johtajia, mm. ylipappeja, vaan h\u00e4n valitsi k\u00f6yhi\u00e4 kalastajia ja kansanmiehi\u00e4 ja -naisia. Sama p\u00e4tee t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. \u00c4l\u00e4 koskaan kumarra ja ihastele inhimillisi\u00e4 oppiarvoja! Kumarra yksin Kristusta ja pyh\u00e4\u00e4 Sanaa! Ja on toki my\u00f6s sellaisia oppineita teologeja, jotka ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet kristillisen uskonsa ja ovat silt\u00e4 pohjalta paneutuneet syv\u00e4sti Raamatun Sanaan ja sen ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>MIK\u00c4 ON PAAVALIN VASTAUS T\u00c4H\u00c4N KAIKKEEN? Vain Kristuksen ristin kautta voimme tuntea Jumalan ja voimme saada sis\u00e4isen Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4sn\u00e4olon ja ymm\u00e4rryksen<\/strong><\/p>\n<p><em>Mutta meille, jotka pelastumme, &#8211; &#8211; &#8211; kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. &#8211; &#8211; &#8211; Jumalan vaikutusta on se, mit\u00e4 te Kristuksessa Jeesuksessa olette. H\u00e4net Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. N\u00e4in toteutuu kirjoitus: &#8220;Joka ylpeilee, ylpeilk\u00f6\u00f6n Herrasta.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miksi vain Kristuksen ristin kautta?<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Se on Jumalan, Luojamme suvereeni p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja suunnitelma.<\/li>\n<li>Risti antaa Jumalalle ratkaisun siihen, miten h\u00e4n voi toimia yht\u00e4 aikaa oikeudenmukaisesti ja armahtavasti: ristill\u00e4 synti saa tuomion ja ihminen saa armon.<\/li>\n<li>Risti asettaa kaikki ihmiset samalle viivalle, yht\u00e4l\u00e4iseen, tasa-arvoiseen ja tasapuoliseen asemaan: kaikki ovat syntisi\u00e4, kukaan ei voi pelastua omin voimin tai viisaudella.<\/li>\n<li>Synti on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakava loukkaus el\u00e4m\u00e4\u00e4, ihmisyytt\u00e4 ja Jumalaa vastaan. Sen palkka on kuolema. Mill\u00e4\u00e4n muulla tavalla ihmiskunnan pahuutta ei voi sovittaa.<\/li>\n<li>Koska langennut ja turmeltunut ihminen ei voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 tulla Jumalan luokse (mit\u00e4 uskonnoissa yritet\u00e4\u00e4n), Jumala itse tulee ihmisen luokse.<\/li>\n<li>Vain Kristuksen &amp; ristin kautta saamme yhteyden Jumalaan, H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa, armonsa, rakkauden, voiman, vanhurskautuksen, lunastuksen, uudestisyntymisen, lapseuden, pyhityksen, viisauden, Pyh\u00e4n Hengen, uskovien yhteyden, armolahjat, palveluteht\u00e4v\u00e4t ja lopullisen kirkastumisen ja iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ydellisess\u00e4, uudessa luomakunnassa.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Kristuksen risti on inhimillisesti ajatellen hulluutta, mutta todellisuudessa se on maailman-kaikkeuden suurinta viisautta ja rakkautta. Jumala rakastaa jokaista ihmist\u00e4 ja antaa heille yht\u00e4l\u00e4isen mahdollisuuden pelastua. Kristinuskon perustie on niin selke\u00e4 ja yksinkertainen, ettei silt\u00e4 \u201dhullukaan\u201d eksy. Risti riisuu jokaisen ihmisen kaikesta ylpeydest\u00e4 ja itseriittoisuudesta. Pelastus ja hyvyys ei ole meiss\u00e4 vaan yksin Jumalassa.<\/p>\n<p>Lue 1 Kor 1:30. Ristin kautta Jumala lahjoittaa <em>el\u00e4m\u00e4nviisauden<\/em>, joka kumpuaa Jumalasta. Ristin kautta Jumala <em>vanhurskauttaa<\/em> eli oikeudellisesti, Kristuksen t\u00e4hden julistaa meid\u00e4t syytt\u00f6miksi ja synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 uuden luomuksen, joka <em>pyhittyy<\/em> Kristuksen veress\u00e4 ja Jumalan tahdossa jokap\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 prosessina, maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vajavaisesti mutta taivaassa t\u00e4ydellisesti. Ristin kautta Jumala <em>lunastaa<\/em>, ostaa meid\u00e4t vapaaksi synnin, kuoleman ja perkeleen orjuudesta, omiksi, rakkaiksi lapsikseen, jotka periv\u00e4t ikuisen, ihanan, t\u00e4ydellisen valtakunnan.<\/p>\n<p>Kristuksen ristiss\u00e4 on kaikki! Kristillisen uskon ydin on ristiss\u00e4 \u2013 siin\u00e4, ett\u00e4 ihmiseksi tullut Jumala(n Poika), Jeesus Kristus sovittaa ristill\u00e4 syntimme ja nousee kuolleista avaten tien taivaisiin. <em>Muista aina: Ei ole mit\u00e4\u00e4n suurempaa, parempaa, syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4, voimallisempaa, ihanampaa kuin ristiinnaulittu Kristus. Siin\u00e4 on Jumalan syvin syd\u00e4n, rakkaus, pyhyys, hyvyys ja voima juuri sinulle!<\/em><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Paavalin oma esimerkki<\/strong> (2:1-5)<\/p>\n<p>Paavali ei edes yritt\u00e4nyt julistaa evankeliumia inhimillisen viisauden keinoin (sis\u00e4lt\u00f6 ja puhetyyli): <em>\u201d<\/em><em>En halunnut tiet\u00e4\u00e4 teid\u00e4n luonanne mist\u00e4\u00e4n muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. Te n\u00e4itte minut hyvin heikkona, hyvin arkana ja pelokkaana.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Paavali oli joutunut kokemaan vakavaa vainoa ja ehk\u00e4 h\u00e4n k\u00e4rsi sairaudesta kuten malariasta. H\u00e4n koki suuren teht\u00e4v\u00e4n (evankeliumin julistamisen) edess\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 pienuutta ja heikkoutta. Mutta juuri sellaisena h\u00e4n oli otollinen Jumalalle, sill\u00e4 Paavali joutui turvautumaan Jumalaan. H\u00e4n ei julistanut inhimillisess\u00e4 voimassa ja viisaudessa vaan Jumalan Hengen voimassa kristinuskon ydint\u00e4: ristiinnaulittua Jeesusta Kristusta. Inhimillinen vetoaminen ei synnyt\u00e4 jumalallista uskoa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on suuri lohdutus ja voima meillekin: kun me olemme pieni\u00e4 ja heikkoja, olemme otollisia ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia. Silloin me tarvitsemme suurta ja voimakasta Jumalaa, joka mielell\u00e4\u00e4n armahtaa ja siunaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja palveluty\u00f6ss\u00e4mme. Eik\u00e4 meid\u00e4n tarvitse olla korkeasti oppineita vaan saamme julistaa yksinkertaista verenevankeliumia ja palvella sill\u00e4 voimalla, mink\u00e4 H\u00e4n meille suo.<\/p>\n<p><em>Jumalan voima<\/em> (2:5), josta Paavali mainitsi, oli ensisijassa ristinevankeliumin julistuksen voimaa Sanassa. T\u00e4m\u00e4 on maailmankaikkeuden suurin voima, itse Jumalan voima, joka pelastaa ihmisen synnin turmeluksesta ja tuomion ja kadotuksen alaisuudesta ikuiseen armoon ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voima on yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ristinsaarnassa. Toissijaisesti Jumalan voima saattaa ilmet\u00e4 tunnusteoissa. Ne voivat tukea ja vahvistaa uskoa, mutta varsinaisesti uskomme ei ole niiden varassa, vaan Sanan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Pyh\u00e4 Henki antaa todellisen ymm\u00e4rryksen ja viisauden \u2013 ristin kautta (2:6-16). <\/strong><\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Hengen keskeisin teht\u00e4v\u00e4 on kirkastaa Kristusta, joka on Jumalan pelastussuunnitelma meit\u00e4 syntisi\u00e4 ihmisi\u00e4 varten. Ja kun ihminen avautuu ristinevankeliumille, Pyh\u00e4 Henki asettuu ihmisen syd\u00e4meen. H\u00e4n on itse Jumala, joka valaisee sisimp\u00e4mme ja antaa meille hengellisen viisauden ja ymm\u00e4rryksen. Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 saamme sis\u00e4isesti kokea Jumalan todellisuuden ja voimme vakuuttua evankeliumista. Lopulta vain Jumala itse voi ilmaista itsens\u00e4 ja kertoa itsest\u00e4\u00e4n ihmiselle. Pyh\u00e4 Henki sitoutuu aina Raamattuun, sill\u00e4 se on Jumalan itsens\u00e4, Pyh\u00e4n Hengen Sanaa.<\/p>\n<p>Ilman Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ihminen on hengellisesti sokea, mik\u00e4 johtaa my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nsokeuteen niin, ett\u00e4 ihminen el\u00e4\u00e4 synnin vallassa, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 Jumalasta. Mutta Pyh\u00e4n Hengen sis\u00e4isess\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olossa ihminen voi kokea ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan ja hengellisen todellisuuden. Sit\u00e4 on vaikea ja lopulta mahdotonta selitt\u00e4\u00e4 inhimillisesti. Se pit\u00e4\u00e4 kokea! On luonnollista, ett\u00e4 hengelliset asiat tulee selitt\u00e4\u00e4 hengellisesti. (2:14) Pyh\u00e4 Henki ei johda uskovaa irti Sanasta hengellisiin, salaisiin maailmoihin niin kuin gnostilaisuus tekee. Sen sijaan Pyh\u00e4 Henki johtaa sis\u00e4lle Sanaan.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Maito ja vahva ruoka \u2013 pikkulapset ja hengellisesti aikuiset (3:1-3)<\/strong><\/p>\n<p>Aikuisena ei ole mukavaa olla hengellinen vauva, joka tarvitsee maitoa. Sellaisia me olemme olleet nuorina uskovina ja saatamme aikuisinakin taantua pikkulasten tasolle. T\u00e4llainen \u201dlapsi\u201d ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kovin v\u00e4h\u00e4n evankeliumista ja laista, sek\u00e4 el\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin syntisen luontonsa mukaisesti. H\u00e4nell\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvostelukyky\u00e4 ja on huolissaan l\u00e4hinn\u00e4 omasta hyvinvoinnistaan. H\u00e4n on alttiina eksym\u00e4\u00e4n kaikenlaisiin opintuuliin. T\u00e4llaiseen tilaan monet korinttilaiset olivat taantuneet tai juuttuneet. Silloin tarvitaan taas sylihoitoa ja maitoa.<\/p>\n<p>Hengellisesti aikuinen, kyps\u00e4 kristitty tuntee Herransa ja Vapahtajansa, luottaa Sanaan, ojentautuu Sanan mukaan, lep\u00e4\u00e4 armon varassa, haluaa palvella l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n ja Jumalaa, etsii toisten parasta ja asettaa itsens\u00e4 viimeiseksi. H\u00e4n ei ole t\u00e4ydellinen vaan kaukana siit\u00e4. H\u00e4n tuntee itsens\u00e4, syntins\u00e4, heikkoutensa, vahvuutensa, kykyns\u00e4 ja lahjansa. H\u00e4n osaa el\u00e4\u00e4 levollisesti ja tasapainoisesti. Usko ja el\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t j\u00e4rky, sill\u00e4 h\u00e4n turvautuu Jumalaan eik\u00e4 itseens\u00e4.<\/p>\n<p>Hengellinen maito on evankeliumin ja uskon perusasioita. Vahva ruoka on Kristuksen, pelastusteon, seurakunnan, kristillisen el\u00e4m\u00e4n ja palveluty\u00f6n, sek\u00e4 ikuisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme syvemp\u00e4\u00e4 ja laajempaa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja soveltamista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Seurakunnan rakennushommissa \u2013 yhteisty\u00f6ss\u00e4, ei kilpaillen eik\u00e4 riidellen (3:5-17)<\/strong><\/p>\n<p>1 Korinttilaiskirjeess\u00e4 Paavali kuvaa seurakuntaa ja sen ty\u00f6t\u00e4 monella tavalla:<\/p>\n<ul>\n<li><u>elopelto<\/u>, jonne kylvet\u00e4\u00e4n Sanan siement\u00e4 ja joka kasvaa viljaa Jumalan aittoihin<\/li>\n<li><u>rakennus \/ temppeli<\/u>, jonka perustuksena on yksinomaan Kristus ja t\u00e4ytetty ty\u00f6<\/li>\n<li><u>Kristuksen ruumis<\/u> (12 luku)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Seurakunnan paras ja osuvin kuva on \u201dKristuksen ruumis\u201d, koska kyseess\u00e4 on yksitt\u00e4isist\u00e4 soluista ja j\u00e4senist\u00e4 muodostuva yhteis\u00f6, el\u00e4v\u00e4 organismi. Seurakunta ei ole kirkkorakennus. Seurakunta on kaikkialla siell\u00e4, miss\u00e4 on Kristuksen el\u00e4vi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4, uskovia, jotka tulevat yhteen.<\/p>\n<p>Olennaista kuvauksissa on se, ett\u00e4 seurakunnan ty\u00f6 on laajaa ja siin\u00e4 tarvitaan monenlaisia osaajia ja taitajia. Suhteessa Korintin seurakunnan hajaannukseen n\u00e4m\u00e4 esimerkit paljastavat, kuinka kapea-alaisesti kiistelev\u00e4t ryhm\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t Jumalan valtakunnan ty\u00f6n. Esimerkkien tarkoitus on ohjata uskovat keskin\u00e4iseen kunnioitukseen, rakkauteen, yksimielisyyteen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Kolme pient\u00e4 porsasta rakennushommissa\u2026 <em>Ensimm\u00e4inen<\/em> rakensi heinist\u00e4 ja oljista, mutta susi puhalsi ja puhkui porsaan majan nurin ja s\u00f6i porsaan. <em>Toinen<\/em> rakensi risuista ja oksista. Sama kohtalo oli h\u00e4nell\u00e4kin. <em>Kolmas<\/em> rakensi kivest\u00e4. Susi puhkui ja puhalsi, puhkui ja puhalsi, mutta porsaan talo ei kaatunut. &#8211; &#8211; &#8211; Seurakunnan rakentamisessa ei k\u00e4y yht\u00e4 hullusti \u2013 jos sit\u00e4 rakennetaan Kristus-kalliolle. Sama p\u00e4tee yksil\u00f6uskovankin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kristus-kallio kest\u00e4\u00e4, vaikka seurakunta tai uskova tekisi t\u00e4ydellisen konkurssin. Silloinkin ihminen pelastuu \u201dik\u00e4\u00e4n kuin tulen l\u00e4pi\u201d Kristuksen ristin t\u00e4hden. Viimeisell\u00e4 tuomiolla kaikki, mit\u00e4 olemme tehneet, punnitaan tarkoin. Ep\u00e4kelpo katoaa ja hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ikuisen siunauksen j\u00e4ljen.<\/p>\n<p>Katolinen kiirastulioppi ei ole perustu Raamattuun. Kiirastuliopissa ajatellaan, ett\u00e4 ihminen kuoltuaan joutuu v\u00e4litilaan ennen kuin p\u00e4\u00e4see taivaaseen. V\u00e4litilassa, kiirastulessa ihminen k\u00e4rsii synneist\u00e4\u00e4n ja laiminly\u00f6nneist\u00e4\u00e4n. Omalla k\u00e4rsimyksell\u00e4\u00e4n h\u00e4n itse sovittaa tekojaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen lopulta taivaaseen. Kiirastuliaikaa lyhent\u00e4v\u00e4t pyhien ansiot, aneet, Neitsyt Marian rukoukset ja muut paavilliset hokkuspokkus-temput. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on Kristuksen ristin mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4! Vain risti, Vapahtaja Jeesus Kristus on ainoa sovittaja ja tie taivaaseen. Se on Raamatun kirkas, selke\u00e4 ja luovuttamaton sanoma; se on my\u00f6s (jatkuvan) uskonpuhdistuksen voima. (3:13-15)<\/p>\n<p>Seurakunnan rakentamisessa ja omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kannattaa pit\u00e4yty\u00e4 hyviin, kest\u00e4viin jaloihin rakennusaineisiin. <em>Kultaa, hopeaa ja jalokivi\u00e4 ovat<\/em> (3:12):<\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan Sana ja sen mukaiset ohjeet (Raamattu on el\u00e4m\u00e4n ja seurakunnan rakennusohje)<\/li>\n<li>armov\u00e4lineet: kaste ja ehtoollinen<\/li>\n<li>rukous ja uskovien yhteyden harjoittaminen<\/li>\n<li>l\u00e4himm\u00e4isen rakkaus, kristillinen palveluty\u00f6 ja l\u00e4hetysty\u00f6<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paavali lausuu vakavan varoituksen: <em>\u201dJos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon h\u00e4net. T\u00e4m\u00e4 temppeli on pyh\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 temppeli olette te.\u201d<\/em> (3:17). Meid\u00e4n tulee huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 emme itse turmellu ja turmele toisia. Vastuumme laajenee l\u00e4himm\u00e4isiimme ja koko seurakuntaan. Erityisesti seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t vaalivat ja suojelevat seurakuntaa. Vastuu kuuluu yhteisesti kaikille seurakunnan j\u00e4senille. Lopuksi vastuu laajenee koko <em>yhteiskuntaan<\/em>, jossa kristityn tulee toimia kristillisen uskon ja rakkauden mukaisesti \u201dvalona ja suolana\u201d.<\/p>\n<p>Lopulta Paavali p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hienoon n\u00e4kym\u00e4\u00e4n: <em>\u201dKaikkihan on teid\u00e4n. Paavali, Apollos ja Keefas, maailma, el\u00e4m\u00e4 ja kuolema, kaikki nykyinen ja tuleva. Se on kaikki teid\u00e4n, mutta te olette Kristuksen ja Kristus on Jumalan.\u201d<\/em> (3:23) Saamme omistaa kaikki kristikunnan hienot aarteet, jotka on tuotu ilmi Kristuksen kautta. Saamme olla lapsia Is\u00e4lle, joka omistaa kaiken. H\u00e4nen lapsinaan saamme peri\u00e4 t\u00e4ydellisen, ikuisen el\u00e4m\u00e4n sen kaikkine rikkauksineen. K\u00f6yhin kristitty on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon rikkaampi kuin maailman 100 superrikkainta yhteens\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Inhimillinen viisaus, menestysteologia ja kunnian teologia (4 luku)<\/strong><\/p>\n<p>Paavali viel\u00e4 kokoaa yhteen n\u00e4k\u00f6kulmia seurakunnan hajaannukseen sek\u00e4 kreikkalaisen ja inhimillisen viisauden vaaroihin. Samalla h\u00e4n tuo jotain uutta ja n\u00e4kee jo orastuksen siit\u00e4, kuinka Korintissa on ihmisi\u00e4, jotka nousevat vakavalla tavalla Paavalin julistamaa ristinsaarnaa vastaan. T\u00e4m\u00e4n he tekev\u00e4t kyseenalaistamalla Paavalin arvovallan Kristuksen apostolina. Varsinaisesti <em>Toinen Korinttilaiskirje<\/em> on vastaus t\u00e4h\u00e4n haasteeseen, mutta jo t\u00e4ss\u00e4 ennakoidaan tulevaa.<\/p>\n<ol>\n<li>Lopullinen tuomiovalta on Jumalalla.<\/li>\n<li>Paavali korostaa, ett\u00e4 kaikki julistajat ovat Kristuksen palvelijoita, joilla kullakin on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole toisiaan vastaan vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan.<\/li>\n<li>N\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ja lahjat tulee ottaa kiitollisina ja n\u00f6yrin\u00e4 vastaan.<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Menestysteologian \/ (v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen) kunnian teologian orastavia piirteit\u00e4 Korintissa (4:6-13):<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>inhimillinen ylpeys ja asettuminen toisten yl\u00e4puolelle<\/li>\n<li>ajatus omista ansioista ja niiden perusteella saaduista siunauksista<\/li>\n<li>ajallinen ja n\u00e4kyv\u00e4 rikkaus + kaikkien tarpeiden tyydyttyminen (seuraus oikeasta uskosta)<\/li>\n<li>kuninkaallinen ja ihailtu asema Suuren Kuninkaan lapsina<\/li>\n<li>erityisen hengellisen viisauden omistaminen ylitse muiden<\/li>\n<li>inhimillinen voimakkuus ja vahvuus, sek\u00e4 maallisten ihmisten ihailun kohteena oleminen<\/li>\n<li>uskonnosta tulee ihmisen syntisten motiivien ja halujen v\u00e4line ja valheverho<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Ristinteologian ja yksinkertaisen kristillisen el\u00e4m\u00e4n vastaus edell\u00e4 olevaan haasteeseen:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Kristuksen palveleminen uskollisesti<\/li>\n<li>tyytyminen siihen, mit\u00e4 Jumala antaa<\/li>\n<li>sen ymm\u00e4rt\u00e4minen, ett\u00e4 kaikki on lahjaa eik\u00e4 ansiota: Jumalan siunaus synnytt\u00e4\u00e4 oikeita tekoja ja oikeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, mik\u00e4 sekin on lahjaa ja el\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4<\/li>\n<li>keskittymist\u00e4 yksinomaan Kristukseen, jolloin ei synny hajaannusta ja kilpailua<\/li>\n<li>asettuminen viimeiseksi (Jeesus: \u201dJoka tahtoo olla suurin, olkoon kaikkien palvelija\u201d)<\/li>\n<li>maailman vihan, pilkan ja vainon kantaminen, jopa marttyyrikuolema<\/li>\n<li>inhimilliseen heikkouteen suostuminen<\/li>\n<li>perustarpeiden t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 luopuminen tarvittaessa ja jopa k\u00f6yhyyteen suostuminen<\/li>\n<li>oman toimeentulon hankkiminen eik\u00e4 toisten kustannuksella el\u00e4minen<\/li>\n<li>sitoutuminen hyv\u00e4\u00e4n ja mieluummin hyv\u00e4n puhuminen toisista<\/li>\n<li>huipennus: \u201dkoko maailman kaatopaikka, ihmiskunnan pohjasakka\u201d (Vapahtajamme otti t\u00e4m\u00e4n osan ristill\u00e4 ja h\u00e4nen seuraajansa kantavat osaltaan samaa taakkaa ja leimaa)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kumpaan me sitoudumme \u2013 ristinteologiaan vai kunnian ja menestyksen teologiaan? Meid\u00e4n tulee kulkea ristinteologian kautta kohti kunnian teologiaa \u2013 ymm\u00e4rrettyn\u00e4 niin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 syntisess\u00e4, vajavaisessa, k\u00e4rsiv\u00e4ss\u00e4 maailmassa tarvitaan ristin tuomaa Jumalan armoa ja rakkautta, joka kerran kirkkaudessa muuttuu n\u00e4kyv\u00e4ksi ja t\u00e4ydelliseksi onneksi ja rikkaudeksi. Kristuksessa, Kristuksen tavoin meid\u00e4n tulee pysy\u00e4 ihmisten tasolla ja l\u00e4hesty\u00e4 heit\u00e4 n\u00f6yrin syd\u00e4min ja mielin valmiina kertomaan Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 rakkaudesta ja voimasta, joka on k\u00e4tkettyn\u00e4 Kristuksen ristiin. Jos haluat \u201dylennyksen\u201d, sinun on kuljettava alasp\u00e4in.<\/p>\n<p>Siksi Jumala itse syntyi ihmiseksi, Betlehemin el\u00e4intalliin, k\u00f6yh\u00e4n perheen lapseksi, puusep\u00e4ksi, joka suostui h\u00e4pe\u00e4lliseen ristinkuolemaan, jotta voisi armahtaa ja pelastaa meid\u00e4t suuressa rakkaudessaan. T\u00e4m\u00e4 Jumalan toimintatapa jatkuu yh\u00e4! Jumalan voima ja kirkkaus on l\u00e4sn\u00e4 keskell\u00e4mme vain ristiss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavali korinttilaisten hengellisen\u00e4 is\u00e4n\u00e4 (4:14-21)<\/strong><\/p>\n<p>Lopulta Paavali joutuu vetoamaan siihen, ett\u00e4 juuri h\u00e4n on johdattanut monet korinttilaiset uskoon ja perustanut seurakunnan. H\u00e4n ei ole kuka tahansa. H\u00e4n on my\u00f6s antanut oman esimerkkins\u00e4 julistuksessa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 h\u00e4n el\u00e4\u00e4 niin kuin opettaa. Oikea usko johtaa oikeanlaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, rakkauteen ja voimaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENSIMM\u00c4INEN KORINTTILAISKIRJE: hajaannus, inhimillinen viisaus ja risti \u00a0 Ensimm\u00e4inen vakava ongelma: sis\u00e4inen hajaannus (1:10-17 ja 3:1-4) Korintin seurakunnassa oli juutalaisia, jumalaapelk\u00e4\u00e4vi\u00e4, roomalaisia, kreikkalaisia ja muita kansallisuuksia. Siell\u00e4 oli toiminut useita julistajia. Niinp\u00e4 ei ole merkillist\u00e4, ett\u00e4 seurakunnassa oli erilaisia ryhmittymi\u00e4, joilla oli omat suosikkijulistajansa. Ongelma syntyi vasta, kun n\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4t alkoivat kilpailla vallasta ja riitautuivat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1591","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1591","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1591"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1591\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1591"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}