{"id":1575,"date":"2015-10-15T12:54:09","date_gmt":"2015-10-15T12:54:09","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1575"},"modified":"2015-10-15T12:54:09","modified_gmt":"2015-10-15T12:54:09","slug":"paavali-fariseuksesta-apostoliksi-osa-ii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1575","title":{"rendered":"Paavali &#8211; fariseuksesta apostoliksi, osa II"},"content":{"rendered":"<p><strong>PAAVALI \u2013 fariseuksesta apostoliksi, osa II<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa tutustuimme Paavaliin ennen k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4\u00e4n h\u00e4nen ollessaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen fariseus ja seurakunnan vainoaja, Saul. T\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa n\u00e4emme Paavalin, joka k\u00e4\u00e4ntyy, saa armon ja kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4ksi apostoliksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>II\u00a0 APOSTOLI PAAVALI<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Paavalin ja farisealaisten vihan syyt kristittyj\u00e4 kohtaan<\/strong><\/p>\n<p>J\u00e4imme edellisess\u00e4 opetuksessa t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen: <em>\u201dSaulus puhkui yh\u00e4 uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia kohtaan. H\u00e4n meni ylipapin luo ja pyysi t\u00e4lt\u00e4 kirjett\u00e4 Damaskoksen synagogille\u201d <\/em>(9:1-2), jotta voisi vangita kaikki \u201dsen tien vaeltajat\u201d.<\/p>\n<p>Mik\u00e4 oli se asia, jonka puolesta Saulus (Paavali) niin kiivaasti taisteli? L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti Jumalan pyh\u00e4 laki oli juutalaisille rakas ja t\u00e4rke\u00e4, erityisesti fariseuksille. Jumalan laki ilmoitettiin Kirjoituksissa, varsinkin viidess\u00e4 Mooseksen kirjassa, Toorassa. Erityisen pyh\u00e4n\u00e4 pidettiin sapattik\u00e4sky\u00e4.<\/p>\n<p>Laki oli t\u00e4rke\u00e4. Jotta lain k\u00e4skyj\u00e4 ei rikottaisi, oppineet laativat lukemattomia, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pikkutarkkoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi sapattia koskevia ohjeita oli ja on yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin hyvin paljon. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset vakiintuivat pyhiksi <em>isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi<\/em>. T\u00e4rkeimpien k\u00e4skyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi laskettiin 613, joista 365 oli kieltoja ja 248 k\u00e4skyj\u00e4.<\/p>\n<p>Paavali kuvasi suhdettaan n\u00e4ihin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin seuraavasti: <em>\u201dmin\u00e4 kiivailin ylen innokkaasti isieni perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puolesta\u201d<\/em>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Jeesuksen suhde perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Muutamaa vuotta aiemmin Jeesus Kristus joutui perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tulilinjalle, kun h\u00e4n paransi sapattina. Jeesus sanoi: <em>\u201dSapattina on lupa tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Mutta silloin fariseukset l\u00e4htiv\u00e4t ulos ja alkoivat punoa juonia Jeesusta vastaan, miten saisivat h\u00e4net surmatuksi\u201d<\/em> (Matt 12:12,14).<\/p>\n<p>Jeesus kyseenalaisti perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Miksi? Koska monilta osin ne kumosivat Jumalan lain. Jeesus sanoi: <em>\u201dTe hylk\u00e4\u00e4tte Jumalan k\u00e4skyn ja noudatatte ihmisten perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4\u201d<\/em> (Mark 7:8). Esimerkiksi, kun lasten tuli huolehtia ik\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 vanhemmistaan, jotkut n\u00e4enn\u00e4isesti lupasivat varansa temppelille lahjaksi (korban), mutta k\u00e4yttiv\u00e4t rahansa lopulta itse. Voimme kysy\u00e4 my\u00f6s itselt\u00e4mme: Mink\u00e4laisia tapoja ja perinteit\u00e4 me noudatamme perheiss\u00e4, suvuissa, yhteiskunnassa tai kirkossa, jotka lopulta ovatkin vastoin Jumalan tahtoa ja h\u00e4nen Sanansa kiert\u00e4mist\u00e4?<\/p>\n<p>Jeesus vastusti perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, koska niiss\u00e4 unohdettiin t\u00e4rkein: <em>\u201dVoi teit\u00e4, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyh\u00e4t! Te annatte kymmenykset mintusta, tillist\u00e4 ja kuminasta mutta laiminly\u00f6tte sen, mik\u00e4 laissa on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4: oikeuden, laupeuden ja uskollisuuden. Te sokeat taluttajat! Hyttysen te siivil\u00f6itte mutta nielaisette kamelin!\u201d<\/em> (Matt 23:23-24)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Farisealaisessa laintulkinnassa oli monta suurta perusvirhett\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>v\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmiskuva<\/u>, joka kielsi ihmisen l\u00e4pikotaisen turmeltuneisuuden, sek\u00e4 kuvitelma siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen voisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain ja pelastua sen kautta<\/li>\n<li>ihmisten <u>perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen<\/u> kyh\u00e4elm\u00e4t, jotka peittiv\u00e4t ja v\u00e4\u00e4ristiv\u00e4t Jumalan lain<\/li>\n<li>hurskauden muuttaminen <u>ulkonaisiksi, pikkutarkoiksi teoiksi<\/u> \u2013 ilman syd\u00e4men uudistumista<\/li>\n<li><u>v\u00e4\u00e4r\u00e4 Jumala-kuva<\/u>: Jumala on ankara tuomari, joka vaatii t\u00e4ydellisyytt\u00e4<\/li>\n<li><u>v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys lain tarkoituksesta<\/u>: laki ja sen noudattaminen on ainoa pelastustie<\/li>\n<li><u>v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys lain sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4<\/u>: laki opetti vain tiettyj\u00e4 ulkonaisia tekoja, mutta ei rakkautta<\/li>\n<li><u>armon kadottaminen<\/u><\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Uskonnollinen petos ei vapauta syyllisyydest\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Syvimmilt\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on kyse samasta kuin mit\u00e4 tapahtui syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeen. Kun Aadam ja Eeva huomasivat olevansa alasti, he tekiv\u00e4t viikunapuun lehdist\u00e4 vy\u00f6verhot. Synti johti syyllisyyteen ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, joka piti peitt\u00e4\u00e4. Sen ihminen osaa tehd\u00e4 monin tavoin. Valehtelu, v\u00e4h\u00e4ttely, naureskelu, selittely, mutta my\u00f6s uskonnollisuus voi olla yksi tapa verhoilla itsens\u00e4. Ulkonaiset rituaalit ja tavat eiv\u00e4t poista syyllisyytt\u00e4, mutta tuudittavat itsepetokseen.<\/p>\n<p>Kun Jumalan Sana, erityisesti laki, jota Jeesus julisti, raotti itsepetoksen verhoja ja pisti ihmist\u00e4 arkaan kohtaan, her\u00e4si ep\u00e4toivoinen ja kiivas viha. Ihminen pelk\u00e4\u00e4 syyllisyytens\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4ns\u00e4 paljastumista. Kun esimerkiksi marttyyri Stefanus p\u00e4\u00e4tti kovan puheensa sanoihin: <em>\u201dTe saitte enkeleiden v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n\u00e4 lain, mutta ette ole sit\u00e4 noudattaneet. \u2013 Kun neuvoston j\u00e4senet t\u00e4m\u00e4n kuulivat, se viilsi heid\u00e4n syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja he kiristeliv\u00e4t hampaitaan\u201d <\/em>(Apt 7:53).<\/p>\n<p>Saulus (Paavali) rakasti isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja vihasi kristittyj\u00e4, jotka julistivat, ett\u00e4 perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivatkin v\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja ett\u00e4 laki ei pelastaisi vaan ainoa Pelastaja olisi ristiinnaulittu ja yl\u00f6snoussut Messias, Jeesus Kristus. Ep\u00e4toivoinen pelko oman syyllisyytens\u00e4 paljastumisesta ajoi h\u00e4net vihaan ja v\u00e4kivaltaan.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 me teemme, kun olemme vaarassa paljastua syyllisiksi? Mill\u00e4 tavoin sin\u00e4 reagoit tilanteessa, jossa katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sinuun ja kysyv\u00e4t: sin\u00e4k\u00f6 sanoit tai teit niin? sin\u00e4k\u00f6 olit v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja itsek\u00e4s? Kiivastutko, heit\u00e4tk\u00f6 vastasyyt\u00f6ksen, ly\u00f6tk\u00f6, l\u00e4hdetk\u00f6 vihaisena pois, aloitatko mykk\u00e4koulun, selitteletk\u00f6, valehteletko vai tunnustatko ja pyyd\u00e4t anteeksi?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Laki ja evankeliumi<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Paavali opettaa: <em>\u201dlaki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vihaa\u201d<\/em>. Laki ohjaa oikeaan mutta tehdess\u00e4mme v\u00e4\u00e4rin se syytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 syyllisyyden, nostaa h\u00e4pe\u00e4n ja vihan. Laki on ter\u00e4v\u00e4 piikki, joka pist\u00e4\u00e4 syd\u00e4meen.<\/p>\n<p>Evankeliumi sen sijaan julistaa anteeksiantamusta, armoa, hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Jumalan varassa. Siksi Paavali julisti: <em>\u201dTulkoon siis tietoonne, ett\u00e4 Jeesuksen kautta teille julistetaan syntien anteeksianto ja vapautus kaikesta, mist\u00e4 te ette voineet Mooseksen lain avulla tulla vanhurskaiksi\u201d<\/em> (Apt 13:38). Jumalan armo ja rakkaus Kristuksessa on ainoa syli, jossa ihminen voi turvallisesti kohdata totuuden itsest\u00e4\u00e4n ja saada uuden el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Sauluksen (Paavalin) k\u00e4\u00e4ntymys<\/strong><\/p>\n<p>Siihen syliin Jumala otti Sauluksen Damaskoksen tiell\u00e4 noin v. 36 jKr:<\/p>\n<ul>\n<li><em>\u201dKun h\u00e4n oli matkalla ja l\u00e4hestyi Damaskosta, taivaasta leimahti yht\u00e4kki\u00e4 valo h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen. H\u00e4n kaatui maahan ja kuuli \u00e4\u00e4nen sanovan h\u00e4nelle: Saul, Saul, miksi vainoat minua? H\u00e4n kysyi: Kuka olet, Herra? \u00c4\u00e4ni vastasi: Min\u00e4 olen Jeesus, jota sin\u00e4 vainoat. Nouse ja mene kaupunkiin\u201d<\/em> (Apt 9:3-6).<\/li>\n<li><em>\u201dMin\u00e4 olen ilmestynyt sinulle sit\u00e4 varten, ett\u00e4 asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mit\u00e4 olet n\u00e4hnyt ja mit\u00e4 min\u00e4 sinulle ilmoitan. Min\u00e4 pelastan sinut oman kansasi ja pakanoiden k\u00e4sist\u00e4, joiden luo min\u00e4 sinut l\u00e4het\u00e4n \u2013 avaamaan heid\u00e4n silm\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 he k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t pimeydest\u00e4 valoon ja saatanan vallasta Jumalan puoleen ja uskon kautta minuun saisivat syntins\u00e4 anteeksi ja perint\u00f6osan pyhitettyjen joukossa.\u201d<\/em> (Apt 26:16-18)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paavali kohtasi totuuden ja rakkauden vastustamattomalla tavalla. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen vihan vallassa Saulus kohtasi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rakkauden, joka sulatti vihan, antoi anteeksi ja synnytti uuden el\u00e4m\u00e4n. \u00a0Paavali ymm\u00e4rsi olleensa perinpohjaisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 koskien Jumalaa, ihmist\u00e4, Kirjoituksia, perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, tekoja, armoa ja pelastusta. Kaikki, mit\u00e4 h\u00e4n oli fanaattisesti rakentanut, sortui yhdess\u00e4 hetkess\u00e4. Paavali koki syv\u00e4n kriisin, joka sokeutti h\u00e4net kolmeksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Sin\u00e4 aikana h\u00e4n ei kyennyt sy\u00f6m\u00e4\u00e4n eik\u00e4 juomaan. Paavali olisi voinut torjua totuuden ja paaduttaa itsens\u00e4. Jumalan armosta h\u00e4n kuitenkin hyv\u00e4ksyi tosiasiat ja turvautui armahtavaan Vapahtajaansa.<\/p>\n<p>Jumalan rakkaus meit\u00e4kin kohtaan on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n suuri, kaiken kattava, kaiken peitt\u00e4v\u00e4, kaiken uudistava. Olemmeko saaneet tai osanneet lev\u00e4t\u00e4 siin\u00e4 t\u00e4ydellisess\u00e4 rakkaudessa, jota Jumala osoittaa meit\u00e4 kohtaan Jeesuksessa Kristuksessa? Niin, ett\u00e4 vapaudumme selittelyist\u00e4, syyt\u00f6ksist\u00e4, pelosta, vihasta ja p\u00e4\u00e4semme lepoon ja rauhaan itsemme, l\u00e4himm\u00e4isten ja Jumalan kanssa?<\/p>\n<p>Jumala puhuu meille rakkauden sanoja Jesajan kautta (43:1-5): <em>\u201d\u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 min\u00e4 olen lunastanut sinut, min\u00e4 olen sinut nimelt\u00e4 kutsunut; sin\u00e4 olet minun. Sin\u00e4 olet minun silmiss\u00e4ni kallis ja suuriarvoinen. Min\u00e4 rakastan sinua. \u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 min\u00e4 olen sinun kanssasi\u201d<\/em>.<\/p>\n<p>Ihmeellisen pelastavan armon lis\u00e4ksi Jumala antoi \u00e4\u00e4rimm\u00e4iselle vihaajalle ja vastustajalleen suuren luottamusteht\u00e4v\u00e4n edustaa H\u00e4nt\u00e4 kaikkialla maailmassa! Ennen sen toteutumista Saulus joutui \u201dpienennyskouluun\u201d, jonka my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuli Paavali, pikkuinen, joka oli voimallinen apostoli \u2013 ei omassa vaan Kristuksen voimassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uusi identiteetti: Paavali<\/strong><\/p>\n<p>Saulus sai armon, uuden ja aidon identiteetin. H\u00e4nest\u00e4 tuli Paulus, Paavali (pikkuinen). H\u00e4n sai syv\u00e4n tarkoituksen ja teht\u00e4v\u00e4n. H\u00e4n sai kaiken sen, mit\u00e4 h\u00e4n ei koskaan voinut saavuttaa lain vaatimien tekojen tai edes perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kautta. H\u00e4n sai kaiken t\u00e4ydellisen\u00e4 lahjana.<\/p>\n<p>Mekin olemme saaneet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Vapahtajan. H\u00e4ness\u00e4 meist\u00e4 tulee Jumalan lapsia Paavalin tavoin ja saamme sen mukaisen identiteetin ja tarkoituksen. <em>Jokainen, joka on Kristuksessa, on uusi luomus <\/em>(2 Kor 5:7). Kristuksessa olemme saaneet kaikki Jumalan lahjat t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ikuisuutta varten. Paavali kohtasi Herransa ilmestyksess\u00e4; meille Jumalan armo vuodatetaan meihin Kristuksen kautta, joka ilmestyy Sanassa, kasteessa, ehtoollisessa ja Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Hengellinen kasvu el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten<\/strong><\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4ntymyksen my\u00f6t\u00e4 Paavalista tuli lapsi, joka alkoi kasvaa hengellisess\u00e4 ymm\u00e4rryksess\u00e4 ja taidossa. Juutalaisen mallin mukaan <strong><em>\u201d40-vuotiaana ihminen kasvaa ymm\u00e4rryksess\u00e4\u201d <\/em><\/strong>ja<strong><em> \u201d50-vuotiaana h\u00e4n kypsyy neuvon antajaksi\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Paavalin teht\u00e4v\u00e4 ei alkanut heti k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeen (vuonna 36). H\u00e4n vietti hiljaisuudessa noin kymmenen vuotta (Gal 1:17-18, 2:1). Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n tutki kokemuksiaan Kirjoitusten pohjalta, rukoili, keskusteli ja vakuuttui syv\u00e4sti Jumalan armosta Kristuksessa, jota h\u00e4n julisti t\u00e4ydess\u00e4 uskonvarmuudessa. (1. l\u00e4hetysmatka v. 46)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin suhde lakiin ja nykykirkko<\/strong><\/p>\n<p>Lain sis\u00e4lt\u00f6 ja tarkoitus selkiytyiv\u00e4t. Lain tilalle \u2013 pelastustien\u00e4 \u2013 nousi evankeliumi. Katse k\u00e4\u00e4ntyi omasta itsest\u00e4 Jumalan puoleen. Paavali ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 laki on hyv\u00e4, mutta se ei voi pelastaa. Vain Kristus pelastaa ja vanhurskauttaa. Laki paljastaa ihmisen syntisyyden ja torjuu ihmisen ep\u00e4toivoiset yritykset pelastaa itsens\u00e4. Laki kasvattaa totuuden tuntemiseen ja ohjaa Kristuksen luokse.<\/p>\n<p>Kristuksessa laki on t\u00e4ytetty, mutta ei poistettu. Paavali kirjoittaa: <em>\u201dKristus on n\u00e4et lain <u>loppu<\/u>, vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle\u201d <\/em>(Room 10:4). Onko Kristus todella lain loppu? Pelastustien\u00e4 kyll\u00e4, mutta sana voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 oikeammin merkityksess\u00e4 \u201dp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u201d tai \u201d<u>t\u00e4yttymys<\/u>\u201d (kr. telos): Kristus on lain p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, sen t\u00e4yttymys!<\/p>\n<p>Jeesus sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n ei tullut kumoamaan lakia vaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen \u2013 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja kuolemallaan. Ristill\u00e4 h\u00e4n huusi: <em>\u201dSe on t\u00e4ytetty!\u201d<\/em>. Kristus t\u00e4ytti lain vaatimukset ja kantoi sen vaatiman synnin tuomion. Kristuksessa laki on t\u00e4ytetty meid\u00e4nkin hyv\u00e4ksi. Laki on t\u00e4ytetty ja Kristus jatkaa sen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 meiss\u00e4. Laki osoittaa, mik\u00e4 on oikein ja v\u00e4\u00e4rin, vaikka se ei en\u00e4\u00e4 tuomitse kadotukseen.<\/p>\n<p>Kun Paavalin aikana kiivailtiin lain noudattamisesta mahdollisimman tarkasti, nykykirkossa keskustellaan, tarvitaanko lakia en\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Heiluri on heilahtanut lakihenkisyydest\u00e4 laittomuuteen. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 laki on vanhanaikaista ja vain oman aikansa k\u00e4sityksi\u00e4. Nyt me olemme vapaita m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n lain ja rakkauden sis\u00e4ll\u00f6n oman aikamme hengen mukaisesti. Samat opettajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t usein my\u00f6s, ett\u00e4 evankeliumikaan ei ole en\u00e4\u00e4 sidottu Raamatun Kristukseen: kaikki pelastuvat riippumatta heid\u00e4n suhteestaan Jumalaan ja Sanaan.<\/p>\n<p>Kuitenkin kirkon uskon ja el\u00e4m\u00e4n tulee yh\u00e4 perustua Raamattuun. N\u00e4in edellytt\u00e4v\u00e4t Kirkkolain 1-2 \u00a7 ja Kirkkoj\u00e4rjestyksen 1 \u00a7. T\u00e4h\u00e4n ovat kirkon papit sitoutuneet pappislupauksessa (KJ 5:6 \u00a7). Niiden mukaan kristillist\u00e4 kirkkoa sitoo Raamatun opetus evankeliumista ja laista. Kirkolla ei ole vapautta tulkita Raamattua miten tahtoo. Luterilaiset tunnustuskirjat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t oikean raamatuntulkinnan. Esimerkiksi Tunnustuskirjojen Yksimielisyyden ohje \/ tiivistelm\u00e4 sanoo:<\/p>\n<ul>\n<li>\u201dMe uskomme, opetamme ja tunnustamme, ett\u00e4 laki on varsinaisesti se jumalallinen oppi, joka opettaa, mik\u00e4 on oikein eli mik\u00e4 on Jumalalle mieluista; se nuhtelee kaikesta, mik\u00e4 on synti\u00e4 ja Jumalan tahdon vastaista.\u201d, s. 439<\/li>\n<li>\u201dLaki on annettu ihmisille kolmesta syyst\u00e4: 1) se pit\u00e4\u00e4 hillitt\u00f6mi\u00e4 ja tottelemattomia ulkonaisesti kurissa, 2) se opettaa ihmiset tuntemaan heid\u00e4n syntins\u00e4, 3) se on uudestisyntyneille varmana ohjeena, jonka mukaan heid\u00e4n tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja<br \/>\nsuunnata koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4\u201d<\/li>\n<li>\u201dEdell\u00e4 sanotun perusteella me hylk\u00e4\u00e4mme vahingollisena, kristillisen siveellisyyden ja oikean jumalisuuden vastaisena sellaisen harhaopin, jonka mukaan lakia ei edell\u00e4 selostetulla tavalla pit\u00e4isi saarnata kristityille\u201d, s. 440\u2212441<\/li>\n<\/ul>\n<p>Raamattu on <em>Kristuksen kirkon<\/em> perustuslaki. Kuitenkin vaikka luterilaisella kirkollamme on yksi Raamattu, sill\u00e4 monia tulkintoja siit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on vallitseva tosiasia, mutta silti se on ristiriidassa kirkkomme perustuslain, Raamatun kanssa. V\u00e4\u00e4r\u00e4t tulkinnat, jotka kyseenalaistavat Raamatun, Kristuksen, lain, moraalin, rakkauden ja pyhyyden, ovat merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kirkko ei ole en\u00e4\u00e4 Kristuksen kirkko \u2013 vaan jopa kansan eksytt\u00e4j\u00e4. Kirkon monista tulkinnoista huolimatta, meid\u00e4n tulee kunnioittaa Raamattua, evankeliumia ja lakia. Silloin saamme armon olla osallisia Kristuksen kirkosta ja iankaikkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4in me varjellumme <em>lakihenkisyydelt\u00e4<\/em> (lain ylikorostamiselta), ja <em>laittomuudelta<\/em> (lain mit\u00e4t\u00f6imiselt\u00e4). Lakihenkisyyden ja laittomuuden v\u00e4lill\u00e4 kulkee kolmas tie, el\u00e4m\u00e4ntie, jossa l\u00f6yd\u00e4mme Kristukseen, armoon perustuvan suhteen lakiin. Laki on voimassa el\u00e4m\u00e4nlakina, mutta Kristuksen t\u00e4hden se ei en\u00e4\u00e4 tuomitse meit\u00e4 vaan ajaa Kristuksen armosyliin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin suhde evankeliumiin<\/strong><\/p>\n<p>Lain ymm\u00e4rt\u00e4misen ohella Paavali l\u00f6ysi aidon evankeliumin, jota jo Vanha testamentti ennakoi ja julisti monin tavoin. T\u00e4st\u00e4 luvatusta evankeliumista, joka t\u00e4yttyi Kristuksessa, Paavali opetti: <em>\u201dSill\u00e4 kaikki ovat synti\u00e4 tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat lahjaksi vanhurskauden h\u00e4nen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa\u201d<\/em> (Room 3:23-24).<\/p>\n<p>Kristuksen ristill\u00e4 tapahtui ihmeellinen, autuas vaihtokauppa, jossa Kristus otti syntimme ja antoi meille h\u00e4nen vanhurskautensa armoksi ja el\u00e4m\u00e4ksi. Kristukseen turvautuva on armahdettu, pelastettu, vanhurskautettu, lunastettu, pyhitetty ja Jumalan lapseksi otettu. Kristuksessa alkaa uusi yl\u00f6snousemusel\u00e4m\u00e4, joka alkaa maitten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4yttyy taivaissa. T\u00e4m\u00e4 on evankeliumi.<\/p>\n<p>Paavalin avaink\u00e4sitteeksi nousi ilmaisu \u201dKristuksessa\u201d, jota h\u00e4n k\u00e4ytti yh\u00e4 uudestaan. Uskovina meid\u00e4t on upotettu Kristukseen. Kun Jumala katselee sinua, h\u00e4n n\u00e4kee sinut Kristuksessa, sovitettuna, puhtaana ja t\u00e4ydellisen\u00e4, omana rakkaana lapsenaan. Toki Jumala n\u00e4kee my\u00f6s meid\u00e4n syntisen lihamme ja kamppailumme sen kanssa \u2013 kuten Paavali el\u00e4v\u00e4sti kuvasi: <em>\u201dSis\u00e4isen ihmisen puolesta hyv\u00e4ksyn iloiten Jumalan lain, mutta j\u00e4seniss\u00e4ni n\u00e4en toisen lain sotimassa mieleni lakia vastaan ja pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 minua vangittuna synnin lakiin, joka on j\u00e4seniss\u00e4ni. Min\u00e4 kurja ihminen! Kuka vapauttaa minut t\u00e4st\u00e4 kuoleman ruumiista?\u201d<\/em> (Room 7:22-24).<\/p>\n<p>Paavali l\u00f6ysi sis\u00e4isen vapauden ja rauhan hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 totuuden itsest\u00e4\u00e4n ja Jumalan ehdottomasta armosta ja rakkaudesta Kristuksessa: <em>\u201dKiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meid\u00e4n Herramme, kautta! Niin min\u00e4 siis <u>t\u00e4llaisena<\/u> palvelen mielell\u00e4 Jumalan lakia mutta lihalla synnin lakia. Nyt ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa\u201d<\/em> (Room 7:25 \u2013 8:1).<\/p>\n<p>Syntisen\u00e4, mutta armahdettuna. T\u00e4ss\u00e4 on avain meillekin levolliseen ja vakaaseen uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n: syntisen\u00e4, mutta Kristuksessa armahdettuna. T\u00e4llaisina Jumalan lapsina Pyh\u00e4 Henki kasvattaa ja ohjaa meit\u00e4 Sanansa kautta, armon varassa kohti kirkkauden maata ja kotia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin suhde moraaliin ja kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n<p>Paavali toimi pakanoiden apostolina roomalaisten hallitsemassa ja kreikkalaisen kulttuurin innoittamassa maailmassa. Moraalittomuus oli tavallista arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, jonka keskell\u00e4 ihmiset ja uudet kristityt eliv\u00e4t. He olivat kasvaneet siin\u00e4 ja sen vaikutus oli jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ja voimakasta. Moraalittomuuden huipentumana pidettiin Kreikassa sijainnutta Korinttia. Kun haluttiin kuvata hyvin paheellista el\u00e4m\u00e4ntapaa, sanottiin: <em>el\u00e4\u00e4 kuin Korintissa<\/em>. T\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Korintin seurakuntakin kamppaili vakavien moraalisten ongelmien kanssa.<\/p>\n<p>Seurakunnassa vaikutti v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys armosta, jonka mukaan kaikki olisi luvallista. Todellinen armo johtaa synnintuntoon, anteeksiantamukseen ja Jumalan tahdon kunnioittamiseen: <em>\u201dEttek\u00f6 tied\u00e4, etteiv\u00e4t v\u00e4\u00e4r\u00e4t peri Jumalan valtakuntaa? \u00c4lk\u00e4\u00e4 eksyk\u00f6. Eiv\u00e4t haureelliset eiv\u00e4tk\u00e4 ep\u00e4jumalanpalvelijat, eiv\u00e4t avionrikkojat, irstailijat eiv\u00e4tk\u00e4 homoseksuaalisuuden harjoittajat\u201d <\/em>jne (1 Kor 6:9-10). Luettelo jatkuu pitk\u00e4sti ja me kaikki joudumme ahtaalle. Viel\u00e4 Paavali lis\u00e4\u00e4: <em>\u201dEttek\u00f6 te tied\u00e4, ett\u00e4 te olette Jumalan temppeli ja ett\u00e4 Jumalan Henki asuu teiss\u00e4?\u201d <\/em>(1 Kor 3:16)<\/p>\n<p>Mekin el\u00e4mme ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jonka media, tavat ja arvot kehottavat yksil\u00f6lliseen, nautinto- ja kokemuskeskeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuluttamiseen. Ihmiset ovat vieraantumassa kristillisest\u00e4 uskosta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jopa kirkossa. Olemme kuin Korintissa ja siksi meid\u00e4n on syyt\u00e4 kuunnella Paavalia, joka neuvoo Pyh\u00e4n Hengen ohjaamana. Paavali torjuu ajan hengen ja median tarjoamat mallit ja kehottaa pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jonka voima kumpuaa Sanasta ja Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. Paavali kehottaa moraaliseen puhtauteen ja julistaa evankeliumia, Jumalan armoa Kristuksessa mahdollisuutena uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kristuksessa kaikki on sovitettu ja tie el\u00e4m\u00e4\u00e4n on auki.<\/p>\n<p>Kristillinen el\u00e4m\u00e4, pyhitys perustuu yksinomaan armoon. Paavalin kirjeiden alkuosa on usein sen selostamista, mit\u00e4 Kristus on tehnyt ja mik\u00e4 on sen vaikutus pelastukseemme. Kirjeiden j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 puoliskossa Paavali kertoo, kuinka meid\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Kristuksen lahjoittaman pelastuksen varassa \u2013 armosta ja uskosta iloiten, siin\u00e4 lev\u00e4ten ja kristillist\u00e4 rakkautta harjoittaen.<\/p>\n<p>Paavali haastaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n syv\u00e4sti Kristuksessa \u2013 ei puolinaisesti, laiskasti ja pense\u00e4sti. Meid\u00e4n aikamme suuria vaaroja ovat liian ylellinen el\u00e4m\u00e4 ja v\u00e4\u00e4ristynyt ns. \u201dhyv\u00e4n mielen\u201d evankeliumi, joka kehottaa tekem\u00e4\u00e4n kaikkea, mik\u00e4 tuntuu, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja maistuu hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin suhde l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n ja palveluun<\/strong><\/p>\n<p>Paavali oli varsinainen superapostoli, tosin Jumalan armosta. H\u00e4n teki pitki\u00e4 l\u00e4hetysmatkoja, perusti kristillisi\u00e4 seurakuntia ja kirjoitti Pyh\u00e4n Hengen johtamana monia Uuden testamentin kirjeit\u00e4. H\u00e4n kertoi, kuinka Kristuksen rakkaus sis\u00e4isesti pakotti h\u00e4nt\u00e4 julistamaan ja palvelemaan \u2013 jopa uhrautuen. Rakkaus ei j\u00e4tt\u00e4nyt kylm\u00e4ksi eik\u00e4 toimettomaksi.<\/p>\n<p>Paavalin l\u00e4hetysmatkat:<\/p>\n<ul>\n<li>I matka, 46-48 jKr.<\/li>\n<li>II matka, 49-52 jKr.<\/li>\n<li>III matka, 53-57 jKr.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paavali opettaa kirjeiss\u00e4\u00e4n hyvin paljon kristillisen el\u00e4m\u00e4n, palvelun ja evankeliumin julistamisen t\u00e4rkeydest\u00e4. Oikea usko synnytt\u00e4\u00e4 oikeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kristityn etuoikeus on palvella Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4. Paavali ei opettanut sellaista, mit\u00e4 ei olisi itse tehnyt. H\u00e4n oli kaikessa esimerkkin\u00e4. Paavali oli hyvin antautunut kutsumukselleen. Osittain se oli ajan tapa el\u00e4\u00e4 uskonnollisuutta todeksi, mutta osittain Paavali kantoi syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n raskaita muistoja kristittyjen vainosta ja tappamisesta. Vaikka h\u00e4n oli saanut armon, h\u00e4n halusi hyvitt\u00e4\u00e4 pahuutensa. Useimmista meist\u00e4 ei ole samaan ehdottomuuteen kuin mit\u00e4 Paavali osoitti. Silti Paavali on meille hyv\u00e4 esikuva.<\/p>\n<p>Paavali opettaa, ett\u00e4 jokaisella uskovalla on oma paikkansa, teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja lahjansa seurakunnassa. Jokaista tarvitaan. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja Jumalasta. Saamme ottaa vastaan rakkautta ja antaa sit\u00e4. Seurakunta on uskovien hengellinen koti, jossa saamme lev\u00e4t\u00e4 ja vahvistua. Seurakuntana saamme yhteisesti kohdata oman el\u00e4m\u00e4mme ja yhteis\u00f6mme haasteet, l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana, kotisuomessa ja l\u00e4hetyskentill\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin el\u00e4m\u00e4nkaaren viimeiset vuodet \u2013 <em>\u201d60-vuotiaana alkaa vanheneminen\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Paavaliin sopi hyvin juutalaisen miehen kehityskaari: 20-vuotiaana h\u00e4n oli valmis sotaan, 30-vuotiaana mies oli v\u00e4kevimm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, 40-vuotiaana h\u00e4n kasvoi ymm\u00e4rryksess\u00e4, 50-vuotiaana h\u00e4n kypsyi neuvon antajaksi ja 60-vuotiaana alkoi vanhentuminen.<\/p>\n<p>Paavalin el\u00e4m\u00e4 ei ollut helppoa vaan kovaa uurastusta, pitki\u00e4 matkoja ja ainaista huolta ihmisist\u00e4, seurakunnista ja evankeliumin etenemisest\u00e4. H\u00e4n kohtasi ankaraa vainoa ja joutui lopulta vangituksi ja mestatuksi. Paavali sai el\u00e4\u00e4 todeksi Kristuksen sanat: <em>\u201dmaailmassa teill\u00e4 on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielell\u00e4, sill\u00e4 min\u00e4 olen voittanut maailman\u201d<\/em>.<\/p>\n<p>Paavali vangittiin Israelissa, josta h\u00e4net kuljetettiin Rooman kaupunkiin, koska h\u00e4n oli vedonnut keisariin Rooman kansalaisen valtaoikeuksien nojalla. Viimeiset vuotensa h\u00e4n eli vangittuna Roomassa. Nekin olivat t\u00e4ynn\u00e4 tarkoitusta ja toimintaa. Vaikka Paavali oli ulkonaisesti vanki, h\u00e4n oli sis\u00e4isesti vapaa. H\u00e4nen vartijansa sen sijaan olivat ulkonaisesti vapaita, mutta sis\u00e4isesti vankeja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Filippil\u00e4iskirjeen 1 luvun tunnelmia Paavalin vankeudesta:<\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Veljet, tahdon teid\u00e4n tiet\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 se, mit\u00e4 minulle on tapahtunut, onkin ollut eduksi evankeliumille. Koko henkivartiostolle ja kaikille muillekin on k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 olen vangittuna Kristuksen t\u00e4hden.\u00a0 Useimmat t\u00e4k\u00e4l\u00e4iset veljet ovat Herraan luottaen saaneet minun kahleistani lis\u00e4\u00e4 rohkeutta ja julistavat Herran sanaa entist\u00e4 pelottomammin.<\/em><\/p>\n<p><em>Tied\u00e4n, ett\u00e4 teid\u00e4n rukoustenne t\u00e4hden ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla t\u00e4m\u00e4 kaikki k\u00e4\u00e4ntyy parhaakseni.\u00a0 Odotan ja toivon hartaasti, ett\u00e4 en joudu mill\u00e4\u00e4n tavoin h\u00e4pe\u00e4\u00e4n \u2013 vaan voin nyt niin kuin aina ennenkin olla rohkea ja tuottaa kunniaa Kristukselle, j\u00e4\u00e4np\u00e4 sitten eloon tai kuolen. <\/em><\/p>\n<p><em>Minulle el\u00e4m\u00e4 on Kristus ja kuolema on voitto. Mutta jos j\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n, siit\u00e4 hy\u00f6tyy teht\u00e4v\u00e4ni. En tied\u00e4, kumman valitsisin, olen kahden vaiheilla. Haluaisin l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 Kristuksen luo, sill\u00e4 se olisi kaikkein parasta.<\/em> (Mahdollisesti Paavali vapautui muutamaksi vuodeksi, mutta vangittiin uudelleen)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>2 Timoteuskirjeest\u00e4 saamme lukea Paavalin j\u00e4\u00e4hyv\u00e4issanat<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Ne oli osoitettu Timoteukselle, kun h\u00e4n katseli Rooman vankilan kaltereiden l\u00e4pi kohti kirkkauden kotia. 2 Tim 4:1-8 julistaa meille: <em>Kest\u00e4k\u00e4\u00e4 loppuun saakka!<\/em><\/p>\n<p><em>Min\u00e4 vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen nimess\u00e4, h\u00e4nen, joka on tuomitseva el\u00e4v\u00e4t ja kuolleet, ja h\u00e4nen ilmestymisens\u00e4 ja h\u00e4nen valtakuntansa kautta: julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina k\u00e4rsiv\u00e4llisesti opettaen. <\/em><\/p>\n<p><em>Tulee n\u00e4et aika, jolloin ihmiset eiv\u00e4t sied\u00e4 kuulla tervett\u00e4 oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sit\u00e4 mit\u00e4 kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kuuntelemaan taruja. 5 Mutta pysy sin\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 kaikissa tilanteissa, kest\u00e4 vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi teht\u00e4v\u00e4t.<\/em><\/p>\n<p><em>Minut itseni uhrataan jo pian, l\u00e4ht\u00f6ni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyv\u00e4n kilpailun, olen juossut perille ja s\u00e4ilytt\u00e4nyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat h\u00e4nen ilmestymist\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n<p>Paavali mestattiin miekalla Roomassa keisari Neron toimesta 60-luvulla, joko vuosien 62-65 tai 68 jKr. paikkeilla samoihin aikoihin kuin Pietari naulittiin ristille samaisessa kaupungissa. J\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n meid\u00e4n kaikkien syd\u00e4miin ja mieliin kaikumaan erityisesti Paavalin sanat <em>\u201duskon s\u00e4ilytt\u00e4nyt\u201d<\/em> ja h\u00e4nen rakas mottonsa, jonka Paavali eli ja koki todeksi:<\/p>\n<p><em>\u201dMin\u00e4 en h\u00e4pe\u00e4 evankeliumia, sill\u00e4 se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle uskovalle, juutalaiselle ensin, sitten my\u00f6s kreikkalaiselle. Siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: uskosta vanhurskas saa el\u00e4\u00e4\u201d<\/em>. Aamen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>PAAVALI \u2013 fariseuksesta apostoliksi, osa II &nbsp; Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa tutustuimme Paavaliin ennen k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4\u00e4n h\u00e4nen ollessaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen fariseus ja seurakunnan vainoaja, Saul. T\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa n\u00e4emme Paavalin, joka k\u00e4\u00e4ntyy, saa armon ja kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4ksi apostoliksi. &nbsp; II\u00a0 APOSTOLI PAAVALI \u00a0 Paavalin ja farisealaisten vihan syyt kristittyj\u00e4 kohtaan J\u00e4imme edellisess\u00e4 opetuksessa t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen: \u201dSaulus puhkui yh\u00e4 uhkaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1575","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1575","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1575"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1575\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}