{"id":1564,"date":"2015-10-13T17:35:32","date_gmt":"2015-10-13T17:35:32","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1564"},"modified":"2015-10-13T17:35:32","modified_gmt":"2015-10-13T17:35:32","slug":"apostolien-teot-pahkinankuoressa-osa-ii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1564","title":{"rendered":"Apostolien teot p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa, osa II"},"content":{"rendered":"<p><strong>APOSTOLIEN TEOT P\u00c4HKIN\u00c4NKUORESSA, osa II<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Edellisess\u00e4 opetuksessa perehdyimme Apostolien tekojen taustaan, tarkoitukseen, rakenteeseen ja keskeisiin teemoihin. Lis\u00e4ksi k\u00e4vimme l\u00e4pi kirjan ensimm\u00e4isi\u00e4 tapahtumia (1-7 luvut). T\u00e4ss\u00e4 opetuksessa jatkamme Apostolien tekojen tiivist\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4 lukujen mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 (8-28 luvut).<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>(IV APOSTOLIEN TEKOJEN OPETUKSIA JA KOKEMUKSIA jatkuu)<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Saul \u2013 seurakunnan vainoaja (8:1-3)<\/strong><\/p>\n<p>Kirjanoppinut, \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen fariseus nimelt\u00e4 Saul tavoitteli t\u00e4ydellisyytt\u00e4 ilman Jumalan armoa ja rakkautta. Sen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n ajautui syv\u00e4\u00e4n ihmisvihaan \u2013 itse\u00e4\u00e4n ja toisia kohtaan. Viha tarvitsi sopivan kohteen ja kristityt olivat t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen paras valinta, sill\u00e4 heh\u00e4n julistivat ihmisen kelpaamattomuutta mutta samalla Jumalan t\u00e4ydellist\u00e4 armoa ja rakkautta Kristuksessa. Saul oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksien ihminen: h\u00e4n oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puolustaja ja kiivailija \u2013 my\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 tuli ehdoton apostoli. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n oli Jumalan armon ja rakkauden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Viha ja ihmisten tappaminen on yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ihmiskeskeisen uskonnollisuuden tunnusmerkkej\u00e4 ja vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineit\u00e4. Sen sijaan Kristus kielsi miekkal\u00e4hetyksen ja antoi ihmisille vapauden valita. Evankeliumin ty\u00f6t\u00e4 ei koskaan tehd\u00e4 v\u00e4kivalloin. Ristiretkien pakkok\u00e4\u00e4nnytykset eiv\u00e4t olleet Jumalasta. Jumala kyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oikeutta ja vanhurskautta maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 yll\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s voimakeinoin, mutta se ei ole seurakunnan teht\u00e4v\u00e4 vaan esivallan.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Samarialaiset ottavat vastaan evankeliumin &gt; uusi murrosvaihe (8:4-40)<\/strong><\/p>\n<p>Kun Jumala valitsi Israelin omaisuuskansakseen, se ei tarkoittanut, ett\u00e4 H\u00e4n olisi sulkenut muut kansat pois pelastuksen piirist\u00e4. P\u00e4invastoin. Israelin kansan tuli olla pappiskansa, joka opettaisi muita kansoja Jumalan tuntemiseen. T\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n Israel hylk\u00e4si. Sen sijaan se omaksui k\u00e4sityksen, ett\u00e4 vain juutalaiset pelastuvat ja muut ovat ulkopuolisia.<\/p>\n<p>My\u00f6s Jeesuksen opetuslapset kantoivat t\u00e4t\u00e4 isiens\u00e4 perinn\u00e4isk\u00e4sityst\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n. Messias olisi vain juutalaisille. Vain juutalaisille rakennettaisiin loistokas valtakunta. <em>Herra, t\u00e4ll\u00e4k\u00f6 ajalla sin\u00e4 rakennat valtakuntasi Israelille?<\/em> Aikansa lapsina opetuslasten oli vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 pelastus kuului tasapuolisesti kaikille ja ett\u00e4 kaikki saisivat oikeuden Jumalan lapseuteen, Pyh\u00e4n Hengen lahjaan ja siunauksiin.<\/p>\n<p>Koska Israel k\u00e4pertyi itseens\u00e4, Jumala asetti kristillisen seurakunnan pappiskansakseen. Opetuslapset saivat l\u00e4hetysk\u00e4skyn \u2013 k\u00e4skyn menn\u00e4 kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia kaikille luoduille. Pelastus kuuluu jokaiselle, alkaen Jerusalemista aina maan \u00e4\u00e4riin saakka!<\/p>\n<p>Samarialaiset olivat sekakansaa. Heid\u00e4t oli tuotu siirtolaisina muualta, mutta osittain he tunsivat ja noudattivat juutalaisuutta. He hyv\u00e4ksyiv\u00e4t Mooseksen lain, mutta eiv\u00e4t muita Kirjoituksia. Heill\u00e4 oli juutalaisia ja pakanallisia tapoja. Siksi tosi juutalainen halveksi heit\u00e4 eik\u00e4 edes kulkenut heid\u00e4n alueellaan, ettei h\u00e4n \u201dsaastuisi\u201d. Mutta nyt evankeliumi tuli samarialaisille, jotka runsain joukoin ottivat sen vastaan. Jeesuskin kohtasi samarialaisen naisen kaivolla ja opetti kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n<p>Jumalalle koko maailman evankeliointi oli selv\u00e4 asia, mutta opetuslapset tarvitsivat aikaa ja todisteita kypsy\u00e4kseen itsekeskeisyydest\u00e4 avaraan rakkauteen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Saulista apostoli Paavali \/ k\u00e4\u00e4ntymys Damaskon tiell\u00e4, v. 36 jKr. (9:1-30)<\/strong><\/p>\n<p>Saulin k\u00e4\u00e4ntymys antaa meille paljon toivoa ja rohkeutta niiden kohdalle, jotka kaikkein eniten vastustavat, vihaavat ja vainoavat kristillisyytt\u00e4. Aito k\u00e4\u00e4ntymys on aina Jumalan teko \u2013 h\u00e4n antaa synnintunnon, armon ja uskon, jopa vainoajalle. &#8211; &#8211; &#8211;\u00a0Saulille yl\u00f6snousseen, kirkastuneen Jeesuksen kohtaaminen oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kriisi. Kaikki se, mihin h\u00e4n oli omavoimaisesti uskonut ja pyrkinyt, oli v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja itsepetosta, kapinaa Jumalaa vastaan. Saul koki \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen shokin; h\u00e4n oli kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sokeana, sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja juomatta.<\/p>\n<p>Kuitenkin Jumalan armo on niin mittaamatonta, ett\u00e4 se kattaa jopa murhaajan ja vainoajan synnit. T\u00e4ss\u00e4 armosyliss\u00e4 Saul saattoi kohdata totuuden omasta itsest\u00e4\u00e4n ja Jumalasta. T\u00e4ss\u00e4 armosyliss\u00e4 Saul sai uuden identiteetin ja teht\u00e4v\u00e4n. Kuningas Saulin nimenkantajasta tuli <em>Paavali<\/em> (pikkuinen), pakanoiden apostoli.<\/p>\n<p>Saulin omavoimainen el\u00e4m\u00e4 johti t\u00e4ydelliseen ep\u00e4onnistumiseen. Jumalan armosta h\u00e4n ymm\u00e4rsi kelvottomuutensa. H\u00e4nt\u00e4 painoi syv\u00e4sti se vaino, mit\u00e4 h\u00e4n harjoitti Jumalan kansaa ja Kristusta vastaan. Mutta juuri sellaisena h\u00e4n oli sopiva yhteen suurimpaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, jonka Jumala on ihmiselle antanut. Vain ihminen, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kelvottomuutensa, saattaa turvautua Jumalaan. Vain n\u00e4in Jumalan armo ja voima voivat tulla suureksi \u2013 ei Paavalin vaan Kristuksen kunniaksi.<\/p>\n<p>Kaikkiaan Paavalin kasvuprosessi apostoliksi kesti runsaat kymmenen vuotta. Vasta silloin h\u00e4n l\u00e4hti ensimm\u00e4iselle l\u00e4hetysmatkalleen.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Pietari ja roomalainen Kornelius &gt; murros syvenee (10:1 \u2013 11:18)<\/strong><\/p>\n<p>Kun evankeliumi saavutti puolijuutalaiset samarialaiset, seurakunnan suuri johtaja Pietari sai omakohtaisesti kokea ja n\u00e4hd\u00e4, kuinka Jumala antoi armonsa my\u00f6s pakanoille. T\u00e4m\u00e4n kokemuksen kautta Pietari arvovallallaan vakuutti my\u00f6s toiset \u2013 ei t\u00e4ysin, mutta kuitenkin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 seurakunta valmistautui koko maailman evankeliointiin. Juutalaisuuden kapea-alaisuus sai kirvota ja rakkaus kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan sai hiljalleen tulla tilalle.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Jerusalemin seurakunnan johtajan Jaakobin (Jeesuksen veljen) surmaaminen (12 luku)<\/strong><\/p>\n<p>Vainot nousivat aalloittain ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa sit\u00e4 harjoitti kuningas Agrippa I, joka oli Herodes Suuren pojanpoika. H\u00e4n oli vallassa vuosina 41-44 jKr. roomalaisten vasallikuninkaana. H\u00e4nen poikansa oli Agrippa II, jonka edess\u00e4 Paavali piti puolustuspuheen (Apt 26 luku).<\/p>\n<p>Agrippa I kannatti farisealaisuutta, vaikka olikin kasvanut ja el\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n Roomassa. Saadakseen juutalaisten suosion h\u00e4n tappoi Jaakobin ja vangitsi Pietarin. Agrippa alkoi my\u00f6hemmin vaatia itselleen jumalallista kunnioitusta, mihin Jumala vastasi antamalla h\u00e4nen kuolla matoihin, jotka olivat ja ovat nyky\u00e4\u00e4nkin hyvin yleisi\u00e4 ep\u00e4puhtaissa olosuhteissa (12:20-25).<\/p>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 vainoista huolimatta \u201dJumalan Sana menestyi ja levisi\u201d (12:24).<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Paavalin ensimm\u00e4inen l\u00e4hetysmatka, v. 46-48 jKr. (13-14 luvut)<\/strong><\/p>\n<p>Paavali teki ainakin kolme pitk\u00e4\u00e4 l\u00e4hetysmatkaa. Tuon ajan olosuhteissa ne olivat todella vaativia, rasittavia ja vaarallisia. Niit\u00e4 Paavali kuvaa kirjeiss\u00e4\u00e4n mm. seuraavasti:<\/p>\n<p><em>Olen saanut raataa kovemmin kuin he, olen ollut enemm\u00e4n vankeudessa, minua on ruoskittu ylen m\u00e4\u00e4rin, monesti olen ollut kuolemanvaarassa. Olen juutalaisilta viisi kertaa saanut &#8220;yht\u00e4 vaille nelj\u00e4kymment\u00e4&#8221; ruoskaniskua, kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen joutunut haaksirikkoon, olen ajelehtinut meress\u00e4 vuorokauden. Olen yhten\u00e4\u00e4n ollut matkoilla, olen ollut vaarassa hukkua jokiin ja joutua rosvojen k\u00e4siin, vaarassa niin maanmiesteni kuin vierasheimoisten joukossa, vaarassa kaupungissa ja autiomaassa, vaarassa merell\u00e4, vaarassa valeveljien parissa. Olen raatanut ja n\u00e4hnyt vaivaa, valvonut paljon, k\u00e4rsinyt n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja janoa, paastonnut usein, palellut v\u00e4hiss\u00e4 vaatteissa. Kaikkien n\u00e4iden hankaluuksien lis\u00e4ksi minua joka p\u00e4iv\u00e4 painaa huoli kaikista seurakunnista. Jos joku on heikko, niin min\u00e4kin olen heikko. Jos joku lankeaa, se polttaa minua. Jos on pakko kerskailla, kerskun heikkoudestani. <\/em>(2 Kor 11:23-30)<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Apostolien teot antaa monia t\u00e4rkeit\u00e4 ohjeita l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 varten:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Pyh\u00e4 Henki ja seurakunta yhdess\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t<\/li>\n<li>paasto ja rukous ja k\u00e4tten p\u00e4\u00e4lle panon kautta siunaaminen kuuluvat asiaan<\/li>\n<li>teht\u00e4v\u00e4 toteutetaan tiimiss\u00e4 tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pareittain<\/li>\n<li>Pyh\u00e4n Hengen johdatuksessa kulkeminen<\/li>\n<li>keskittyminen asutuskeskuksiin ja suurimpiin kaupunkeihin<\/li>\n<li>selke\u00e4, her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 julistus<\/li>\n<li>aloittaminen tutuista (t\u00e4ss\u00e4: juutalaisista, joilla oli alustava k\u00e4sitys Jumalasta ja h\u00e4nen tahdostaan)<\/li>\n<li>kuulijoiden taustan ja ymm\u00e4rryksen huomioiminen (esim. pakanoille ei julisteta Israelin historiaa vaan lain ydinkohtia synnintunnon her\u00e4tt\u00e4miseksi ja yksinkertaista evankeliumia)<\/li>\n<li>uskoon tulleitten opettaminen ja kasvusta huolehtiminen<\/li>\n<li>seurakunnan perustaminen paikkakunnalle, usein ns. kotiseurakunta<\/li>\n<li>seurakunnista ja uskovista huolehtiminen mm. kirjeiden v\u00e4lityksell\u00e4 ja k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 uudelleen, jos mahdollista<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ensimm\u00e4isell\u00e4 l\u00e4hetysmatkalla mukana olivat Barnabas ja Johannes Markus. Matka keskittyi V\u00e4h\u00e4-Aasian etel\u00e4- ja it\u00e4osiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jerusalemin kokous, v. 49 jKr. (15 luku)<\/strong><\/p>\n<p>Maailmanlaaja l\u00e4hetys oli vaikea asia perijuutalaisille nielt\u00e4v\u00e4ksi. Nyt oli kulunut l\u00e4hes 20 vuotta Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksesta. Pietari oli vakuuttanut Jumalan rakkaudesta pakanoitakin kohtaan. Paavali oli tehnyt ensimm\u00e4isen l\u00e4hetysmatkansa, jonka tiimoilta Jerusalemiin oli kantautunut juoruja ns. judaisteilta (lakia korostavilta juutalaisilta), ett\u00e4 Paavali halventaa Jumalan lakia.<\/p>\n<p>Maailmanlaaja l\u00e4hetysty\u00f6 oli periaatteessa hyv\u00e4ksytty, mutta sen tarkempi sis\u00e4lt\u00f6 oli viel\u00e4 avoin. Suuri kysymys oli siit\u00e4, pitik\u00f6 pakanoiden tulla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ensin juutalaisiksi, jotta heist\u00e4 voisi tulla my\u00f6s kristittyj\u00e4. Pitik\u00f6 heid\u00e4n opetella juutalaiset lait ja tavat?<\/p>\n<p>Keskustelu oli kiivasta, mutta lopulta Pyh\u00e4 Henki johdatti Jerusalemin seurakunnan johdon yksimielisyyteen. Pakanoista ei tehd\u00e4 juutalaisia eik\u00e4 heid\u00e4n tarvitse noudattaa nimenomaan juutalaisuuteen kuuluvia tapoja ja perinteit\u00e4. Sen sijaan heid\u00e4n tuli noudattaa Jumalan antamia moraalilakeja evankeliumin, armon varassa. Uuden testamentin kirjeet eiv\u00e4t kumoa Vanhan testamentin moraalilakia kuten 10 k\u00e4sky\u00e4 vaan vahvistaa ne. Paavali ei ollut Jumalan lakia vastaan.<\/p>\n<p>Sen sijaan Paavali ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 vanhan liiton aikaiset rituaali- ja ulkonaiset puhtauss\u00e4\u00e4d\u00f6kset olivat esikuvaa Kristuksesta. Kun t\u00e4yttymys oli koittanut, ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut el\u00e4\u00e4 esikuvallisissa varjoissa. Siksi meit\u00e4 pakanakristittyj\u00e4 ei ymp\u00e4rileikata kuten juutalaiskristityille yh\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Kaste korvasi ymp\u00e4rileikkauksen pakanakansojen kohdalla. Juutalaiset kristityt sen sijaan sek\u00e4 ymp\u00e4rileikattiin ett\u00e4 kastettiin. Nyky\u00e4\u00e4n heit\u00e4 kutsutaan \u201dmessiaanisiksi juutalaisiksi\u201d.<\/p>\n<p>Pakanoiden tuli el\u00e4\u00e4 evankeliumin varassa ja noudattaa Jumalan laista nousevia moraaliohjeita. V\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 juutalaisuudessa laki yh\u00e4 ymm\u00e4rrettiin ainoana pelastustien\u00e4, vaikka lain yksi teht\u00e4v\u00e4 oli osoittaa, ett\u00e4 ihmisen tie Jumalan luo ei voi kulkea lain kautta, koska jokainen ihminen rikkoo lain. Laki oli hyv\u00e4, mutta ei pelastaja, koska jokainen on syntinen. Sen sijaan Kristus on pelastaja ja h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain puolestamme ja sen my\u00f6t\u00e4 jatkuvasti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lakia meiss\u00e4.<\/p>\n<p>Seurakunnissa, joissa oli sek\u00e4 juutalais- ett\u00e4 pakanataustaisia, tuli kunnioittaa molempia. Siksi niiss\u00e4 kiellettiin veren, vertatihkuvan lihan ja ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen. Sin\u00e4ns\u00e4 rukous ja kiitos kyll\u00e4 pyhittiv\u00e4t ruuan, mutta kyseess\u00e4 oli niin syv\u00e4 juutalainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 pakanoita kehotettiin kunnioittamaan t\u00e4t\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 keskin\u00e4isen rakkauden ja yhteyden nimiss\u00e4. Sen sijaan kreikkalaiselle Korinttin seurakunnalle Paavali antoi toisenlaisia ohjeita: ep\u00e4jumalille uhrattua lihaa ei tarvinnut pel\u00e4t\u00e4, koska oli hyvin vaikeaa tai mahdotonta saada torilta muunlaista lihaa. Jumalan siunaus pyhitti t\u00e4llaisenkin ruuan.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Paavalin toinen l\u00e4hetysmatka, v. 49-52 jKr. (15:39 \u2013 18:22)<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4lle matkalle Paavali l\u00e4hti Silaksen kanssa. He kulkivat V\u00e4h\u00e4-Aasian l\u00e4pi ja saapuivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Euroopan puolelle Makedoniaan ja Kreikkaan. Tuolloin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukaskin liittyi mukaan.<\/p>\n<p>Evankeliumi oli tullut jo aikaisemmin Eurooppaan, mm. Roomaan pyhiinvaeltajien ja siirtolaisten my\u00f6t\u00e4. Helluntaina Jerusalemissa oli Roomasta tulleita juutalaisia. Heid\u00e4n mukanaan evankeliumi tuli Roomaan, jonne syntyi kristillinen seurakunta. T\u00e4m\u00e4n seurakunnan Paavali halusi tavata ja kirjoitti sille t\u00e4rke\u00e4n opillisen kirjeen eli \u201dRoomalaiskirjeen\u201d. Lopulta Paavali saapui sinne vankina, koska oli Rooman kansalaisuutensa nojalla vedonnut keisariin.<\/p>\n<p>Toisella l\u00e4hetysmatkallaan Paavali kirjoitti seurakuntakirjeet Tessalonikiaan ja juuri Roomaan. Tuolloin h\u00e4n oli Korinttissa, jossa viipyi 1,5 vuoden ajan. Ateenassa Paavali piti kuuluisan puheensa Areiopagilla, jossa \u201dvapaat miehet\u201d keskustelivat kaikesta maan ja taivaan v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00e4kin matkalla Paavali koki paljon vainoa, mutta selvisi niist\u00e4 kaikista hengiss\u00e4. Silti h\u00e4neen j\u00e4i monia pysyvi\u00e4 arpia, Kristuksen haavoja. Paavalin arvet olivat todellisia kun taas toisinaan seurakuntien keskell\u00e4 liikkuu ihmisi\u00e4, jotka kertovat olleensa vainottuja ja vakavasti kidutettuja mutta sitten Kristuksen parantamia niin, ettei heid\u00e4n kehossaan ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4lki\u00e4\u2026<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Paavalin kolmas l\u00e4hetysmatka, v. 53-57 jKr. (18:23 \u2013 21:16)<\/strong><\/p>\n<p>Paavali oli l\u00e4hetysn\u00e4yn valtaama niin, ett\u00e4 varsin pian h\u00e4n l\u00e4hti kolmannelle matkalle, joka noudatteli p\u00e4\u00e4osin toisen matkan reitti\u00e4. Paavalin matkakumppaneina olivat Timoteus ja Erastus, sek\u00e4 loppumatkasta Luukas. Rooman keisariksi oli juuri noussut keisari Nero, Claudiuksen tilalle.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 matkallaan Paavali keskittyi suurkaupunki Efesoon, jossa h\u00e4n viipyi 3 vuotta. Sielt\u00e4 h\u00e4n kirjoitti Ensimm\u00e4isen Korinttilaiskirjeen. Toisen kirjeen ja Galatalaiskirjeen h\u00e4n kirjoitti Makedoniasta. Efesoon Paavali perusti &#8220;raamattukoulun\u201d (Tyrannoksen koulun). Sielt\u00e4 evankeliumi levisi monille alueille Paavalin opettamien uskovien v\u00e4lityksell\u00e4. N\u00e4in ty\u00f6 moninkertaistui. Paavali toimi ytimess\u00e4 ja moninkertaisti ty\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n<p>Efesossa oli suuri ja kuuluisa Artemiin temppeli, joka oli yksi maailman seitsem\u00e4st\u00e4 ihmeest\u00e4. Se toi runsaita tuloja kaupungin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isille. Paavalin julistus ja ep\u00e4jumalien torjunta muodostui heille taloudelliseksi uhaksi, mik\u00e4 sai heid\u00e4t nostattamaan kansanliikkeen Paavalia vastaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Matkatessaan kohti Jerusalemia Paavali kohtasi Efeson seurakunnan vanhimmat, joille h\u00e4n piti koskettavan j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheen:<\/p>\n<p><em>&#8220;Te tied\u00e4tte, mill\u00e4 tavoin min\u00e4 kaiken aikaa, siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen jona t\u00e4nne Aasiaan tulin, olen<br \/>\ntoiminut teid\u00e4n keskuudessanne. Olen palvellut Herraa n\u00f6yrin mielin, kyyneleet silmiss\u00e4, kaikissa koettelemuksissa, joita juutalaiset juonillaan ovat minulle aiheuttaneet. En ole vaiennut mist\u00e4\u00e4n sellaisesta, mik\u00e4 on teille hy\u00f6dyksi, vaan olen julistanut sanaa ja opettanut teit\u00e4 sek\u00e4 julkisesti ett\u00e4 kodeissanne. Sek\u00e4 juutalaisia ett\u00e4 kreikkalaisia olen todistuksellani taivuttanut k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jumalan puoleen ja uskomaan meid\u00e4n Herraamme Jeesukseen.<\/em><\/p>\n<p><em>&#8220;Nyt on Pyh\u00e4 Henki sitonut minut ja vie minua Jerusalemiin, enk\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 siell\u00e4 on osakseni tuleva. T\u00e4m\u00e4n vain tied\u00e4n: joka kaupungissa Pyh\u00e4 Henki vakuuttaa, ett\u00e4 minua odottavat kahleet ja ahdinko. Eloon j\u00e4\u00e4miseni ei minulle kuitenkaan merkitse mit\u00e4\u00e4n sen rinnalla, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sen matkani p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja saatan loppuun Herralta Jeesukselta saamani palveluteht\u00e4v\u00e4n: julistaa evankeliumia Jumalan armosta.<\/em><\/p>\n<p><em>&#8220;Nyt tied\u00e4n, ett\u00e4 te ette en\u00e4\u00e4 n\u00e4e minua, ei kukaan teist\u00e4, joiden keskuudessa olen el\u00e4nyt ja julistanut Jumalan valtakuntaa. Siksi min\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vakuutan teille, ett\u00e4 jos joku teist\u00e4 joutuu kadotukseen, syy ei ole minun: min\u00e4 olen avoimesti julistanut teille kaiken, mit\u00e4 Jumalan pelastussuunnitelmaan kuuluu.<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dPit\u00e4k\u00e4\u00e4 huoli itsest\u00e4nne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyh\u00e4 Henki on teid\u00e4t pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verell\u00e4\u00e4n on itselleen lunastanut. Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6ni j\u00e4lkeen teid\u00e4n joukkoonne tulee julmia susia, jotka eiv\u00e4t laumaa s\u00e4\u00e4st\u00e4. Teid\u00e4n omasta joukostanne nousee miehi\u00e4, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vet\u00e4\u00e4kseen opetuslapset mukaansa. <\/em><\/p>\n<p><em>Olkaa siis valveilla ja muistakaa, ett\u00e4 min\u00e4 kolmen vuoden ajan olen lakkaamatta, y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kyynelsilmin opastanut itse kutakin teist\u00e4.<\/em><\/p>\n<p><em>&#8220;J\u00e4t\u00e4n nyt teid\u00e4t Jumalan ja h\u00e4nen armonsa sanan haltuun, sen sanan, jossa on voima rakentaa teit\u00e4 ja antaa perint\u00f6osa kaikkien pyhitettyjen joukossa. Hopeaa tai kultaa tai vaatteita en ole kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n halunnut. Te tied\u00e4tte itse, ett\u00e4 min\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sill\u00e4ni olen hankkinut itselleni ja tovereilleni sen, mit\u00e4 olemme tarvinneet. Kaikin tavoin olen teille osoittanut, ett\u00e4 n\u00e4in, ty\u00f6t\u00e4 tehden, tulee huolehtia v\u00e4h\u00e4osaisista muistaen Herran Jeesuksen omat sanat: &#8216;Autuaampi on antaa kuin ottaa.'&#8221;<\/em><\/p>\n<p><em>N\u00e4in puhuttuaan Paavali polvistui ja rukoili yhdess\u00e4 toisten kanssa. Kaikki itkiv\u00e4t ja syleiliv\u00e4t ja suutelivat h\u00e4nt\u00e4. Kaikkein suurinta tuskaa he tunsivat siit\u00e4, etteiv\u00e4t he, niin kuin Paavali oli sanonut, en\u00e4\u00e4 n\u00e4kisi h\u00e4nt\u00e4. He saattoivat sitten h\u00e4net laivaan. <\/em>(20:17-38)<\/p>\n<p>Palatessaan Jerusalemiin Paavali tiesi, ett\u00e4 edess\u00e4 olisi vankeus ja kuolema. Pyh\u00e4 Henki kertoi t\u00e4m\u00e4n h\u00e4nelle ja muillekin. Monet varoittivat h\u00e4nt\u00e4 tulevasta. Emme tied\u00e4, antoiko Jumala Paavalille mahdollisuuden valita vai oliko se ennakkotieto, ett\u00e4 juuri n\u00e4in pitikin tapahtua. Tulevan k\u00e4rsimyksen syyn\u00e4 ei ole Paavalin v\u00e4\u00e4r\u00e4 toiminta vaan sielunvihollisen vaino ja Jumalan sallimus \u2013 juuri samoin kuin Jeesuksen ristinkuoleman kohdalla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin vangitseminen Jerusalemissa, v. 57 jKr. (21:15 \u2013 23:22)<\/strong><\/p>\n<p>Saavuttuaan Jerusalemiin h\u00e4n kohtasi monia h\u00e4nen vihaajiaan. Paavali yritti lepytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 noudattamalla juutalaisia perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kompromissi ei tehonnut vaan h\u00e4net haluttiin tappaa. Kuitenkin roomalaiset sotilaat ottivat h\u00e4net vangiksi ja suojiinsa. Koska Paavali oli Rooman kansalainen, h\u00e4nt\u00e4 ei saanut kohdella laittomasti. Rooman kansalaisuuden Paavali oli saanut perint\u00f6n\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 mittavan kaupallisen toiminnan my\u00f6t\u00e4. Rooman kansalaisella oli oikeus tasapuoliseen oikeudenk\u00e4yntiin. H\u00e4nt\u00e4 ei saanut ristiinnaulita mutta mestaus miekalla oli kansalaisen arvolle sopiva tapa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavali Kesareassa maaherra Feeliksin ja kuningas Agrippa II:n edess\u00e4 (23:23 \u2013 26:32)<\/strong><\/p>\n<p>Evankeliumi ei useinkaan kulje kultavankkureissa vaan ryysyiss\u00e4, kahleissa ja h\u00e4pe\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 Paavali sai vankina julistaa evankeliumia ja antaa omakohtaisen todistuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja k\u00e4\u00e4ntymiskokemuksestaan. Evankeliumi kuuluu kaikille \u2013 ylh\u00e4isille ja alhaisille. Jumala rakastaa jokaista ja haluaa, ett\u00e4 jokainen ihminen pelastuisi. Jumala haluaa ja tekee k\u00e4\u00e4ntymisen mahdolliseksi, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 valinnan ihmiselle. Siksi Paavali todisti my\u00f6s aikansa rikkaille ja mahtaville. Heid\u00e4n oli kuitenkin vaikeampi k\u00e4\u00e4nty\u00e4, koska omaisuus ja valta oli heid\u00e4n turvansa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin myrskyis\u00e4 matka Roomaan (27:1 \u2013 28:15)<\/strong><\/p>\n<p>Paavali oli aikaisemmin saattanut ajatella, ett\u00e4 h\u00e4n saapuu vapaana ja menestyneen\u00e4 evankeliumin julistajana ja apostolina Roomaan. Nyt h\u00e4n oli vanki, joka viel\u00e4p\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 hukkua V\u00e4limeren aaltoihin kovassa myrskyss\u00e4. Oliko myrsky Jumalan vai vihollisen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4, sit\u00e4 emme tied\u00e4. Kenties se oli vain normaali luonnontapahtuma, jonka Jumala k\u00e4\u00e4nsi haaksirikkoisten iankaikkiseksi parhaaksi. Paavali pelastui ja h\u00e4nen rohkaisevan esimerkin kautta moni muukin. T\u00e4m\u00e4 merimatkakuvaus lienee tarkin tuolta ajalta per\u00e4isin oleva kuvaus merenkulusta ja sen vaaroista. Luukas oli t\u00e4ll\u00e4 matkalla mukana.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavali Roomassa (28:16-31)<\/strong><\/p>\n<p>Rooman valtakunta oli tuon ajan maailman supervalta ja Rooman kaupunki oli sen keskus. Roomassa oli entuudestaan monia juutalaisia ja kristillinen seurakunta. Tosin keisari Claudius oli vuonna 49 jKr. karkottanut juutalaiset pois Roomasta er\u00e4\u00e4n \u201dKrestuksen\u201d aiheuttaman kiistelyn ja levottomuuden t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 viitannee Kristukseen ja evankeliumin tuomaan skismaan juutalaisten ja k\u00e4\u00e4ntyneiden juutalaiskristittyjen v\u00e4lill\u00e4. Sittemmin juutalaiset j\u00e4lleen palasivat Roomaan. Keisarina oli Nero vuosina 54-68 jKr. Nero oli suhteellisen rauhallinen viel\u00e4 50-luvulla; vasta 60-luvulla h\u00e4nen mielipuolisuutensa puhkesi niin, ett\u00e4 h\u00e4n poltti merkitt\u00e4v\u00e4n osan Rooman kaupungista ja syytti siit\u00e4 kristittyj\u00e4.<\/p>\n<p>Roomassa Paavali oli tutkintavankeudessa \u2013 ei vankiluolassa vaan tavallisessa vuokra-asunnossa vartijan kera. T\u00e4ss\u00e4 asunnossa Paavali kohtasi monia juutalaisia ja ei-juutalaisia kertoen heille evankeliumin ja opettaen Jumalan Sanaa.<\/p>\n<p>Rooman vankeusaikana Paavali kirjoittaa monia kirjeit\u00e4 seurakunnille ja yksityisille henkil\u00f6ille:<\/p>\n<ul>\n<li>Kirjeet efesolaisille, filippil\u00e4isille ja kolossalaisille<\/li>\n<li>Kirjeet Filemonille, Timoteukselle ja Titukselle<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paavalille vankeus ei ollut ongelma vaan mahdollisuus toteuttaa Jumalan tahtoa. Oletko sin\u00e4 \u201dvangittuna\u201d el\u00e4m\u00e4si vaikeisiinkin olosuhteisiin? Jos se on Jumalan tahto, olet t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tavalla toteuttamassa Jumalan tahtoa. Kun ihminen saa toteuttaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n Jumalan tahtoa, silloin h\u00e4n on parhaalla paikalla. Silloin el\u00e4m\u00e4 voi olla hyvin merkityksellist\u00e4.<\/p>\n<p>Paavali oli ulkonaisesti vanki, mutta sis\u00e4isesti vapaa. Moni ihminen on ulkonaisesti vapaa, mutta sis\u00e4isesti synnin, kuoleman, perkeleenkin ja tyhjyyden vanki. Vangitulle juuri evankeliumi on tie todelliseen vapauteen, ensin sis\u00e4isesti, sitten my\u00f6s ulkonaisesti, ikuisesti ja t\u00e4ydellisesti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Paavalin my\u00f6hemm\u00e4t vaiheet ja kuolema<\/strong><\/p>\n<p>On ep\u00e4varmaa, p\u00e4\u00e4sik\u00f6 Paavali viel\u00e4 vapaaksi 2-4 vuoden ajaksi. K\u00e4vik\u00f6 h\u00e4n tuona aikana Espanjassa, mist\u00e4 h\u00e4n haaveili? Jos k\u00e4vi, h\u00e4net vangittiin uudelleen Roomassa.<\/p>\n<p>Keisari Nero mestautti Paavalin miekalla (Rooman kansalaiselle suodun helpotuksen mukaisesti) Roomassa kenties vuosien 63-64 v\u00e4lisen\u00e4 aikana tai sitten viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 68 jKr. Kuolemansa hetkell\u00e4 Paavalista tuli t\u00e4ydellisen vapaa. H\u00e4n oli juoksunsa juossut, uskon s\u00e4ilytt\u00e4nyt \u2013 kuten Paavali itse asian ilmaisi (2 Tim 4:6-8).<\/p>\n<p>Uskon s\u00e4ilytt\u00e4minen on meid\u00e4nkin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme. Usko merkitsee luottamusta Jumalaan ja h\u00e4nen varaansa heitt\u00e4ytymist\u00e4 Kristuksessa Jeesuksessa. Uskossa emme nojaa itseemme vaan yksin Jumalaan. Kuoleman edess\u00e4 ihmiselt\u00e4 riisutaan viimeinenkin ripaus omavoimaisuutta. Silloin kaikki ovat voimat kirpoavat. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain Jumalan ihmeellinen armo ja rakkaus. Meit\u00e4 kannattelevat iankaikkiset k\u00e4sivarret!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>V APOSTOLIEN TEKOJEN P\u00c4\u00c4T\u00d6S<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Apostolien teot loppuvat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti, ik\u00e4\u00e4n kuin kesken (28:28-31):<\/p>\n<p><em>Tiet\u00e4k\u00e4\u00e4 siis: Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt pelastussanomansa pakanakansoille, ja ne my\u00f6s kuulevat sit\u00e4! T\u00e4ydet kaksi vuotta Paavali sitten asui omassa vuokra-asunnossaan ja otti vastaan kaikki, jotka tulivat h\u00e4nen luokseen. H\u00e4n julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti, kuka Herra Jeesus Kristus on, avoimesti ja kenenk\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/em><\/p>\n<p>Apostolien teot jatkuivat Paavalin kohdalla h\u00e4nen mestaamiseen ja apostoli Pietarin kohdalla vuoteen 68 saakka, jolloin h\u00e4net ristiinnaulittiin Roomassa. Ne jatkuivat apostoli Johanneksen kohdalla 90-luvulle saakka Patmos-saarelle, jossa h\u00e4n sai Ilmestyskirjan sanoman.<\/p>\n<p>Koska lopulta kyse ei ole vain apostolien teoista vaan itse Herran Jeesuksen Kristuksen teoista, joita h\u00e4n tekee Pyh\u00e4n Hengen kautta seurakunnan v\u00e4lityksell\u00e4, n\u00e4m\u00e4 teot jatkuvat yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.\u00a0Jokainen meist\u00e4 kirjoittaa t\u00e4h\u00e4n kirjaan oman jatko-osansa silt\u00e4 osin kuin saamme el\u00e4\u00e4 Kristuksen todistajina Pyh\u00e4n Hengen voimassa. Apostolien tekojen ydinsanoma koskettaa meit\u00e4kin: <em>Mutta te saatte voiman, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan \u00e4\u00e4riin saakka.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Vaikka me emme l\u00e4htisi liikkeelle Jerusalemista, voimme silti soveltaa Jeesuksen lupausta ja ohjetta. L\u00e4hdemme liikkeelle siit\u00e4, mik\u00e4 on meille tuttua ja l\u00e4heisint\u00e4. Sitten laajennamme toimintapiiri\u00e4mme yh\u00e4 kauemmas vaikkapa seuraavaan tapaan:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Jerusalem<\/em> on kotisi ja perheesi<\/li>\n<li><em>Juudea<\/em> on l\u00e4hisukusi ja parhaimmat yst\u00e4v\u00e4si<\/li>\n<li><em>Samaria<\/em> on puolitutut ihmiset<\/li>\n<li><em>maan \u00e4\u00e4riin saakka<\/em> kattaa kaikki ihmiset, joita kohtaat el\u00e4m\u00e4si matkan varrella<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ja kun meid\u00e4n ajallinen matkamme ja teht\u00e4v\u00e4mme p\u00e4\u00e4ttyy, saamme siirt\u00e4\u00e4 evankeliumin viestikapulan seuraaville.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>APOSTOLIEN TEOT P\u00c4HKIN\u00c4NKUORESSA, osa II &nbsp; Edellisess\u00e4 opetuksessa perehdyimme Apostolien tekojen taustaan, tarkoitukseen, rakenteeseen ja keskeisiin teemoihin. Lis\u00e4ksi k\u00e4vimme l\u00e4pi kirjan ensimm\u00e4isi\u00e4 tapahtumia (1-7 luvut). T\u00e4ss\u00e4 opetuksessa jatkamme Apostolien tekojen tiivist\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4 lukujen mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 (8-28 luvut). \u00a0 (IV APOSTOLIEN TEKOJEN OPETUKSIA JA KOKEMUKSIA jatkuu) \u00a0 Saul \u2013 seurakunnan vainoaja (8:1-3) Kirjanoppinut, \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen fariseus nimelt\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1564","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1564"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1564\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}