{"id":1558,"date":"2015-10-13T17:28:45","date_gmt":"2015-10-13T17:28:45","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1558"},"modified":"2015-10-13T17:28:45","modified_gmt":"2015-10-13T17:28:45","slug":"apostolien-teot-pahkinankuoressa-osa-i","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1558","title":{"rendered":"Apostolien teot p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa, osa I"},"content":{"rendered":"<p><strong>APOSTOLIEN TEOT P\u00c4HKIN\u00c4NKUORESSA, osa I<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>I\u00a0 APOSTOLIEN TEKOJEN P\u00c4\u00c4TARKOITUS<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Apostolien tekojen ydinajatus on jakeessa 1:8. Vapahtajamme Jeesus Kristus sanoo: <em>Mutta te saatte voiman, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan \u00e4\u00e4riin saakka.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 sana on tarpeellinen t\u00e4smennys Jeesuksen hetke\u00e4 aikaisemmin antamalle l\u00e4hetysk\u00e4skylle, sill\u00e4 se kertoo, miten tuo suuri, inhimillisesti mahdoton teht\u00e4v\u00e4 voidaan toteuttaa.<\/p>\n<p>Apostolien tekojen tarkoituksena on kertoa<\/p>\n<ul>\n<li>Pyh\u00e4n Hengen vuodattamisesta, lahjasta, voimasta ja itse Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4<\/li>\n<li>Evankeliumin voittokulusta vaikeuksienkin l\u00e4pi Roomaan ja aina maan \u00e4\u00e4riin saakka<\/li>\n<li>kristillisen kirkon ja paikallisseurakuntien syntymisest\u00e4<\/li>\n<li>t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taustatietoa Uuden testamentin kirjeille<\/li>\n<li>Paavalin l\u00e4hetystoiminnan vilpitt\u00f6myydest\u00e4 Rooman keisarin ja kaikkien ihmisten edess\u00e4 (Apostolien teot on oikeudellinen puolustuskirjoitus)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Apostolien tekojen kirjoittajana on l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukas, joka painottaa tarkkoja historiallisia tietoja. Alun perin Luukkaan suurteos oli yksi kokonaisuus, joka jaettiin kahteen osaan: 1) Luukkaan evankeliumiin ja 2) Apostolien tekoihin.<\/p>\n<p>Apostolien teot on Uuden testamentin historiallinen selk\u00e4ranka ja liitoskohta evankeliumikirjojen tapahtumien ja seurakuntakirjeiden v\u00e4lill\u00e4. Toki kirjeiss\u00e4kin on monia historiallisia yksityiskohtia ja t\u00e4ydennyst\u00e4 kristillisyyden ensimm\u00e4isten vuosikymmenten historiallisiin tapahtumiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>II APOSTOLIEN TEKOJEN P\u00c4\u00c4JAOTTELU<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Apostolien tekojen kerronnan eteneminen noudattaa juuri Apt 1:8 ydinajatusta: alkaen Jerusalemista aina maan \u00e4\u00e4riin saakka. Kerronta on jaettavissa kolmeen p\u00e4\u00e4osaan:<\/p>\n<ul>\n<li>Seurakunnan syntyminen Jerusalemissa (1-7 luvut) &amp; Pietari ja muut apostolit<\/li>\n<li>Evankeliumin levi\u00e4minen Juudeaan ja osittain pakanalliseen Samariaan<br \/>\n=&gt; murrosvaihe juutalaisuudesta pakanoille (8-12 luvut) &amp; Pietari<\/li>\n<li>Evankeliumin levi\u00e4minen ja seurakuntien syntyminen pakanakansojen keskuudessa (13-28 luvut) &amp; Paavali<\/li>\n<\/ul>\n<p>On huomattava, ett\u00e4 Apostolien tekojen t\u00e4ht\u00e4yspiste oli tuon ajan suurvallan syd\u00e4n eli Rooman kaupunki. Kun syd\u00e4n valloitetaan, muu sujuu helpommin. Samalla on todettava, ett\u00e4 Apostolien tekojen kerronta j\u00e4\u00e4 tarkoituksellisesti kesken. Jeesuksen antaman l\u00e4hetysk\u00e4skyn t\u00e4ytt\u00e4minen Pyh\u00e4n Hengen voimassa jatkuu l\u00e4pi vuosisatojen jokaiseen maailmaan kolkkaan, yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n, t\u00e4nne Suomeenkin! Sin\u00e4kin Kristuksen omana, Pyh\u00e4n Hengen voimassa olet osa t\u00e4t\u00e4 historiaa ja jatkumoa. Sin\u00e4kin voit lis\u00e4t\u00e4 oman nimesi ja kirjoittaa oman osuutesi Apostolien tekoihin. Apostoli merkitsee l\u00e4hetetty\u00e4. Kristus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinut todistajakseen.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>III APOSTOLIEN TEKOJEN HUIPPUKOHTIA<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Apostolien tekoja lukiessa on hyv\u00e4 huomata seuraavat huippukohdat:<\/p>\n<ol>\n<li>Jeesuksen lupaus Pyh\u00e4n Hengen voimasta<\/li>\n<li>Jeesuksen taivaaseen astuminen<\/li>\n<li>Pyh\u00e4n Hengen vuodattaminen ja helluntain tapahtumat Jerusalemissa<\/li>\n<li>Jerusalemin seurakunnan kasvu<\/li>\n<li>Stefanoksen surmaaminen (ensimm\u00e4inen kristitty marttyyri)<\/li>\n<li>ensimm\u00e4isten pakanoiden k\u00e4\u00e4ntyminen<\/li>\n<li>suurten vainojen alkaminen ja sen vaikutus evankeliumin levi\u00e4miseen<\/li>\n<li>Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys vainoajasta apostoliksi<\/li>\n<li>Paavalin 1. l\u00e4hetysmatka<\/li>\n<li>Jerusalemin kokous, jossa p\u00e4\u00e4tettiin juutalaisten tapojen ja evankeliumin soveltamisesta pakanoiden kohdalla<\/li>\n<li>Paavalin 2. ja 3. l\u00e4hetysmatka<\/li>\n<li>Paavalin vankeus etenkin Roomassa<\/li>\n<li>kerronnan p\u00e4\u00e4ttyminen ik\u00e4\u00e4n kuin kesken &gt; evankeliumin levi\u00e4minen jatkuu yh\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>IV APOSTOLIEN TEKOJEN OPETUKSIA JA KOKEMUKSIA<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Pyh\u00e4 Henki<\/strong><\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Henki oli l\u00e4sn\u00e4 jo Vanhassa testamentissa: luomisessa sek\u00e4 Mooseksen, kansanjohtajien, profeettojen, kuninkaiden ja pappien kohdalla. Pyh\u00e4 Henki tuo Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon kansansa keskelle. Pyh\u00e4 Henki antaa niin vanhassa kuin uudessa liitossa synnintunnon, armon kaipuun ja uskon Jumalaan ja pyhiin Kirjoituksiin. Lis\u00e4ksi Pyh\u00e4 Henki antoi erityisen palveluvoiman erilaisiin johtoteht\u00e4viin. Profeettojen, varsinkin Joelin julistuksessa sama erityinen palveluvoima luvattiin jokaiselle uuden liiton uskovalle.<\/p>\n<p>Jeesus itse oli t\u00e4ynn\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ja siin\u00e4 voimassa h\u00e4n toteutti palveluty\u00f6ns\u00e4, sovitti ristill\u00e4 syntimme ja nousi kuolleista. T\u00e4m\u00e4n kautta Pyh\u00e4n Hengen voitelu tuli helluntaina jokaisen uskovan osaksi. Sana \u201dKristus\u201d (kreikka) ja \u201dMessias\u201d (heprea) merkitsee \u201dPyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4 voideltua\u201d. T\u00e4h\u00e4n perustuu sana \u201dkristitty\u201d eli \u201dKristuksen seuraaja, joka on voideltu Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4\u201d. Aito kristitty on Jeesuksen opetuslapsi, joka Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 toimii Jumalan valtakunnan kuninkaallisena pappina (1 Piet 2:9). Aito kristitty luottaa Jumalan Sanaan, joka on Pyh\u00e4n Hengen synnytt\u00e4m\u00e4, koska tuo samainen Pyh\u00e4 Henki asuu h\u00e4nen sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Nimikristitty ihminen sen sijaan ei tunnusta Kristusta eik\u00e4 Raamattua.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Henki merkitsee Herran Jeesuksen Kristuksen l\u00e4sn\u00e4oloa seurakunnan keskell\u00e4. Jeesuksen maanp\u00e4\u00e4llisen palveluty\u00f6n aikana Pyh\u00e4 Henki oli osittain rajattu Kristuksen fyysiseen ruumiiseen, mutta nyt Kristuksen ruumis on koko maailmanlaaja seurakunta \u2013 ja t\u00e4m\u00e4n seurakuntaruumiin Pyh\u00e4 Henki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olollaan ja lahjoillaan. Siksi Jeesus sanoi, ett\u00e4 teille on hy\u00f6dyksi, ett\u00e4 h\u00e4n menee pois ja Pyh\u00e4 Henki p\u00e4\u00e4see tulemaan kaikkien uskovien osaksi.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Henki on kaikessa evankeliumin ty\u00f6ss\u00e4 (niin julistuksessa kuin palvelussa) innoittaja, johdattaja, varustaja, rohkaisija, lohduttaja, uskon synnytt\u00e4j\u00e4 ja kasvattaja jne. Ilman Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 kukaan ei uskoisi eik\u00e4 palvelisi Jumalaa eik\u00e4 rakentaisi Jumalan valtakuntaa. Toki monet ovat uskonnollisia, mutta t\u00e4ll\u00f6in uskonnollisuus on vain ihmisen itsekkyytt\u00e4 ja kapinaa, jonka kautta ihminen yritt\u00e4\u00e4 kivuta Jumalan rinnalle ja jopa paikalle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jeesuksen taivaaseen astuminen (1:9-14)<\/strong><\/p>\n<p>Apostolien teot kuvaa tarkimmin Jeesuksen taivaaseen astumisen ja liitt\u00e4\u00e4 sen my\u00f6s Jeesuksen paluuseen. Jeesuksen ilmestymiset opetuslapsille ja taivaaseen astuminen ovat inhimillisesti ajatellen Raamatun kummallisimpia ja ehk\u00e4 vaikeimmin uskottavia kohtia. Kuitenkin tarkemmin ajateltuna kyse on \u201dluonnollisesta\u201d v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Raamatun kuvauksen mukaan on oikeastaan nelj\u00e4 eri maailmaa ja todellisuuden muotoa:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Jumala oma olemus<\/em>, joka on luomaton ja ikuinen<\/li>\n<li><em>luotu ikuinen, \u201daineeton\u201d maailma<\/em>, johon kuuluvat enkelit ja ihmisen ikuinen sielu<\/li>\n<li><em>luotu ajallinen, materiaalinen maailma<\/em> (huom: nykytieteen k\u00e4sityksen mukaan maailmankaikkeuden n\u00e4kyv\u00e4 materia on vain 4 % kaikesta \u2013 sen lis\u00e4ksi on \u201dpime\u00e4\u00e4 ainetta\u201d 21 % ja t\u00e4ysin tuntematonta \u201dpime\u00e4\u00e4 energiaa\u201d 75 %)<\/li>\n<li><em>uuteen luomiseen perustuva tuleva, t\u00e4ydellinen maailma<\/em> (ja kadotus)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Materiaaliseen ajalliseen maailmaan sidottu ihminen ei voi itse, omavoimaisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4 muihin todellisuuksiin. Jumala on sitonut meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n aikaan ja materiaan. Toisaalta meiss\u00e4 oleva hengellinen ulottuvuus on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dkanava\u201d, jonka kautta voimme \u201daistia ja kokea\u201d n\u00e4iden toisten ulottuvuuksien persoonia ja voimia kuten Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa ja toisinaan enkeleiden tai pahojen henkien vaikutuksia.<\/p>\n<p>Jeesus oman ristinkuolemansa, yl\u00f6snousemuksensa ja kirkastumisensa kautta palasi takaisin siihen todellisuuteen, josta h\u00e4n oli l\u00e4ht\u00f6isin. Herrana ja Jumalana h\u00e4n voi astua aikaan ja palata takaisin. Enkelit voivat tehd\u00e4 rajatummalla tavalla saman.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on \u201dluonnollista\u201d ett\u00e4 Jeesus \u2013 jumalallisen tarkoitusper\u00e4ns\u00e4 kautta \u2013 astui yl\u00f6snousseena opetuslasten keskelle ja astui lopullisesti taivaaseen. Jumala voi \u201dpuhkaista\u201d ajallisen ja ikuisen v\u00e4lille juuri sellaisia \u201daukkoja\u201d kuin h\u00e4n n\u00e4kee hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Ihmisen puolelta ainoa tie Jumalan yhteyteen ja iankaikkiseen maailmaan on Jeesus \u2013 h\u00e4nen ristinkuolemansa ja yl\u00f6snousemuksensa kautta. Se on ainoa sallittu ja ainoa turvallinen tie. Kaikki muut tiet viev\u00e4t yhteyteen luopuneen henkimaailman kanssa. Sellaista on kaikenlainen spiritismi, meditointi, jooga, energiahoidot, it\u00e4mainen uskonnollisuus, okkultismi jne.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Alkuseurakunta Jerusalemissa (2-7 luvut)<\/strong><\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksen kautta syntyi ensimm\u00e4inen kristillinen seurakunta Jerusalemiin. Helluntai on siis kristillisen seurakunnan (kirkon) syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p>Alkuhuumassa ja erityisess\u00e4 armossa syntyi monella tavalla ihanteellinen uskovien yhteis\u00f6, josta Apt 2:42-47 kertoo meille: <em>Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat eliv\u00e4t keskin\u00e4isess\u00e4 yhteydess\u00e4, mursivat yhdess\u00e4 leip\u00e4\u00e4 ja rukoilivat.\u00a0 Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien k\u00e4tten kautta tapahtui monia ihmeit\u00e4 ja tunnustekoja. Uskovat pysytteliv\u00e4t yhdess\u00e4, ja kaikki oli heille yhteist\u00e4. He myiv\u00e4t talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka p\u00e4iv\u00e4 he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdess\u00e4 mursivat leip\u00e4\u00e4 ja aterioivat riemullisin ja vilpitt\u00f6min mielin. He ylistiv\u00e4t Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 Herra liitti heid\u00e4n joukkoonsa niit\u00e4 jotka pelastuivat.<\/em><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 oli todellisuutta ja antaa meille ihannekuvan ja el\u00e4v\u00e4n seurakunnan mallin. Samalla seurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tulee esille my\u00f6s monia ristiriitoja ja puutteita. Niit\u00e4 kuvaavat my\u00f6s Uuden testamentin seurakuntakirjeet. Samalla tavalla kuin me yksil\u00f6ihmiset el\u00e4mme ihanteen ja raadollisuuden j\u00e4nnitteess\u00e4, saman kokee seurakunta.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 ihanteesta nousee hyvin ajankohtaisia haasteita Suomen kirkolle, seurakunnille ja uskoville:<\/p>\n<ul>\n<li>Pit\u00e4ytyk\u00e4\u00e4 kaikessa apostoliseen opetukseen eli pyhiin Kirjoituksiin, Raamattuun!<\/li>\n<li>Kokoontukaa sek\u00e4 seurakunnan tiloissa ett\u00e4 kodeissa (pienryhmien t\u00e4rkeys)!<\/li>\n<li>Kamppailkaa aikamme yksil\u00f6keskeisyytt\u00e4 ja kulutusihannetta vastaan huomioimalla toiset ja toimimalla yhteis\u00f6llisesti! El\u00e4k\u00e4\u00e4 suhteellisen yksinkertaista el\u00e4m\u00e4\u00e4!<\/li>\n<li>Rukoilkaa ahkerasti, julistakaa evankeliumia ja s\u00e4ilytt\u00e4k\u00e4\u00e4 raamatullinen n\u00e4ky!<\/li>\n<li>Muistakaa, ett\u00e4 jokainen uskova on Kristuksen l\u00e4hettil\u00e4s ja pappi \u2013 ei saa el\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4-keskeisesti!<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ihmeet ja tunnusteot<\/strong><\/p>\n<p>Jeesuksen ristinkuolema, yl\u00f6snousemus ja Pyh\u00e4n Hengen vuodatus merkitsiv\u00e4t erityist\u00e4 murrosaikaa, siirtym\u00e4\u00e4 vanhasta uuteen liittoon sek\u00e4 kristillisen her\u00e4tyksen alkamista. Juuri t\u00e4rkeisiin murrosvaiheisiin kuuluu l\u00e4hes aina poikkeuksellisen voimakkaat ja runsaat tunnusteot ja ihmeet. Kristillisen kirkon historiassa t\u00e4m\u00e4 on koettu usein uusien her\u00e4tysten aikojen puhjetessa.<\/p>\n<p>Samalla on jouduttava tyytym\u00e4\u00e4n ihmeiden ja merkkien osalta hiljaisempiin aikoihin. Niit\u00e4 koettiin vanhassa liitossa ja my\u00f6s kristikunnan historiassa. Voimakas kasvupyr\u00e4hdys vaatii tasaantumisen ja syvenemisen aikoja. Hiljaisuudessa joudutaan j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Sanan lupausten varaan. Aina ei voi el\u00e4\u00e4 hengellisten kokemusten varassa. Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo ei ole kiinni meid\u00e4n tunteista tai tuntemuksista. H\u00e4n on aina kanssamme, kun el\u00e4mme uskossa. H\u00e4n ei siunaa syntej\u00e4mme, mutta niist\u00e4 huolimatta h\u00e4n on kanssamme.<\/p>\n<p>Ihmeisiin ja tunnustekoihin tulee suhtautua my\u00f6nteisesti ja niit\u00e4 n\u00f6yr\u00e4sti rukoillen ja anoen. Niit\u00e4 ei tule ylikorostaa eik\u00e4 niist\u00e4 saa tehd\u00e4 uskomme keskipistett\u00e4. Hetkelliset ajalliset ihmeet eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n verrattuna iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Vaino, pelot ja rohkeus<\/strong><\/p>\n<p>Koska ihmiskunta kokonaisuutena el\u00e4\u00e4 kapinassa Luojaansa vastaan, on luonnollista, ett\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo ja h\u00e4nen edustajansa joutuvat vihan kohteeksi. N\u00e4in on ollut aina: niin Israelin kansan, profeettojen, Jeesuksen, apostolien kuin kristittyjen kohdalla. Toisinaan kristityt saavat paistatella kansan suosiossa, mutta toisinaan yleinen ilmapiiri pimentyy, jolloin vainot alkavat. Kun pimeys saa vallan, se aina hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kaikin mahdollisin tavoin Jumalan kansaa ja Sanaa vastaan. Vainot ovat luonnollinen osa uskovien el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Inhimillisess\u00e4 voimassaan ihminen on heikko ja pelokas. H\u00e4n voi olla my\u00f6s tyhm\u00e4nrohkea ja uhmakas peitt\u00e4\u00e4kseen pelkonsa. Vain Pyh\u00e4 Henki antaa meille terveen rohkeuden. Uskovina el\u00e4mme pelokkaina ja heikkoina, mutta Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 oikealla tavalla rohkeina. Rohkeutta on voittaa oma pelkonsa. Kun pelko valtasi opetuslapset, he rukoilivat Herraa, joka antoi rohkeuden.<\/p>\n<p>Jumalalla on ihmeellinen kyky k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vastoink\u00e4ymisi\u00e4 ja jopa vainoja ihmisten parhaaksi. Kun ihminen jumiutuu paikoilleen, vaino voi laittaa heid\u00e4t liikkeelle ymp\u00e4ri maailmaa (Apt 8:1,4-6). Evankeliumi kuuluu kaikille eik\u00e4 sit\u00e4 saa piilottaa.<\/p>\n<p>Toisinaan vainot ovat olleet niin ankaria, ett\u00e4 kokonaisia seurakuntia ja kirkkokuntia on h\u00e4vinnyt kokonaan. N\u00e4in esim. nykyisen Turkin alueella, jossa sijaitsi merkitt\u00e4vi\u00e4 ensimm\u00e4isen vuosisadan kristillisi\u00e4 seurakuntia, sek\u00e4 monissa islamilaisissa maissa L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja Pohjois-Afrikassa.<\/p>\n<ul>\n<li>Vaino voi olla ulkonaista painostusta, syrjint\u00e4\u00e4, pilkkaa, v\u00e4kivaltaa ja jopa tappamista. Esimerkiksi Rooman keisarit harrastivat t\u00e4t\u00e4 koko sotakoneistonsa voimalla. Tuloksena oli kristinuskon l\u00e4pimurto, joka rakentui marttyyrien verelle. Nuo kristityt ovat tosissaan!<\/li>\n<li>Vaino on usein my\u00f6s sis\u00e4ist\u00e4 eksytyst\u00e4 ja rapauttamista. T\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 vaarallisempi muoto. Seurakunta voidaan tuhota sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin. Suomessa kirkkoa eksytet\u00e4\u00e4n liberaaliteologialla. Valta keskitet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6ille, jotka eiv\u00e4t tunne Kristusta ja Sanaa. Hallinnollisia ja toiminnallisia malleja otetaan suoraan maallisista j\u00e4rjestelmist\u00e4. Taloudellisen laman nimiss\u00e4 toimintaa supistetaan eik\u00e4 sit\u00e4 siirret\u00e4 seurakuntalaisille.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kun Rooman valtakunta ei kyennyt tuhoamaan kristikuntaa ulkonaisen vainon avulla, se julisti kristinuskon ainoaksi sallituksi uskonnoksi, pakkok\u00e4\u00e4nnytti ihmiset miekalla kasteelle ja julisti keisarin Kristuksen sijaiseksi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 300-luvun lopussa. T\u00e4m\u00e4 oli vastoin rakkauden evankeliumin luonnetta ja siten kristinuskolle tuhoisaa. T\u00e4h\u00e4n rakentui my\u00f6s katolisen kirkon paavius. Paavi on Kristuksen sijainen maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja pelastus on vain katolisessa kirkossa, mik\u00e4 on tietysti t\u00e4ysin ep\u00e4raamatullinen v\u00e4ite.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ensimm\u00e4iset diakonit (6:1-7)<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4himm\u00e4isist\u00e4 huolehtiminen on aina ollut Jumalan syd\u00e4mell\u00e4. Se oli jo vanhassa liitossa koko yhteis\u00f6n ja jokaisen yksil\u00f6n velvollisuus. Sama linja jatkuu seurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten perustettiin erityinen diakonin virka, johon yhteisesti valittiin henkil\u00f6it\u00e4, jotka olivat luotettavia ja uskossaan juurtuneita. El\u00e4v\u00e4 kirkko k\u00e4veleekin kahdella jalalla: julistuksella ja palvelulla. Diakonin virka on tarkoitettu tehostamaan palvelua ja l\u00e4himm\u00e4isest\u00e4 huolehtimista. Se ei siirr\u00e4 vastuuta uskovilta ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Vastuu on yhteinen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Stefanos \u2013 ensimm\u00e4inen kristitty marttyyri (6:8 \u2013 7:60)<\/strong><\/p>\n<p>Stefanos oli rohkea kristitty. H\u00e4n sanoi karvaan totuuden juutalaisista, jotka kuvittelivat pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan lain, mutta jotka karkeasti rikkoivat sen. Totuuden hyv\u00e4ksymisen sijasta juutalaiset tappoivat h\u00e4net, joka toi totuuden esille. Stefanos ei toiminut omavoimaisesti. H\u00e4n oli t\u00e4ynn\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, joka paljasti synnin, mutta laittoi Stefanoksen rukoilemaan anteeksiantamusta h\u00e4nen murhaajilleen \u2013 Jeesuksen tavoin.<\/p>\n<p>Kristittyj\u00e4 on surmattu kautta vuosisatojen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon, mutta kaikkein eniten 1900-luvulla. Ilmestyskirja kertoo, ett\u00e4 kaikkein raskain vaino on viel\u00e4 edess\u00e4. Samalla Jumala lupaa erityisen armon ja kirkkauden marttyyreille. Kukaan ei joudu kuolemaan yksin vaan Jumalan kirkkaus lep\u00e4\u00e4 h\u00e4nen yll\u00e4\u00e4n ja h\u00e4n saa ylenpalttisen lohdutuksen taivaassa.<\/p>\n<p><em>Kristitty marttyyri kuolee, koska h\u00e4n rakastaa Jumalaa ja haluaa auttaa ja pelastaa ihmisi\u00e4. H\u00e4n antaa itsens\u00e4 alttiiksi ja uhraa itsens\u00e4 tappamatta ket\u00e4\u00e4n. Monen muun uskonnon marttyyrit kuolevat murhaten ihmisi\u00e4, koska he vihaavat armollista, rakastavaa Jumalaa ja toisin ajattelevia ja uskovia ihmisi\u00e4. Murhanhimoinen uskonto on sielunvihollisen palvelemista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>APOSTOLIEN TEOT P\u00c4HKIN\u00c4NKUORESSA, osa I \u00a0 I\u00a0 APOSTOLIEN TEKOJEN P\u00c4\u00c4TARKOITUS &nbsp; Apostolien tekojen ydinajatus on jakeessa 1:8. Vapahtajamme Jeesus Kristus sanoo: Mutta te saatte voiman, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan \u00e4\u00e4riin saakka.&#8221; T\u00e4m\u00e4 sana on tarpeellinen t\u00e4smennys Jeesuksen hetke\u00e4 aikaisemmin antamalle l\u00e4hetysk\u00e4skylle, sill\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1558","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1558"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1558\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}