{"id":1505,"date":"2015-10-08T08:05:08","date_gmt":"2015-10-08T08:05:08","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1505"},"modified":"2015-10-08T08:05:08","modified_gmt":"2015-10-08T08:05:08","slug":"karsimysviikon-tapahtumat-ii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1505","title":{"rendered":"K\u00e4rsimysviikon tapahtumat II"},"content":{"rendered":"

MARKUKSEN EVANKELIUMI: K\u00e4rsimysviikon tapahtumat II\u00a0 <\/strong>(12 luku)<\/p>\n

Jeesus on saapunut Jerusalemiin yhdess\u00e4 opetuslastensa kanssa. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on t\u00e4yttym\u00e4ss\u00e4: edess\u00e4 ovat risti ja yl\u00f6snousemus. Jumalan armollinen pelastussuunnitelma toteutuu. Jeesus on valmentanut opetuslapsia tulevaan tragediaan mutta my\u00f6s antanut valtavan toivon. Jerusalemissa Jeesus kohtaa Israelin uskonnollisen johdon: ylipapit, kansan vanhimmat, saddukeukset, kirjanoppineet, fariseukset ja lis\u00e4ksi roomalaiset. He haluavat tappaa Jeesuksen, joka uhkaa heid\u00e4n asemaansa ja paljastaa ihmisen syv\u00e4n kapinan Luojaansa vastaan. Saadakseen muodollisen syyn, he yritt\u00e4v\u00e4t saada Jeesuksen ansaan. Jeesus on kuitenkin ylivertainen viisaudessa ja saa vastustajat entist\u00e4 ahtaammalle.<\/p>\n

 <\/p>\n

K\u00c4RSIV\u00c4N PALVELIJAN TUTKINTA Palmusunnuntaista Pitk\u00e4perjantaihin <\/strong>(jatkuu)<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kysymys veron maksamisesta keisarille<\/strong> (12:13-17)<\/p>\n

Jumalan Karitsan tutkinta jatkui nyt fariseusten ja herodilaisten toimesta. Fariseukset tunnemme ja herodilaiset olivat Herodes Suuren ja h\u00e4nen poikiensa kannattajia. Herodilaiset suosivat roomalaista hallintoa ja kreikkalaista sivistyst\u00e4. He olivat \u201dparempaa v\u00e4ke\u00e4\u201d. Heit\u00e4 ei juuri kunnioitettu tavallisen kansan parissa. Aiemmin fariseukset kritisoivat herodilaisia, jotka turmelivat juutalaiset tavat. Nyt heist\u00e4 tuli liittolaisia. Yhteinen vihollinen yhdist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Maailmassa kohtaamme monenlaisia uskontoja, maailmankatsomuksia ja filosofioita. Ne voivat k\u00e4yv\u00e4t toisinaan verist\u00e4kin kamppailua toisiansa vastaan. Niiden takana on itse saatana, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ja ihmisi\u00e4 kylm\u00e4sti omina pelinappuloinaan. Ensin se eksytt\u00e4\u00e4 ihmiset ja sitten se laittaa heid\u00e4t tuhoamaan toisensa. Niinp\u00e4 esimerkiksi Intiassa hindut ja muslimit k\u00e4yv\u00e4t ajoittain kiivaita taisteluja toisiaan vastaan. Sama p\u00e4tee islamin eri suuntausten v\u00e4lill\u00e4. Kun aito kristinusko astelee paikalle, siit\u00e4 tulee nopeasti yhteinen vihollinen numero yksi. Kristittyjen tuhoaminen ei ratkaise ongelmaa. Jos kristinusko saadaan alueellisesti h\u00e4vitetty\u00e4, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain saatanallinen uskonto eri muodoissaan, mik\u00e4 johtaa lopulta tyranniaan, sekasortoon ja yleiseen tuhoon.<\/p>\n

Nyt fariseukset ja herodialaiset tulivat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 Jeesuksen luo. He kysyiv\u00e4t: \u201dOnko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?\u201d. <\/em>– – – Jos Jeesus vastaisi \u201dpit\u00e4\u00e4 maksaa\u201d, fariseukset syytt\u00e4isiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 maanpetturuudesta ja Jumalan vihollisuudesta. Jos Jeesus vastaisi \u201dei pid\u00e4 maksaa\u201d, herodilaiset kiiruhtaisivat roomalaisten pakeille ja syytt\u00e4isiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 (vero)kapinalliseksi, joka yllytt\u00e4\u00e4 kansaa.<\/p>\n

Jeesus ei vastaa kyll\u00e4 tai ei. H\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi denaaria, joka oli roomalainen raha ja jossa oli keisarin kuva. Juutalaisuudessa tulkittiin Jumalan kuvakieltoa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 edes ihmist\u00e4 ei saanut kuvata, koska h\u00e4n oli Jumalan kuva. Fariseukset pitiv\u00e4t n\u00e4in ollen roomalaisen keisarin kuvalla varustettua kolikkoa kaksinkertaina Jumalan k\u00e4skyn rikkomisena: siin\u00e4 oli ihmisen (Jumalan) kuva ja viel\u00e4p\u00e4 pakanakeisarin, joka vaati pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n jumalana.<\/p>\n

Saatuaan denarin Jeesuksen vastaus on kaikkiaan h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4: \u201dAntakaa keisarille, mik\u00e4 keisarin on, ja Jumalalle, mik\u00e4 Jumalan on!\u201d.\u00a0<\/em>Koska rahassa oli keisarin kuva, se oli osoitus siit\u00e4, kenelle raha kuuluisi viime k\u00e4dess\u00e4. Monissa arvokkaissa tavaroissa voi olla merkint\u00e4 omistajasta. Itse verokysymykseen Raamattu ottaa my\u00f6nteisen kannan. Jo vanhassa liitossa oli monia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 yhteiskunnan asioiden hoidosta ja v\u00e4h\u00e4osaisten auttamisesta. Esivalta ja yhteiskuntaj\u00e4rjestys ovat Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4mi\u00e4, hyvi\u00e4 asioita. On oikein kantaa yhteist\u00e4 vastuuta my\u00f6s taloudellisesti. Verolait tulee s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sellaisiksi, ett\u00e4 ne ovat aidosti ihmisten ja el\u00e4m\u00e4n tukemiseksi.<\/p>\n

Jeesuksen vastauksen toinen osa on viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi: Antakaa Jumalalle, mik\u00e4 Jumalan on!<\/em> Samoin kuin rahassa oli keisarin kuva, niin ihmisess\u00e4 on Jumalan kuva. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4kin olet Jumalan kuva! Sen my\u00f6t\u00e4 sin\u00e4 olet hyvin arvokas. Se merkitsee, ett\u00e4 sin\u00e4 et ole olemassa sattumalta vaan Jumalan luomisty\u00f6n\u00e4. Se merkitsee, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4si ja persoonallasi on suuri tarkoitus: sin\u00e4 saat omalta osaltasi heijastaa Jumalaa ja toteuttaa Jumalan hyv\u00e4\u00e4, rakastavaa tahtoa. Se merkitsee, ett\u00e4 sinut on syv\u00e4sti liitetty Jumalaan ja ett\u00e4 kuulut h\u00e4nelle. Jumala on sinut armosta ja rakkaudestaan k\u00e4sin luonut sinut ja painanut sinuun oman kuvansa.<\/p>\n

Jeesus kysyy meilt\u00e4kin: annammeko itsemme h\u00e4nelle, joka omistaa meid\u00e4t ja jonka kuva meiss\u00e4 on? Vain t\u00e4ll\u00e4 tavoin ihmisyytemme voi toteutua mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Jos torjumme Luojamme, Jumalan kuva meiss\u00e4 turmeltuu lopullisesti ja menet\u00e4mme el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kysymys yl\u00f6snousemuksesta<\/strong> (12:18-27)<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Jumalan Karitsan virheett\u00f6myytt\u00e4 tutkivat saddukeukset. He ihailivat kreikkalaista filosofiaa ja kulttuuria, ja olivat kiinnostuneita hyv\u00e4st\u00e4, mukavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Saddukeukset pohtivat Kirjoitusten (Vanhan testamentin) moraaliopetuksia t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen sijaan he torjuivat merkitt\u00e4v\u00e4n osan Kirjoitusten yliluonnollisesta ulottuvuudesta kuten ajatuksen yl\u00f6snousemuksesta ja enkeleist\u00e4. He ovat kuten meid\u00e4n aikamme liberaaliteologit, joiden ajattelu nousee kreikkalaisesta filosofiasta ja humanismista.<\/p>\n

Saddukeukset luulivat olevansa ovelia ja he sepittiv\u00e4t kuvauksen, joka heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n osoitti yl\u00f6snousemuksen mahdottomuuden. Jos nainen on aviossa per\u00e4 j\u00e4lkeen seitsem\u00e4n veljeksen kanssa, niin kenen puoliso h\u00e4n on taivaassa? He olivat kuitenkin pinnallisia.\u00a0Jeesus n\u00e4ki saddukeusten v\u00e4\u00e4r\u00e4n teologian ytimen ja nosti sen esille: \u201dEttek\u00f6 te siit\u00e4 syyst\u00e4 eksy, kun ette tunne Kirjoituksia ettek\u00e4 Jumalan voimaa?\u201d <\/em>(12:24). T\u00e4m\u00e4 oli saddukeusten vakava perusongelma, josta nousi monia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 tulkintoja yksitt\u00e4isiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. Samoin on nykyajan liberaaliteologian laita.<\/p>\n

Jeesus vastaa my\u00f6s kysymykseen yl\u00f6snousemuksesta. Kun ihminen kuolee ja menee taivaaseen, h\u00e4n on kuin enkeli taivaassa. Iankaikkisuudessa ihminen ei en\u00e4\u00e4 el\u00e4 avioliitossa tai ydinperheen\u00e4. Silti ihmisen syvin identiteetti ja persoona pysyv\u00e4t samana. Yl\u00f6snousemuksessa ihminen puetaan sellaiseen kirkkauteen ja t\u00e4ydellisyyteen, jossa h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kaipaa maallista rakkautta, joka on vajavaista. T\u00e4ydellinen rakkaus on jotain valtavan paljon suurempaa. – – –\u00a0Itse sain n\u00e4hd\u00e4 kirkossa Sanan ja rukouksen illassa ilmestyksen, kuin valokuvan taivaasta: siin\u00e4 edesmennyt puolisoni oli puettuna valkoiseen asuun kuin morsian. H\u00e4n oli t\u00e4ysin tunnistettavissa, mutta k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kirkkautta, iloa, el\u00e4m\u00e4\u00e4, onnellisuutta ja puhtautta s\u00e4teilev\u00e4. Se kuvan syvyytt\u00e4 ja kirkkautta ei voi mitenk\u00e4\u00e4n sanoin selitt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 verrata mihink\u00e4\u00e4n maalliseen. Se kuva oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen voimakas, ter\u00e4v\u00e4 ja odottamaton.<\/p>\n

Apostoli Paavali kuvaa t\u00e4t\u00e4 samaa sanoen: T\u00e4m\u00e4 hetken kest\u00e4v\u00e4, kevyt ahdistuksemme tuottaa meille m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, ikuisen kirkkauden meille <\/em>(2 Kor 4:17; Room 8:18).<\/p>\n

Jeesuksen ja saddukeusten v\u00e4linen keskustelu paljastaa ep\u00e4uskoisen ihmisen naiiviuden ja sokeuden. Kun ihminen ep\u00e4uskoisesti haluaa kyseenalaistaa Jumalan ja h\u00e4nen Sanansa ja tekonsa, ihminen pohtii omasta mit\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4\u00e4n k\u00e4sin Jumalan mahdollisia \u201dteknisi\u00e4\u201d ongelmia. Miten Jumala on voinut luoda maailman vain muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4? Miten ihmeess\u00e4 fyysisesti kuollut ihminen voisi el\u00e4\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen ja jopa kokea yl\u00f6snousemuksen? Luomakunnan, el\u00e4m\u00e4n ja sen Luojan ihmeellisyyden edess\u00e4 ihmisen tulisi vain hiljaisesti painaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sanoa: Herra, sin\u00e4 tied\u00e4t kaiken. Sinulle kaikki on mahdollista!<\/em> T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 tiedett\u00e4 ei pit\u00e4isi harjoittaa vaan, ett\u00e4 tutkisimme Jumalan luomisty\u00f6t\u00e4 ja sen lainalaisuuksia kunnioittaen ja ihaillen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kysymys t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4<\/strong> (12:28-34)<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Jeesuksen luo tuli vilpit\u00f6n kyselij\u00e4, joka oli kirjanoppinut ja fariseus. T\u00e4m\u00e4 on kuin raikas tuulahdus v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisten kiusaajien keskell\u00e4. Vilpit\u00f6n kyselij\u00e4 vahvistaa positiivisella tavalla Jeesuksen virheett\u00f6m\u00e4n\u00e4 Jumalan Karitsana. H\u00e4n kysyi:\u00a0\u201dMik\u00e4 k\u00e4sky on kaikkein t\u00e4rkein?\u201d Jeesus vastasi: \u201dT\u00e4rkein on t\u00e4m\u00e4: \u2019Kuule, Israel: Herra meid\u00e4n Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si, koko sielustasi ja mielest\u00e4si ja koko voimallasi.\u2019 Toinen on t\u00e4m\u00e4: \u2019Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si.\u2019 N\u00e4it\u00e4 suurempaa k\u00e4sky\u00e4 ei ole.\u201d <\/em>(12:28-31) \u2013 vrt. 5 Moos 6:4 ja 3 Moos 19:18<\/p>\n

Jumala on rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on rakkaus. Jumala loi ihmisen rakkaudesta k\u00e4sin rakkautta varten. Rakkaus on Jumalan ja ihmisen v\u00e4lisen suhteen t\u00e4yttymys. Sama p\u00e4tee ihmisten v\u00e4lisiin suhteisiin. Rakkauden laki oli ensimm\u00e4isten ihmisten syd\u00e4miss\u00e4 ennen syntiinlankeemusta. Syntiinlankeemuksessa ihminen menetti rakkauden ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 v\u00e4\u00e4ristyi itsekk\u00e4\u00e4ksi.<\/p>\n

Jumalan lain tarkoituksena on opettaa, mit\u00e4 rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013 suhteessa Jumalaan, ihmisiin ja luomakuntaan. Rakkaus on pyhyytt\u00e4, hyv\u00e4n ja oikean noudattamista sek\u00e4 armahtavaisuutta ja uhrautuvuutta. Rakkaudella on pysyv\u00e4 ja luovuttamaton sis\u00e4lt\u00f6. Rakkaus kumpuaa Jumalan olemuksesta. Ihminen haluasi antaa sille toisen sis\u00e4ll\u00f6n, joka istuisi ihmisen itsekk\u00e4\u00e4seen luonteeseen.<\/p>\n

Jeesuksen opetus rakkaudesta on Vanhan testamentin moraalilain ydin ja henki. Jumalan rakastaminen on h\u00e4nen kunnioittamistaan, h\u00e4neen turvautumista, h\u00e4nen tahtonsa kuuntelemista ja seuraamista parhaansa mukaan, h\u00e4nen rukoilemistaan ja h\u00e4nen armonsa pyyt\u00e4mist\u00e4. Kymmenest\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4 kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 liittyv\u00e4t ensisijaisesti Jumala-suhteeseen. Seitsem\u00e4n muuta puhuvat ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista. N\u00e4m\u00e4 ovat samalla kokonaisuus: l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen l\u00e4htee oikeasta suhteesta Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen on my\u00f6s Jumalan rakastamista. Rakkauden kaksoisk\u00e4sky on tiivistelm\u00e4 kaikesta Jumalan tahdosta ja moraalilaista. Sit\u00e4 on kutsuttu my\u00f6s rakkauden kolmoisk\u00e4skyksi: rakasta Jumalaa, l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si ja itse\u00e4si.\u00a0Rakkaus on my\u00f6s Uuden testamentin sis\u00e4lt\u00f6. Kristus on sen t\u00e4yttymys, josta k\u00e4sin voimme entist\u00e4 paremmin el\u00e4\u00e4 rakkaudessa. Rakkaus on Jumalan valtakunnan laki.<\/p>\n

Jeesuksen luokse tullut kirjanoppinut oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt olennaisen ja kuunteli mielell\u00e4\u00e4n Jeesusta. Siksi h\u00e4n oli Jeesuksen sanojen mukaan \u201dl\u00e4hell\u00e4\u201d Jumalan valtakuntaa (12:34). H\u00e4n oli avoin Jumalan l\u00e4heisyydelle ja rakastavalle vaikutukselle.<\/p>\n

Opetuksessa Jeesus vahvisti juutalaisen monoteismin, uskon yhteen Jumalaan: Jumala on ainoa \/ yksi. Me uskomme yhteen Jumalaan. Hepreassa tuo sana on \u201dahad\u201d, joka on monikollinen yksikk\u00f6. Se voi tarkoittaa esimerkiksi viiniryp\u00e4leterttua, joka on yksi terttu mutta jossa on monta ryp\u00e4lett\u00e4. Ehdoton yksikk\u00f6muoto olisi \u201djahid\u201d. Jumalasta yhten\u00e4 ja ainoana Jumalana puhutaan aina sanalla \u201dahad\u201d, mik\u00e4 viittaa Jumalan sis\u00e4iseen moninaisuuteen, eli kolminaisuuteen. Yleisin Jumalasta k\u00e4ytetty nimi \u201dElohim\u201d on monikollinen. Jumala on yksi \u2013 Is\u00e4 ja Poika ja Pyh\u00e4 Henki (1 x 1 x 1 = 1).<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuka Kristus on? Mik\u00e4 on h\u00e4nen alkuper\u00e4ns\u00e4?<\/strong> (12:35-37)<\/p>\n

Kun Jeesus opetti Jerusalemin temppeliss\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 olivat kuuntelemassa fariseukset (Matt 22:41) ja kansanjoukko. Fariseukset vastustivat Jeesusta, mutta kansa kuunteli h\u00e4nt\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n (12:37). Nyt vuorostaan Jeesus kysyi kuulijoiltaan: \u201dDaavid itse sanoo Kristusta (Messiasta) Herraksi. Kuinka Kristus sitten voi olla h\u00e4nen poikansa?\u201d <\/em>(12:35-37). Jeesus lainasi Ps 110 sanoja.<\/p>\n

Oli yleisess\u00e4 tiedossa Kirjoitusten pohjalta, ett\u00e4 luvattu Messias polveutuisi Daavidin sukulinjasta. Silti juutalaisten ymm\u00e4rrys siit\u00e4, kuka Messias on, oli hyvin vajavainen. Toki ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 h\u00e4n on ihminen, mutta h\u00e4nen jumalallinen alkuper\u00e4ns\u00e4 oli k\u00e4tketty salaisuus. T\u00e4m\u00e4 salaisuus avautui Jeesuksen persoonassa, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, opetuksissa, teoissa ristinkuolemassa ja yl\u00f6snousemuksessa.<\/p>\n

Huomaa, ett\u00e4 Jeesus ei anna omaan kysymykseens\u00e4 suoraa vastausta. H\u00e4n j\u00e4tti asian ihmisten mietitt\u00e4v\u00e4ksi ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4ksi. Se ei tarkoittanut, ett\u00e4 ihminen voi keksi\u00e4 siihen, mink\u00e4 vastauksen tahansa. Vain yksi vastaus olisi oikein. Sen ihminen l\u00f6yt\u00e4isi ja ymm\u00e4rt\u00e4isi, kun h\u00e4n tutustuisi Jeesukseen ja hyv\u00e4ksyisi h\u00e4net omakohtaiseksi Vapahtajaksi ja Herraksi. Jeesus on itse Herra Jumala (Jahweh = Min\u00e4 Olen), joka on tullut ihmiseksi. Jumalana h\u00e4n on Daavidin Herra ja ihmisen\u00e4 Daavidin poika, h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4.<\/p>\n

Jeesus kysyi samaa opetuslapsiltakin: \u201dKenen ihmiset sanovat minun olevan?… Ent\u00e4 te? Pietari vastasi: Sin\u00e4 olet Kristus.\u201d <\/em>(8:27-30). Matteus kertoo Pietarin koko lauseen: \u201dSin\u00e4 olet Kristus, el\u00e4v\u00e4n Jumalan Poika.\u201d <\/em>(Matt 16:16). T\u00e4ll\u00f6in Jeesus kielsi asian julkisen kertomisen. Jeesuksen ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus oli vasta tulossa. Salaisuus paljastuisi pian. Kuka Jeesus on sinulle?<\/p>\n

 <\/p>\n

Varokaa kirjanoppineita!<\/strong> (12:38-40)<\/p>\n

Jeesus oli jo aiemmin varoittanut kansaa fariseuksista, saddukeuksista, herodilaisista ja nyt my\u00f6s kirjanoppineista. Fariseukset n\u00e4perteliv\u00e4t v\u00e4\u00e4ristyneill\u00e4 ihmisten perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 ja kuvittelivat niill\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan tahdon. Saddukeusten hapatus oli Jumalan Sanan, viisauden ja voiman hylk\u00e4\u00e4minen ja niiden korvaaminen kreikkalaisella filosofialla ja korkeakirkollisella liturgialla. Herodilaiset edustivat moraalitonta ja m\u00e4ss\u00e4ilev\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, piittaamattomuutta Jumalasta ja laista.<\/p>\n

Kirjanoppineiden luokka syntyi pakkosiirtolaisuudessa aikana, jolloin Jerusalemin temppeli oli tuhottu, uhrit lakkautettua ja papiston merkitys kaventunut. Kirjanoppineet kokosivat Vanhan testamentin kirjoitukset, tutkivat ja opettivat niit\u00e4. He olivat samalla aikansa juristeja, jotka neuvoivat oikeudellisissa kysymyksiss\u00e4. Fariseukset olivat usein juuri kirjanoppineita ja samalla t\u00e4m\u00e4n luokan jyrkimpi\u00e4 edustajia. Monet kirjanoppineet ja fariseukset nauttivat kansan kunnioitusta ja olivat korkeasta asemastaan ylpeit\u00e4. Hiljalleen hekin olivat hukanneet oikean suhteen Jumalaan ja Kirjoituksiin. Heid\u00e4n uskonnollisuutensa v\u00e4lj\u00e4htyi ulkonaiseksi ja tekopyh\u00e4ksi. Uskonnollisuuden nimiss\u00e4 he rahastivat ja hyv\u00e4ksi k\u00e4yttiv\u00e4t ihmisi\u00e4, rukousten kera. T\u00e4llaista tapahtuu nyky\u00e4\u00e4nkin monissa uskonnoissa ja v\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 kristillisyydess\u00e4.<\/p>\n

Kirjanoppineiden, fariseusten ja saddukeusten ongelma ei j\u00e4\u00e4nyt vain heid\u00e4n piiriins\u00e4. Kansan silmiss\u00e4 he olivat uskonnollisia asiantuntijoita ja huippusuorittajia. Niinp\u00e4 heid\u00e4n vaikutuksensa muovasi my\u00f6s kansan uskonnollista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4in he turmelivat koko kansan. Nyky\u00e4\u00e4nkin ihmiset kumartavat syv\u00e4\u00e4n aikamme kirkollisen johdon ja teologisten laitosten professorien edess\u00e4. Kun he kielt\u00e4v\u00e4t Raamatun Sanan ja Kristuksen, miksi kansakaan sellaiseen uskoisi. T\u00e4st\u00e4 kaikesta Jeesus varoittaa vakavasti!<\/p>\n

Mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, jos n\u00e4m\u00e4 asiantuntijat ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4? Se aito, perinteinen kristillinen usko, joka perustuu Raamattuun ja joka juuri sellaisena on valloittanut koko maailman. Lakihenkisyyden ja laittomuuden v\u00e4lill\u00e4 kulkee kultainen keskitie eli armon ja uskon tie. Raamattu on Jumalan Sana ja Jeesus Kristus on kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 Raamattu h\u00e4nest\u00e4 sanoo. Historian v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4 vastaan Jumala antoi valtavan uskonpuhdistuksen, jonka perusteesein\u00e4 olivat \u201dyksin uskosta, yksin armosta, yksin Raamatun perustalla, yksin Kristuksen t\u00e4hden\u201d. N\u00e4m\u00e4 perusteesit ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin voimassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lesken ropo<\/strong> (12:41-44)<\/p>\n

Kun Jeesus varoitti maan mahtavista ja arvostetuista, h\u00e4n nosti kauniiksi esimerkiksi ja ihanteeksi k\u00f6yh\u00e4n leskinaisen, joka kaikessa hiljaisuudessa antoi kaikkensa Jumalalle.<\/p>\n

Kun tunnemme itsemme mit\u00e4tt\u00f6miksi, saamme muistaa k\u00f6yh\u00e4n leskinaisen esimerkin. Saamme antaa sen, mit\u00e4 me olemme ja mit\u00e4 Jumala on meille antanut. Kun annamme kaiken Jumalan tahdon alle, olemme parhaimmassa turvassa. Jumala n\u00e4kee sinut ja minut, ja pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolen el\u00e4m\u00e4n helppoina ja mukavina p\u00e4ivin\u00e4, ahdistuksissa, taisteluissa, voitoissa ja tappioissa, vainottuna, ristill\u00e4, kuolemassa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Leski oli hyvin k\u00f6yh\u00e4 eik\u00e4 rovon antaminen muuttanut h\u00e4nen perustilannettaan. H\u00e4n oli varmasti jo vuosien aikana oppinut, ett\u00e4 Jumala pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 huolen. Kristillinen antamisen ei tarvitse olla sellaista, ett\u00e4 menet\u00e4mme kyvyn ja mahdollisuudet pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4mme huolta. Meid\u00e4n tulee antaa sen mukaan kuin meill\u00e4 on varoja. Jokaisella saa olla koti, perhe, kohtuullinen elanto jne. Joskus Jumala saattaa kutsua jonkun erityisell\u00e4 tavalla seuraamaan Jeesusta, mik\u00e4 voi merkit\u00e4 hyvinkin yksinkertaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Silti luostarilaitos, jossa erist\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ei ole Jumalan Sanan mukaista. Koko Raamatun ja l\u00e4hetysk\u00e4skyn hengess\u00e4 Jumala l\u00e4hett\u00e4\u00e4 meid\u00e4t kaiken maailman keskelle loistamaan valona ja olemaan suolana.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MARKUKSEN EVANKELIUMI: K\u00e4rsimysviikon tapahtumat II\u00a0 (12 luku) Jeesus on saapunut Jerusalemiin yhdess\u00e4 opetuslastensa kanssa. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on t\u00e4yttym\u00e4ss\u00e4: edess\u00e4 ovat risti ja yl\u00f6snousemus. Jumalan armollinen pelastussuunnitelma toteutuu. Jeesus on valmentanut opetuslapsia tulevaan tragediaan mutta my\u00f6s antanut valtavan toivon. Jerusalemissa Jeesus kohtaa Israelin uskonnollisen johdon: ylipapit, kansan vanhimmat, saddukeukset, kirjanoppineet, fariseukset ja lis\u00e4ksi roomalaiset. He haluavat […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1505","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1505","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1505"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1505\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1505"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}