{"id":1444,"date":"2015-10-02T10:01:35","date_gmt":"2015-10-02T10:01:35","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1444"},"modified":"2015-10-02T10:01:35","modified_gmt":"2015-10-02T10:01:35","slug":"markuksen-evankeliumi-jeesuksen-opetukset-iii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1444","title":{"rendered":"Jeesuksen opetukset III"},"content":{"rendered":"

MARKUKSEN EVANKELIUMI: Jeesuksen opetukset III \u00a0<\/strong>(9-12 luvut)<\/p>\n

 <\/p>\n

10. Kuka on suurin?<\/strong><\/p>\n

\u201dMist\u00e4 te keskustelitte matkalla? He olivat vaiti, sill\u00e4 he olivat v\u00e4itelleet siit\u00e4, kuka heist\u00e4 oli suurin\u2026\u201d<\/em> (9:33).<\/p>\n

Kuinka inhimillist\u00e4 on keskin\u00e4inen vertaaminen! Sit\u00e4 teemme jokainen. Olen huonompi tai parempi kuin tuo toinen. T\u00e4m\u00e4 maailma perustuu vertailuun ja mittaamiseen. Kuka ansaitsee parhaiten, kuka on kaunein, nopein, ovelin, viisain? Mik\u00e4 onkaan ihmisarvo t\u00e4llaisen keskell\u00e4? Lopulta mahtavinkin vanhenee, sairastuu ja kuolee.<\/p>\n

Ent\u00e4 Jumalan maailmassa? Siin\u00e4 jokainen on suunnattoman arvokas. Onhan ihminen Jumalan luoma, kalliisti lunastama ja kerran kirkastama! Sen suurempaa arvoa ei voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Jumalan valtakunnassa jokaisella on paikkansa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Jumalan silmiss\u00e4 jokainen teht\u00e4v\u00e4 on yht\u00e4 arvokas. Jumala valmistaa jokaisen ihmisen kunkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 varten armosta.<\/p>\n

Inhimillisesti ajatellen opetuslasten kiistely oli luonnollista, mutta jumalallisesti ajatellen se oli synti\u00e4, joka nousi ihmisen omasta rikkin\u00e4isyydest\u00e4 ja arvottomuuden kokemuksesta, sek\u00e4 ylpeydest\u00e4. Vaikka ihminen tulee uskoon, h\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 inhimillisen ajattelunsa hengelliseen maailmaan. Uskovanakin h\u00e4n vertailee, mutta saa kuitenkin Jumalan armosta opetella uudenlaista ajattelua. Juuri t\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa opetuslapset olivat \u2013 niin kuin mekin jatkuvasti.<\/p>\n

Jeesus opettaa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasennetta sanoen: \u201dJos joku teist\u00e4 tahtoo olla ensimm\u00e4inen, h\u00e4nen tulee olla kaikkein viimeisin ja kaikkien palvelija\u201d <\/em>(9:35).<\/p>\n

Haluatko olla viimeinen tai kaikkien palvelija? Jeesus oli \u2013 h\u00e4n ei puhunut mit\u00e4\u00e4n, mihin h\u00e4n itse ei olisi ollut valmis. Jeesus palveli kaikkia el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja ristinkuolemallaan, vapaaehtoisesti \u2013 vaikka h\u00e4n on Herra Jumala.<\/p>\n

Palveleminen ei tarkoita orjuutta, jossa ihminen alistuu toisten hyv\u00e4ksik\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Palveleminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun toteuttaa rakkautta, hyvyytt\u00e4 ja oikeudenmukaisuutta. Mik\u00e4 tahansa toiveiden t\u00e4ytt\u00e4minen ei ole palvelua. Jeesuskaan ei suostunut leip\u00e4kuninkaaksi, sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi, viihdytt\u00e4j\u00e4ksi, helpon el\u00e4m\u00e4n tuojaksi. Jeesus toteutti aina Jumalan tahtoa.<\/p>\n

Jumalan silmiss\u00e4 ensimm\u00e4inen on se, joka kristillisen rakkauden hengess\u00e4 ottaa toiset huomioon, luopuu tarvittaessa eduistaan, jos se johtaa johonkin viel\u00e4 parempaan, ja joka palvelee toisia. T\u00e4m\u00e4 vaatii ihmisen uudestisyntymist\u00e4, Pyh\u00e4n Hengen voimaa ja Jumalan Sanan ohjausta.<\/p>\n

Palveleminen on rakkautta ja toteuttaa el\u00e4m\u00e4n tarkoitusta. Rakkaudellinen palvelu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastarakkautta. Palvelusta ei makseta palkkaa vaan siin\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on jo palkka: rakkaus ja el\u00e4m\u00e4. Palvelu ei ole velvollisuus vaan etuoikeus. Moni saattaa uuvuttaa itsens\u00e4 palvelulla. Uupuminen on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen menee yli vaaditun ja ponnistelee omavoimaisesti. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lev\u00e4t\u00e4 ja nauttia Jumalan luomasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja toteuttaa omiakin haaveita ja unelmia. Jeesus lupaakin: Etsik\u00e4\u00e4 ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muukin teille annetaan.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Jeesuksen toinen opetus koski lapsia: <\/strong>\u201dJoka ottaa luokseen yhdenkin t\u00e4llaisen lapsen minun nimess\u00e4ni, se ottaa luokseen minut.\u201d <\/em>(9:36)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on havaintoesimerkki edelliseen opetukseen. Nyky\u00e4\u00e4n lapsia arvostetaan paljon. Lasten etu halutaan laittaa ensimm\u00e4iseksi. Silti moni lapsi j\u00e4\u00e4 vanhempien tai toisen vanhemman tai jonkun muun aikuisen riitojen, vallank\u00e4yt\u00f6n, himojen, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden satuttamaksi. Jeesuksen ajan yhteiskunnassa ja monissa maissa nyky\u00e4\u00e4nkin lapset ovat kaikessa viimeisi\u00e4. Lapset ovat vanhempien el\u00e4kevakuus, lis\u00e4ty\u00f6voima ja joskus lapsi myyd\u00e4\u00e4n ty\u00f6\/seksiorjaksi muualle. Lasten tuli ehdottomasti ja kaikessa totella vanhempiaan, tehd\u00e4 nurisematta raskaat ty\u00f6t ja olla hiljaa.<\/p>\n

Nyt opetuslasten tulee asettua lapsen asemaan, viimeiseksi, kaikkien palvelijaksi. Se, mik\u00e4 ei ollut arvostettua, onkin nyt opetuslasten paikka ja teht\u00e4v\u00e4! Jeesus osoitti, ett\u00e4 lapsi ei ole arvoton, vailla rakkautta ja huolenpitoa. Lapsi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa olla orja ja kaikkein viimeisin. Jeesus k\u00e4skee rakastamaan lapsia. Joka rakastaa lasta ja pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kallisarvoisena, kuulee Jumalaa ja noudattaa h\u00e4nen tahtoaan. Ja silloin h\u00e4n ottaa vastaan itsens\u00e4 Jumalan Kristuksessa.<\/p>\n

\u201dSitten h\u00e4n otti lapsen (syliins\u00e4) ja asetti h\u00e4net heid\u00e4n keskelleen.\u201d<\/em> (9:36). Tuo alkukielen sana tarkasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 merkitsee \u201dottaa syliins\u00e4, syleilyyns\u00e4\u201d. Jeesus osoitti syd\u00e4mellist\u00e4 rakkautta lasta kohtaan ja teki h\u00e4nest\u00e4 uskovien esikuvan. N\u00e4in Jeesus k\u00e4\u00e4nsi inhimillisen arvoasteikon p\u00e4\u00e4laelleen: lapsi onkin esimerkillinen ja hyvin t\u00e4rke\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Jeesus ei puhu pelastuksesta vaan lapsen arvosta.<\/p>\n

Kristillinen opetus onkin muuttanut voimakkaasti lapsen asemaa kristillisiss\u00e4 maissa. Lasten etua halutaan pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 ja puolustaa. Meille lapsen arvo onkin jo itsest\u00e4\u00e4n selvyys, vaikka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 se ei aina toteudu. N\u00e4in n\u00e4emme Jeesuksen opetusten valtavan voiman ja Jumalan hyvyyden.<\/p>\n

 <\/p>\n

11. Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta<\/strong><\/p>\n

Jeesus asetti lapset uskomme esikuviksi: \u201dTotisesti min\u00e4 sanon teille: ellette k\u00e4\u00e4nny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette p\u00e4\u00e4se taivasten valtakuntaan\u201d<\/em> (Matt 18:1-3)<\/p>\n

\u201dSallikaa lasten tulla minun luokseni \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 est\u00e4k\u00f6 heit\u00e4, sill\u00e4 heid\u00e4n kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti min\u00e4 sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi,
\nh\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se sinne sis\u00e4lle. Jeesus otti lapset syliins\u00e4, pani k\u00e4tens\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen ja siunasi heid\u00e4t\u201d<\/em>. (Mark 10:13-16)<\/p>\n

Miksi lapset ovat esimerkillisi\u00e4? Raamatun opetuksen ja el\u00e4m\u00e4n arkikokemuksen valossa lapset ovat luontaisesti avoimia Jumalan rakkaudelle ja Sanalle. He luottavat Jumalaan ja ovat h\u00e4nest\u00e4 riippuvaisia kuten suhteessaan omiin vanhempiinsa. He ovat valmiita ottamaan todesta niin vanhempiensa kuin Jumalan sanan. Kunpa me aikuisetkin olisimme sellaisia!<\/p>\n

Usko tuleekin Jumalan Sanan ja evankeliumin kuulemisesta. Lapsi kaipaa t\u00e4t\u00e4 kuulemista. H\u00e4n ottaa Sanan ja Kristuksen vastaan automaattisesti kunhan h\u00e4n vain saa siihen mahdollisuuden. Sanan vastaanottaminen syd\u00e4meen on aitoa uskoon tulemista ja siin\u00e4 kasvamista.<\/p>\n

Usein kuitenkin lapsen uskoa pidet\u00e4\u00e4n huonompana kuin aikuisten uskoa, jopa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Kuitenkin lapsen usko on t\u00e4ysivaltaista kristillist\u00e4 uskoa. Sen kautta lapsi el\u00e4\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4, h\u00e4nen lapsenaan. H\u00e4n on Kristuksen sovitusty\u00f6n kautta armahdettu ja pelastettu. Lapsen usko v\u00e4litt\u00e4\u00e4 saman Jumalan todellisuuden ja armon kuin aikuisen usko.<\/p>\n

Lapsen usko poikkeaa aikuisen uskosta siin\u00e4, ett\u00e4 se ei ole niin k\u00e4sitteellist\u00e4 ja tarkasti tiedostavaa. T\u00e4m\u00e4 liittyy lapsen luonnolliseen kehitykseen. Kristillisen uskon tiedostaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen muuttuu lapsen ja nuoren luonnollisten kehitysvaiheiden mukaisesti. Pienen lapsen ajattelu on viel\u00e4 konkreettista ja lapsenomaista. Lapsi ei pysty aikuisen ajatteluun, uskon analysoimiseen ja prosessointiin. Sama p\u00e4tee syv\u00e4sti kehitysvammaisiin ja dementoituneisiin, koomassa oleviin tai kuoleviin ihmisiin. Heid\u00e4n uskoaan voidaan verrata lapsen uskoon, koska heill\u00e4 ei ole normaalia aikuisen kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 asioita. Heid\u00e4n uskonsa on t\u00e4ysivaltaista kristillist\u00e4 uskoa. Nukkuvakin ihminen uskoo t\u00e4ysivaltaisesti, vaikka ei sit\u00e4 k\u00e4sittelek\u00e4\u00e4n valveillaolon kaltaisesti.<\/p>\n

Usko on syvimmilt\u00e4\u00e4n luottamista \u2013 ei niink\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Edes me aikuiset emme pysty ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ihmett\u00e4 ja Jumalan \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4 (avaruuden mittaamattomuutta, dna:n toimintaa, solujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai Jumalan olemuksen \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4, Kristuksen ihmiseksi tulemista tai sovitusty\u00f6n ja Jumalan rakkauden syvyytt\u00e4). Me luotamme, vaikka emme t\u00e4ysin ymm\u00e4rr\u00e4. Vasta usko, jonka kautta Jumala itse valaisee j\u00e4rke\u00e4mme, voi antaa ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n

Luota ja turvaa Jumalaan niin kuin lapsi! T\u00e4m\u00e4n varaan voit my\u00f6s rakentaa aikuisen uskon vahvuudet: tarkemman ja tiedostetumman k\u00e4sitt\u00e4misen ja soveltamisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ajatuksia lapsikasteesta
\n<\/strong>Jeesuksen sanat luetaan luterilaisessa kastehetkess\u00e4: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, \u00e4lk\u00e4\u00e4 est\u00e4k\u00f6 heit\u00e4! <\/em>Luterilaisuudessa lapsikastetta pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Vapaissa suunnissa t\u00e4t\u00e4 kritisoidaan voimakkaasti ja se torjutaan. Kasteen ajatellaan kuuluvan vain aikuiselle, joka on jo tehnyt tietoisen uskonratkaisun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen seurata Jeesusta. Raamattu ei ota kantaa t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. Siin\u00e4 opetetaan, ett\u00e4 kaste ja usko ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 pelastumiselle; kaste pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 \u201dIs\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimess\u00e4\u201d; kasteessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vett\u00e4 ja kaste perustuu Jeesuksen k\u00e4skyyn. Kasteen siunauksiin kuuluu syntien anteeksiantamus ja Pyh\u00e4n Hengen lahja. Raamattu ei ota kantaa kasteen tekniseen suorittamiseen ja siihen, miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tai miss\u00e4 vaiheessa kaste pit\u00e4isi suorittaa. Raamatun pohjalta voidaan perustella molemmat kasteet: lapsikaste ja ns. uskovien kaste. Teksti ei liittynyt alkuper\u00e4isess\u00e4 tilanteessa lasten kastamiseen vaan siunaamiseen.<\/p>\n

Lasten kastamiseen riitt\u00e4\u00e4 Jeesuksen antama l\u00e4hetysk\u00e4sky. Kun lapsia kastetaan, tulee huolehtia heid\u00e4n kristillisest\u00e4 kasvatuksesta, jotta heid\u00e4n uskonsa ei kuole. Lapsikaste on t\u00e4ysivaltainen kristillinen kaste Jumalan edess\u00e4. Vapaiden suuntien tapa kastaa uudelleen jo kastettuja ihmisi\u00e4 on turha. Sen hy\u00f6ty voi olla siin\u00e4, ett\u00e4 ihminen saa tietoisen kokemuksen kasteesta, mik\u00e4 voi vahvistaa h\u00e4nen uskoaan. Usein kasteeseen liitet\u00e4\u00e4n opetus, ett\u00e4 kaste on ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle eik\u00e4 Jumalan pelastava lahja. T\u00e4llainen opetus on vastoin Raamatun perusopetusta: ihminen pelastuu yksin armosta, Kristuksen t\u00e4hden, yksin Jumalan tekona. Mihink\u00e4\u00e4n kasteriitaan meid\u00e4n ei kannata l\u00e4hte\u00e4. Saamme olla velji\u00e4 ja sisaria Herrassa!<\/p>\n

 <\/p>\n

12. Rikas nuorukainen<\/strong><\/p>\n

\u201dKuka sitten voi pelastua?\u201d<\/em> (10:17-27)<\/p>\n

Kun vain lapsen kaltainen \u2013 siis heikoin, k\u00f6yhin, avuttomin, ei itseens\u00e4 luottava, ei omilla ansioilla el\u00e4v\u00e4 \u2013 voi pelastua, rikkaan on mahdotonta pelastua! N\u00e4in me olemme oppineet jo pitk\u00e4\u00e4n. Sen sijaan Jeesuksen aikana ja monessa uskonnossa nyky\u00e4\u00e4nkin ja menestysteologiassa rikkautta ja menestyst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n merkkin\u00e4 Jumalan mielisuosiosta. Rikkaalla on parhaat mahdollisuudet pelastua. Jeesuksen kohtaama rikas mies lis\u00e4ksi v\u00e4itti noudattavansa kaikkia Jumalan k\u00e4skyj\u00e4! H\u00e4n oli todellinen pelastettujen tienraivaaja, ykk\u00f6nen, Jumalan suosikki. H\u00e4nell\u00e4 oli varma pelastus!<\/p>\n

Mutta nytp\u00e4 Jeesus torjuu rikkaan miehen: \u201dHelpompi on kamelin menn\u00e4 neulansilm\u00e4n l\u00e4pi kuin rikkaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan valtakuntaan\u201d <\/em>(10:25). Jeesuksen vastaus oli tyrmistytt\u00e4v\u00e4, jos kaikkein otollisinkaan ei voinut pelastua, niin kuinka sitten kukaan toinen!<\/p>\n

Rikas mies pyrki noudattamaan Jumalan lakia. H\u00e4n ajatteli pystyv\u00e4ns\u00e4 siihen. Tosiasiassa Jumalan lain sis\u00e4lt\u00f6, tarkoitus ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on rakkaus. K\u00e4skyt opettavat, mit\u00e4 rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kun Jeesus k\u00e4ski rikkaan miehen lahjoittamaan koko omaisuutensa k\u00f6yhille ja seuraamaan h\u00e4nt\u00e4, paljastui rikkaan miehen rakkaudettomuus. H\u00e4n rakasti rahaa ja piti rahaa itse\u00e4\u00e4n varten. Jeesus ei ryhtynyt paljastamaan, mit\u00e4 muita k\u00e4skyj\u00e4 rikas mies oli rikkonut. H\u00e4n tyytyi paljastamaan r\u00e4ikeimm\u00e4n ep\u00e4kohdan rikkaan miehen syd\u00e4mess\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Rikas mies oli syntinen siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin. H\u00e4n ei voinut pelastua omilla teoillaan tai rikkaudellaan.<\/p>\n

Rikkaus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole merkki Jumalan siunauksesta vaan ahneudesta. Rikkaus voi olla my\u00f6s Jumalan lahja, johon liittyy Jumalan antama oikea syd\u00e4men asenne ja viisaus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rikkautta Jumalan mielen mukaisesti, l\u00e4himm\u00e4isten parhaaksi.<\/p>\n

Ent\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n myyd\u00e4 kaikki omaisuutemme ja lahjoittaa se k\u00f6yhille? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n ryhty\u00e4 k\u00f6yhiksi ja kerj\u00e4t\u00e4 ruokaa toisilta? Jos haluat osoittaa t\u00e4ydellist\u00e4 rakkautta, niin kyll\u00e4 sinun pit\u00e4\u00e4 lahjoittaa omaisuutesi k\u00f6yhille. Jeesus osoitti t\u00e4ydellist\u00e4 rakkautta. H\u00e4n astui alas taivaallisesta kirkkaudesta keskelle kurjaa maailmaa. H\u00e4n luopui kaikesta, jopa niin syv\u00e4sti, ett\u00e4 antoi oman henkens\u00e4 ristill\u00e4 kaikkien hyv\u00e4ksi. H\u00e4n antoi kaiken ja lahjoitti kaiken meille k\u00f6yhille.<\/p>\n

Jos sin\u00e4 olet t\u00e4ydellinen, niin myy kaikki, lahjoita varasi k\u00f6yhille, t\u00e4yt\u00e4 kaikki Jumalan k\u00e4skyt jokainen sekunti ja kaikkialla, tee kaikki puhtaasta syd\u00e4men rakkaudesta \u2013 ei siksi, ett\u00e4 saisit itsellesi pelastuksen tai jonkin siunauksen! Silloin olet t\u00e4ydellinen ja ansaitset pelastuksen.<\/p>\n

\u201dIhmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sill\u00e4 Jumalalle kaikki on mahdollista.\u201d <\/em>(10:27)<\/p>\n

Vain Kristus oli ja on t\u00e4ydellinen ihminen ja Jumala. Sellaisena h\u00e4n hankki meille pelastuksen lahjan, jonka me saamme puhtaasta armosta, Jumalan rakkaudesta Jeesuksen ristinty\u00f6n t\u00e4hden.<\/p>\n

 <\/p>\n

13. Viettelykset ja helvetti (9:42-50).<\/strong><\/p>\n

Jeesus varoittaa kolmesta asiasta: 1) \u00e4l\u00e4 viettele toisia, varsinkaan lapsia, 2) \u00e4l\u00e4 itse tule vietellyksi, 3) enemm\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n muuta varo joutumasta helvettiin.<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 viettele \/ hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00e4 toisia<\/em><\/strong>
\nJumala antaa ihmiselle oman elintilan ja vapauden tehd\u00e4 pahojakin asioita. T\u00e4m\u00e4 ei koskaan tarkoita, ett\u00e4 Jumala tahtoo pahaa. Kun lapset aikuistuvat, he saavat el\u00e4\u00e4 oman tahtonsa mukaan. Samaan tapaan Jumala antaa lapsilleen vapauden tehd\u00e4 l\u00e4hes, mit\u00e4 haluavat. Vapauteen liittyy kuitenkin aina vastuu. Ihminen lopulta joutuu aina ja kaikesta vastuuseen Jumalan edess\u00e4.<\/p>\n

Koska ihminen on syntinen, h\u00e4n haluaa vet\u00e4\u00e4 toisetkin mukaan syntiin. Koska uskovatkin ovat syntisi\u00e4, meiss\u00e4 kaikissa on sama paha taipumus. Jeesus korostaa vastuutamme erityisesti suhteessa niihin, jotka ovat lapsia tai lasten tavoin avuttomia, heikkoja, tahdottomia. Kuka ikin\u00e4 t\u00e4llaisen ihmisen viettelee syntiin, pois uskosta tai muutoin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 hyv\u00e4kseen, joutuu erityisen raskaaseen vastuuseen Jumalan edess\u00e4. Aikuinen ihminen sen sijaan yleens\u00e4 kykenee pit\u00e4m\u00e4\u00e4n puoliaan. \u00c4l\u00e4 siis ikin\u00e4, mill\u00e4\u00e4n tavalla viettele lapsia, vammaisia, avuttomia yms!<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 surullisia esimerkkej\u00e4 on kristikunnan piiriss\u00e4, varsinkin katolisessa kirkossa, jonka papeilta vaaditaan naimattomuutta, vaikka heill\u00e4 ei ole siihen kyky\u00e4. Lopulta pappi alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi lapsia, koska ei hillitse himojaan. Katolisuudessa on pitk\u00e4 perinne ja kierre, jossa miespappi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi poikia. T\u00e4m\u00e4 rikkoo pojan identiteetin. Kun hyv\u00e4ksik\u00e4ytetty poika kasvaa aikuiseksi, h\u00e4n alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi uusia poikia. On huomattava, ett\u00e4 Raamattu ei aseta naimattomuutta papin ihanteeksi, vaan sen, ett\u00e4 pastori on naimisissa ja omaa lapsia (1 Tim 3:2,4-5).<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 surullisia esimerkkej\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6ist\u00e4 on my\u00f6s luterilaisuudessa. Varsinkin jos paikallinen yhteis\u00f6 on hyvin sis\u00e4\u00e4np\u00e4in l\u00e4mpi\u00e4v\u00e4 ja erist\u00e4ytyv\u00e4, t\u00e4llaista voi esiinty\u00e4 herkemmin. Suljetussa yhteis\u00f6ss\u00e4 ei uskalleta puhua ja sen johtajia ihannoidaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 antaudu synnillisille himoille
\n<\/em><\/strong>Jeesus opettaa ehdottomalla tavalla: on parempi hakata k\u00e4det ja jalat poikki ja repi\u00e4 silm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuin antaa synnille valta ja joutua lopulta helvettiin! T\u00e4m\u00e4 on totta, n\u00e4in olisi parempi. Mutta miten t\u00e4m\u00e4 opetus tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n tehd\u00e4 niin? Se olisi jo my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. Synti on jo saanut tehd\u00e4 tuhoty\u00f6t\u00e4\u00e4n meiss\u00e4. Me olemme jo matkalla kohti helvetti\u00e4. Me joutuisimme ilman k\u00e4si\u00e4, jalkoja ja silmi\u00e4 helvettiin. N\u00e4in oli my\u00f6s Jeesuksen kuulijoiden kohdalla. Se olisi my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Radikaalilla esimerkill\u00e4 Jeesus korostaa synnin hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vakavuutta. Koska me olemme syntisi\u00e4 ja olemme aina el\u00e4neet synniss\u00e4, emme pid\u00e4 sit\u00e4 vakavana asiana vaan jopa normaalina ja hyv\u00e4n\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta, mit\u00e4 me ajattelemme, Jumalan edess\u00e4 synti on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n vakava asia. Synnin vakavuuden paljastaa kaikki se hirvitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4rsimys ja pahuus, mit\u00e4 ihmiskunnan historia tuo esille. Synnin tuhovoimaisuus ei ole vain Jumalan mielipide vaan karua todellisuutta. Synniss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on valtava negatiivinen vaikutus. Sen lis\u00e4ksi tulee Jumalan oikeudenmukainen tuomio. Maallisessakin yhteiskunnassa rikosta seuraa rangaistus. Sama p\u00e4tee jumalallisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Jumalan armo, Sana ja Henki antavat meille mahdollisuuden el\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 synnin vaikutus heikkenee meiss\u00e4, vaikkakaan ei poistu. Vaikka synti tuntuisi kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 tahansa, se aina lopulta rikkoo meit\u00e4 ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n

Varo joutumasta helvettiin<\/em><\/strong>
\nSynnin lopullinen palkka on ikuinen kuolema helvetiss\u00e4. Moni kielt\u00e4\u00e4 helvetin olemassaolon. Asia ei ratkea kenenk\u00e4\u00e4n mielipiteen tai huuto\u00e4\u00e4nestyksen perusteella. Helvetti on olemassa, jos Jumala niin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Ja Jumala n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen. Eniten helvetist\u00e4 puhuu itse Vapahtaja. Jokainen joka haluaa ottaa Jeesuksen opetukset vakavasti vaikkapa l\u00e4himm\u00e4isen rakkaudesta, joutuu ottamaan vakavasti my\u00f6s h\u00e4nen opetuksensa helvetist\u00e4.<\/p>\n

Helvetti on paikka, jonne joutuvat saatana ja h\u00e4nen joukkonsa. Sinne joutuvat my\u00f6s kaikki ne ihmiset, jotka ovat hyl\u00e4nneet Jumalan armon Kristuksessa. Vaikka Jumala tarjoaa t\u00e4ydellist\u00e4 ja ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4 taivaassa, monet eiv\u00e4t sinne halua. Jumala on tehnyt kaikkensa, jotta yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei joutuisi helvettiin. H\u00e4n on kuollut ristill\u00e4 puolestamme ja kokenut helvetin tuskan, ettei meid\u00e4n tarvitsisi kokea sit\u00e4 milloinkaan. Helvetti on lopulta ihmisen oma, tietoinen valinta.<\/p>\n

Helvetiss\u00e4 ihminen kokee kahdenlaisesta tuskaa: \u201dhelvettiin, miss\u00e4 heid\u00e4n matonsa ei kuole eik\u00e4 tuli sammu\u201d <\/em>(9:48). Helvetiss\u00e4 ihminen on tietoisessa tilassa. Se on \u201dkadotusta\u201d Jumalan kasvojen edest\u00e4. Helvetiss\u00e4 ihmisen syntinen luonto on himojen ja vihan vallassa. Siell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n rakkautta eik\u00e4 hyvyytt\u00e4. Ihmisen syntinen luonto kalvaa h\u00e4ness\u00e4 madon lailla, mutta helvetiss\u00e4 ihminen ei voi en\u00e4\u00e4 tyydytt\u00e4\u00e4 syntisi\u00e4 himojaan. Helvetiss\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s Jumalan pyhyyden tuomio: tuli, joka ei sammu. Se on jotain, mik\u00e4 korventaa ihmist\u00e4 ja painaa raskaana h\u00e4nen yll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Helvetti on ikuinen eik\u00e4 sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4se koskaan pois. T\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 voi vain olla kauhistuneen hiljaa. Kumman valitsemme: suunnattoman armon, hyvyyden, onnen vai k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kauhistuksen? Kun ihminen valitsee armon ja rakkauden, h\u00e4n on turvassa. Silloin ei tarvitse el\u00e4\u00e4 helvetin pelossa hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n. Turva Jumalassa on t\u00e4ydellinen. H\u00e4n on rakastava Is\u00e4, joka ei milloinkaan aja sinua pois vaan p\u00e4invastoin: pit\u00e4\u00e4 sinusta herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huolta.<\/p>\n

\u201dJokainen ihminen suolataan tulella. Olkoon teiss\u00e4 suola itsess\u00e4nne ja el\u00e4k\u00e4\u00e4 rauhassa kesken\u00e4nne\u201d <\/em><\/strong>(9:49)<\/p>\n

Tuli tarkoittanee tuomiota. Jokainen ihminen joutuu tuomiolle \u2013 joko viimeiselle tuomiolle tai Kristuksen ristin tuomiolle. Kun ihminen k\u00e4\u00e4ntyy, h\u00e4n tulee Kristuksen ristin juurelle. H\u00e4nen syntins\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tuomioistuimessa, Kristuksen ristill\u00e4. Synnit tuomitaan ja rangaistus langetetaan. Rangaistuksen k\u00e4rsii Vapahtajamme Jeesus Kristus. Ihminen kohtaa syntisyytens\u00e4, syyllisyytens\u00e4 ja Jumalan tuomion, vaikka Kristus sen kantaakin. Uskovaa puhdistetaan jatkuvasti pyh\u00e4ll\u00e4 tuomion tulella ja Kristuksen sovintoverell\u00e4. Armo julistaa anteeksiantamusta, puhdistusta ja pyhityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa lopulta kirkastumiseen ja taivaaseen.<\/p>\n

Suola varjelee meid\u00e4t synnin m\u00e4d\u00e4nn\u00e4isyydelt\u00e4 ja antaa moraalista makua el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Kristillisyys ei ole mautonta, v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4 tai hajutonta. Siin\u00e4 on Kristuksen tuoksu ja Jumalan sanan voima. Sen paras maku on rakkaus, jota meid\u00e4n tulee erityisesti vaalia keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissamme.<\/p>\n

Tietty heikkolaatuinen, mutta yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut suolalaatu saattoi menett\u00e4\u00e4 suolaisuutensa ja makunsa. N\u00e4in k\u00e4y kristitylle, joka hiljalleen antaa synnille vallan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja vieraantuu Kristuksesta. Lopulta h\u00e4n saattaa tietoisesti hyl\u00e4t\u00e4 Jumalan.<\/p>\n

 <\/p>\n

14. Kysymys avioerosta<\/strong><\/p>\n

Jeesuksen aikana avioerot olivat yleisi\u00e4. Juutalaisuudessa vaikutti kaksi koulukuntaa. Rabbi Hillel tarjosi vapautta erota miltei mist\u00e4 syyst\u00e4 tahansa, mist\u00e4 tuli vallitseva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Tiukemman rabbi Shammain opetuksen mukaan avioero oli mahdollista vain erityisell\u00e4, nimenomaisella Kirjoituksiin perustuvalla syyll\u00e4, joista merkitt\u00e4vin oli aviorikos. Avioerossa mies kirjoitti erokirjan ja vaimon piti muuttaa pois. Erokirja mahdollisti uudelleen avioitumisen. T\u00e4m\u00e4 oli Mooseksen s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 laki (5 Moos 24:1-4). Eroaminen ei ollut Jumalan k\u00e4sky vaan my\u00f6nnytys tilanteeseen, jossa avioliiton edellytykset olivat lakanneet. Ero johtui ihmisten rakkaudettomuudesta, ts. syntisyydest\u00e4.<\/p>\n

Raamatussa on kahdenlaista Jumalan lakia. T\u00e4rkein on ehdoton moraalilaki, jota on suurin osa opetuksesta. Yhteiskunnan toimintaan liittyen Jumala antoi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 my\u00f6s lakeja, joissa otettiin huomioon ihmisen synnin tuoma reaalitodellisuus. Vaikka ehdoton laki piirsi t\u00e4ydellisyyden mallin, sit\u00e4 ei kyetty saavuttamaan. Synnin t\u00e4hden tarvittiin lakeja, jotka ohjasivat, miten tuli toimia, kun synti rikkoi el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ankarin ajallinen laki oli kuolemanrangaistus mm. aviorikoksesta, murhasta tai noituudesta. Lievemm\u00e4t lait k\u00e4sitteliv\u00e4t muita rangaistuksia, vahingonkorvauksia, avioeroa jne. N\u00e4m\u00e4 lait eiv\u00e4t kumoa ehdotonta lakia, mutta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t ajallista el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa synti tekee tuhojaan. Sellaisia lakeja meill\u00e4 on paljon Suomessakin.<\/p>\n

Kun ajan henki teki avioerot jo p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi, Jeesus kumosi vapaan hillelil\u00e4isen ajatuksen vapaasta eroamisesta ja korotti Jumalan alkuper\u00e4isen tahdon (ihanteen) p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi:\u00a0Mink\u00e4 Jumala on yhdist\u00e4nyt, sit\u00e4 \u00e4lk\u00f6\u00f6n ihminen erottako<\/em> (10:9).<\/p>\n

Jeesuksen opetuksen valossa aviorikos, siis pett\u00e4minen on (ainoa) p\u00e4tev\u00e4 peruste avioerolle ja uudelleen avioitumiselle. T\u00e4m\u00e4 voidaan tulkita kahdella tavalla: 1) Jeesus opetti ehdottomalla tavalla ja sulki muut vaihtoehdot pois, 2) Jeesus piti aviorikosta keskeisen\u00e4 perusteena, mutta ei k\u00e4sitellyt kaikkia mahdollisia tilanteita. Raamatun mukaan muita eroperusteita voivat olla hylk\u00e4\u00e4minen tai t\u00e4ydellinen laiminly\u00f6nti. Voimme mietti\u00e4 v\u00e4kivallan, huumeiden yms. merkityst\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

15. Opetuslasten tuleva palkka (10:28-45).<\/strong><\/p>\n

Paljonko sin\u00e4 haluat palkkaa Jumalalta? Jos autat l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si, mink\u00e4 siunauksen siit\u00e4 haluat? Jos annat rahaa l\u00e4hetysty\u00f6lle, mink\u00e4 korvauksen pyyd\u00e4t Jumalalta? Me el\u00e4mme kulttuurissa, jossa kaikki punnitaan saatavalla hy\u00f6dyll\u00e4.<\/p>\n

Kun Jeesus haastoi rikkaan miehen luopumaan kaikesta, opetuslapset saattoivat iloiten huomata, ett\u00e4 heh\u00e4n olivat jo luopuneet kaikesta ja seuranneet Jeesusta (10:28-31). Mit\u00e4 siit\u00e4 saa palkaksi?<\/p>\n

Jeesuksen seuraamisesta koituu aina hy\u00f6ty\u00e4. On siunattu rakastaa ja auttaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on jo palkka. N\u00e4in ihminen saa jo t\u00e4ss\u00e4 ajassa satakertaisesti takaisin. H\u00e4n saa uusia yst\u00e4vi\u00e4, sisaria ja velji\u00e4, ja saa kulkea monissa seikkailuissa Jumalan kanssa. Kaikki on lahjaa Jumalalta. Suurin armopalkka on iankaikkinen el\u00e4m\u00e4. Sen on Kristus ansainnut meille lahjaksi.<\/p>\n

Jeesuksen seuraamiseen kuuluu my\u00f6s vainot. Jokainen kristitty, joka antaa suolan n\u00e4ky\u00e4 ja tuntua, kohtaa pilkkaa, syrjimist\u00e4, vainoa, jopa v\u00e4kivaltaa ja kenties marttyyrikuoleman. Kristitty marttyyri kuolee rakastaessaan ihmisi\u00e4 ja tehdess\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Muslimimarttyyri kuolee vihatessaan ja tappaessaan ihmisi\u00e4. Jos et ole uskovana koskaan kohdannut mit\u00e4\u00e4n negatiivista reaktiota, sinulla on syyt\u00e4 huolestua. Oletko koskaan edes kertonut uskostasi ja Jumalan tahdosta kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n keskusteluun liittyi Jaakobin ja Johanneksen r\u00f6yhke\u00e4 pyynt\u00f6 p\u00e4\u00e4st\u00e4 korkeimmille valtaistuimille (10:35-45). He olivat vallanhimonsa ja ylpeytens\u00e4 valloissa. Jeesuksen vastauksesta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 jumalallinen periaate: mit\u00e4 kirkkaampi kruunu, sit\u00e4 kovempi k\u00e4rsimystie. Lis\u00e4ksi kunkin asema on Jumalan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja suunnitelman varassa, ei ihmisen.<\/p>\n

Haluaisitko sin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n, korkeaan, ihailtuun tai kunnioitettuun asemaan yhteiskunnassa tai seurakunnassa? Mit\u00e4 kirkkaampi kruunu, sit\u00e4 kovempi k\u00e4rsimystie. Maailmassa ihaillaan valtaa, mainetta, rahaa jne. Jumalan valtakunnassa ihaillaan n\u00f6yryytt\u00e4, rakkautta, palvelevaa mielenlaatua. T\u00e4st\u00e4 Vapahtajamme, K\u00e4rsiv\u00e4 Palvelija antoi syvimm\u00e4n ja suurimman esimerkin:<\/p>\n

Evankeliumin ydinajatus: \u201dEi Ihmisen Poika tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkens\u00e4 lunnaiksi kaikkien puolesta.” <\/em>(10:45)<\/p>\n

 <\/p>\n

16. Kysymys yl\u00f6snousemuksesta<\/strong><\/p>\n

Saddukeukset, joihin my\u00f6s ylipapit kuuluivat, ihailivat kreikkalaista filosofiaa ja kulttuuria. He olivat kiinnostuneita hyv\u00e4st\u00e4, mukavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. He pohtivat Kirjoitusten (Vanhan testamentin) moraaliopetuksia t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen sijaan he torjuivat merkitt\u00e4v\u00e4n osan Kirjoitusten yliluonnollisesta ulottuvuudesta kuten ajatuksen yl\u00f6snousemuksesta ja enkeleist\u00e4. He ovat kuten meid\u00e4n aikamme liberaaliteologit, jotka hallitsevat kirkkoamme ja yliopistojemme teologisia tiedekuntia. Liberaaliteologit ihailevat juuri tuollaista kreikkalaispohjaista ajattelua.<\/p>\n

Tilanteessa Jeesus oli Jerusalemissa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen alla. Vastakkainasettelu Jeesuksen ja uskonnollisten johtajien v\u00e4lill\u00e4 oli k\u00e4rjistym\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4rimmilleen. He halusivat saada vain muodollisen ja julkisen syyn tappaa Jeesus. Niinp\u00e4 Jeesuksen luona k\u00e4vi useita seurueita t\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa.<\/p>\n

Saddukeukset luulivat olevansa ovelia ja he sepittiv\u00e4t kuvauksen, joka heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n osoitti yl\u00f6snousemuksen mahdottomuuden. Jos nainen on aviossa per\u00e4 j\u00e4lkeen seitsem\u00e4n veljeksen kanssa, niin kenen puoliso h\u00e4n on taivaassa? Hyvin naiivia ajattelua.<\/p>\n

Jeesus vastaa suorasukaisesti saddukeusten perusongelmaan: \u201dEttek\u00f6 te siit\u00e4 syyst\u00e4 eksy, kun ette tunne Kirjoituksia ettek\u00e4 Jumalan voimaa?\u201d<\/em> (12:24)<\/p>\n

Kun ihminen kuolee ja menee taivaaseen, h\u00e4n on kuin enkeli taivaassa. Iankaikkisuudessa ihminen ei en\u00e4\u00e4 el\u00e4 avioliitossa. Yl\u00f6snousemuksessa ihminen puetaan kirkkauteen ja t\u00e4ydellisyyteen, jossa h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kaipaa maallista, vajavaista rakkautta. T\u00e4ydellinen rakkaus on paljon suurempaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

17. Kysymys t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4<\/strong><\/p>\n

Jeesuksen luo tuli vilpit\u00f6n kyselij\u00e4, joka oli kirjanoppinut (ja fariseus). H\u00e4n kysyi: \u201dMik\u00e4 k\u00e4sky on kaikkein t\u00e4rkein?\u201d Jeesus vastasi: \u201dT\u00e4rkein on t\u00e4m\u00e4: \u2019Kuule, Israel: Herra meid\u00e4n Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si, koko sielustasi ja mielest\u00e4si ja koko voimallasi.\u2019 Toinen on t\u00e4m\u00e4: \u2019Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si.\u2019 N\u00e4it\u00e4 suurempaa k\u00e4sky\u00e4 ei ole.\u201d <\/em>(12:28-31) \u2013 vrt. 5 Moos 6:4 ja 3 Moos 19:18<\/p>\n

Jumala on rakkaus ja h\u00e4nen tahtonsa on rakkaus. Jumala loi ihmisen rakkaudesta k\u00e4sin rakkautta varten. Rakkaus on Jumalan ja ihmisen v\u00e4lisen suhteen t\u00e4yttymys. Sama p\u00e4tee ihmisten v\u00e4lisiin suhteisiin. Rakkauden laki oli ensimm\u00e4isten ihmisten syd\u00e4miss\u00e4 ennen syntiinlankeemusta. Syntiinlankeemuksessa ihminen menetti rakkauden ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 v\u00e4\u00e4ristyi itsekk\u00e4\u00e4ksi.<\/p>\n

Jumalan lain tarkoituksena on opettaa, mit\u00e4 rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013 suhteessa Jumalaan, ihmisiin ja luomakuntaan. Rakkaus on pyhyytt\u00e4, hyv\u00e4n ja oikean noudattamista sek\u00e4 armahtavaisuutta ja uhrautuvuutta. Rakkaudella on pysyv\u00e4 ja luovuttamaton sis\u00e4lt\u00f6. Rakkaus kumpuaa Jumalan olemuksesta. Ihminen haluasi antaa sille toisen sis\u00e4ll\u00f6n, joka istuisi ihmisen itsekk\u00e4\u00e4seen luonteeseen.<\/p>\n

Jeesuksen opetus rakkaudesta on Vanhan testamentin moraalilain ydin ja henki. Jumalan rakastaminen on h\u00e4nen kunnioittamistaan, h\u00e4neen turvautumista, h\u00e4nen tahtonsa kuuntelemista ja seuraamista parhaansa mukaan, h\u00e4nen rukoilemistaan ja h\u00e4nen armonsa pyyt\u00e4mist\u00e4. Kymmenest\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4 kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 liittyv\u00e4t ensisijaisesti Jumala-suhteeseen. Seitsem\u00e4n muuta puhuvat ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista. N\u00e4m\u00e4 ovat samalla kokonaisuus: l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen l\u00e4htee oikeasta suhteesta Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen on my\u00f6s Jumalan rakastamista. Rakkauden kaksoisk\u00e4sky on tiivistelm\u00e4 kaikesta Jumalan tahdosta ja moraalilaista. Sit\u00e4 on kutsuttu my\u00f6s rakkauden kolmoisk\u00e4skyksi: rakasta Jumalaa, l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si ja itse\u00e4si.<\/p>\n

Rakkaus on my\u00f6s Uuden testamentin sis\u00e4lt\u00f6. Kristus on sen t\u00e4yttymys, josta k\u00e4sin voimme entist\u00e4 paremmin el\u00e4\u00e4 rakkaudessa. Rakkaus on Jumalan valtakunnan laki.<\/p>\n

Jeesuksen luokse tullut kirjanoppinut oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt olennaisen ja kuunteli mielell\u00e4\u00e4n Jeesusta. Siksi h\u00e4n oli Jeesuksen sanojen mukaan \u201dl\u00e4hell\u00e4\u201d Jumalan valtakuntaa (12:34). H\u00e4n oli avoin Jumalan l\u00e4heisyydelle ja rakastavalle vaikutukselle.<\/p>\n

Opetuksessa Jeesus my\u00f6s vahvisti juutalaisen monoteismin, uskon yhteen Jumalaan: Jumala on ainoa \/ yksi. Me uskomme yhteen Jumalaan. Hepreassa tuo sana on \u201dahad\u201d, joka on monikollinen yksikk\u00f6. Se voi tarkoittaa esimerkiksi viiniryp\u00e4leterttua, joka on yksi terttu mutta jossa on monta ryp\u00e4lett\u00e4. Ehdoton yksikk\u00f6muoto olisi \u201djahid\u201d. Jumalasta yhten\u00e4 ja ainoana Jumalana puhutaan aina sanalla \u201dahad\u201d, mik\u00e4 viittaa Jumalan sis\u00e4iseen moninaisuuteen, eli kolminaisuuteen. Yleisin Jumalasta k\u00e4ytetty nimi \u201dElohim\u201d on samaan tapaan monikollinen. Jumala on yksi \u2013 H\u00e4n on Is\u00e4 ja Poika ja Pyh\u00e4 Henki (1 x 1 x 1 = 1).<\/p>\n

 <\/p>\n

18. Kuka Kristus on \/ alkuper\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kun Jeesus opetti Jerusalemin temppeliss\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 olivat kuuntelemassa fariseukset (Matt 22:41) ja kansanjoukko. Fariseukset vastustivat Jeesusta, mutta kansa kuunteli h\u00e4nt\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n (12:37). Nyt Jeesus kysyi kuulijoiltaan: \u201dDaavid itse sanoo Kristusta (Messiasta) Herraksi. Kuinka Kristus sitten voi olla h\u00e4nen poikansa?\u201d <\/em>(12:35-37). Jeesus lainaa Ps 110 sanoja.<\/p>\n

Oli yleisess\u00e4 tiedossa Kirjoitusten pohjalta, ett\u00e4 luvattu Messias polveutuisi Daavidin suku-linjasta. Silti juutalaisten ymm\u00e4rrys siit\u00e4, kuka Messias todella on, oli hyvin vajavainen. Toki ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 h\u00e4n on ihminen, mutta h\u00e4nen jumalallinen alkuper\u00e4ns\u00e4 oli k\u00e4tketty salaisuus. T\u00e4m\u00e4 salaisuus avautui Jeesuksen persoonassa, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, opetuksissa, teoissa ja tulevassa ristinkuolemassa.<\/p>\n

Huomaa, ett\u00e4 Jeesus ei anna omaan kysymykseens\u00e4 suoraa vastausta. H\u00e4n j\u00e4tti asian ihmisten mietitt\u00e4v\u00e4ksi ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4ksi. Se ei tarkoittanut, ett\u00e4 ihminen voi keksi\u00e4 siihen, mink\u00e4 vastauksen tahansa. Vain yksi vastaus olisi oikein. Sen ihminen l\u00f6yt\u00e4isi ja ymm\u00e4rt\u00e4isi, kun h\u00e4n tutustuisi Jeesukseen ja hyv\u00e4ksyisi h\u00e4net omakohtaiseksi Vapahtajaksi ja Herraksi. Jeesus on itse Herra Jumala (Jahweh = Min\u00e4 Olen), joka on tullut ihmiseksi. H\u00e4n on jumalallisena Daavidin Herra ja ihmisen\u00e4 Daavidin poika, h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4.<\/p>\n

Juutalaisuudessa oli yleisen\u00e4 tapana kutsua ihmist\u00e4 jonkin aiemman, kuuluisan esi-is\u00e4n pojaksi, esim. tyyliin \u201dme olemme Aabrahamin lapsia\u201d. Virallisia sukuluetteloitakin saatettiin lyhent\u00e4\u00e4, mutta merkitt\u00e4vimm\u00e4t henkil\u00f6t mainittiin nimelt\u00e4.<\/p>\n

Jeesus kysyi samaa opetuslapsiltakin: \u201dKenen ihmiset sanovat minun olevan?… Ent\u00e4 te? Pietari vastasi: Sin\u00e4 olet Kristus.\u201d <\/em>(8:27-30). Matteus kertoo Pietarin koko lauseen: \u201dSin\u00e4 olet Kristus, el\u00e4v\u00e4n Jumalan Poika.\u201d <\/em>(Matt 16:16). T\u00e4ll\u00f6in Jeesus kielsi asian julkisen kertomisen. Jeesuksen ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus oli vasta tulossa. Salaisuus paljastuisi pian. Ent\u00e4 kuka Jeesus on sinulle?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MARKUKSEN EVANKELIUMI: Jeesuksen opetukset III \u00a0(9-12 luvut)   10. Kuka on suurin? \u201dMist\u00e4 te keskustelitte matkalla? He olivat vaiti, sill\u00e4 he olivat v\u00e4itelleet siit\u00e4, kuka heist\u00e4 oli suurin\u2026\u201d (9:33). Kuinka inhimillist\u00e4 on keskin\u00e4inen vertaaminen! Sit\u00e4 teemme jokainen. Olen huonompi tai parempi kuin tuo toinen. T\u00e4m\u00e4 maailma perustuu vertailuun ja mittaamiseen. Kuka ansaitsee parhaiten, kuka on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1444","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1444"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1444\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}