{"id":1433,"date":"2015-10-02T08:12:51","date_gmt":"2015-10-02T08:12:51","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1433"},"modified":"2015-10-02T08:12:51","modified_gmt":"2015-10-02T08:12:51","slug":"markuksen-evankeliumi-jeesuksen-opetukset-i","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1433","title":{"rendered":"Jeesuksen opetukset I"},"content":{"rendered":"<p><strong>MARKUKSEN EVANKELIUMI: Jeesuksen opetukset I<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong style=\"line-height: 1.42857;\">1. Pelastus ja ilosanoma syntisille<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dEiv\u00e4t terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En min\u00e4 ole tullut kutsumaan vanhurskaita\u00a0vaan syntisi\u00e4.\u201d<\/em> (2:17)<\/p>\n<p>Ateriayhteys merkitsi eritt\u00e4in l\u00e4heist\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. Se, ett\u00e4 Jeesus aterioi publikaanien ja syntisten kanssa, oli vastoin farisealaista hurskausajattelua. Fariseukset pitiv\u00e4t Jeesusta syntisen\u00e4, joka saastui ja samastui syntisiin. Jeesus ajatteli toisin.<\/p>\n<p>Lyhyt tilannekuvaus ja Jeesuksen vastaus paljastavat ja opettavat monia keskeisi\u00e4 asioita:<\/p>\n<ul>\n<li>farisealainen itsepetos: kuvitelma siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen voisi olla puhdas, ts. (l\u00e4hes) synnit\u00f6n<\/li>\n<li>farisealainen ylpeys ja kovuus: me olemme parempia ihmisi\u00e4!<\/li>\n<li>Jumalan\/Jeesuksen rakkaus kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan<\/li>\n<li>pelastus on yksin armosta; se on Jumalan teko \u2013 ei ihmisen teko<\/li>\n<li>pelastuakseen ihmisen tulee ensin tunnustautua syntiseksi<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vastauksessaan Jeesus ei julistanut fariseuksia terveiksi ja vanhurskaiksi. Heid\u00e4n kovuutensa ja rakkaudettomuutensa paljastui heid\u00e4n asenteissaan ja sanoissaan. Fariseuksilta t\u00e4m\u00e4n totuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen kesti kuitenkin paljon pitemp\u00e4\u00e4n; monet heist\u00e4 torjuivat totuuden ja halusivat tappaa sen paljastajan, Jeesuksen.<\/p>\n<p>Jeesuksen esimerkki ja sanat haastavat meit\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 me oman syntisyytemme ja tarpeemme kohdata Parantaja?<\/li>\n<li>mik\u00e4 on asenteemme toisia ihmisi\u00e4, varsinkin uskosta osattomia kohtaan?<\/li>\n<li>miten me toimimme evankeliumin ty\u00f6ss\u00e4, miss\u00e4 liikumme, keit\u00e4 kohtaamme?<\/li>\n<li>mik\u00e4 on todistuksemme keskipiste \u2013 omat hurskaat tekomme vai Kristus?<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>2. Paasto<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dMiksi sinun opetuslapsesi eiv\u00e4t paastoa? Eiv\u00e4t h\u00e4\u00e4vieraat voi paastota silloin, kun sulhanen on heid\u00e4n kanssaan. Mutta p\u00e4iv\u00e4t tulevat, jolloin sulhanen otetaan heilt\u00e4 pois, ja silloin he paastoavat\u201d <\/em>(2:18-22)<\/p>\n<p>Jumala oli s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt vain yhden paastop\u00e4iv\u00e4n koko vuodessa. Se oli suuri sovitusp\u00e4iv\u00e4. Lis\u00e4ksi kansaa kehotettiin paastoamaan, kun sit\u00e4 oli kohdannut tai sit\u00e4 oli uhkaamassa kansallinen tai henkil\u00f6kohtainen onnettomuus, sota yms. Paasto oli luonnollinen, kun itkettiin vainajaa. Paastoa tarvittiin my\u00f6s silloin, kun kansa oli synnin vallassa ja Jumala l\u00e4hetti profeettansa julistamaan palaamista liiton mukaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Paastoon tuli liitty\u00e4 rukous, katumus ja parannus.<\/p>\n<p>Sen sijaan fariseukset paastosivat kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viikossa, maanantaisin ja torstaisin. He tekiv\u00e4t paastosta ulkonaisen esityksen heid\u00e4n hurskaudestaan. Kuitenkin profeetat vastustivat ulkokultaisuutta ja kehottivat kansaa harjoittamaan laupeutta, hyvyytt\u00e4, oikeudenmukaisuutta ja armollisuutta. Paasto ilman aitoa pyrkimyst\u00e4 el\u00e4\u00e4 oikein on turhaa itsepetosta. Johannes Kastajan opetuslapsetkin paastosivat. Johannes Kastaja oli parannussaarnaaja. Oli aidon parannuksen ja her\u00e4tyksen aika. Paasto sopi hyvin h\u00e4nen toimintaansa.<\/p>\n<p>Paasto kuuluu monen kirkkokunnan viikoittaiseen ja vuosittaiseen kalenteriin. Luterilaisuudessa paastosta puhutaan v\u00e4h\u00e4n, vaikkakin ennen joulua on ns. pikkupaasto ja ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 40 pv paastonaika. Ilmeisesti vain harvat sit\u00e4 noudattavat \u2013 eik\u00e4 Jumala sit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla vaadi.<\/p>\n<p>Paaston tarkoitus on keskitty\u00e4 Jumalaan ja el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa mukaisesti. Paastossa raivataan tilaa enemm\u00e4n rukoukselle, Sanan lukemiselle, uskovien yhteydelle ja l\u00e4himm\u00e4isten palvelemiselle. Paastossa voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ruuan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, tv:n katselua, tietokoneen \u00e4\u00e4rell\u00e4 oleskelua, muuta sellaista, joka vie paljon aikaa ja energiaa. Paasto voi katkaista omia syntitottumuksia ja Jumalaan keskittyminen voi lis\u00e4t\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen vaikutusta ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Aito Jumalan vaikutus tulee ilmi lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 rakkautena l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 kohtaan \u2013 ei ylpeyten\u00e4.<\/p>\n<p>Paasto auttoi my\u00f6s tilanteessa, jossa opetuslasten oli vaikea ajaa riivaajaa ulos. <em>\u201dT\u00e4m\u00e4 laji ei l\u00e4hde muuten kuin paastolla ja rukouksella\u201d<\/em> (Mark 9:29). Paasto ei ole jokin metodi, jolla karkotetaan riivaajia. Paasto yksinkertaisesti l\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 Jumalaan niin, ett\u00e4 h\u00e4nen luottamuksensa, uskonsa vahvistuu ja samalla h\u00e4nen rukouksestaan tule voimakkaampi.<\/p>\n<p>Kun fariseukset moittivat Jeesusta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen opetuslapsensa eiv\u00e4t paastoa, Jeesus totesi paastoamisen olevat nyt t\u00e4ysin luonnotonta. H\u00e4n antoi siit\u00e4 kolme esimerkki\u00e4: 1) Jeesus on sulhanen ja opetuslapset ovat h\u00e4\u00e4vieraita. Kesken h\u00e4\u00e4juhlan paastoaminen olisi j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4. Nyt oli ilon aika! 2) Vanha viitta ja sen paikkaaminen kutistamattomalla kankaalla olisi tyhm\u00e4\u00e4. 3) Vanhat leilit ja uusi viini eiv\u00e4t sovi yhteen. N\u00e4in Jeesus opettaa arkiel\u00e4m\u00e4n esimerkkien kautta, ett\u00e4 paastoaminen on v\u00e4\u00e4rin t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Opetuslasten kohdalla aito syd\u00e4men paaston aika koitti, kun Jeesus vangittiin ja naulittiin ristille. Silloin he todella paastosivat. Jumala kyll\u00e4 johdattaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tilanteisiin, joissa mekin joudumme paastoamaan opetuslasten tavoin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>3. Sapatti<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dJeesus sanoi: Sapatti on ihmist\u00e4 varten eik\u00e4 ihminen sapattia varten. Niinp\u00e4 Ihmisen Poika on my\u00f6s sapatin herra.\u201d<\/em> (2:23 \u2013 3:6).<\/p>\n<p>Jo alussa Jumala s\u00e4\u00e4ti lepop\u00e4iv\u00e4n ja pyhitti sen. Ihminen on luotu sellaiseksi toiminnoiltaan, ett\u00e4 h\u00e4n tarvitsee yhden lepop\u00e4iv\u00e4n joka viikko. Sapatti oli yksi keskeinen Jumalan kansan tunnusmerkki ymp\u00e4rileikkauksen ohella. Lepop\u00e4iv\u00e4n pyhitt\u00e4minen on kolmas k\u00e4sky (2 Moos 35:2). Sapatti alkoi perjantai-illasta ja p\u00e4\u00e4ttyi lauantai-iltaan. Lauantai on siis juutalaisten sapattip\u00e4iv\u00e4. Kristuksen yl\u00f6snousemuksen my\u00f6t\u00e4 kristillinen seurakunta alkoi kokoontua sunnuntai-aamuisin yhteen. Pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 siirtyi sunnuntaiksi. Kun lauantai oli luomakunnan lepop\u00e4iv\u00e4, sunnuntai oli uuden aikakauden ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, yl\u00f6snousemusp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p>Farisealaisuudessa ja juutalaisuudessa sapatista tehtiin eritt\u00e4in keskeinen ja sen noudattamiseen laadittiin lukemattomia pikkutarkkoja ohjeita. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4hden sapatti menetti tarkoituksensa olla vapauden, ilon, levon ja Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon p\u00e4iv\u00e4. Siit\u00e4 tuli taakka ja rasite, jonka noudattamista fariseukset vahtivat silm\u00e4 kovana.<\/p>\n<p>Jeesuksen aikana elettiin siis aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin nykysuomessa. Silloin sapatti oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pyh\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nnelty; nyt pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 on menett\u00e4nyt merkityksens\u00e4 yhteiskunnassa ja uskovatkin noudattavat sit\u00e4 hyvin lepsusti ja menett\u00e4v\u00e4t sen my\u00f6t\u00e4 suuren siunauksen. Ent\u00e4 miten ja milloin sin\u00e4 viet\u00e4t pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 teet lepop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja mit\u00e4 et tee? Osaatko iloita siit\u00e4? Olisiko silloin hyv\u00e4 liikkua luonnossa, puuhailla pihalla, harrastaa rakkaita asioita, viett\u00e4\u00e4 aikaa perheen kanssa, tavata yst\u00e4vi\u00e4, mutta ennen kaikkea tulla yhteiseen jumalanpalvelukseen, rukoilla ja lukea Sanaa. Pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 olisi hyv\u00e4 aloittaa lauantai-iltana, jotta lepop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tulee t\u00e4yden vuorokauden mittainen. Sunnuntai-iltana ajatukset alkavat jo liikkua seuraavan p\u00e4iv\u00e4n ja viikon t\u00f6iss\u00e4 ja asioissa.<\/p>\n<p>Kun Jeesus kulki viljapellon halki opetuslastensa kanssa, he k\u00e4sin taittoivat t\u00e4hk\u00e4p\u00e4it\u00e4 ja s\u00f6iv\u00e4t siemeni\u00e4. Fariseusten mukaan t\u00e4m\u00e4 oli synti\u00e4. Jeesus oli asiasta eri mielt\u00e4 ja vetosi Daavidin esimerkkiin. Sapattina n\u00e4l\u00e4n k\u00e4rsiminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Sy\u00f6minen kuului sapatin henkeen eiv\u00e4tk\u00e4 opetuslapset eiv\u00e4tk\u00e4 Daavid miehineen rikkoneet sapatin henke\u00e4 ja tarkoitusta vastaan. <em>Sapatti on ihmist\u00e4 varten eik\u00e4 ihminen sapattia varten.<\/em> Lis\u00e4ksi Jeesus, Jumalana oli sapatin asettaja ja sen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tunsi sen syvimm\u00e4n tarkoituksen. Siksi <em>h\u00e4n oli sapatin Herra<\/em>.<\/p>\n<p>Fariseusten v\u00e4\u00e4r\u00e4 uskonnollisuus ja kovuus tulivat erityisesti esille, kun Jeesus paransi sairaan synagogassa sapattina. L\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen, auttaminen, jopa pelastaminen h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 on aina voimassa, jopa ja erityisesti sapattina. Tietyiss\u00e4 ammateissa ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 osuu sunnuntaille. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 niin hoito\/poliisi\/ pelastustoimi\/seurakunta yms. ty\u00f6ss\u00e4. Sen sijaan kaupallinen ty\u00f6 sunnuntaina on lepop\u00e4iv\u00e4n rikkomista. T\u00e4m\u00e4 on tietysti hankalaa, kun kaupat saattavat edellytt\u00e4\u00e4 sunnuntaity\u00f6t\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sellaiseen ei tule ryhty\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>4. Opetus pahoista hengist\u00e4 ja Pyh\u00e4n Hengen pilkasta<\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dRiivaajien p\u00e4\u00e4miehen voimalla h\u00e4n ajaa ulos riivaajia\u201d.<\/em><\/p>\n<p>Juutalaisuudessa, kristillisyydess\u00e4 ja kaikissa uskonnoissa pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 on olemassa todellinen henkimaailma. T\u00e4m\u00e4 on hyvin monien kansojen ja ihmisten omakohtainen kokemus. Ainoastaan l\u00e4nsimaisessa ateismissa kielt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n uskomasta Jumalaan ja henkimaailmaan. Ajatellaan, ett\u00e4 sivistyksen my\u00f6t\u00e4 pakanallinen taikausko j\u00e4\u00e4 pois. Kuitenkin esimerkiksi Japanissa, korkean sivistyksen ja teknologian maassa usko henkimaailmaan on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Samoin l\u00e4nsimaissa monet ihmiset \u2013 sit\u00e4 mukaan kuin he luopuvat kristillisyydest\u00e4, he kiinnostuvat it\u00e4maisesta henkisyydest\u00e4, okkultismista jne.<\/p>\n<p>Riivaajat ovat alunperin Jumalan luomia enkeleit\u00e4, jotka ovat luopuneet Jumalasta arkkienkeli Lusiferin johdolla. Ne ovat turmeltuneita, alkuper\u00e4isen hyvyyden menett\u00e4neit\u00e4 henkiolentoja, joilla ei ole fyysist\u00e4, aineellista ruumista. Niit\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti miljoonia, sill\u00e4 Jumalan luoma enkeli-maailma on suuri. Saatana ja sen enkelit eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vaan lopulta ne joutuvat helvettiin.<\/p>\n<p>Koska riivaajat ovat luotuja olentoja, ne ovat rajallisia voimaltaan, kyvyilt\u00e4\u00e4n ja olemukseltaan.\u00a0Ne ovat voimakkaampia kuin ihmiset, mutta eiv\u00e4t verrattavissa Jumalaan ja h\u00e4nen voimaansa.<\/p>\n<p>Riivaajat voivat toimia vain Jumalan sallimissa rajoissa. Ne haluavat kapinaa ja tuhoa. Jumala antaa pahan toimia, jotta ihminen n\u00e4kisi kapinansa seuraukset mahdollisimman selv\u00e4sti ja katkerasti ja jotta ihminen juoksisi turvaan Jumalan syliin. Saatana on Jumalan kahlekoira, Lutherin sanoin.<\/p>\n<p>Riivaajien hallinta-alue on \u201dpimeys\u201d, jossa on niiden oma valtakuntansa. T\u00e4m\u00e4n pimeyden valtakunnan alaisuuteen ne yritt\u00e4v\u00e4t orjuuttaa jokaisen ihmisen. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jokainen ihminen on Jumalan suojeluksessa. Ilman uskoa, yhteytt\u00e4 Jumalaan, ihminen on altis pimeydelle. Vasta kun ihminen itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ryhty\u00e4 yhteyteen pimeyden kanssa, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 suojansa ja h\u00e4nest\u00e4 tulee pimeyden sitoma ja orjuuttama, jopa riivattu.<\/p>\n<p>Riivattu ihminen menett\u00e4\u00e4 hallintavaltansa omaan itseens\u00e4, koska demoni(t) kontrolloi h\u00e4nt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ihmisen persoonallisuus tukahtuu, s\u00e4rkyy ja muuttuu. Ihminen sairastuu psyykkisesti, usein my\u00f6s fyysisesti. Suomessa riivatuksi tuleminen on todella harvinaista, koska maamme on ollut pitk\u00e4\u00e4n kristillinen ja sen kansalaiset kastettuja. Saatanan hallintavalta on kuitenkin kasvamassa, koska ihmiset ovat vieraantumassa kristillisyydest\u00e4 ja palaamassa (uus)pakanuuteen.<\/p>\n<p>Jeesuksen toiminnassa Jumalan hyv\u00e4 Pyh\u00e4 Henki ilmeni \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen selv\u00e4sti. Jeesuksen opetukset, rakkauden teot, parantamisihmeet ja muut ihmeet olivat kaikille ilmeisi\u00e4. Pyh\u00e4n Hengen voimalla Jeesus my\u00f6s ajoi riivaajia ulos. Kuitenkin Jerusalemista tulleet kirjanoppineet syyttiv\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voima, joka h\u00e4ness\u00e4 vaikutti, oli saatanallista. T\u00e4m\u00e4 oli eritt\u00e4in vakava asia, sill\u00e4 Jeesuksen voima oli hyvin kirkkaasti Jumalan voimaa.<\/p>\n<p><em>\u201dSe, joka pilkkaa Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, ei saa ikin\u00e4 anteeksi vaan on syyp\u00e4\u00e4 ikuiseen syntiin\u201d<\/em> (3:29).<\/p>\n<p>Jeesus varoitti kirjanoppineita \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 vaarasta. Vaikka kaikki tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 Jeesus toimi Jumalan Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, kirjanoppineet v\u00e4ittiv\u00e4t Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 saatanaksi.<\/p>\n<p>Jos ihminen, joka tiet\u00e4\u00e4 ja tuntee Jumalan, torjuu h\u00e4nen rakkautensa ja hyvyytens\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti, tietoisesti, lopullisella tavalla ja lis\u00e4ksi viel\u00e4 herjaa H\u00e4nt\u00e4 saatanaksi, syyllistyy ikuiseen syntiin. T\u00e4llainen ihminen on jo valinnut oman puolensa, h\u00e4n on syv\u00e4sti paatunut ja syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n vihaa hyv\u00e4\u00e4 Jumalaa. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 halua eik\u00e4 edes voi pelastua. Jumala on jo tarjonnut parhaimman rakkautensa ja ihminen hylk\u00e4\u00e4 sen. T\u00e4llainen ihminen joutuu kadotukseen.<\/p>\n<p>Jokainen ihminen saattaa ajatuksissaan jonain hetken\u00e4 herjata mieless\u00e4\u00e4n Jumalaa ja jopa Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4. T\u00e4llainen ajatus saattaa olla saatanan sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4 eik\u00e4 ihminen hyv\u00e4ksy sit\u00e4. Ajatus saattaa nousta ihmist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, syntisest\u00e4 luonnosta. T\u00e4llaisia ajatuksia tulee ja menee. Varsinkin ahdistuneella tai mielenterveysongelmista k\u00e4rsiv\u00e4ll\u00e4 saattaa olla ajatuksia, joiden kanssa h\u00e4n kamppailee. T\u00e4ll\u00f6in ei ole kysymys Pyh\u00e4n Hengen pilkasta, joka on paljon syvempi ja perustavaa laatua oleva pysyv\u00e4 vihanasenne Jumalaa kohtaan.<\/p>\n<p>Niin kauan kuin ihminen huolestuu siit\u00e4, onko h\u00e4n tehnyt Pyh\u00e4n Hengen pilkan, niin kauan h\u00e4n saa olla t\u00e4ysin turvassa ja varma, ettei ole pilkannut Jeesuksen tarkoittamalla tavalla. Vasta kun ihminen on lopullisessa paatumuksessa, h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 lainkaan asiasta. Huoli on merkki synnintunnosta ja Pyh\u00e4n Hengen armollisesta ty\u00f6st\u00e4 ihmisess\u00e4. Niinp\u00e4 yksitt\u00e4isiin ajatuksiin ei kannata lainkaan takertua. Sen sijaan voimme varjella mielemme niin, ett\u00e4 kapinalliset ajatukset eiv\u00e4t ala hallitsemaan meit\u00e4. Lutherin sanoin: <em>p\u00e4\u00e4mme yli lent\u00e4vi\u00e4 lintuja emme voi est\u00e4\u00e4, mutta voimme est\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t rakenna pes\u00e4\u00e4 meid\u00e4n p\u00e4\u00e4mme p\u00e4\u00e4lle.<\/em><\/p>\n<p>Kun Jeesus karkotti riivaajia ihmisest\u00e4, h\u00e4n teki sen Jumalan voimalla. Kyseess\u00e4 ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vapauttamisihme vaan samalla aina parantumisihme. Riivaaja on peto, joka raatelee ihmisen sisimm\u00e4n. Pedon poistuminen ei viel\u00e4 paranna haavoja ja syvi\u00e4 pelkoja. Jeesuksen rakkaus paransi n\u00e4m\u00e4 syv\u00e4t haavat niin, ett\u00e4 ihminen palautui normaalitilaan ja kykeni jatkamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jeesus ei j\u00e4tt\u00e4nyt vapautettua heitteille vaan varmisti, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huolta.<\/p>\n<p>Riivaajien kanssa ei koskaan saa keskustella eik\u00e4 niiden nimi\u00e4 kysell\u00e4, vaikka Jeesus tekikin niin. Jeesus on itse Luoja, joka voi keskustella luodun enkelin, jopa riivaajan kanssa. Jeesusta ne eiv\u00e4t voi pett\u00e4\u00e4 \u2013 kuten ne usein yrittiv\u00e4t kehuessaan Jeesusta (tai Paavalia) julkisesti. Kaikki riivaajien puheet ovat petosta. Meid\u00e4n ei tule koskaan etsi\u00e4 riivaajia tai riivattuja ihmisi\u00e4. Meid\u00e4n ei koskaan tule tutustua saatanan salaisuuksiin ja maailmoihin. Kaikki kanssak\u00e4yminen niiden kanssa v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 Jumala-suhdettamme ja muuttaa meit\u00e4 pimeyden kaltaiseksi. Paras tapa vastustaa vihollista on keskitty\u00e4 Jumalaan ja Raamattuun.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n aikanamme toimii ns. voimaevankelistoja ja parantajia, jotka Jeesuksen nimess\u00e4 \u201dajavat riivaajia ulos\u201d. Monet heist\u00e4 ovat valheellisia pett\u00e4ji\u00e4, jotka sanoessaan toista, tekev\u00e4t toista. Lue Jeesuksen vakavat sanat Matt 7:15-23. \u00c4l\u00e4 ole sinisilm\u00e4inen, herkk\u00e4uskoinen kristitty vaan harkitseva, uskova kristitty! Erityisen vakavaa on riivaajien ajaminen ulos ihmisist\u00e4 tai uskovista, jotka eiv\u00e4t ole riivattuja. Uskova ei voi olla riivattu, sill\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 on Pyh\u00e4 Henki. V\u00e4ite riivauksesta ja henkimaailman hy\u00f6kk\u00e4ys ihmisen p\u00e4\u00e4lle n\u00e4enn\u00e4isen \u201driivaajan ulosajamisen\u201d varjolla on \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 hengellist\u00e4 v\u00e4kivaltaa, joka tuhoaa ihmisen Jumala-suhteen, h\u00e4nen mielenterveytens\u00e4 ja koko el\u00e4m\u00e4n \u2013 jos mahdollista. Juuri t\u00e4m\u00e4 on saatanan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja taktiikka.<\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4r\u00e4t voimaevankelistat \/ parantajat voi tunnistaa siit\u00e4, ett\u00e4 1) heid\u00e4n julistuksensa evankeliumista keskittyy vain ihmeisiin ja supervoimaan eik\u00e4 Jumalan rakkauteen Kristuksessa,\u00a02) he ovat usein lakihenkisi\u00e4, 3) he alistavat ihmisi\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 itsens\u00e4 korottamiseen,\u00a04) he rahastavat ihmisi\u00e4, 5) ihmiset ajautuvat ep\u00e4terveeseen uskoon ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>MARKUKSEN EVANKELIUMI: Jeesuksen opetukset I &nbsp; 1. Pelastus ja ilosanoma syntisille \u201dEiv\u00e4t terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En min\u00e4 ole tullut kutsumaan vanhurskaita\u00a0vaan syntisi\u00e4.\u201d (2:17) Ateriayhteys merkitsi eritt\u00e4in l\u00e4heist\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. Se, ett\u00e4 Jeesus aterioi publikaanien ja syntisten kanssa, oli vastoin farisealaista hurskausajattelua. Fariseukset pitiv\u00e4t Jeesusta syntisen\u00e4, joka saastui ja samastui syntisiin. Jeesus [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1433","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1433","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1433"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1433\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}