{"id":14233,"date":"2025-04-16T11:26:25","date_gmt":"2025-04-16T11:26:25","guid":{"rendered":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=14233"},"modified":"2025-04-16T11:26:25","modified_gmt":"2025-04-16T11:26:25","slug":"usan-perustuslaki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=14233","title":{"rendered":"USA:n historia, perustuslaki ja nykytila"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><span class=\"has-inline-color has-vivid-red-color\">YHDYSVALTOJEN HISTORIA, PERUSTUSLAKI JA NYKYTILA<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Yhdysvallat syntyi vapauden ihanteelle, jonka mukaan sai rauhassa uskoa, el\u00e4\u00e4, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja menesty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vapaus ja el\u00e4m\u00e4 oli tukahdutettu Euroopassa etenkin uskonvainoissa, mik\u00e4 johti laajaan siirtolaisuuteen uudelle mantereelle.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Itsen\u00e4istyneen kansan perustuslailla haluttiin taata aito vapaus ja est\u00e4\u00e4 valtiota tulemasta kontrolloivaksi diktatuuriksi. Siksi perustuslain mukaan valta ja vapaus kuuluu Yhdysvalloissa laajasti osavaltioille, elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle ja kansalaisille.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>T\u00e4m\u00e4n perustuslaillisen, amerikkalaisen vapauden vasemmistolaistuneet demokraatit ovat kerta toisensa j\u00e4lkeen rikkoneet tehdess\u00e4\u00e4n liittovaltiosta massiivisen, vasemmistolaisen, kaikkea kontrolloivan koneiston. Sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on, etenkin Obaman ja Bidenin aikana, pakottaa kaikki kuuliaisiksi woke-ideologialle, joka tosiasiassa korvaa perustuslain ja kristillisen uskon. Kyseess\u00e4 on antikristillinen diktatuuri.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Valtaosa amerikkalaisista on syv\u00e4sti ahdistunut t\u00e4st\u00e4 kaikesta ja kokenut Amerikan menetetyksi. Liittovaltio tukahduttaa taloudellisen kasvun ja verottaa raskaasti kansaa jakaen heid\u00e4n kovalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n hankituilla varoilla mittavia etuuksia seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ille ja laittomille maahanmuuttajille \u2013 ohittaen valtav\u00e4est\u00f6n etenkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>\u201d<\/em>Make America Great Again<em>\u201d oli Donald Trumpin ja republikaanien syv\u00e4 ja voimakas vastaus valtav\u00e4est\u00f6n ja vakiintuneiden maahanmuuttajien konkreettiseen h\u00e4t\u00e4\u00e4n. Trump sai valtakirjan kansalta palauttaa Yhdysvallat takaisin alkuper\u00e4iseksi perustuslailliseksi oikeusvaltioksi. Se tarkoittaa demokraattien rakentaman, kaikkea kontrolloivan liittovaltion hallinnon merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 purkamista takaisin perustuslain mukaiseksi.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Yhdysvaltojen historialliset vaiheet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><span class=\"has-inline-color has-vivid-red-color\">YHDYSVALTOJEN HISTORIALLINEN KEHITYS<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Varhaishistoria<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohjois-Amerikkaa asutti noin 300 intiaaniheimoa, jotka olivat tulleet tuhansia vuosia aikaisemmin Aasiasta Beringinsalmen kautta. Intiaanit eliv\u00e4t luontaistaloudessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Eurooppalaisten siirtokunnat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1500-luvun alussa eurooppalaiset alkoivat tutkia aluetta. Espanjalaiset perustivat ensimm\u00e4iset siirtokunnat: Pensacolan 1559, Fort Carolinen 1564 ja St. Augustinen 1565.[36]<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">J\u00e4rjestelm\u00e4llinen siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan alkoi, kun Englannin kuningas Jaakko I perusti 1606 Lontoon ja Plymouthin kauppakomppaniat. Britit perustivat 1607 nykyiseen Virginiaan siirtokunnan. Englannista l\u00e4hteneet, uskonnollista vainoa paenneet siirtolaiset (engl. pilgrims, \u201dpyhiinvaeltajat\u201d) perustivat Plymouthin siirtokunnan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1626 hollantilaiset perustivat Uuden Amsterdamin kaupungin (nykyinen New York) Hudsonjoen suulle ja Orangen siirtokunnan joen yl\u00e4juoksulle. Englanti valtasi Hollannin siirtokunnat 1644. Ranskalaiset tutkivat ja asuttivat Isojenj\u00e4rvien aluetta ja Mississippin vartta. Ranska menetti siirtomaansa seitsenvuotisessa sodassa 1763.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1760 Yhdysvalloissa oli 1 500 000 eurooppalaista, ja heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 kasvoi nopeasti. Englanti kiristi siirtokuntien verotusta. Vuonna 1773 s\u00e4\u00e4detty teelaki suututti Amerikan uudisasukkaat. Siirtokuntien mukaan Britannialla ei ollut oikeutta verottaa siirtokuntia ilman n\u00e4iden edustusta parlamentissa. Vastalauseena siirtokuntalaiset heittiv\u00e4t niin sanotuilla Bostonin teekutsuilla 1773 tullista vapautetun teelastin mereen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Itsen\u00e4istyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvallat julistautui itsen\u00e4iseksi 4. hein\u00e4kuuta 1776, mist\u00e4 seurasi vapaussota Britanniaa vastaan. Itsen\u00e4isyystaistelujen johtajia olivat George Washington, Sam Adams, Benjamin Franklin, Patrick Henry, John Adams ja Thomas Jefferson. Franklinin liittosopimus Ranskan kanssa toi lis\u00e4voimia amerikkalaisille. Sota p\u00e4\u00e4ttyi 1781, kun britit antautuivat Yorktownissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvalloissa oli aluksi 13 osavaltiota, jotka liittoutuivat 1781 konfederaatioartikloilla. Artiklat toimivat pohjana vuoden 1787 perustuslaille, jota t\u00e4ydennettiin vuonna 1791 kymmenell\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 lis\u00e4yksell\u00e4, joka tunnetaan nimell\u00e4 Bill of Rights. Yhdysvaltojen ensimm\u00e4inen presidentti oli George Washington.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1800-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1823 Monroen oppina tunnettu julistus kongressille vaati, ett\u00e4 Euroopan valtiot pit\u00e4ytyv\u00e4t Amerikan mantereiden asioiden ulkopuolella ja vastaavasti Yhdysvallat ei puutu Vanhan maailman asioihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoteen 1848 menness\u00e4 Yhdysvaltain alue l\u00e4hes kolminkertaistui. Uusille alueille siirtyi uudisasukkaita, ja vuosina 1837\u201339 intiaaneja pakkosiirrettiin Mississippijoen l\u00e4nsipuolelle. Vuonna 1848 Kaliforniasta l\u00f6ydettiin kultaa, ja alueelle alkoi suuri kultarynt\u00e4ys.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuodesta 1619 alkaen Pohjois-Amerikkaan oli rahdattu orjiksi yli kymmenen miljoonaa afrikkalaista. Orjuus oli 1800-luvulla Yhdysvaltojen suurimpia sis\u00e4isi\u00e4 kiistakysymyksi\u00e4. Lis\u00e4ksi kiistoja aiheutti osavaltioiden ja liittovaltion suhde.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On huomattava, ett\u00e4 nimenomaan republikaanit ajoivat orjien vapauttamista, mutta etel\u00e4n demokraatit vastustivat sellaista ja taistelivat pitk\u00e4\u00e4n mustien \u00e4\u00e4nioikeuttakin vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Andrew Jacksonin presidenttikausilla muodostui kolme erilaista talousaluetta: kaupan ja teollisuuden pohjoinen, maanviljelij\u00f6iden l\u00e4nsi ja puuvillaplantaasien etel\u00e4. Sis\u00e4politiikassa pohjoinen ja l\u00e4nsi olivat yleens\u00e4 liitossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ristiriidat johtivat Yhdysvaltain sis\u00e4llissotaan 1861. Sodan voittivat pohjoiset osavaltiot, jotka estiv\u00e4t etel\u00e4isten osavaltioiden irtautumisen Yhdysvalloista. Orjuus lakkautettiin ja l\u00e4hes nelj\u00e4 miljoonaa orjaa vapautettiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen Yhdysvaltoihin alkoi virrata yh\u00e4 enemm\u00e4n maahanmuuttajia. He ty\u00f6skenteliv\u00e4t teollisuudessa tai siirtyiv\u00e4t uudisasukkaiksi maan l\u00e4ntiseen osaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4nness\u00e4 oli ristiriitoja valkoisten uudisasukkaiden ja intiaanien sek\u00e4 pientilallisten ja suurkarjankasvattajien v\u00e4lill\u00e4, ja rajaseudun v\u00e4h\u00e4isen lainvalvonnan takia syntyi k\u00e4site \u201dvilli l\u00e4nsi\u201d. Kun Yhdysvallat voitti sodan Espanjaa vastaan vuonna 1898, Puerto Rico, Guam ja Filippiinit siirtyiv\u00e4t Yhdysvalloille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1900-luvun alku ja maailmansodat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa Yhdysvallat oli aluksi puolueeton, mutta liittyi ymp\u00e4rysvaltoihin huhtikuussa 1917. Taloudellisesti maa oli ollut velkaa muille, mutta sodan vuoksi tilanne k\u00e4\u00e4ntyi. My\u00f6s kulttuurisesti Yhdysvallat astui maailmanvalloituksen tielle, ja sen hegemonia s\u00e4ilyi 1960-luvulle asti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvaltojen talous kasvoi 1920-luvulla, mutta vuoden 1929 p\u00f6rssiromahduksen j\u00e4lkeen alkoi 1930-luvun lama. Vuonna 1932 presidentti Franklin Roosevelt aloitti New Deal -suunnitelmansa, jolla hallitus osallistui talouteen laman lievent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan liittoutuneiden puolelle joulukuussa 1941, kun Japani hy\u00f6kk\u00e4si Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Sodan lopulla Yhdysvallat pommitti Hiroshimaa ja Nagasakia ydinaseilla. Toinen maailmansota oli kallis ja siin\u00e4 kaatui puoli miljoonaa amerikkalaista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sota paransi Yhdysvaltain taloudellista asemaa, kun maan teollisuus kasvoi ja teknologiaa kehitettiin, ja sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Yhdysvalloissa oli yli puolet maailman teollisuustuotannosta. Vuonna 1945 perustettiin Yhdistyneet kansakunnat, jonka p\u00e4\u00e4maja sijoitettiin New Yorkiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kylm\u00e4 sota<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen alkoi kylm\u00e4 sota, jossa olivat vastakkain kaksi suurvaltaa: Neuvostoliitto ja sit\u00e4 tukevat kommunistiset maat ja Yhdysvallat ja sit\u00e4 tukevat kapitalistiset maat. Yhdysvallat osallistui Korean sotaan 1950\u20131953 ja Vietnamin sotaan 1964\u20131975.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi maa tuki Sikojenlahden maihinnousuyrityst\u00e4 Kuubaan ja oli mukana Kuuban ohjuskriisiss\u00e4. Neuvostoliittoa vastaan k\u00e4ytiin my\u00f6s avaruuskilpaa. Presidentti Kennedy asetti Yhdysvaltain tavoitteeksi miehitetyn kuulennon, jonka teki Apollo 11 vuonna 1969.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Yhdysvallat kaupungistui ja koki voimakkaan talouskasvun kauden. Rotukysymykset nousivat pintaan ja hippiliike rikkoi perinteisi\u00e4 arvoja ja tapoja. Taloudellisesti Yhdysvallat sukelsi 1970-luvulla stagflaatioon, joka huipentui presidentti Carterin kauden inflaatioon ja suurty\u00f6tt\u00f6myyteen. Presidentti Reaganin kaudella aloitettu liberalisointi aloitti uuden kasvun. Kylm\u00e4 sota p\u00e4\u00e4ttyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1991.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1990-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1990-luvulla Yhdysvallat k\u00e4vi Persianlahden sodan. Vuonna 2001 syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n iskujen my\u00f6t\u00e4 presidentti George W. Bush julisti terrorismin vastaisen sodan ja Yhdysvallat hy\u00f6kk\u00e4si Afganistaniin. Yhdysvallat hy\u00f6kk\u00e4si Irakiin 2003 ja syrj\u00e4ytti diktaattori Saddam Husseinin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 2008 koettiin suuri p\u00f6rssiromahdus, mik\u00e4 aloitti maailmanlaajuisen taantuman. Taloudelliset ongelmat jatkuivat presidentti Obaman koko kauden ajan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosina 2009\u20132017 maan johdossa oli ensimm\u00e4inen afroamerikkalainen presidentti, demokraattien Barack Obama, joka valjasti liittovaltion kontrolloimaan osavaltioita, yritysel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kansalaisia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Amerikkalainen vapaus koettiin menetetyksi ja talous oli taantumassa. Sen my\u00f6t\u00e4 presidentiksi valittiin 2017 republikaani Donald Trump. Yhdysvallat l\u00f6i terroristij\u00e4rjest\u00f6 Isisin sek\u00e4 neuvotteli kauppa- ja rauhansopimuksia. Yritysveroa laskettiin, s\u00e4\u00e4tely\u00e4 purettiin, ty\u00f6tt\u00f6myys laski, p\u00f6rssikurssit nousivat ja maahanmuuttoa rajoitettiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Trump palautti maan perustuslailliseen vapauteen, jolloin talous nousi merkitt\u00e4v\u00e4sti. Koettiin&nbsp;<em>Trumpin talousihme<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisesti Obaman aikana rajusti syventynyt kansan repiv\u00e4 kahtiajako ilmeni demokraattien parissa Trumpin raivokkaana vastustamisena lukuisine oikeusjuttuineen, jotka eiv\u00e4t menestyneet. Lis\u00e4ksi poliittinen valtamedia harjoittaa massiivista ajojahtia ja \u00e4\u00e4rivasemmisto mellakoi laajasti ja v\u00e4kivaltaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Trumpin kausi p\u00e4\u00e4ttyi koronapandemiaan ja talouden laskuun. Ep\u00e4selviss\u00e4 ja t\u00e4p\u00e4riss\u00e4 vaaleissa presidentiksi valittiin Joe Biden, joka palautti Obaman linjan taloudessa ja valjasti liittovaltion ajamaan vasemmistolaiseksi muuttuneen demokraattipuoleen woke-ideologiaa pakolla koko maahan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 johti talouden heikkenemiseen ja kansalaisten vastareaktioon, jonka my\u00f6t\u00e4 Donald Trump sai merkitt\u00e4v\u00e4n vaalivoiton nyt 2024 ja mandaatin kansalta palauttaa Yhdysvallat takaisin perustuslailliseksi oikeusvaltioksi, jossa valta aidosti kuuluu kansalle \u2013 osavaltioille, elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle ja yksityisille ihmisille. Amerikkalaisuuden ydin on vapaus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Siirtolaisuus ja unelma vapaudesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvallat perustuu siirtolaisuuteen. Siihen nivoutuu muutaman Euroopan valtion pyrkimys saada uusi manner tai osia siit\u00e4 haltuunsa. N\u00e4it\u00e4 maita olivat Englanti, Ranska ja Espanja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suurin osa siirtolaisista oli protestanttisia uskovia kuten puritaaneja, kveekareita, presbyteerej\u00e4, baptisteja, luterilaisia ja herrnhutilaisia. Maassa oli lis\u00e4ksi katolisia, anglikaaneja ja juutalaisia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Euroopassa protestanttiset uskovat olivat joutuneet vakavan vainon kohteeksi. Sit\u00e4 harjoitti katolinen kirkko ja valtiovallat yhdess\u00e4. Lutherinkin sai kuka tahansa tappaa ilman rangaistusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em><strong>Uusi manner oli uskoville ja kaikille siirtolaisille uusi Luvattu maa ja uusi Jerusalem, jossa sai el\u00e4\u00e4 ja uskoa vapaasti, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, amerikkalaista unelmaa.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"has-inline-color has-white-color\">.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><span class=\"has-inline-color has-vivid-red-color\">PERUSTUSLAIN PERUSTA, TARKOITUS JA SIS\u00c4LT\u00d6<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perustuslain synty ja tarkoitus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvallat itsen\u00e4istyi 1776 ja perustuslaki laadittiin vuonna 1787 ja sit\u00e4 t\u00e4ydennettiin 1791 kymmenell\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 lis\u00e4yksell\u00e4, joka tunnetaan nimell\u00e4 Bill of Rights.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perustuslain nimenomainen tarkoitus ja syv\u00e4 henki \u2013 pohjautuen siirtolaisten kokemuksiin Euroopassa \u2013 oli est\u00e4\u00e4 muodostumasta sellaista valtiota, joka riist\u00e4isi kansalaisten vapauden uskoa, el\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Perustuslaki takaa, ettei valtiosta synny kontrolloivaa, alistavaa pakkovaltaa. Sen sijaan valta s\u00e4ilyy aidosti kansalla, etenkin osavaltioilla, elinkeinoel\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kansalaisilla itsell\u00e4\u00e4n omistuksen ja uskon- ja sananvapauden my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvallat on perustuslaillinen oikeusvaltio, joka on suvereeni, kaiken yl\u00e4puolella oleva ja koko kansan yhdist\u00e4v\u00e4 ylin normi, joka turvaa vapauden uskoa, el\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4nsimainen ja varsinkin pohjoismainen oikeusvaltion malli on t\u00e4ysin toisenlainen. Siksi on suuri virhe arvioida ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja jopa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 Yhdysvaltoja meid\u00e4n eritt\u00e4in massiivisen ja kaikkea kontrolloivan valtiohallinnon valossa. T\u00e4h\u00e4n syyllistyy l\u00e4hes kaikki \u201dasiantuntijamme\u201d ja vasemmistolaista politiikkaa suosiva valtamediamme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdysvaltojen perustuslain tarkoitus on suorastaan varjella silt\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 ei toteudu l\u00e4nsimaisen yhteiskunnan malli. Sen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 on hyvin erilainen kuin l\u00e4nsimaissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perustuslain sis\u00e4lt\u00f6 lyhyesti<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perustuslaissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen hallinnollinen rakenne, valtavastuut ja oikeudet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Johtolause<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Lain syntytapa ja tarkoitus.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ensimm\u00e4inen artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta annetaan kongressille, joka jaetaan kahteen kamariin, edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Osavaltioilla on edustajainhuoneessa edustus v\u00e4kilukunsa mukaan, mutta senaatissa kaikilla osavaltioilla on yht\u00e4 monta edustajaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toinen artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Toimeenpanovalta sek\u00e4 presidentin ja varapresidentin toimet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 presidentin valinta, kelpoisuus ja toimikauden pituus.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kolmas artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Tuomiovalta. Liittovaltion korkein oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ylimm\u00e4ksi oikeusasteeksi. Liittovaltion tuomarit nimitet\u00e4\u00e4n elini\u00e4ksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Nelj\u00e4s artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Osavaltioiden valtaoikeudet ja niiden rajat. Osavaltioille annetaan oikeus laatia omat lakinsa ja valvoa niit\u00e4. Kongressi saa s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 liittovaltion tasoisia lakeja siit\u00e4, miten osavaltioiden kuuluu kunnioittaa toistensa lakeja.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Viides artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Perustuslain lis\u00e4yksen esitt\u00e4misen ja hyv\u00e4ksymisen prosessit senaatissa, edustajainhuoneessa ja osavaltioiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6elimiss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuudes artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Liittovaltion valtaoikeudet. Liittovaltion laki m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n osavaltioiden lakeja ja paikallisia lakeja ylemm\u00e4ksi. Se on voimassa, jos osavaltion laki on sen kanssa ristiriidassa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Seitsem\u00e4s artikla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Perustuslain ratifiointiprosessin kuvaus.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perustuslain tulkinta ja merkitys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin!<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perustuslain tulkinnassa pit\u00e4\u00e4 noudattaa sen alkuper\u00e4ist\u00e4 tarkoitusta, joka tekee Yhdysvalloista sen, mik\u00e4 se on, ja takaa sen olemassaolon ja jatkuvuuden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perustuslain tarkoitus on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 valta kansalla \u2013 osavaltioilla, elinkeinoel\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kansalaisilla. Siksi liittovaltion valta on tarkoin rajattu 18 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perustuslakia tulee tulkita t\u00e4m\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan varassa kirjaimellisesti ja kansantajuisesti. Perustuslain teksti tarkoittaa juuri sit\u00e4, mit\u00e4 siin\u00e4 sanotaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen kansalainen voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00f6n ja luottaa siihen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vastoin t\u00e4t\u00e4 kaikkea demokraatit, jotka pitk\u00e4\u00e4n hallitsivat Korkeinta oikeutta enemmist\u00f6n\u00e4, tulkitsivat perustuslakia t\u00e4ysin vapaasti ja mielivaltaisesti. Vastoin sen kirjainta ja tarkoitusta, varsinkin viime vuosikymmenin\u00e4, perustuslaki valjastettiin kontrolloimaan liittovaltion voimalla kaikkea el\u00e4m\u00e4\u00e4, sanan- ja uskonnonvapautta, elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja osavaltioita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Demokraatit suorastaan korvasivat perustuslain erityisesti ns. woke-ideologialla, jolla ajetaan seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen etua ohi ja yli valtav\u00e4est\u00f6n, jopa valtav\u00e4est\u00f6n uskoa, sananvapautta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti rajoittaen ja tukahduttaen. Sen my\u00f6t\u00e4 kansalaisia verotettiin raskaammin ja tuloja siirrettiin n\u00e4ille v\u00e4hemmist\u00f6ille, tuettiin laitonta maahanmuuttoa ja sitouduttiin massiivisiin ilmastotalkoisiin, jota ei siin\u00e4 muodossa koeta realistiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Donald Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudella Korkein oikeus palasi uusien j\u00e4senten my\u00f6t\u00e4 perustuslain alkuper\u00e4iselle, kirjaimelliselle tulkinnalle. Lis\u00e4ksi Trump palautti ja nyt uudelleen palauttaa liittovaltiolle (vasemmistolaiselle demokraattiselle eliitille) kasatun vallan takaisin kansalle \u2013 osavaltioille, elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle ja kansalaisille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kaikesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kaikesta edell\u00e4 kerrotusta on se, mik\u00e4 on kirjoitettu t\u00e4m\u00e4n artikkelin johdantoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi totean, ett\u00e4 Yhdysvallat maailman supervaltana suojelee esimerkill\u00e4\u00e4n ja toimillaan kaikki kristittyj\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Siksi on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, miten kristillinen usko on l\u00e4sn\u00e4 ja vaikuttaa Yhdysvalloissa. Mik\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n totta siell\u00e4, on huomenna totta t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>YHDYSVALTOJEN HISTORIA, PERUSTUSLAKI JA NYKYTILA Johdanto Yhdysvallat syntyi vapauden ihanteelle, jonka mukaan sai rauhassa uskoa, el\u00e4\u00e4, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja menesty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vapaus ja el\u00e4m\u00e4 oli tukahdutettu Euroopassa etenkin uskonvainoissa, mik\u00e4 johti laajaan siirtolaisuuteen uudelle mantereelle. Itsen\u00e4istyneen kansan perustuslailla haluttiin taata aito vapaus ja est\u00e4\u00e4 valtiota tulemasta kontrolloivaksi diktatuuriksi. Siksi perustuslain mukaan valta ja vapaus kuuluu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-14233","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=14233"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14233\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=14233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}