{"id":14133,"date":"2025-03-17T07:36:50","date_gmt":"2025-03-17T07:36:50","guid":{"rendered":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=14133"},"modified":"2025-03-17T07:36:50","modified_gmt":"2025-03-17T07:36:50","slug":"ruutin-kirja-usko-toivo-ja-rakkaus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=14133","title":{"rendered":"Ruutin kirja: usko, toivo ja rakkaus"},"content":{"rendered":"\n

USKO, TOIVO JA RAKKAUS<\/strong> \u2013 Ruutin tarina keskell\u00e4 pimeit\u00e4 aikoja<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

El\u00e4mme keskell\u00e4 melkoisia aikoja, jolloin uskoamme, toivoamme ja rakkauttamme<\/em> koetellaan. Itse asiassa koetukset paljastavat millaista tekoa me olemme.<\/p>\n\n\n\n

Raamattu on el\u00e4m\u00e4n kirja, koska se on syntynyt Jumalan syd\u00e4melt\u00e4 ja henkii sit\u00e4 voimaa ja hyvyytt\u00e4, jota h\u00e4n tahtoo vaikuttaa meiss\u00e4 ja ihmisten ja kansojen v\u00e4liss\u00e4 suhteissa.<\/p>\n\n\n\n

Raamattu on hyvin kaksijakoinen kirja. Sen sivuilla tulee vastaan koko ihmisel\u00e4m\u00e4 sen kaikissa s\u00e4vyiss\u00e4 ja tunnoissa. Se maalaa eteemme el\u00e4m\u00e4n ilot ja surut, onnen hetket ja vastoink\u00e4ymiset. Sen sivuilla yksitt\u00e4iset ihmiset, perhekunnat, suvut ja kansat kipuilevat samojen perimm\u00e4isten ongelmien ja haasteiden keskell\u00e4 kuin mekin.<\/p>\n\n\n\n

Raamatussa puhutaan suoraan sodista ja luonnonkatastrofeista ja ihmisen itsekkyyden karuista seurauksista. Miksi? Koska ne ovat totta ja todellisuutta t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ihmisen perimm\u00e4inen uhka on kuolema, joka tuntuu tekev\u00e4n kaiken tyhj\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Raamattu on karun realismin kirja, kuin suora uutiskuva aikamme maailmasta. Onneksi Raamatun sanoma ei j\u00e4\u00e4 siihen. Kaiken koettavan keskell\u00e4 on sittenkin syvin turva ja tarkoitus \u2013 Jumalan vaikuttama usko, toivo ja rakkaus.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Koko Raamattu kertoo ja toistaa t\u00e4t\u00e4 kokemusta vuosisadasta toiseen. El\u00e4m\u00e4 ilman Jumalaa on karua ja toivotonta, mutta yhdess\u00e4 Jumalan kanssa voimme kulkea koko el\u00e4m\u00e4ntien luottavaisesti, turvallisin mielin perille kirkkauteen saakka.<\/p>\n\n\n\n

Sellaisiin tuntoihin ja maisemiin meit\u00e4 kuljettaa Vanhan testamentin Ruutin kirja. Tuon kirjan tapahtumat sijoittuvat Israelin kansan varhaisempiin vaiheisiin, josta kertoo laajempi Tuomarien kirja, jonka kuvauksiin Ruutin kirja lomittuu.<\/p>\n\n\n\n

Israelin kansa koostui 12 sukukunnasta, heimosta, jotka kukin asuttivat omaa aluettaan. Ajan my\u00f6t\u00e4 k\u00e4vi niin kuin k\u00e4vi niin monelle kansalle ja ihmiselle. El\u00e4m\u00e4st\u00e4 tuli arkista oman el\u00e4m\u00e4n ja hyvinvoinnin rakentamista. Hiljalleen Jumalan merkitys alkoi hiipua. Samalla kun et\u00e4\u00e4nnyttiin Jumalasta, et\u00e4\u00e4nnyttiin toisista ihmisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 monenlainen et\u00e4\u00e4ntyminen johti el\u00e4m\u00e4n mielekkyyden h\u00e4m\u00e4rtymiseen, tyhjyyteen ja heikkouteen. Tuli taloudellisia vaikeuksia, heikkoja satoja, kuivuutta, jopa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4. Sotilaallinenkin valmius puolustaa kotia h\u00e4m\u00e4rtyi. Se taas altisti naapurikansojen uhalle.<\/p>\n\n\n\n

Tuomarien kirja kertoo meillekin tutusta ilmi\u00f6st\u00e4 ja negatiivisesta kiertokulusta, joka johti jopa siihen pisteeseen, ett\u00e4 naapurikansa hy\u00f6kk\u00e4si ja alisti verottaen ja sortaen raskaasti. Kovalla ty\u00f6ll\u00e4 hankittu elanto menikin toisiin taskuihin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisia huonoja aikoja mekin koemme. Silloin katseet t\u00e4hy\u00e4v\u00e4t vihre\u00e4mmille niityille. Kuka l\u00e4hti aikanaan Amerikkaan, kuka Australiaan, kuka Ruotsiin t\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Ruutin kirja alkaa sanoilla: Siihen aikaan, kun tuomarit hallitsivat Israelia, tuli maahan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Silloin er\u00e4s mies Juudan Beetlehemist\u00e4 l\u00e4hti sielt\u00e4 asuakseen muukalaisena Mooabin maassa vaimonsa ja kahden poikansa kanssa.<\/em> (1:1)<\/p>\n\n\n\n

Perhe p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 pois Luvatusta maasta, Beetlehemin kaupungista Mooabin maahan. Varsin pian se osoittautui kohtalokkaaksi virheeksi, sill\u00e4 perheen is\u00e4 ja kaksi aikuista poikaa, jotka olivat jo avioituneet mooabilaisten naisten kanssa, kuolivat ennen aikaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Se oli valtava tragedia, kun ydinperheen kolme j\u00e4sent\u00e4 kuolivat. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neen lesken asema oli huono ja tilanne oli vakava.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 ei ollut helppoa Luvatussakaan maassa. Silti Jumalan lupaukset ja huolenpito olivat yh\u00e4 voimassa, sill\u00e4 olihan Jumala antanut tuon maan valitulle kansalle, jolla oli t\u00e4rke\u00e4 papillinen teht\u00e4v\u00e4 kaikkien kansojen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Palveluteht\u00e4v\u00e4n ytimess\u00e4 oli temppelin jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n hoitaminen, pyhien Kirjoitusten opettaminen ja rukoileminen. Se oli kansan syd\u00e4n, joka yh\u00e4 sykki ja toi el\u00e4m\u00e4n.
Se oli avoin tie Kaikkivaltiaan yhteyteen.<\/p>\n\n\n\n

Kun sukukunnat kokivat Luvatussa maassa ahdistusten aikoja, usein omasta syyst\u00e4\u00e4n, Jumala kuuli kansan h\u00e4d\u00e4n ja rukoukset, ja l\u00e4hetti sille pelastajia, eli tuomareita. He olivat sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4 ja kansan hallitsijoita, joiden johdolla turvauduttiin Jumalaan ja saatiin vapautus sortovalloista \u2013 sis\u00e4isist\u00e4 ja ulkoisista.<\/p>\n\n\n\n

Luvattu maa oli yh\u00e4 siunattu koti, jossa heist\u00e4 pidettiin huoli. Jumalan hyv\u00e4\u00e4n tarkoitukseen sis\u00e4ltyi muukalaisillekin t\u00e4ysimittainen oikeus asua tuossa maassa. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s on voimassa t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Luvattu maa oli erityinen monestakin syyst\u00e4. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 oli jo Aabrahamille annettu lupaus, ett\u00e4 h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4\u00e4n syntyisi Messias, Vapahtaja, joka toisi pelastuksen kaikille kansoille \u2013 meillekin. Tuon lupauksen ja suunnitelman my\u00f6t\u00e4 mekin olemme kristitty kansa.<\/p>\n\n\n\n

Tuomarit olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 johtajia ja tied\u00e4mme, ett\u00e4 nytkin johtajilla on suuri vaikutus kansojen ja maailman tapahtumiin. Heill\u00e4 on vaikutusvaltaa ja resursseja, mutta heill\u00e4 my\u00f6s sen mukainen vastuu Luojan edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun Tuomarien kirja kuvaa tapahtumia n\u00e4iden johtajien ja koko kansan n\u00e4k\u00f6kulmasta, Ruutin kirja vie meid\u00e4t yksitt\u00e4isen ihmisen ja perheen tasolle.<\/p>\n\n\n\n

Miten mekin voimme el\u00e4\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4sti \u2013 uskon, toivon ja rakkauden s\u00e4ilytt\u00e4en aikamme suurten haasteiden keskell\u00e4? Siit\u00e4 kertoo Ruutin kirja.<\/p>\n\n\n\n

Mutta Ruutin kirjan kertomus alkaa onnettomasti. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 johtaa muuttoon ja perheen miesten kuolemaan, mik\u00e4 oli suuri tragedia. Kaikki n\u00e4ytti menetetylt\u00e4. – – – Mutta oli sittenkin viel\u00e4 yksi tie avoinna, kenties. Yksi oljenkorsi, johon tarttua. Ruutin kirja jatkuu n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

Silloin Noomi nousi mini\u00f6ineen palatakseen Mooabin maasta, sill\u00e4 h\u00e4n oli kuullut, ett\u00e4 Herra oli pit\u00e4nyt huolta kansastaan ja antanut sille leip\u00e4\u00e4. <\/em>(1:5-6)<\/p>\n\n\n\n

Beethelemist\u00e4<\/em> Noomi l\u00e4hti ja sinne h\u00e4n halusi palata. Beetlehem tarkoittaa \u201dLeiv\u00e4n taloa\u201d. Siell\u00e4 syntyi Vapahtajammekin, joka on juuri tuo El\u00e4m\u00e4n leip\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

En tied\u00e4, millaisen matkan sin\u00e4 olet kulkenut \u2013 ajassa, maantieteellisesti ja ennen kaikkea sis\u00e4isesti. Jumalasta on ihminen syntynyt, h\u00e4nen kuvakseen luotu ja suojiinsa tarkoitettu.<\/p>\n\n\n\n

Moni on l\u00e4htenyt pois Leiv\u00e4n talosta ja kulkenut vieraille maille, joissa kuitenkaan ei ole l\u00f6ytynyt el\u00e4m\u00e4n syvint\u00e4 onnea ja tarkoitusta. Sen sijaan vastaan on vy\u00f6rynyt el\u00e4m\u00e4n karuus ja kenties kuolemakin. Sellainen pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Oliko t\u00e4ss\u00e4 kaikki?<\/p>\n\n\n\n

Voisiko sittenkin viel\u00e4 palata tuttuun lapsuuden uskoon ja turvaan, jonka Jumala antaa. Viel\u00e4k\u00f6 saisin tulla? Viel\u00e4k\u00f6 kelpaisin? Se oli Jeesuksen vertauksen tuhlaajapojankin tie Is\u00e4n hyv\u00e4st\u00e4 kodista maailman tuuliin ja el\u00e4m\u00e4n syv\u00e4\u00e4n konkurssiin. Mutta samaa tiet\u00e4 sai palata takaisin ja vastassa oli armahtava Is\u00e4, joka sulki syliins\u00e4, antoi kaiken anteeksi ja antoi t\u00e4yden oikeuden el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen lapsenaan, arvostettuna ja rakastettuna.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Noomikin uskoi ja toivoi. Viel\u00e4 oli mahdollisuus, joka lep\u00e4si yksin Jumalan armossa ja lupauksissa. Mutta koska poikien vaimot olivat mooabilaisia<\/em>, Noomi ajatteli, ett\u00e4 heille olisi helpompi el\u00e4\u00e4 oman kansansa parissa.<\/p>\n\n\n\n

Kun Noomi mini\u00f6ineen kulki tiet\u00e4 palatakseen Juudan maahan, h\u00e4n sanoi: \u201dMenk\u00e4\u00e4, palatkaa kumpikin \u00e4itinne kotiin. Herra suokoon, ett\u00e4 saisitte kumpikin levon uuden puolison kodissa.\u201d Sitten h\u00e4n suuteli heit\u00e4, mutta he alkoivat itke\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti.<\/em> (1:7-9)<\/p>\n\n\n\n

Nuo mini\u00e4t olivat Orpa ja Ruut. Heist\u00e4 Orpa<\/em><\/strong> p\u00e4\u00e4tti j\u00e4\u00e4d\u00e4 Mooabin maahan, mutta Ruut<\/em><\/strong> p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 Noomin mukaan. Ja se, mit\u00e4 Ruut tuossa tilanteessa sanoo Noomille, on yksi Raamatun hienoimmista ja koskettavimmista kohdista \u2013 t\u00e4ynn\u00e4 vilpit\u00f6nt\u00e4 syd\u00e4men uskoa, toivoa ja rakkautta niin Noomia kuin h\u00e4nen kansaansa ja h\u00e4nen Jumalaansa kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4l\u00e4 vaadi minua j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sinua ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n pois luotasi, sill\u00e4 minne sin\u00e4 menet, sinne min\u00e4kin menen, ja miss\u00e4 sin\u00e4 y\u00f6vyt, siell\u00e4 y\u00f6vyn min\u00e4kin. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Miss\u00e4 sin\u00e4 kuolet, siell\u00e4 min\u00e4kin tahdon kuolla ja tulla haudatuksi sinne. <\/strong>Herra rangaiskoon minua, jos muu kuin kuolema erottaa meid\u00e4t.<\/em> (1:16-17)<\/p>\n\n\n\n

Ihmeellinen, koskettava esimerkki uskollisuudesta, rakkaudesta, sitoutumisesta ja luottamuksesta! Kuinka kipe\u00e4sti sellaista tarvitaan meid\u00e4n aikanamme, jolloin kukin ajattelee l\u00e4hinn\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja selviytymist\u00e4\u00e4n huolten ja uhkakuvien edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 luottamuksesta seurasi? Oliko se sokeaa, sinisilm\u00e4ist\u00e4 uskoa, toiveajattelua? Jumalaan turvautuminen ja luottaminen on tosiasiassa ainoa, joka kantaa ja kest\u00e4\u00e4. Kaikki inhimillinen pett\u00e4\u00e4 lopulta.<\/p>\n\n\n\n

Noomi ja Ruut palasivat yhdess\u00e4 Juudan Beetlehemiin. Sek\u00e4\u00e4n ei ollut helppoa. Mit\u00e4s l\u00e4hditte pakanoiden maahan? Miten siin\u00e4 k\u00e4vik\u00e4\u00e4n? T\u00e4llaisia tuimia katseita ja sanattomia syyt\u00f6ksi\u00e4 oli vastassa. Heid\u00e4n tultuaan Beetlehemiin koko kaupunki alkoi kohista heid\u00e4n vuokseen, ja kaupungin naiset kysyiv\u00e4t: \u201dOnko t\u00e4m\u00e4 Noomi?\u201d<\/em> (1:19). Miten useasti mekin lausumme ja supatamme arvioita toisista ihmisist\u00e4 ja heid\u00e4n kohtaloistaan?<\/p>\n\n\n\n

Lesken osa ei ollut helppo. Mutta Noomi ja Ruut turvasivat ja luottivat Jumalaan. Pieni ihminen on sittenkin suuren Jumalan huolenpidossa vaikeimmallakin hetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sen sain itsekin kokea, kun j\u00e4in nuorena leskeksi, pian h\u00e4idemme j\u00e4lkeen. Jumala oli l\u00e4sn\u00e4 suurimmassa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 ja surussa. Jumala antaa uuden el\u00e4m\u00e4n \u2013 joillekin ajallisen, toisille ikuisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vaikeidenkin aikojen keskell\u00e4 pieni ihminen voi tehd\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 Jumalan rakkauden tekoja l\u00e4himm\u00e4istens\u00e4 hyv\u00e4ksi. Niinp\u00e4 Ruutin kirjan kertomukseen tulee mukaan viel\u00e4 yksi keskeinen hahmo, arjen sankari, mies nimelt\u00e4 Booas.<\/p>\n\n\n\n

Jumalan k\u00e4skyn mukaan lesken suvun piti pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 huolta. Jos leski oli nuori, suvun miehen tuli ottaa h\u00e4net vaimokseen. Varakas Booas oli sellaisessa asemassa.<\/p>\n\n\n\n

Booas oli jalomielinen ja halusi pit\u00e4\u00e4 huolta k\u00f6yhist\u00e4 sallimalla heid\u00e4n ottaa osansa h\u00e4nen viljapelloiltaan. T\u00e4h\u00e4n luottaen mooabilainen Ruut sanoi: \u201dVoisinko menn\u00e4 pellolle poimimaan t\u00e4hki\u00e4?\u201d Noomi vastasi: \u201dMene, tytt\u00e4reni!\u201d<\/em> (2:2)<\/p>\n\n\n\n

Silloin Booas n\u00e4ki pellolla Ruutin, josta oli kuullut, sill\u00e4 Noomin paluu oli ollut koko kaupungin puheenaihe hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00f6in Booas lupasi Ruutille ja Noomille huolenpitonsa, silloin Ruut heitt\u00e4ytyi kunnioitusta osoittaen kasvoilleen: \u201dMiksi olet minulle suosiollinen ja osoitat huomiota, vaikka min\u00e4 olen muukalainen?\u201d Booas vastasi h\u00e4nelle: \u201dMinulle on kerrottu kaikki, mit\u00e4 olet tehnyt anoppisi hyv\u00e4ksi miehesi kuoltua ja kuinka j\u00e4tit is\u00e4si, \u00e4itisi ja synnyinmaasi ja l\u00e4hdit kansan luo, jota et ennen tuntenut. Herra hyvitt\u00e4k\u00f6\u00f6n sinulle tekosi, ja tulkoon sinulle t\u00e4ysi palkka Herralta, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta olet tullut etsim\u00e4\u00e4n turvaa.\u201d<\/em> (2:10-12)<\/p>\n\n\n\n

Jumala n\u00e4kee uskollisuuden ja antaa siit\u00e4 armopalkkansa. Koko el\u00e4m\u00e4 on Jumalan lahjaa ja siin\u00e4 h\u00e4n haluaa pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolen, kun kuljemme h\u00e4nen lupaustensa ja armon varassa. Niihin k\u00e4tkeytyy el\u00e4m\u00e4, mutta niiden ulkopuolella on tyhjyys ja kuolema.<\/p>\n\n\n\n

Booas t\u00e4ytti Jumalan antaman teht\u00e4v\u00e4n pit\u00e4\u00e4 huolta k\u00f6yhist\u00e4 ja leskist\u00e4, viel\u00e4p\u00e4 h\u00e4n oli sukulunastaja. Ja kuten arvata saattaa, t\u00e4st\u00e4 sukeutui romanttinen rakkaustarina, joka johti Booaksen ja nuoren Ruutin avioliittoon. Sen my\u00f6t\u00e4 Noomikin sai turvan ja h\u00e4nen kunniansa palautettiin, mik\u00e4 oli hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuossa kulttuurissa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 liitto julkistettiin kaupungin hallinnon ja asukkaiden edess\u00e4, Booaksen sanoin:<\/p>\n\n\n\n

Olen ottanut mooabilaisen Ruutin, Mahlonin lesken, vaimokseni, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseni vainajan nimen h\u00e4nen perint\u00f6osassaan. N\u00e4in vainajan nimi ei h\u00e4vi\u00e4 h\u00e4nen veljiens\u00e4 keskuudesta eik\u00e4 h\u00e4nen kotipaikkansa alueelta. Te olette t\u00e4m\u00e4n todistajia.\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kansa ja vanhimmat sanoivat: \u201d Suokoon Herra, ett\u00e4 vaimo, joka tulee taloosi, on kuin Raakel ja Leea. Tee v\u00e4kevi\u00e4 tekoja, ja tulkoon nimesi kuuluisaksi Beetlehemiss\u00e4. <\/em>(4:10-11)<\/p>\n\n\n\n

Siunauksen my\u00f6t\u00e4 Booas ja Ruut saivat pojan, joka ei ollut kuka tahansa, vaan tulevan Israelin kuuluisimman kuninkaan, Daavidin, isois\u00e4. Kenties Ruut sai vuosikymmenten kuluttua pit\u00e4\u00e4 pient\u00e4 Daavid-poikaa syliss\u00e4\u00e4n. H\u00e4nest\u00e4 polveutui Vapahtajammekin.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi \u2013 mit\u00e4 opimme Ruutin kirjan kertomuksesta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jokaisella on t\u00e4rke\u00e4 asemansa, tarkoituksensa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan luomisty\u00f6ss\u00e4 ja suunnitelmassa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pysy\u00e4 uskollisesti siin\u00e4, mihin meid\u00e4t on kutsuttu ja asetettu.<\/p>\n\n\n\n

Jos ja kun siit\u00e4 poikkeamme, ja kohtaamme vaikeuksia ja haasteita, saamme palata takaisin Leiv\u00e4n taloon, Luvattuun maahan, Jumalan huolenpitoon. Ajassa meille suotu leip\u00e4 voi olla kapea, mutta se riitt\u00e4\u00e4 koko matkalle perille taivaaseen saakka.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 matkalla saamme osoittaa uskollisuutta ja hyvyytt\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme kohtaan. Pienell\u00e4 ihmisell\u00e4 voi olla t\u00e4rke\u00e4 merkitys ja teht\u00e4v\u00e4 aikamme suurten myllerrysten keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kansa kokonaisuutena kulkisi pimeydess\u00e4, me voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rohkean ja toiveikkaan<\/em> el\u00e4m\u00e4nasenteen, kun uskossa<\/em> turvaudumme hyv\u00e4\u00e4n Jumalaan ja kuljemme h\u00e4nen valmistamissa rakkauden<\/em> teoissa.<\/p>\n\n\n\n

Silloin emme ole muukalaisia, vaan meid\u00e4t on sukulunastettu Kristuksessa Jumalan lapsen asemaan ja perhev\u00e4keen. Sen my\u00f6t\u00e4 meid\u00e4t, kuten mooabilainen Ruut, liitet\u00e4\u00e4n Jumalan kansaan. Silloin saamme ottaa vastaan ja pit\u00e4\u00e4 syliss\u00e4mme Jumalan antamia ihmeellisi\u00e4 lahjoja, sukupolvi sukupolvelta, ajasta i\u00e4isyyteen saakka.<\/p>\n\n\n\n

Luota sin\u00e4kin Jumalan hyviin lupauksiin, turvaudu uskossa h\u00e4neen, anna Jumalan viitoittaa tiesi h\u00e4nen rakkaudessaan kohti toivomme t\u00e4yttymist\u00e4 taivaallisessa kirkkaudessa.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n mieliimme Ruutin koskettavat sanat: Sill\u00e4 minne sin\u00e4 menet, sinne min\u00e4kin menen. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

USKO, TOIVO JA RAKKAUS \u2013 Ruutin tarina keskell\u00e4 pimeit\u00e4 aikoja El\u00e4mme keskell\u00e4 melkoisia aikoja, jolloin uskoamme, toivoamme ja rakkauttamme koetellaan. Itse asiassa koetukset paljastavat millaista tekoa me olemme. Raamattu on el\u00e4m\u00e4n kirja, koska se on syntynyt Jumalan syd\u00e4melt\u00e4 ja henkii sit\u00e4 voimaa ja hyvyytt\u00e4, jota h\u00e4n tahtoo vaikuttaa meiss\u00e4 ja ihmisten ja kansojen v\u00e4liss\u00e4 suhteissa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-14133","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14133","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=14133"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14133\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=14133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}