{"id":1396,"date":"2015-10-01T08:45:50","date_gmt":"2015-10-01T08:45:50","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1396"},"modified":"2015-10-01T08:45:50","modified_gmt":"2015-10-01T08:45:50","slug":"uuden-testamentin-tausta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1396","title":{"rendered":"Uuden testamentin tausta"},"content":{"rendered":"

UUDEN TESTAMENTIN VANHATESTAMENTILLINEN JA L\u00c4HIHISTORIALLINEN TAUSTA<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Vanhatestamentillinen tausta<\/strong><\/p>\n

Evankeliumin taustana on koko Vanha testamentti. Kaikki alkaa jo iankaikkisuudessa, ennen maailman ja ihmisen luomista, Jumalan syd\u00e4mess\u00e4 ja mieless\u00e4. Vapahtajan syntym\u00e4, el\u00e4m\u00e4, ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus ovat historian ja Jumalan suunnitelmien huippukohtana. Kristinusko ei alkanut Jeesuksen el\u00e4m\u00e4nvaiheissa 2000 vuotta sitten. Kristinusko on ikuinen \u2013 se alkaa iankaikkisuudesta, kulkee l\u00e4pi ajallisen ja jatkuu uuteen iankaikkisuuteen.<\/p>\n

Jumala luo maailman ja ihmisen omaksi kuvakseen. Ihminen lankeaa syntiin ja turmeltuu. Vaikka Jumala tuomitsee ihmisen ja kiroaa luomakunnan h\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4, samalla Jumala alkaa pala palalta paljastaa ja toteuttaa iankaikkista pelastussuunnitelmaansa, evankeliumia.<\/p>\n

Vanha testamentti on alkujen, historian ja lupausten kirja. Se kuvaa Jumalan suunnitelman alkuvaiheita ja ennakoi ja ennustaa lukemattomin eri tavoin tulevaa pelastajaa, \u201dMessiasta\u201d. T\u00e4t\u00e4 messiasta ennakoivat monet hyv\u00e4t esikuvalliset kansanjohtajat. Heit\u00e4 olivat: kantais\u00e4t \u2013 Mooses & Joosua \u2013 papit \u2013 tuomarit \u2013 kuninkaat \u2013 profeetat > Messias. Tuo sana on hepreaa ja sen kreikankielinen vastine on \u201dKristus\u201d. Se merkitsee \u201dVoideltua\u201d, mik\u00e4 viittaa kuninkaaksi ja ylipapiksi voitelua \u00f6ljyll\u00e4, Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4. Ajan my\u00f6t\u00e4 Messiaasta toivottiin Pelastaja-Kuningasta, joka toisi oikeuden ja rauhan maan p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 kuva v\u00e4\u00e4ristyi ja yksipuolistui juutalaisten mieliss\u00e4 Israel-keskeiseksi ja pakanat poissulkevaksi pelastukseksi.<\/p>\n

Jotta luvattu Messias voisi synty\u00e4, h\u00e4nelle tulisi valmistaa kotimaa ja oma kansa. T\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n Jumala valitsi ja asetti Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista polveutuneen Israelin kansan, jonka Jumala vapautti Egyptist\u00e4 ja vei luvattuun maahan. Siell\u00e4 Israel kasvoi kuningaskunnaksi, joka kuitenkin luopui Herrastaan, turmeltui ja koki ankaria tuomioita, jotka puhdistivat ja uudistivat kansan yh\u00e4 uudelleen.<\/p>\n

Luopuessaan el\u00e4v\u00e4n Jumalan antamasta turvata ja siunauksista Israel joutui ahdistuksiin monien suurvaltojen hampaissa: Egypti \u2013 Assyria \u2013 Babylonia \u2013 Persia \u2013 Kreikka \/ Aleksanteri Suuri \u2013 Syyria \u2013 Rooma. N\u00e4iss\u00e4 ahdistuksissa osa kansasta tuhoutui mutta osa koki uudistumisen. Raskaimpana menetyksen\u00e4 koettiin Jerusalemin temppelin tuhoutuminen vuonna 586 eKr. Pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeen 70 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kansa sai palata kotiin ja rakentaa toisen temppelin tuhoutuneen tilalle. Jerusalemin temppeli, sen jumalanpalvelus ja uhrit olivat kuva tulevasta Vapahtajasta, joka oli el\u00e4v\u00e4 temppeli, ylipappi ja uhri. Reilut 500 vuotta my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4n el\u00e4v\u00e4 temppeli astui kiviseen temppeliin Jeesuksen persoonassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hihistoriallinen tausta<\/strong><\/p>\n

Muutaman viimeisen vuosisadan aikana ennen Vapahtajan syntym\u00e4\u00e4 Israelin kansan ja luvatun maan kohdalla tapahtui monia merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia ja mullistuksia. Ne n\u00e4kyv\u00e4t vahvasti Uuden testamentin sivuilla.<\/p>\n

Pakkosiirtolaisuuden vaikutukset
\n<\/em><\/strong>Jerusalemissa Salomonin rakentaman temppelin tuho vuonna 586\/7 eKr. ja Babylonian pakkosiirtolaisuus olivat Israelille kansallinen ja uskonnollinen katastrofi. Kansa menetti kotimaansa, p\u00e4\u00e4kaupunkinsa, temppelin, jumalanpalveluksen ja uhritoimitukset. T\u00e4m\u00e4 merkitsi pappeuden muuttumista. Pappi ei en\u00e4\u00e4 voinut palvella temppeliss\u00e4. H\u00e4n oli en\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Jumalan lain opettaja. T\u00e4m\u00e4 prosessi synnytti erityisen kirjanoppineiden ryhm\u00e4n, joka kokosi pyhi\u00e4 Kirjoituksia yhteen ja teki niihin p\u00e4ivityst\u00e4 ja toimituksellista muokkausta. Pakkosiirtolaisuuden aikana syntyi viel\u00e4 muutama uusi historiallinen kirja ja profeettakirjoja. N\u00e4m\u00e4 kaikki koottiin yhdeksi kaanoniksi, joka vakiintui meid\u00e4n Vanhaksi testamentiksi.<\/p>\n

Temppelipalveluksen korvaajaksi kehittyi pakkosiirtolaisuudessa synagogalaitos, joka tuli paluumuuton my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Luvattuun maahan. Kun toinen temppeli oli rakennettu, jumalanpalvelus ja uhritoimitukset alkoivat j\u00e4lleen. T\u00e4m\u00e4 merkitsi papiston elpymist\u00e4. Kirjanoppineiden luokka j\u00e4i my\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvasti Israelissa.<\/p>\n

Uudet ja vanhat asukkaat
\n<\/em><\/strong>Vuosisatojen saatossa Israelin 12 heimosta \/ sukukunnasta suurin osa oli h\u00e4vinnyt. Assyria tuhosi pohjoisen Israelin ja vei sen 10 heimoa pakkosiirtolaisuuten, josta he eiv\u00e4t palanneet. Osa heist\u00e4 pakeni etel\u00e4iseen Juudaan. Varsinaisesti ei tiedet\u00e4, ketk\u00e4 ovat n\u00e4iden 10 heimon j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Pohjoisille alueille tuotiin uutta, ei-juutalaista v\u00e4est\u00f6\u00e4. Niinp\u00e4 koko Samariaa ja osaa Galileasta asuttivat pakanakansat. Samaria oli juutalaisille saastaista aluetta, vaikka sen asukkaat osittain palvelivat Israelin Jumalaa ja tunsivat Tooran eli viisi Mooseksen kirjaa. Galileassa tietyt kyl\u00e4t ja kaupungit olivat juutalaisten k\u00e4siss\u00e4 ja loput pakanoiden.<\/p>\n

Etel\u00e4ist\u00e4 Juudaa asuttivat Juudan ja Benjaminin heimot, joiden p\u00e4\u00e4osa joutui Babylonian pakkosiirtolaisuuteen. Heill\u00e4 oli mahdollisuus palata Luvattuun maahan, mutta vain v\u00e4hemmist\u00f6 palasi. Juudassa oli Jerusalem ja sen temppeli, mik\u00e4 johti juutalaisten keskittymiseen sinne ja alueen juutalaisten ylemmyyden tuntoon suhteessa muihin alueisiin ja varsinkin pakanoihin.<\/p>\n

Kreikkalaisuuden suuri vaikutus<\/em><\/strong>
\nAleksanteri Suuren laajojen valloitusten my\u00f6t\u00e4 kreikkalainen kulttuuri ja filosofia levisiv\u00e4t laajasti. Egyptiss\u00e4 ja Israelissakin kreikkalaisuutta ihannoitiin varsinkin ylemmiss\u00e4 kansanluokissa. Ajoittain juutalaisia yritettiin kreikkalaistaa, jopa v\u00e4kisinkin. Pohjoisessa Israelissa oli Dekapolin eli kymmenkaupungin alue, joka oli kreikkalaisten k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

Koska juutalaisia ja heid\u00e4n uskontoaan yritettiin kreikkalaistaa, se synnytti sit\u00e4 ajavia ja vastustavia liikkeit\u00e4. Ylipapisto ja osa papisto omaksui kreikkalaisen ihanteen ja heist\u00e4 tuli saddukealainen papistoliike, jota vastaa hyvin aikamme liberaaliteologia. Siin\u00e4 Raamattua tulkitaan hyvinkin vapaasti, jopa vastoin sen ilmoitusta.<\/p>\n

Kreikkalaisuuden ihannoinnin ansioksi voidaan todeta Vanhan testamentin k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen kreikaksi Egyptin Aleksandriassa noin 300 eKr. K\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kutsutaan Septuagintaksi. Kreikankielell\u00e4 oli samankaltainen universaali rooli kuin englanninkielell\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti pyhien Kirjoitusten levitt\u00e4misen monien kansojen pariin ja heid\u00e4n k\u00e4\u00e4ntymisen juutalaisuuteen proselyyttikasteen kautta. T\u00e4llaisia kreikkalaistaustaisia kutsuttiin hellenisteiksi. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6 loi pohjan my\u00f6s evankeliumin levitt\u00e4miselle. Uusi testamentti onkin kirjoitettu arkisella kreikankielell\u00e4, jotta mahdollisimman moni voisi sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mahdollisesti Matteuksen evankeliumi on alun perin kirjoitettu hepreaksi.<\/p>\n

Makkabealaisaika<\/em><\/strong>
\nKoska Israel oli heikko, valtaa pitiv\u00e4t muut kansakunnat ja suurvallat. Aleksanteri Suuren j\u00e4lkeen Israelia hallitsi hetken Egypti ja pian Syyria, jonka kuningas Epifanes IV h\u00e4p\u00e4isi Jerusalemin temppelin tuomalla sinne sian p\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 nostatti suuren kapinan, jota johti pappi Mattatias ja h\u00e4nen poikansa. Juutalaiset kukistivat syyrialaiset ja saivat itsen\u00e4isyyden. Ajanjaksoa kutsutaan Makkabealaisajaksi (165-37 eKr.). Siit\u00e4 kertovat Makkabealaiskirjat. Voiton my\u00f6t\u00e4 temppeli puhdistettiin ja vihittiin uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n vuosittaisena Hannukkah-juhlana.<\/p>\n

Vaikka juutalainen hurskausel\u00e4m\u00e4 uudistui ja puhdistui, ajan my\u00f6t\u00e4 kreikkalaismielisyys vahvistui ja jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4 ja kansan johto sen my\u00f6t\u00e4 et\u00e4\u00e4ntyi Herrasta. T\u00e4t\u00e4 vastaan syntyi fariseusten puhdasoppinen uskonnollinen puolue, joka vaikutti kansan keskell\u00e4 voimakkaasti. Toinen vastaliike oli essealaisuus, jonka ihanteena oli erist\u00e4yty\u00e4 er\u00e4maahan ja luoda sinne oma hurskas yhteis\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Rooman vaikutus<\/em><\/strong>
\nValtataistelu puhtaan juutalaisuuden ja kreikkalaismielisyyden v\u00e4lill\u00e4 tiivistyi. Avuksi pyydettiin maailmanvallaksi noussutta Roomaa, joka mielell\u00e4\u00e4n tuli ja valloitti Jerusalemin vuonna 63 eKr. Pompeiuksen johdolla. Roomalaiset ottivat vallan k\u00e4siins\u00e4 ja miehittiv\u00e4t maan. He rakensivat linnoituksia ja roomalaisia kaupunkeja Israelin maahan.<\/p>\n

Rooman vallan alaiseksi vasallikuninkaaksi nousi puolijuutalainen Herodes Suuri vuonna 37 eKr. H\u00e4n oli h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n hallitsija, joka tapatti lukuisia l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n ja suuren joukon oikeita ja kuviteltuja vastustajiaan. Herodes halusi olla suuri ja siksi h\u00e4n rakennutti kaupunkeja, palatseja ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Jerusalemin toisen temppelin l\u00e4hes uuteen uskoon. Lis\u00e4ksi h\u00e4n varusti Masadan linnoitusvuoren turvapaikakseen.<\/p>\n

Herodes ja roomalaiset pelk\u00e4siv\u00e4t kapinaliikkeit\u00e4, joita nousi ajoittain messiaanisten pyrkyreiden johdolla. Kapinat ja niiden versot tukahdutettiin verisesti. Tuhansia ristiinnaulittiin roomalaisen tavan mukaisesti. Erityisesti raskas verotus nosti kapinamielt\u00e4. Juutalaiset saivat pitk\u00e4lti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskonnonvapautensa ja harjoittaa jumalanpalvelusta temppeliss\u00e4. Rooma piti ylimm\u00e4n vallan k\u00e4siss\u00e4\u00e4n, jota k\u00e4yttiv\u00e4t roomalaiset prokuraattorit kuten Pontius Pilatus. Alempaa paikallista valtaa hoitivat Herodes Suuri ja my\u00f6hemmin h\u00e4nen poikansa kukin omalla alueellaan, sek\u00e4 juutalaisten kansanvanhemmisto, Sanhedrin. Etenkin uskonnolliset kysymykset kuuluivat Sanhedrinille. Oikeus langettaa kuolemantuomio oli yksinomaan Rooman oikeus. Siksi Jeesuksen piti joutua Pilatuksen tuomittavaksi. Sanhedrin toimi syytt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Rooman keisareita tuohon aikaan olivat:<\/p>\n