{"id":1365,"date":"2015-09-30T15:00:10","date_gmt":"2015-09-30T15:00:10","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1365"},"modified":"2015-09-30T15:00:10","modified_gmt":"2015-09-30T15:00:10","slug":"israelin-paajuhlat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=1365","title":{"rendered":"Israelin p\u00e4\u00e4juhlat"},"content":{"rendered":"<p><strong>\u00a0<\/strong><strong>ISRAELIN JUHLAT &#8211; TULEVAISTEN VARJOT<\/strong><\/p>\n<p><em>&#8220;\u00c4lk\u00f6\u00f6n siis kukaan teit\u00e4 tuomitko sy\u00f6misest\u00e4 tai juomisesta, \u00e4lk\u00f6\u00f6n my\u00f6s mink\u00e4\u00e4n juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka (vain) ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen&#8221;<\/em> (Kol 2:16-17).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jumalan antamat juhlat Israelin kansalle ovat profeetallisia esikuvia Jumalan iankaikkisesta lunastussuunnitelmasta, &#8220;tulevaisten varjoja&#8221;, kuten Paavali kirjoittaa.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 juhlia tarkastellaan sek\u00e4 juutalaisesta perinteest\u00e4 k\u00e4sin ja kristinuskon n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Israelin juhlat jakautuvat kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: <\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>On ensinn\u00e4kin Mooseksen ajan seitsem\u00e4n p\u00e4\u00e4juhlaa juhlasapatteineen (7 juhlasapattia), kuten Raamatun juhlaluku 3 Moos 23 opettaa.<\/li>\n<li>Sitten on my\u00f6s historian saatossa tulleita Mooseksen ajan j\u00e4lkeisi\u00e4 juhlia, joihin ei liity juhlasapatteja. N\u00e4it\u00e4 Mooseksen ajan j\u00e4lkeisi\u00e4 juhlia ovat Puurim, Hanukka, ja muutamat paastot temppelin h\u00e4vityksen muistolle (Esterin kirja 9:16-23; Joh 10:22-23; 1 Makkabealaiskirja 4:52-59; 2 Makkab 10:1-8; Sak 8:19).<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kaikilla Raamatun juhlilla, jotka Israelin Jumala on antanut Israelin kansalle ja koko maailmalle, on esikuvallinen ja profeetallinen merkitys. Kaikki juhlat ovat Herran kunniaksi (3 Moos 23:1-5). Uusi testamentti sanoo selv\u00e4sti, ett\u00e4 Jeshua Messias eli Jeesus Kristus on Herra (Room 1:4; 2 Tim 1:8; Ilm 19:16). Kaikki Raamattuun perustuvat Israelin juhlat ovat siis Jeshua Messiaan kunniaksi.<\/p>\n<p>Raamatulliset Israelin juhlat pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s koko Jumalan profeetallisen lunastussuunnitelman. Mooseksen j\u00e4lkeisen ajan juhlillakin on oma t\u00e4rke\u00e4 esikuvallinen ja profeetallinen merkityksens\u00e4, mutta erityisesti seitsem\u00e4ll\u00e4 Mooseksen ajan p\u00e4\u00e4juhlalla on t\u00e4rke\u00e4 esikuvallinen ja profeetallinen merkitys. Ne ovat &#8220;tulevaisten varjoja&#8221;, pit\u00e4en esikuvallisina sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n Messiaan lunastusty\u00f6n, Messiaan ruumiin eli seurakunnan aikakauden ja ulottuvat aina tulevaan iankaikkiseen maailmaan saakka. Osa n\u00e4ist\u00e4 juhlista on jo toteutunut, mutta osa odottaa viel\u00e4 toteutumistaan profeetallisina juhlien esikuvien t\u00e4yttymyksen\u00e4. Tarkastelemme t\u00e4t\u00e4 aihetta lyhyesti, tiivistetyss\u00e4 muodossa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Mooseksen ajalta periytyv\u00e4t p\u00e4\u00e4juhlat<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li><strong>Pesach eli p\u00e4\u00e4si\u00e4inen<\/strong>, jota vietet\u00e4\u00e4n raamatullisen kalenterin 1. kuun elikk\u00e4 Nisan kuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (3 Moos 23:4-5; maalis-huhtikuussa). P\u00e4\u00e4si\u00e4inen asetettiin Israelin kansan l\u00e4htiess\u00e4 ulos Egyptin orjuudesta Mooseksen johdolla. Israelilaisten kotien ovien pihtipielet siveltiin virheett\u00f6m\u00e4n teurastetun karitsan verell\u00e4 ja niin Israelin esikoiset s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t tuholta, kun Jumala rankaisi Egyptil\u00e4isi\u00e4 kymmenennell\u00e4 vitsauksella, esikoisten surmalla (2 Moos 12 luku). T\u00e4m\u00e4 on esikuvaa Jumalan virheett\u00f6m\u00e4st\u00e4 P\u00e4\u00e4si\u00e4iskaritsasta, Jeshua Messiaasta, joka kuoli ristill\u00e4 meid\u00e4n syntiemme t\u00e4hden, jotta voisimme uskossa omistaa anteeksiantamuksen synneist\u00e4mme Jeshuan veren kautta, emmek\u00e4 joutuisi kadotuksen tuleen (Joh 1:29; Room 8:1; 1 Piet 1:17-19; 1 Johanneksen kirje 1:7). T\u00e4m\u00e4 Jumalan lunastussuunnitelma ristin sovitusty\u00f6st\u00e4, jossa Messias, Jumalan Karitsa, kuoli syntiemme t\u00e4hden, oli Jumalalla jo ennen maailman perustamista (1 Piet 1:19-20; Ilm 13:8; Heb 9:14).<\/li>\n<li><strong>Chag Ha&#8217;matsot eli happamattoman leiv\u00e4n juhla<\/strong>, jota vietet\u00e4\u00e4n Nisan-kuun 15.-22. p\u00e4iv\u00e4 (3 Moos 23:4-6). Chag Ha&#8217;matsot seuraa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Pesachia, joten ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jumala k\u00e4ski Egyptin orjuudesta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 Israelin kansaa viett\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 7 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 juhlaa joka vuosi. Israelilaisten tuli sy\u00f6d\u00e4 vain happamatonta leip\u00e4\u00e4 ja ruokaa juhlap\u00e4ivien ajan (2 Moos 12:14-20). T\u00e4m\u00e4 on esikuvaa uskovan vaelluksesta. Emme saa vaeltaa Jumalan P\u00e4\u00e4si\u00e4iskaritsan verell\u00e4 puhdistettuina synnin, ilkeyden, pahuuden tai ep\u00e4raamatullisten perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen hapatuksessa, vaan Jumalan Sanan totuuden puhtaudessa ja happamattomuudessa (1 Kor 5:6-8; Joh 17:17; Matt 15:1-14 ja 16:6-12).<\/li>\n<li><strong>Omer-lyhteen eli esikoislyhteen heilutus<\/strong>, joka alkuper\u00e4isen saddukealaisen tradition mukaan suoritettiin happamattoman leiv\u00e4n juhlaviikolle sattuvan viikkosapatin (perjantai-illasta lauantai-iltaan) j\u00e4lkeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eli viikon ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (lauantai-illasta sunnuntai-iltaan; vuorokausi on Raamatussa illasta iltaan; 3 Moos 23:9-14,32; 1 Moos 1:5,8). Ylimm\u00e4inen pappi leikkasi viikon ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensin kypsyv\u00e4st\u00e4 ohrasta esikoislyhteen eli Omer-lyhteen, joka heilutettiin Herran edess\u00e4 temppeliss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on esikuvaa Messiaan yl\u00f6snousemuksesta esikoisena kuoloon nukkuneista (1 Kor 15:20-23). Messias kuoli ristill\u00e4 keskiviikkona (Nisan-kuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4n\u00e4), H\u00e4nen ruumiinsa laskettiin hautaan keskiviikkoiltana, happamattoman leiv\u00e4n juhlaviikon ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n ja samalla juhlasapatin ollessa alkamassa (3 Moos 23:6-8). H\u00e4nen ruumiinsa oli kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kolme y\u00f6t\u00e4 haudassa (Matt 12:40). H\u00e4nen nousi kuolleista lauantai-iltana, viikon ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n alkaessa ja samalla esikoislyhteen heilutuksen p\u00e4iv\u00e4n alkaessa, esikoisena kuoloon nukkuneista. Koska Jeshua on Ylimm\u00e4inen pappi, Melkisedekin j\u00e4rjestyksen mukaan, oli H\u00e4nell\u00e4kin esikoislyhde (Heb 5:5-6; 8:1-2). H\u00e4n her\u00e4tti joukon vanhan liiton pyhi\u00e4 kuolleista (Matt 27:50-53). Koska esikoislyhde on &#8220;heilutettu&#8221;, tulee my\u00f6hemmin &#8220;p\u00e4\u00e4sato&#8221;, kun Jeshua tulemuksessaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 H\u00e4neen uskovat kuolleista (1 Kor 15:20-23).<\/li>\n<li><strong>Shavuot eli viikkojuhla eli helluntai<\/strong>, touko-kes\u00e4kuun vaihteen tienoilla (3 Moos 23:15-16,21). Omer-lyhteen heilutuksen p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaa ns. Omer-laskenta, kest\u00e4en seitsem\u00e4n viikkoa. Sitten tulee 50. p\u00e4iv\u00e4, seitsem\u00e4nnen sapatin j\u00e4lkeinen p\u00e4iv\u00e4, joka on viikkojuhla eli helluntai. T\u00e4ll\u00e4 juhlalla on my\u00f6s nimi &#8220;Matan Torah&#8221; eli Tooran antamisen eli Lain antamisen juhla. Israelilaisen tradition mukaan Jumala antoi Tooran eli lain kivitauluihin kirjoitettuna Siinain vuorella viikkojuhlan eli helluntain aikaan (2 Moos 19:1-3). T\u00e4m\u00e4n juhlan profeetallisen esikuvan t\u00e4yttymys toteutui Siionin vuorella Jerusalemissa, kun Pyh\u00e4 Henki t\u00e4ytti odottavan ja rukoilevan alkuseurakunnan opetuslapsijoukon viikkojuhlana eli helluntaina (Apt 1:8,12-15; 2:1-4). Jumalan Toora (opetus, oppi, laki) kirjoitettiin silloin (ja siit\u00e4 l\u00e4htien uudessa liitossa), ei en\u00e4\u00e4 kivitauluihin Jumalan sormella, vaan Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 syd\u00e4miin ja mieliin (Hes 36:26-27; Heb 8:8-12).<\/li>\n<\/ol>\n<p>N\u00e4m\u00e4 kaikki edell\u00e4 mainitut nelj\u00e4 Mooseksen ajan juhlaa ovat t\u00e4yttyneet profeetallisena juhlaesikuvien t\u00e4yttymyksen\u00e4 Jeshua Messiaan ja apostolisen alkuseurakunnan p\u00e4ivin\u00e4. J\u00e4ljell\u00e4 on viel\u00e4 kolme juhlaa, joiden profeetallista t\u00e4yttymyst\u00e4 Messiaan seurakunta odottaa.<\/p>\n<ol start=\"5\">\n<li><strong>Zichron Truah eli pasunansoiton muisto tai Jom Truaa eli pasunansoiton p\u00e4iv\u00e4<\/strong>, jota vietet\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 7. kuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (syys-lokakuun vaihteen tienoilla, se on my\u00f6s Israelin uuden vuoden p\u00e4iv\u00e4; 3 Moos 23:23-25; 4 Moos 29:1). Pasuunaan (tai torveen) puhallusta k\u00e4ytettiin vanhan liiton p\u00e4ivin\u00e4 juhlien aikaan, kutsuttaessa seurakuntaa koolle, kansan liikkeellel\u00e4hd\u00f6n merkiksi ja my\u00f6s l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 sotaan vihollista vastaan (4 Moos 10 luku; Joosua 6 luku). Pasuunaan puhallus on my\u00f6s esikuvaa Jumalan Sanan julistuksesta syntisille parannukseksi (Hes.33:1-9). Tulevaa Herran vihan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kutsutaan my\u00f6s pasuunan ja sotahuudon p\u00e4iv\u00e4ksi (Sef 1:14-16; Joel 2:1-11). Sill\u00e4 tarkoitetaan tulevaa Herran p\u00e4iv\u00e4n tuomioiden aikaa, jolloin Jumala kostaa jumalattomille heid\u00e4n pahat tekonsa ja tuomitsee maailman. Niist\u00e4 tuomioista j\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4 j\u00e4ljelle (Jes 13:7-13; Jes 24 luku). Pasuunansoiton p\u00e4iv\u00e4 on esikuva tuosta tulevasta Herran p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja ajan merkit osoittavat sen olevan l\u00e4hell\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Jom Kippur eli suuri sovitusp\u00e4iv\u00e4<\/strong>, 7. kuun 10. p\u00e4iv\u00e4 (lokakuun alkupuolella; 3 Moos.23:27-32). Pasuunansoiton p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaa 10 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 aika (Jom Kippuriin asti), jota kutsutaan Israelin perinteess\u00e4 nimell\u00e4 &#8220;jamim noraim&#8221; eli kauhistuttavat p\u00e4iv\u00e4t. Niiden p\u00e4ivien aikana israelilaiset rukoilevat, katuvat, pyyt\u00e4v\u00e4t anteeksi syntej\u00e4\u00e4n Jumalalta ja l\u00e4himm\u00e4isilt\u00e4 (Dan.1; Ilm.2:10). N\u00e4iden koetuksen p\u00e4ivien aikana toivotetaan toisille &#8220;chatimaa tovah&#8221; eli hyv\u00e4\u00e4 sinet\u00f6inti\u00e4, jolla tarkoitetaan sit\u00e4 &#8220;tuomion sinet\u00f6inti\u00e4&#8221;, jonka Jumala tekee Jom Kippurina eli suurena sovitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jokaisen israelilaisen kohdalla el\u00e4m\u00e4n kirjaan. Vanhan liiton ja Jerusalemin temppelin aikaan ylimm\u00e4inen pappi meni kerran vuodessa Jom Kippurina uhriel\u00e4inten verta mukanaan temppelin kaikkeinpyhimp\u00e4\u00e4n uhraamaan esikuvallisia el\u00e4inuhreja itsens\u00e4 ja israelilaisten syntien sovitukseksi (3 Moos 16 luku).<\/li>\n<\/ol>\n<p>Hebrealaiskirjeen yhdeks\u00e4s luku on uusitestamentillinen selitys suuren sovitusp\u00e4iv\u00e4n esikuvien t\u00e4yttymyksest\u00e4, kun Messias meni Jumalan eteen taivaan temppelin kaikkeinpyhimp\u00e4\u00e4n oman sovintoverens\u00e4 kautta ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen H\u00e4neen uskovien hyv\u00e4ksi (Heb 9; 11:1-6; Joh 14:1-6; Mark 16:15-16). T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Jom Kippurin profeetallisesta esikuvasta on puolet toteutunut ristin sovitusty\u00f6ss\u00e4. Toinen puoli, uskovien ruumiin lunastus, ei kuitenkaan ole viel\u00e4 toteutunut, vaan me odotamme sit\u00e4 (Room 8:18-23). Hebrealaiskirjeen 9. luvun loppuosan mukaan on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Jom Kippurin lopullinen t\u00e4yttymys ja uskovien ruumiin lunastus toteutuu Jeshua Messiaan tulemuksessa (2 Kor 5:1-10).<\/p>\n<ol start=\"7\">\n<li><strong>Sukkot eli lehtimajanjuhla<\/strong>, 7. kuun 15. p\u00e4iv\u00e4 alkaen (lokakuun alkupuolella; 3 Moos 23:33-44). T\u00e4m\u00e4 7 + 1 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 juhla on syksyn sadonkorjuujuhla. Israelin juhlat liittyv\u00e4t israelilaiseen maanviljelyskulttuuriin. Omer-lyhde leikattiin ensin kypsyv\u00e4st\u00e4 ohrasta happamattoman leiv\u00e4n viikolla ja siit\u00e4 alkoi ohran leikkuu (Israelissa kylvet\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ja leikataan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4). Viikkojuhlana eli helluntaina tuotiin uusi ruokauhri vehn\u00e4st\u00e4 ja siit\u00e4 alkoi vehn\u00e4n korjuu (3 Moos 23:15-21). Sadonkorjuu jatkui koko kes\u00e4n, kunnes syksyll\u00e4 juhlittiin elonkorjuujuhlaa eli lehtimajanjuhlaa ja kiitettiin Herraa saadusta maan sadosta. Juhlaan tuodaan hedelmi\u00e4 ja puiden oksia, p\u00e4\u00e4koristeena palmun oksat (3 Moos 23:39-40; Nehemian kirja 8:14-18; Room 11:17-29). Lehtimajanjuhla on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin Messiaan todellinen syntym\u00e4n aika (selvitetty tarkemmin kirjassa &#8220;Apostolinen seurakunta&#8221;). Esikuvallisena sen lopullinen profeetallinen t\u00e4yttymys alkaa, kun suuresta ahdistuksesta yl\u00f6stemmattu seurakunta viett\u00e4\u00e4 &#8220;taivaallista lehtimajanjuhlaa&#8221; palmut k\u00e4siss\u00e4\u00e4n valtaistuimen edess\u00e4, viimeisen her\u00e4tyksen elonkorjuun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 (Ilm 7:9-17).<\/li>\n<\/ol>\n<p>Silloin ollaan tulossa niihin aikoihin ja hetkiin, jolloin Jeshua Messias perustaa tulemuksessaan hallitsemansa messiaanisen rauhanvaltakunnan maan p\u00e4\u00e4lle. Silloin Jerusalem on oleva maailman hengellis-poliittinen keskus, jonne kansat virtaavat opetusta saamaan ja kumartamaan Herraa Sebaotia sek\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n lehtimajanjuhlaa (Sak 14:16-19). Silloin Herran antamat juhlat Israelin kansalle saavat profeetallisen t\u00e4yttymyksens\u00e4 my\u00f6s seitsem\u00e4nnen ja samalla viimeisen juhlan &#8211; lehtimajanjuhlan &#8211; kohdalla. Silloin Herra luo Siionin vuorelle Jerusalemiin sen juhlakokousten ylle pilven p\u00e4iv\u00e4n ajaksi ja tulen liekin y\u00f6ksi. Silloin suka &#8211; lehtimaja &#8211; on turvaamassa ja suojaamassa helteelt\u00e4, sateelta ja rajuilmalta. Tuhatvuotinen messiaaninen rauhanvaltakunta on oleva &#8220;lehtimajan valtakunta&#8221;, lehtimajanjuhlan profeetallinen t\u00e4yttymys.<\/p>\n<p>Jesaja mainitsi my\u00f6s, ett\u00e4 kaiken kirkkauden yll\u00e4 on oleva &#8220;chupa&#8221; eli h\u00e4\u00e4katos (Jes 4:5-6; hepreankielisen VT:n mukaan). Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkitsee? Se merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 tuhatvuotinen messiaaninen valtakunta on mit\u00e4 ilmeisemmin my\u00f6s Karitsan h\u00e4\u00e4juhlan aikaa. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Karitsan h\u00e4\u00e4t alkavat maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 viimeisen\u00e4 her\u00e4tyksen\u00e4. Messiaan tulemuksessa seurakunta kokee yl\u00f6stempauksen ja on mukana toimittamassa kansojen tuomiota ja perustamassa Messiaan rauhanvaltakuntaa maan p\u00e4\u00e4lle Messiaan kanssa (Sak 14:1-5; Juuda 14-15 jakeet; Ilm 19:11-21). Tuhatvuotinen messiaaninen rauhanvaltakunta on sitten kokonaisuudessaan Karitsan h\u00e4\u00e4juhlan aikaa. Se on &#8220;sukan eli lehtimajan ja my\u00f6s chupan eli h\u00e4\u00e4katoksen&#8221; valtakunta. Lehtimajanjuhlaan liittyv\u00e4 kahdeksas p\u00e4iv\u00e4, Lain Ilon juhla (Simchat Torah), on ik\u00e4\u00e4n kuin jatkokertomus Messiaan rauhanvaltakunnalle, ollen esikuvana viimeisen tuomion, uusien taivaiden ja uuden maan luomisen j\u00e4lkeen koittavasta iankaikkisesta Jumalan valtakunnasta (Ilm 20-22 luvut).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a0ISRAELIN JUHLAT &#8211; TULEVAISTEN VARJOT &#8220;\u00c4lk\u00f6\u00f6n siis kukaan teit\u00e4 tuomitko sy\u00f6misest\u00e4 tai juomisesta, \u00e4lk\u00f6\u00f6n my\u00f6s mink\u00e4\u00e4n juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka (vain) ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen&#8221; (Kol 2:16-17). &nbsp; Jumalan antamat juhlat Israelin kansalle ovat profeetallisia esikuvia Jumalan iankaikkisesta lunastussuunnitelmasta, &#8220;tulevaisten varjoja&#8221;, kuten Paavali kirjoittaa. T\u00e4ss\u00e4 juhlia tarkastellaan sek\u00e4 juutalaisesta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1365","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1365","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1365"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1365\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1365"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}