{"id":13515,"date":"2024-12-19T12:37:08","date_gmt":"2024-12-19T12:37:08","guid":{"rendered":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=13515"},"modified":"2024-12-19T12:37:08","modified_gmt":"2024-12-19T12:37:08","slug":"luvatun-maan-asukkaat-ja-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=13515","title":{"rendered":"Luvatun maan asukkaat ja historia"},"content":{"rendered":"\n

LUVATUN MAAN JA SEN KANSOJEN HISTORIA<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tarkoituksena on kertoa Luvatun maan, Israelin (\u201dPalestiinan\u201d) historiasta etenkin sen asutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kerrotut seikat ovat faktoja ja luettavissa mist\u00e4 tahansa luotettavasta historiikista.<\/p>\n\n\n\n

Historia kertoo, ett\u00e4 Luvatussa maassa on ollut eri aikoina eri kansoja. Sit\u00e4 ovat hallinneet monet suurvallat ja valtakunnat. Niiden my\u00f6t\u00e4 Luvatun maan asutushistoria on todella kirjavaa.<\/p>\n\n\n\n

Ns. palestiinalaisten identiteetti ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olemassaolo on hyvin nuorta. Se on syntyisin vasta 1900-luvulta. Sen sijaan juutalaiset (heprealaiset) ovat varmuudella asuttaneet heille luvattua ja tarkoitettua maata jo 3000 vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Varhaishistoria<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Palestiinan alueella on ollut asutusta jo 8000 vuotta eKr. Tuolloin paikalliset ihmiset harjoittivat viljely\u00e4 ja heill\u00e4 oli kotiel\u00e4imi\u00e4. Alueen alkuper\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 oli kanaanilaiset<\/em><\/strong><\/a>. He olivat seemil\u00e4isi\u00e4, joista my\u00f6s assyrialaiset, heprealaiset ja arabit polveutuivat. Kanaanilaiset asuttivat seutua kolmannella vuosituhannella eKr.<\/p>\n\n\n\n

Egyptil\u00e4iset valloittivat alueen 1500-luvulla eKr. Indoeurooppalainen heimo, filistealaiset<\/em><\/strong><\/a> (peleset<\/em>), asettui rannikolle 1200-luvun tienoilla eKr. Filistealaiset olivat kreikkalaisper\u00e4isi\u00e4, eiv\u00e4t arabeja.<\/p>\n\n\n\n

Israelilaisten tulo ja hallinta<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1000-luvulla eKr. heprealaiset<\/em><\/strong> perustivat alueelle Israelin kuningaskunnan<\/a>. Arkeologia vahvistaa alueella olleen kuningas nimelt\u00e4 Daavid. Damaskoksen kuningas pystytti 800 eKr. monumentin, josta s\u00e4ilyneess\u00e4 palassa oleva kirjoitus mainitsee taistelut ja voitot \u201dIsraelin kuninkaasta\u201d sek\u00e4 \u201dDaavidin huoneen kuninkaasta\u201d. Raamatun mukaan kuningas Daavid<\/a> valloitti filistealaisten maan.<\/p>\n\n\n\n

Israel hajosi n. 931 eKr. pohjoiseksi Israeliksi (10 heimoa) ja etel\u00e4iseksi Juudeaksi<\/a> (2 heimoa).<\/p>\n\n\n\n

Pohjoinen Israel liitettiin 721 eKr. Assyrian<\/a> valtakuntaan. Babylonia<\/a> valloitti alueen 586 eKr. tehden lopun etel\u00e4isen Juudean itsen\u00e4isyydest\u00e4, ja Persia liitti Babylonian itseens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aleksanteri Suuri<\/em><\/strong><\/a> valloitti Gazan tienoon 330-luvulla eKr., jonka j\u00e4lkeen se jaettiin diadokkien<\/a> kesken. 160-luvun eKr. puolesta v\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien suurta osaa Palestiinasta hallitsi juutalainen kuningasdynastia, hasmonilaiset<\/em><\/strong>.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rooman valtakunnan osana<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rooma<\/a> valloitti Luvatun maan rannikon 63 eKr. Juudeasta tehtiin Rooman maakunta vuonna 6 jKr. Sit\u00e4 hallitsi roomalainen maaherra. Muita alueita hallitsivat Herodes Suuren pojat. Suuri juutalaiskapina<\/a> puhkesi 66 jKr. Jerusalemin kaupungin ja temppelin<\/a> tuho tapahtui vuonna 70<\/a> jKr.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 132 jKr. alkaneen Simon bar Kochban<\/a> kapinan Rooman keisari Hadrianus<\/a> kukisti lopullisesti vuonna 135 jKr. Noin 580 000 juutalaista menetti henkens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dPalestiinaksi<\/strong>\u201d<\/span><\/p>\n\n\n\n

Roomalaiset kukistivat Juudean juutalaiskapinan 135<\/a> jKr. ja maakunta nimettiin Palestiinaksi<\/em><\/strong> (sanasta \u201dFilistea\u201d). Alueen p\u00e4\u00e4kaupunki Jerusalem sai nimekseen Aelia Capitolinai<\/em>. Juutalaisia kiellettiin asumassa maassa kuolemanrangaistuksen uhalla. Suurin osa juutalaisista karkotettiin ymp\u00e4ri maailmaa, mutta varsin pian uusi keisari Pius salli heid\u00e4n paluunsa alueelle.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin alueesta k\u00e4ytettiin nime\u00e4 Syria Palaestina<\/em>. Kun L\u00e4nsi-Rooma romahti 400-luvulla jKr., Bysantti jatkoi Rooman perint\u00f6\u00e4 ja hallintoa, mm. Palestiinassa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 638<\/a> jKr. ensimm\u00e4inen islamilainen kalifaatti<\/a> valloitti Palestiinan Bysantin valtakunnalta<\/a>. Fatimidien<\/a> kalifaatin aikana 900-luvulla juutalaisista tuli alueella v\u00e4hemmist\u00f6<\/strong>. 1000-luvulla seld\u017eukki-turkkilaiset<\/a> valloittivat Anatolian ja Palestiinan.<\/p>\n\n\n\n

Ristiretkien aikana alueelle hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t paavin k\u00e4skyst\u00e4 ristiretkel\u00e4iset<\/a>, jotka halusivat valloittaa kristinuskon historiallisesti merkitt\u00e4v\u00e4t paikat muslimeilta. Ristiretkel\u00e4isvaltiot, Jerusalemin kuningaskunta<\/a> ja Antiokian ruhtinaskunta, pitiv\u00e4t Palestiinaa hallussaan liki 200 vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Turkkilaisten hallinnassa<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jerusalem menetettiin ensimm\u00e4isen kerran Hattinin taistelun 1187 j\u00e4lkeen ja lopullisesti 1244. Mamelukit<\/em><\/a> valloittivat Egyptin vuonna 1250<\/a>, ja sulttaani Baibarsin<\/a> aikana he tuhosivat Jerusalemin kuningaskunnan.<\/p>\n\n\n\n

Frankkien viimeinen tukikohta, Acre, kukistui 1291. Mamelukkisulttaanikunta puolestaan tuhoutui Salamiyetin taistelussa 1517 ja uudeksi is\u00e4nn\u00e4ksi tuli Osmanien<\/em> valtakunta<\/a>. Palestiina kuului p\u00e4\u00e4osin turkkilaisten osmanien alaisuuteen ennen brittien tuloa.<\/p>\n\n\n\n

Osmanivaltaa kesti tasan 400 vuotta, vuoteen 1917<\/strong>, jolloin kenraali Sir Edmund Allenbyn joukot valloittivat Jerusalemin.            <\/p>\n\n\n\n

Brittil\u00e4inen Palestiinan mandaatti<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Osmanien valtakunta hajosi ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Silloisesta Palestiinan alueesta tuli ensimm\u00e4isen maailmansodan<\/a> j\u00e4lkeen osa brittien Kansainliiton<\/a> tuella haltuunsa saamaa  mandaattialuetta<\/a>. Se lohkaistiin irti Transjordanian kuningaskunnasta (nyk. Jordania<\/a>).  <\/p>\n\n\n\n

Palestiinan juutalaisasutus oli s\u00e4ilynyt Raamatun ajoista saakka harvalukuisena.<\/strong> Alueella eli jonkin verran juutalaisia 1800-luvulla<\/a>, mutta heit\u00e4 alkoi tulla lis\u00e4\u00e4, kun siionistit<\/a> alkoivat 1897<\/a> suunnitella Israelin uudelleenperustamista.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1900 paikkeilla alueella asui 40 000 juutalaista ja 140 000 arabia. V\u00e4kiluku oli siis hyvin pieni ja alue harvaan asuttua.<\/p>\n\n\n\n

Britit lupasivat juutalaisvaltion <\/strong>1917<\/strong><\/a>Balfourin julistuksessa<\/strong><\/a>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1920-luvulla Palestiinaan muutti yli 10 000 juutalaista. Sek\u00e4 juutalaiset ett\u00e4 arabit hylk\u00e4siv\u00e4t vuoden 1936 jakosuunnitelman. Vuosina 1936\u20131939 arabinationalismi alkoi nousta ja molemmat osapuolet perustivat omia taisteluryhmi\u00e4 brittien kykenem\u00e4tt\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n turvallisuutta yll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan aikana britit kielsiv\u00e4t Euroopan juutalaispakolaisilta maahanmuuton kokonaan. Monet j\u00e4iv\u00e4t natsien tuhottaviksi. Kun britit suorastaan k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t juutalaisia vastaan, he menettiv\u00e4t nopeasti suurvalta-asemansa. My\u00f6hemmin Israelin tukijaksi ja johtavaksi suurvallaksi nousi USA.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1946\u20131947, toisen maailmansodan ja holokaustin<\/a> j\u00e4lkeen Palestiinaan saapui 70 000 juutalaista. Tilanteen ollessa riist\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sist\u00e4 britit ilmoittivat halunsa luopua mandaatistaan. He asuttuivat pitk\u00e4lti arabien puolelle.<\/p>\n\n\n\n

Marraskuussa <\/strong>1947<\/strong><\/a> YK \u00e4\u00e4nesti<\/strong> Brittil\u00e4isen Palestiinan mandaatin jakamisesta juutalaisten ja arabien valtioksi. T\u00e4m\u00e4n suunnitelman arabit hylk\u00e4siv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

.<\/span><\/p>\n\n\n\n

ISRAELIN VALTION PERUSTAMINEN<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Brittiarmeija vet\u00e4ytyi ja juutalaiset julistivat 14.5.<\/a>1948<\/a> Israelin valtion perustetuksi. Alkoi t\u00e4ysmittainen sota, kun arabimaat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Israelin puolustusvoimat kukistivat arabiliiton ja valtasivat lis\u00e4alueita. Alueelta pakeni suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 arabipakolaisia<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kuuden p\u00e4iv\u00e4n sota<\/span><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Israel valloitti vuoden 1967<\/a> kuuden p\u00e4iv\u00e4n sodassa Golanin kukkulat <\/em>Syyrialta<\/a>, Siinain<\/em><\/a> ja Gazan<\/em> kaistan Egyptilt\u00e4<\/a> ja L\u00e4nsi-rannan<\/em> Jordanialta<\/a>. Egypti luopui vaatimuksistaan Gazaan 1979<\/a> osana rauhansopimusta, jossa Israel per\u00e4\u00e4ntyi Siinailta, ja Jordania luopui 1988<\/a> vaatimuksesta L\u00e4nsirantaan.<\/p>\n\n\n\n

Israel valloitti Jerusalemin<\/em><\/a> kaupungin it\u00e4osan<\/em>, joka on liitetty Israeliin ja se on julistettu Israelin p\u00e4\u00e4kaupungiksi. Jerusalem on kolmen uskonnon pyh\u00e4 kaupunki, ja t\u00e4rke\u00e4 kristityille ja muslimeille. Juutalaisille kaupunki oli Daavidin ja Salomon aikainen p\u00e4\u00e4kaupunki. Kaupunki on jakautunut juutalaisten ja arabien asuttamiin osiin.<\/p>\n\n\n\n

Palestiinalaiset ja juutalaiset<\/span><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Palestiinalaiset ovat arabeja<\/a>, jotka el\u00e4v\u00e4t Palestiinassa<\/a> tai joiden sukujuuret ovat per\u00e4isin alueelta. Palestiinalaisia on noin 11 miljoonaa eri maissa (Palestiinan alueilla Gazassa ja L\u00e4nsi-Rannalla yli 5 4 miljoonaa ja Israelin puolella vajaa 2 miljoonaa). Palestiinalaiset puhuvat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 arabiaa<\/a> ja valtaosa heist\u00e4 on sunnimuslimeja<\/a>. Kristittyj\u00e4 on 3\u20136 %:n v\u00e4hemmist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1968<\/a> palestiinalaisten kansalliskokous m\u00e4\u00e4ritteli palestiinalaiseksi arabin, joka on asunut Palestiinassa ennen vuotta 1947<\/a> ja juutalaisen<\/a>, joka on el\u00e4nyt alueella ennen nykyist\u00e4 sionismia<\/a> seurannutta kansanvaellusta. T\u00e4t\u00e4 my\u00f6hemmin syntyneist\u00e4 palestiinalaisia ovat henkil\u00f6t, joiden is\u00e4 on palestiinalainen. Suurin osa alueen juutalaisista ei kuitenkaan pid\u00e4 itse\u00e4\u00e4n palestiinalaisina.<\/p>\n\n\n\n

Palestiinalaisten kansa ja kansallisidentiteetti muodostui vasta 1900-luvun kuluessa. Vuonna 1900 heit\u00e4 oli vain 140\u00a0000. Nyt siis jo noin seitsem\u00e4n miljoonaa (Gaza, L\u00e4nsiranta ja Israelin alueet). Juutalaiset saapuivat Luvattuun maahan jo 3\u00a0000 vuotta sitten. Heit\u00e4 on 14,6 miljoonaa, joista yli seitsem\u00e4n miljoonaa asuu Israelissa.<\/p>\n\n\n\n

.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Israelin oikeus Luvattuun maahan perustuu:<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

  1. Jumalan, kansojen Luojan ja Herran, tahtoon, suunnitelmaan ja lupaukseen<\/li>
  2. lupauksen moniin t\u00e4yttymyksiin historiassa<\/li>
  3. kohtuullisuuteen, sill\u00e4 Luvatun maan pinta-ala on vain 1 % L\u00e4hi-id\u00e4n pinta-alasta (arabeille 99 %)<\/li>
  4. juutalaisten alkuper\u00e4isemp\u00e4\u00e4n omistusoikeuteen kuin arabien (jo 1200 eKr. lukien)<\/li>
  5. juutalaisten maksamaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen kovaan hintaan natsisaksan joukkotuhossa<\/li>
  6. kansainv\u00e4lisiin sopimuksiin<\/li><\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    LUVATUN MAAN JA SEN KANSOJEN HISTORIA Tarkoituksena on kertoa Luvatun maan, Israelin (\u201dPalestiinan\u201d) historiasta etenkin sen asutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kerrotut seikat ovat faktoja ja luettavissa mist\u00e4 tahansa luotettavasta historiikista. Historia kertoo, ett\u00e4 Luvatussa maassa on ollut eri aikoina eri kansoja. Sit\u00e4 ovat hallinneet monet suurvallat ja valtakunnat. Niiden my\u00f6t\u00e4 Luvatun maan asutushistoria on todella kirjavaa. Ns. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-13515","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/13515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=13515"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/13515\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=13515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}