{"id":11674,"date":"2023-03-10T10:47:37","date_gmt":"2023-03-10T10:47:37","guid":{"rendered":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=11674"},"modified":"2023-03-10T10:47:37","modified_gmt":"2023-03-10T10:47:37","slug":"vertaus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=11674","title":{"rendered":"Vertaus Palvelijoiden vastuusta"},"content":{"rendered":"\n

JEESUKSEN VERTAUS: Palvelijoille uskotut 10 kultarahaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Luukkaan evankeliumi 19:11-28<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opetuslasten kuunnellessa Jeesus puhui viel\u00e4 vertauksen, koska h\u00e4n oli l\u00e4hell\u00e4 Jerusalemia ja he luulivat, ett\u00e4 Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyv\u00e4. Jeesus sanoi n\u00e4in:<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Er\u00e4s jalosukuinen mies l\u00e4hti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellens\u00e4 kuninkuuden ja sitten palatakseen. Ja h\u00e4n kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen kultarahaa (leivisk\u00e4\u00e4) ja sanoi heille: ‘Asioikaa n\u00e4ill\u00e4, kunnes min\u00e4 tulen.’ <\/em><\/p>\n\n\n\n

Mutta h\u00e4nen kansalaisensa vihasivat h\u00e4nt\u00e4 ja l\u00e4hettiv\u00e4t l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 sanomaan: ‘Emme tahdo t\u00e4t\u00e4 kuninkaaksemme.’ Mutta saatuansa kuninkuuden ja palattuansa h\u00e4n k\u00e4ski kutsua eteens\u00e4 ne palvelijat, joille h\u00e4n oli antanut rahat, saadakseen tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kukin oli asioimisellaan ansainnut.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Niin ensimm\u00e4inen tuli h\u00e4nen eteens\u00e4 ja sanoi: ‘Herra, sinun kultarahasi on tuottanut kymmenen kultarahaa.’ Kuningas sanoi h\u00e4nelle: ‘Hyv\u00e4 on, sin\u00e4 hyv\u00e4 palvelija; koska v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymment\u00e4 kaupunkia.’ <\/em><\/p>\n\n\n\n

Toinen tuli ja sanoi: ‘Herra, sinun kultarahasi on tuottanut viisi kultarahaa.’ Niin kuningas sanoi t\u00e4llekin: ‘Sin\u00e4, vallitse sin\u00e4 viitt\u00e4 kaupunkia.’ <\/em><\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 tuli yksi ja sanoi: ‘Herra, katso, t\u00e4ss\u00e4 on sinun kultarahasi, jota olen s\u00e4ilytt\u00e4nyt liinaan k\u00e4\u00e4rittyn\u00e4. Min\u00e4 pelk\u00e4sin sinua, koska olet ankara mies. Sin\u00e4 otat, mit\u00e4 et ole talteen pannut, ja leikkaat, mit\u00e4 et ole kylv\u00e4nyt.’ <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuningas sanoi h\u00e4nelle: ‘Oman sanasi mukaan min\u00e4 sinut tuomitsen, sin\u00e4 paha\/kelvoton palvelija. Sin\u00e4 tiesit \/ koit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mit\u00e4 en ole talteen pannut, ja leikkaan, mit\u00e4 en ole kylv\u00e4nyt. Miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 min\u00e4 tultuani olisin saanut peri\u00e4 ne korkoineen?’ <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuningas sanoi vieress\u00e4 seisoville: ‘Ottakaa h\u00e4nelt\u00e4 pois se kultaraha ja antakaa sille, jolla on kymmenen kultarahaa.’  Niin he sanoivat: ‘Herra, h\u00e4nell\u00e4 on jo kymmenen kultarahaa.’<\/em><\/p>\n\n\n\n

‘Min\u00e4 sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, silt\u00e4 otetaan pois sekin, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on. Mutta viholliseni, jotka eiv\u00e4t tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa t\u00e4nne ja teloittakaa minun edess\u00e4ni.'” <\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n sanottuaan Jeesus kulki muiden edell\u00e4 vaeltaen yl\u00f6s Jerusalemiin. <\/em><\/p>\n\n\n\n

.<\/span><\/p>\n\n\n\n

OPETUS<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jumala antaa meille monenlaisia kykyj\u00e4 ja lahjoja. Ihminen, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 menestyksellisesti, palkitaan taivaspaikalla. Ne, jotka tumpeloivat, menett\u00e4v\u00e4t kaiken ja joutuvat kadotukseen. Miten onkaan sinun kohdallasi? Pystytk\u00f6 tuottamaan viisin- tai kymmenkertaista tuottoa? Yrit\u00e4tk\u00f6 tarpeeksi? Oletko riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4? P\u00e4\u00e4setk\u00f6 taivaaseen?<\/p>\n\n\n\n

Mutta\u2026 n\u00e4ink\u00f6 Raamattu tai edes t\u00e4m\u00e4 vertaus opettaa? Mist\u00e4 on kysymys ja miten vertaus pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 sit\u00e4 tulkita markkinatalouden pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan vai jollakin muulla tavalla?<\/p>\n\n\n\n

Jumalan valtakunnan odotus<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opetuslasten kuunnellessa Jeesus puhui viel\u00e4 vertauksen, koska h\u00e4n oli l\u00e4hell\u00e4 Jerusalemia ja he luulivat, ett\u00e4 Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyv\u00e4.<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Juutalaisten keskuudessa oli polttava Jumalan valtakunnan odotus. He olivat kuulleet pyhist\u00e4 Kirjoituksista, kuinka Jumala tulisi tekem\u00e4\u00e4n Israelista suurvallan ja Jerusalemista koko maailman p\u00e4\u00e4kaupungin. Israel saisi nauttia loistosta ja kunniasta.<\/p>\n\n\n\n

Odotusta siivitti se ik\u00e4v\u00e4 tosiasia, ett\u00e4 Rooma hallitsi ja miehitti Israelia lujalla otteella. Vaikka juutalaiset saivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskonnonvapauden ja autonomian, itsen\u00e4isyys ja loisto olivat kaukana.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitusten mukaan tulevan kunniakkaan loistokauden toisi Messias. Niinp\u00e4 juutalaiset odottivat innolla sankarikuningasta, joka johdattaisi kansan vapauteen sorron y\u00f6st\u00e4 \u2013 Mooseksen tavoin. T\u00e4t\u00e4 messiaan viittaa soviteltiin joillekin kapinakenraaleille ja Jeesuksellekin.<\/p>\n\n\n\n

Jeesuksen opetuslapset n\u00e4kiv\u00e4t h\u00e4ness\u00e4 luvatun Messiaan. H\u00e4nen joukoissaan he saisivat parhaat paikat tulevassa valtakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Odotus tiivistyi, mutta alkoi saada ristiriitaisia s\u00e4r\u00f6j\u00e4, kun Jeesus kulkiessaan kohti Jerusalemia alkoi puhua tulevasta kuolemastaan, poismenostaan ja paluustaan vasta kaukaisessa, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 tulevaisuudessa. Sit\u00e4 he eiv\u00e4t voineet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Siksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja kuolema olivat opetuslapsille shokki ja maailmanloppu. Kaikki se ihmeellinen, mit\u00e4 oli koettu yhdess\u00e4, pyyhk\u00e4istiin pois. Mutta kun Jeesus nousi yl\u00f6s kuolleista ja ilmestyi opetuslapsille, t\u00e4m\u00e4 sama haave Israelin loistosta ja parhaista paikoista pulpahti heti pintaa kuin veden alle painettu korkki, joka p\u00e4\u00e4stettiin vapaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Apostolien tekojen 1:6-9:<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Niin he ollessansa koolla kysyiv\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 sanoen: “Herra, t\u00e4ll\u00e4k\u00f6 ajalla sin\u00e4 j\u00e4lleen rakennat Israelille valtakunnan?” H\u00e4n sanoi heille: “Ei ole teid\u00e4n asianne tiet\u00e4\u00e4 aikoja eik\u00e4 hetki\u00e4, jotka Is\u00e4 oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sek\u00e4 Jerusalemissa ett\u00e4 koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan \u00e4\u00e4riin saakka.” Kun h\u00e4n oli t\u00e4m\u00e4n sanonut, kohotettiin h\u00e4net yl\u00f6s heid\u00e4n n\u00e4htens\u00e4, ja pilvi vei h\u00e4net pois heid\u00e4n n\u00e4kyvist\u00e4\u00e4n.<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Jumalan valtakunta on salaper\u00e4inen. Se on siis jo tullut, mutta viel\u00e4 tulossa. Se on l\u00e4hell\u00e4 mutta kaukana. Sen tulemus on salattu mutta monien n\u00e4kyvien merkkien saattelema.<\/p>\n\n\n\n

(1) Jumalan valtakunta tuli Jeesuksen persoonassa, sanoissa, teoissa, ristinkuolemassa, yl\u00f6snousemuksessa, Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksessa ja seurakunnan synnyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

(2) Jumalan valtakunta tulee n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ihmisten syd\u00e4miin Pyh\u00e4n Hengen voimassa, kun Jeesuksen seuraajat evankelioivat ja palvelevat kaikkia ihmisi\u00e4 ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n\n\n\n

(3) Aikojen lopussa Jumalan valtakunta tulee my\u00f6s Israelin osaksi kuten pyh\u00e4t Kirjoitukset lupaavat. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu Jeesuksen toisen tulemuksen my\u00f6t\u00e4 tuhatvuotisessa valtakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

(4) T\u00e4ydellisesti Jumalan valtakunta tulee viimeisen tuomion j\u00e4lkeen kaiken uudeksi luomisessa.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan liiton ja tuhatvuotisen valtakunnan v\u00e4lill\u00e4 on uusi liitto ja seurakuntakausi. Koska opetuslasten ja meid\u00e4n osamme on siin\u00e4, emme tule osallisiksi tulevasta Israelin loistosta maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja siksi se ei ole meid\u00e4n uskomme ja el\u00e4m\u00e4mme huomion keskipisteess\u00e4. Siksi tied\u00e4mme siit\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n, koska meid\u00e4n ei siit\u00e4 kuulukaan paljoa tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 aikakautta ja hetke\u00e4. Meid\u00e4n tulee etsi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma kutsumuksemme, lahjamme ja teht\u00e4v\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 ajassa, joka on annettu osaksemme. Siit\u00e4 puhuu vertauksemme.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4r\u00e4 ymm\u00e4rrys omasta ajastamme, el\u00e4m\u00e4mme tarkoituksesta ja tulevaisuudestamme johtaa todellisuuden pakenemiseen ja el\u00e4m\u00e4mme hukkaamiseen. Helposti vain odotamme vasta tulevaisuudessa alkavaa hyv\u00e4\u00e4 tai sitten pelk\u00e4\u00e4mme tulevaa. Emme osaa el\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Siksi Jumala kehottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsumuksemme siin\u00e4. Ihmisel\u00e4m\u00e4n jokaisella ik\u00e4vaiheellakin on syv\u00e4 tarkoituksensa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Kussakin ik\u00e4vaiheessa meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4, kokea ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri sen el\u00e4m\u00e4nvaiheen tarkoitus ja teht\u00e4v\u00e4t \u2013 ja sitten siirty\u00e4 seuraavaan.<\/p>\n\n\n\n

Liian moni joutuu suremaan el\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, vanhuutta tai el\u00e4m\u00e4\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Menetetyt vaiheet heijastuvat seuraaviin vaiheisiin. Sielunhoidossa ja terapiassa voidaan ehk\u00e4 jonkin verran paikata tai oikaista n\u00e4it\u00e4 menetyksi\u00e4 tai v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken ytimess\u00e4 on suhteemme Jumalaan. H\u00e4n on kaiken Luoja. Kun annamme itsemme h\u00e4nen k\u00e4siins\u00e4, h\u00e4n kuljettaa ja kasvattaa meit\u00e4 l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n. Silloin el\u00e4m\u00e4mme ajallinen tarkoitus t\u00e4yttyy. Meist\u00e4 se voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vajavaiselta ja mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, mutta Jumala tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tekee.<\/p>\n\n\n\n

Vertauksen poliittinen tausta<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vertauksen tarina miehest\u00e4, joka hakee kruununsa jostain kaukaa ja palaa takaisin vastustajiensa keskelle, saattaa tuntua meist\u00e4 hieman sadunhohtoiselta. Mist\u00e4h\u00e4n Jeesus keksii n\u00e4it\u00e4 tarinoita ja mit\u00e4 merkityst\u00e4 tarinalla lopulta on?<\/p>\n\n\n\n

Vaikka meid\u00e4n on tulee el\u00e4\u00e4 kiinni omassa ajassamme, historian tuntemus on silti hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Se antaa perspektiivi\u00e4. Sen kautta j\u00e4senn\u00e4mme omankin paikkamme ja pienuutemme historian suuressa meress\u00e4. Aikamme ihminen pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n helposti koko maailmankaikkeuden napana.<\/p>\n\n\n\n

Vertauksen kuulijoille kertomus kuninkaaksi pyrkiv\u00e4st\u00e4 oli tuttu, jopa liiankin tuttu. Kyse oli pahamaineisesta vasallikuninkaasta, vainoharhaisesta diktaattorista nimelt\u00e4 Herodes Suuri<\/em><\/strong>. Sellaisia l\u00f6ytyy monta meid\u00e4nkin aikamme L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja muualta maailmasta.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava lyhyt katsaus Rooman ja L\u00e4hi-id\u00e4n sekasortoisiin vaiheisiin on kuin kuvaa aikamme Syyriasta ja l\u00e4hialueilta. Ketk\u00e4 olivat liittolaisia, kuka taistelikaan ja ket\u00e4 vastaan?<\/p>\n\n\n\n

Rooma<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rooma valloitti Luvatun maan ja Syyrian Pompeiuksen<\/em> toimesta vuonna 63 eKr. Osa juutalaisista toivoi Rooman v\u00e4liintuloa sis\u00e4poliittisiin kiistoihin, osa vastusti.<\/p>\n\n\n\n

Kun Julius Caesar murhattiin, h\u00e4nen murhaajansa yrittiv\u00e4t anastaa vallan itselleen. Kuitenkin Marcus Antonius<\/em> ja Octavianus<\/em> (Augustus) voittivat heid\u00e4t vuonna 42 eKr. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen n\u00e4iden kahden v\u00e4lille syntyi valtataistelu keisariudesta.<\/p>\n\n\n\n

Herodes<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Herodes<\/em> oli taustaltaan iduemealainen eli h\u00e4n polveutui edomilaisista, ts. h\u00e4n oli Esaun j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vainosivat juutalaisia ja olivat Jumalan silmiss\u00e4 kirottuja. Juutalaiset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n pit\u00e4neet Herodeksesta eiv\u00e4tk\u00e4 hyv\u00e4ksyneet h\u00e4nt\u00e4 kuninkaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kun Antonius ja Octavianus kilpailivat Rooman keisariudesta, Herodes kannatti Antoniusta ja p\u00e4\u00e4si t\u00e4m\u00e4n suosioon. Sen my\u00f6t\u00e4 Herodeksesta tehtiin Galilean nelj\u00e4nnesruhtinas.<\/p>\n\n\n\n

Taistelu Luvatusta maasta<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 40 eKr. parthilaiset<\/em> hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Luvattuun maahan. Aluksi Herodes ja liittolaiset puolustivat maata ja Jerusalemia, mutta joutuivat pian tappiolle. Herodes pakeni ensin Petraan, mutta paikalliset nabatealaiset<\/em> ajoivat h\u00e4net pois. Herodes pakeni seuraavaksi Egyptiin kuningatar Kleopatran<\/em> suojiin. H\u00e4nen perheens\u00e4 j\u00e4i Masadan vuorelle, joka oli valloittamaton.<\/p>\n\n\n\n

Egyptist\u00e4 Herodes matkusti Roomaan Antoniuksen luokse. Siell\u00e4 h\u00e4net nimitettiin Juudean kuninkaaksi. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin parthilaiset olivat asettaneet syyrialaisen kuninkaan pojan Antigonoksen<\/em> Juudean kuninkaaksi ja Jerusalemin ylipapiksi.<\/p>\n\n\n\n

Parthilaiset hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Masadan vuorilinnoitusta vastaan Antigonoksen johdolla ja alkoivat piiritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Vastareaktiona Rooma varusti armeijan ajamaan parthilaiset pois.<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti Herodeksesta ja h\u00e4nen kannattajistaan ei pidetty juutalaisten keskuudessa. Heid\u00e4n asemansa oli tukala juutalaisten ja parthilaisten puristuksessa. Tilanne paheni, kun Herodes oli pitk\u00e4\u00e4n poissa. Herodeksen kannattajia jopa surmattiin.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin Herodes saapui takaisin Luvattuun maahan ja kokosi kannattajistaan armeijan, jonka voimin h\u00e4n valloitti osan maata ja vapautti Masadan piirityksest\u00e4. Kaikkiaan Herodeksen armeija koostui 3000 sotilaasta ja 600 ratsumiehest\u00e4. Rooman tuella h\u00e4n valloitti Samarian, Galilean ja Juudean vuonna 38 eKr.<\/p>\n\n\n\n

Monien veristen vaiheiden ja yll\u00e4tt\u00e4vien k\u00e4\u00e4nteiden j\u00e4lkeen Herodes ja roomalaiset valloittivat Jerusalemin viiden kuukauden piirityksen j\u00e4lkeen vuonna 37 eKr.<\/p>\n\n\n\n

Herodeksen kuninkuuden alku<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vasta nyt Rooman nimitt\u00e4m\u00e4 vasallikuningas Herodes p\u00e4\u00e4si konkreettisesti hallitsemaan Juudeaa. Mit\u00e4 kuningas teki, kun saapui takaisin maahansa?<\/p>\n\n\n\n

Ensi t\u00f6ikseen h\u00e4n teloitti Antigonoksen ja t\u00e4m\u00e4n tukijat. Lis\u00e4ksi h\u00e4n kiitti roomalaista Antoniusta suurella summalla rahaa kaikesta avusta ja siit\u00e4, ett\u00e4 roomalaiset eiv\u00e4t ry\u00f6st\u00e4neet Jerusalemia. Roomalaiset j\u00e4ttiv\u00e4t legioonan Herodeksen suojaksi ja omien intressien valvojaksi.<\/p>\n\n\n\n

Uusi Rooman keisari<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 31 eKr. k\u00e4viv\u00e4t Octavianus ja Antonius Egyptin kuningatar Kleopatran tuella lopullisen valtataistelun ja keskin\u00e4isen sodan. Sen voitti Octavianus. Antonius pakeni Egyptiin.<\/p>\n\n\n\n

Herodes oli Antoniuksen hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 ja liittolainen. Nyt h\u00e4n olikin h\u00e4vi\u00e4j\u00e4n puolella. Herodes oli tukenut Antoniusta Octavianusta vastaan. Tilanne oli Herodeksen kannalta todella vaarallinen.<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisesti Octavianus julistautui keisariksi vuonna 27 eKr. H\u00e4n otti nimekseen Augustus \u2013 kuten jouluevankeliumissa sanotaan: keisari Augustuksen aikana\u2026<\/em> H\u00e4n oli keisarina vuoteen 14 jKr. asti.<\/p>\n\n\n\n

Herodeksen ja kannattajien kohtalonhetki<\/em><\/strong><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koska Herodes kannatti Antoniusta, h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuului uuden Rooman keisarin vastustajiin. Mutta ovelana pelimiehen\u00e4 Herodes halusi heti vaihtaa puolta. H\u00e4n matkusti Rhodokselle tapaamaan Octavianusta ja halusi vakuuttaa uskollisuutta h\u00e4nelle.<\/p>\n\n\n\n

Edess\u00e4 oli joko kuolemantuomio tai sitten parhaassa tapauksessa h\u00e4nen kuninkuutensa Juudean ylle vahvistettaisiin uudelleen. Herodes ei voinut tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tapahtuisi. Varmasti h\u00e4n pelk\u00e4si henkens\u00e4 edest\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli kotimaassaankin vihamiehi\u00e4, jotka eiv\u00e4t halunneet julmaa puolipakanaa kuninkaakseen. Sana kiiri keisarin korviin.<\/p>\n\n\n\n

Samassa vaarassa olivat Herodeksen l\u00e4heiset, suku, palvelusv\u00e4ki ja oma armeija. Jos Herodes tuomittaisiin kuolemaan, heid\u00e4tkin teloitettaisiin tai he j\u00e4isiv\u00e4t juutalaisten k\u00e4siin.<\/p>\n\n\n\n

Kun Herodes l\u00e4hti Rhodokselle kohtaamaan kohtalonsa, mit\u00e4 miettiv\u00e4t h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4, palvelijat ja joukot? Kenen leiviss\u00e4 kannattaisi seist\u00e4 vaikeassa, kohtalokkaassa tilanteessa? Pit\u00e4isik\u00f6 luikkia pakoon viel\u00e4, kun enn\u00e4tt\u00e4\u00e4? Jos Herodes tuomittaisiin kuolemaan, oma nahka saattaisi s\u00e4\u00e4sty\u00e4, jos pakenisi. Mutta jos luikkii pakoon ja Herodes saakin pit\u00e4\u00e4 kruununsa, t\u00e4m\u00e4n kosto on julma.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tehd\u00e4? Pit\u00e4isik\u00f6 toimiako reilusti ja n\u00e4kyv\u00e4sti Herodeksen uskollisena kannattajana, ollako hiirenhiljaa ja pysy\u00e4 poissa n\u00e4kyvist\u00e4, vai juostako pakoon niin kauas kuin p\u00e4\u00e4see?<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4p\u00e4 kysymys ja avain vertauksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen! Kysymys ei ole lainkaan siit\u00e4, kuinka paljon tuottoa osaamme hankkia vaan siit\u00e4, kenen joukoissa me seisomme t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.<\/p>\n\n\n\n

Herodes sai Octavianuksen suosion. H\u00e4n sai pit\u00e4\u00e4 Juudean kuninkuuden ja muitakin alueita lis\u00e4ttiin h\u00e4nen hallintaansa. Herodeksesta tuli Suuri.<\/p>\n\n\n\n

Herodeksen toimia<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Herodes palasi Juudeaan kuninkaana ja aloitti pitk\u00e4aikaisen hallintonsa. H\u00e4n teloitutti monia vastustajia. Lopulta Herodeksesta tuli vainoharhainen ja h\u00e4n tappoi monta l\u00e4hiomaistaankin, muutaman 10 vaimostaan ja lapsistaan. Ei ihme, ett\u00e4 h\u00e4n toteutti lastenmurhan Betlehemiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Herodes oli todellakin kuten vertauksessa kuvattu ankara, armoton kuningas, joka s\u00e4\u00e4litt\u00e4 otti itselleen toisten omaa ja tapatti vihamiehens\u00e4. H\u00e4n hallitsi pelolla ja julmuudella.<\/p>\n\n\n\n

Herodes oli my\u00f6s suuruudenhullu. H\u00e4n aloitti monia valtavia rakennusprojekteja ymp\u00e4ri Luvattua maata. Merkitt\u00e4vin niist\u00e4 oli Jerusalemin temppelin korjaaminen vuodesta 19 eKr. alkaen. Sill\u00e4 h\u00e4n halusi miellytt\u00e4\u00e4 juutalaisia, vaikka olikin katsomukseltaan hellenisti, kreikkalaisuutta ihaileva.<\/p>\n\n\n\n

Herodes kuoli todenn\u00e4k\u00f6isimmin vuonna 1 eKr. ollessaan 70-vuotias. H\u00e4nen valtakuntansa jaettiin kolmen pojan kesken: Arkhelaos<\/em> hallitsi Juudeaa, Antipas<\/em> Galileaa ja Filippos<\/em> Transjordaniaa.<\/p>\n\n\n\n

Arkhelaos<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 kolmesta pojasta Arkhelaos hallitsi vain vuoteen 6 jKr. saakka. H\u00e4nt\u00e4 syytettiin monista julmuuksista ja h\u00e4n joutui Rooman keisarin eteen. Siell\u00e4 h\u00e4n menetti Juudean kuninkuutensa ja h\u00e4net karkotettiin Galliaan, nykyiseen Ranskaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4kin antaa pohjaa vertauksen ymm\u00e4rt\u00e4miselle. Ei todellakaan ollut varmaa, saisiko kuningas-kandidaatti keisarin edess\u00e4 kuninkuuden, karkotuksen vai kuolemantuomion.<\/p>\n\n\n\n

Juudean kuninkuus siirrettiin suoraan Roomalle, jota edusti maaherra. Heist\u00e4 tunnetuin on
Pontius Pilatus<\/em>, joka antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta.<\/p>\n\n\n\n

Aikamme Syyria<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aikamme Syyria on ollut vuosien ajan kaikkien sekasotkujen \u00e4iti. Kesken\u00e4\u00e4n taistelevia joukkoja ja osapuolia oli loppumattomasti. Liittoumat meniv\u00e4t ristiin hyvin ep\u00e4loogisesti. Mukana oli kaikki suurvallat.<\/p>\n\n\n\n

Syyriassa on k\u00e4yty tosiasiassa pienimuotoista kolmatta maailmansotaa. Siin\u00e4 ovat mukana Syyrian hallitus, sit\u00e4 vastustavat yksitt\u00e4iset joukot, erilaisia islamin suuntauksia, Isis, kurdit, Turkki, Irak, Iran, Saudi-Arabia, Ven\u00e4j\u00e4, Usa, Nato, EU, Israel jne.<\/p>\n\n\n\n

Ajattele seuraavanlaista tilannetta: Keskell\u00e4 kaupunkitaistelua ovesta rynt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lle naamioituneita miehi\u00e4 aseet k\u00e4dess\u00e4 perheesi eteen. Kohtalokas kysymys perheen p\u00e4\u00e4lle kuuluu: kenen joukoissa sin\u00e4 olet? Oikeasta vastauksesta riippuu koko perheen henki. Niin, kenen joukoissa me olemme? Oikeasta vastauksesta riippuu \u2013 ei vain ajallinen vaan ikuinen el\u00e4m\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

Todellisuus on tarua ihmeellisemp\u00e4\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Raamattu ei ole mik\u00e4\u00e4n satukirja niin kuin monet kuvittelevat. Se ankkuroituu syv\u00e4sti todelliseen historiaan ja kuvaa sit\u00e4 karun kipe\u00e4sti ja rehellisesti. Ihminen on syntinen ja kylv\u00e4\u00e4 kuolemaa ymp\u00e4rilleen. Kertomus voisi loppua siihen: kaikki p\u00e4\u00e4ttyy kuolemaan ja tuhoon. Niinh\u00e4n aikamme ateistinen, materialismin vallassa oleva ihminen viime k\u00e4dess\u00e4 ajattelee.<\/p>\n\n\n\n

Raamattu tuo kaiken keskelle toisenlaisen todellisuuden, toivon. Se tulee Jumalan valtakunnan muodossa, Kristuksessa Jeesuksessa, Vapahtajassa. Raamattu on realismin ja toivon kirja, el\u00e4m\u00e4nkirja.<\/p>\n\n\n\n

Jeesuksen ei tarvitse keksi\u00e4 tarinoita vaan h\u00e4n ottaa esimerkkej\u00e4 aikansa tutuista tapahtumista, asioista, arkisista askareista jne. Tuttu arkiel\u00e4m\u00e4n kuvaus toimii vertauksen l\u00e4ht\u00f6kohtana ja avaa meille toista ulottuvuutta, Jumalan valtakuntaa. Siit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4kin vertauksessa kysymys.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 todellisuus on ihmeellisemp\u00e4\u00e4 kuin mitk\u00e4\u00e4n keksityt tarinat. N\u00e4in on Syyriassa ja koko ihmiskunnan historiassa. Ihminen saa aikaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kaaoksen. Sen ylle laskeutuu viel\u00e4 ihmeellisempi Jumalan todellisuus, joka tarjoaa armoa, rakkautta, pyhyytt\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaiken synnin, pahan ja kuoleman sijaan.<\/p>\n\n\n\n

.<\/span><\/p>\n\n\n\n

VERTAUS<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuttu kertomus<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s jalosukuinen mies l\u00e4hti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellens\u00e4 kuninkuuden ja sitten palatakseen. – – – Mutta h\u00e4nen kansalaisensa vihasivat h\u00e4nt\u00e4 ja l\u00e4hettiv\u00e4t l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 sanomaan: ‘Emme tahdo t\u00e4t\u00e4 kuninkaaksemme.’ <\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kun Jeesus kertoi vertauksen, sen tarina oli kuulijoille hyvin tuttu. Herodes Suuren nimi ja vaiheet tulivat viel\u00e4 kaikkialla vastaan, vaikka h\u00e4nen kuolemasta oli kulunut jo l\u00e4hes 30 vuotta. Herodeksen maine, teot ja hulluus, rakennushankkeet, temppeli ja h\u00e4nen poikiensa hallintavalta pitiv\u00e4t siit\u00e4 huolen. Jokainen kuulija tiesi, mist\u00e4 Jeesus puhui. Todellisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Kuninkaan palvelijat<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ja h\u00e4n kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen kultarahaa (leivisk\u00e4\u00e4) ja sanoi heille: ‘Asioikaa n\u00e4ill\u00e4, kunnes min\u00e4 tulen.’<\/em><\/p>\n\n\n\n

Herodes oli vakavassa ep\u00e4suosiossa juutalaisten keskuudessa. H\u00e4nell\u00e4 oli vaarallisia vihollisia kuten parthilaiset ja heid\u00e4n nimitt\u00e4m\u00e4 hallitsija Antigonos, joka hy\u00f6kk\u00e4si Masadan vuorilinnaakin vastaan. Kaiken lis\u00e4ksi Roomassa Antonius oli kukistunut ja Octavianus ottanut vallan. Herodes oli v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella ja suuressa vaarassa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kuningas kutsui luottomiehens\u00e4 eteens\u00e4 ja antoi heille teht\u00e4v\u00e4n. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4 huolta minun asioistani, kun olen poissa. K\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 kaikkea omaisuuttani, palvelusv\u00e4ke\u00e4 ja ennen kaikkea nime\u00e4ni. Te olette minun edustajiani, kun olen poissa, t\u00e4m\u00e4n vihamielisen ymp\u00e4rist\u00f6n keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kyse ei ollut kilpailusta, kuka hoitaa bisneksi\u00e4 kaikkein tuottoisammin vaan siit\u00e4, kuka ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n uskalsi olla h\u00e4nen kannattajansa kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4. Edess\u00e4 oli joko suuri voitto tai kuolema. Kaikki riippui siit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4miehelle k\u00e4visi.<\/p>\n\n\n\n

Nyt punnittiin veri ja seulottiin jyv\u00e4t akanoista. Kuka oli uskollinen palvelija, siit\u00e4 oli kysymys!<\/p>\n\n\n\n

Vertauksen kuulija joutui asettumaan t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen ja pohtimaan, miten h\u00e4n itse toimisi vastaavassa tilanteessa. Miten sin\u00e4 tekisit, jos olisit Herodeksen palvelija?<\/p>\n\n\n\n

Kukin palvelija sai yhden kultarahan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Sen arvo oli sata denaaria, eli sadan p\u00e4iv\u00e4n palkka. Se oli lahja, ei ansio. Sen sai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaasti, mutta vastuullisesti. Edess\u00e4 olisi tilinteon p\u00e4iv\u00e4, kun kuningas palaisi \u2013 jos h\u00e4n palaisi.<\/p>\n\n\n\n

Tilinteko<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mutta saatuansa kuninkuuden ja palattuansa h\u00e4n k\u00e4ski kutsua eteens\u00e4 ne palvelijat, joille h\u00e4n oli antanut rahat, saadakseen tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kukin oli asioimisellaan ansainnut.<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Herodes sai vahvistuksen kuninkuudelleen ja h\u00e4n palasi suurena hallitsijana. Omat joukot ja viholliset joutuivat h\u00e4nen eteens\u00e4. Oli tilinteon hetki: kuka oli uskollinen ja kuka ei ollut.<\/p>\n\n\n\n

Vertauksessa kuvataan kolmen palvelijan tilintekoa. Kaksi oli saanut runsaita voittoja, mutta yksi oli piilottanut kultarahan ja antoi sen takaisin vahingoittumattomana ja v\u00e4hentym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta eik\u00f6 tuo kolmas palvelija ollut kaikkein viisain ja pelannut varman p\u00e4\u00e4lle? H\u00e4n odotti ja katsoi, miten kuningaspeliss\u00e4 k\u00e4vi eik\u00e4 riskeerannut kultarahaa eik\u00e4 omaa henke\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei ollut puolesta eik\u00e4 vastaan. H\u00e4n pysytteli harmaalla vy\u00f6hykkeell\u00e4, ei-kenenk\u00e4\u00e4n maalla.<\/p>\n\n\n\n

Hirvitt\u00e4v\u00e4n vaarallistahan se olisi ollut pist\u00e4\u00e4 Herodes-putiikki keskelle vihamielisi\u00e4 juutalaisia ja parthilaisia ja myyd\u00e4 maan parhaita Herodes-leipi\u00e4, Herodes-viittoja, Herodes-sandaaleja jne\u2026<\/p>\n\n\n\n

Tai tunnustautua julkisesti Jeesuksen omaksi ja julistaa h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n ja opettaa Jumalan sanaa, puolustaa kristillisi\u00e4 arvoja, palvella ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti ajattelematta omaa etua ja mainetta\u2026<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen palvelija<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Niin ensimm\u00e4inen palvelija tuli h\u00e4nen eteens\u00e4 ja sanoi: ‘Herra, sinun kultarahasi on tuottanut kymmenen kultarahaa.’ Kuningas sanoi h\u00e4nelle: ‘Hyv\u00e4 on, sin\u00e4 hyv\u00e4 palvelija; koska v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymment\u00e4 kaupunkia.’ <\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen palvelija oli saavuttanut kymmenkertaisen voiton. Aikamoinen suoritus jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Suorituksen arvo korostuu, kun otetaan huomioon ep\u00e4edulliset, suorastaan vaaralliset olosuhteet.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mit\u00e4 erityist\u00e4 huomaamme palvelijan sanoista ja kuninkaan vastauksesta?<\/p>\n\n\n\n

Palvelija ei kehunut lainkaan, ett\u00e4 h\u00e4n itse olisi kyvyill\u00e4\u00e4n saavuttanut jotain. Sen sijaan h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 kuninkaan antama kultaraha oli tuottanut suuren voiton: ‘<\/em>Herra, sinun kultarahasi on tuottanut kymmenen kultarahaa<\/em>.<\/span> Ansio kuului rahan omistajalle. Raha tuli rahan luokse.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 mist\u00e4 kuningas kehui palvelijaa? Suuresta tuotostako ja erinomaisista taidoistako? Ei \u2013 vaan uskollisuudesta! Hyv\u00e4 on, sin\u00e4 hyv\u00e4 palvelija; koska v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 olet ollut <\/span><\/em>uskollinen<\/em><\/span><\/strong>, niin saat vallita kymment\u00e4 kaupunkia.<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Palvelija oli ollut uskollinen hyvin vaativissa olosuhteissa. H\u00e4n oli joutunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ankarasti monenlaisessa vastatuulessa ja vastustuksenkin edess\u00e4. H\u00e4n oli laittanut likoon oman aikansa, kykyns\u00e4, jopa henkens\u00e4 kuninkaan nimen ja edun puolesta. Riski oli suuri.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 mik\u00e4 olikaan palkinto? Matka maailman ymp\u00e4ri, huvila, hieno auto, purjevene tai oma haaremi? Ei etuja, ei huvituksia vaan suurempi vastuu ja suurempi teht\u00e4v\u00e4. Toki korkeampaan asemaan kuului my\u00f6s etuja, mutta ensi sijassa kyse oli uudesta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun sin\u00e4 olet uurastanut laittaen kaiken likoon, mit\u00e4 odotat palkinnoksi?<\/p>\n\n\n\n

Tulee mieleen toinen Jeesuksen vertaus, jossa palvelijat sanoivat: Me olemme ansiottomia palvelijoita, olemme tehneet sen, mik\u00e4 meid\u00e4n kuuluukin tehd\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toinen palvelija<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toinen palvelija tuli ja sanoi: ‘Herra, sinun kultarahasi on tuottanut viisi kultarahaa.’ Niin kuningas sanoi t\u00e4llekin: ‘Sin\u00e4, vallitse sin\u00e4 viitt\u00e4 kaupunkia.’ <\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Aivan sama toistui toisenkin palvelijan kohdalla. Kun Herodes palasi kuninkaana, h\u00e4nell\u00e4 todellakin oli hallittavanaan uusiakin kaupunkeja, joihin piti nimitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle uskollisia kaupunginjohtajia. N\u00e4m\u00e4 palvelijat olivat koeteltuja, uskollisia, taitaviakin. Heihin kuningas saattoi luottaa jatkossakin.<\/p>\n\n\n\n

Monessa maassa on koettu vaiheita, jolloin kristittyj\u00e4 on vainottu ankarasti. Silloin on koeteltu, ketk\u00e4 ovat Herralle uskollisia. Kun vainojen ajat ovat p\u00e4\u00e4ttyneet ja seurakunta on saanut j\u00e4lleen toimia, monista vainotuista uskollisista, jotka olivat k\u00e4rsineet vankeutta ja kidutustakin, on tullut seurakuntien johtajia ja vastuunkantajia. Jyv\u00e4t on seulottu akanoista. Luopiotkin ovat saaneet tulla takaisin seurakunnan yhteyteen, mutta johtajiksi heit\u00e4 ei ole asetettu.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in on tapahtunut esimerkiksi Etiopiassa, jossa kommunismin aikana kristillisyys kiellettiin l\u00e4hes kokonaan. Tuona aikana monia syrjittiin, vangittiin, kidutettiin ja tapettiin.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas palvelija<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 tuli yksi palvelija ja sanoi: ‘Herra, katso, t\u00e4ss\u00e4 on sinun kultarahasi, jota olen s\u00e4ilytt\u00e4nyt liinaan k\u00e4\u00e4rittyn\u00e4. Min\u00e4 pelk\u00e4sin sinua, koska olet ankara mies. Sin\u00e4 otat, mit\u00e4 et ole talteen pannut, ja leikkaat, mit\u00e4 et ole kylv\u00e4nyt.’ <\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kolmannen palvelijan toiminta on inhimillisesti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 kuten edell\u00e4 kuvattiin. H\u00e4n halusi pelata varman p\u00e4\u00e4lle ja olla neutraali. Tosin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on asioita ja tilanteita, joissa ei voi valita ns. kultaista keskitiet\u00e4. Sellaista ei aina ole.<\/p>\n\n\n\n

On joko noustava laivaan tai j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 satamaan. Ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 roikkumaan v\u00e4liin. Monissa maissa on joko oltava hallitsijan puolella tai h\u00e4nt\u00e4 vastaan. Kristittyjen vainoissa on joko tunnustettava usko tai poljettava Kristuksen risti\u00e4. Vedonly\u00f6nniss\u00e4 on ly\u00f6t\u00e4v\u00e4 vetoa jonkin kohteen puolesta \u2013 ei voi vain antaa rahoja ja sanoa, etten veikkaa ket\u00e4\u00e4n. Olemme joko Jumalan lapsia ja pelastumme, tai sitten emme.<\/p>\n\n\n\n

Kolmannen palvelijan neutraali valinta oli varma h\u00e4vi\u00f6. H\u00e4n petti kuninkaansa. Ja silti ei h\u00e4n olisi kelvannut muillekaan. H\u00e4n ei toiminut avoimesti is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 nimiss\u00e4. H\u00e4n pelk\u00e4si ja h\u00e4pesi. H\u00e4n j\u00e4tti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikki annetut resurssit. H\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4i teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Palvelijan vastaus L\u00e4hi-id\u00e4n kulttuurin valossa on outo. H\u00e4n sanoi p\u00e4in kuninkaan kasvoja, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli paha mies, suorastaan varas. H\u00e4n oli ankara, armoton ja otti itselleen sellaista, mik\u00e4 ei kuulunut h\u00e4nelle. Sellaisena se oli t\u00f6rke\u00e4 loukkaus, normaaleissa kunniallisissa piireiss\u00e4. N\u00e4in t\u00f6rke\u00e4 loukkaus johtaisi ankaraan rangaistukseen etenkin kunnian kulttuurissa.<\/p>\n\n\n\n

Kenneth E. Bailey tuo palvelijan vastaukseen toisenkin n\u00e4k\u00f6kulman. Tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 johtajan kehuminen kiltiksi ja hyv\u00e4ntahtoiseksi olisi t\u00f6rke\u00e4\u00e4 pilkkaa. Ajattelepa moottoripy\u00f6r\u00e4jengin tai rikollisliigan johtajaa. Joku pyrkisi j\u00e4seneksi ja kehuisi johtajaa kivaksi ja kiltiksi\u2026<\/p>\n\n\n\n

Samoin oli beduiinien parissa. Hyv\u00e4 johtaja kykeni ry\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n suuren saaliin. Babylonialaisessa Talmudissa on ilmeisen keksitty tarina Daavidista. Sen mukaan Daavid luki koko y\u00f6n Herran lakia
ja aamulla, kun h\u00e4nen joukkonsa pyysiv\u00e4t ruokaa, t\u00e4m\u00e4 k\u00e4ski heit\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ry\u00f6st\u00f6retkelle. N\u00e4in k\u00e4sitys ihmisyydest\u00e4 ja sen jalosta tarkoituksesta voi v\u00e4\u00e4risty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mahdollisesti palvelija halusi mielistell\u00e4 kuningasta, jolla oli kova maine. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kun ajattelemme kuningas Herodesta. Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n olisi mielistynyt t\u00e4llaisiin kehuihin.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nnekohta<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toisinaan Jeesuksen kertoman vertauksen kuvaus arkiel\u00e4m\u00e4n tilanteesta tai asiasta menee sellaisenaan l\u00e4helle Jumalan valtakunnan todellisuutta. Toisinaan vertauksen kuvaus on toisaalta tuttu, mutta sitten siin\u00e4 on jotain t\u00e4ysin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja poikkeuksellista, joka valotti sit\u00e4, millainen Jumala oikeasti on.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi tuhlaajapojan is\u00e4 oli t\u00e4ysin poikkeuksellinen is\u00e4hahmo, jollaista L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ei ollut. Kukaan poikansa h\u00e4p\u00e4isem\u00e4 is\u00e4 ei varmasti juossut helmat hulmuten kyl\u00e4n l\u00e4pi halailemaan hulttiopoikaansa ja j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4lle hienoja juhlia.<\/p>\n\n\n\n

Kukaan viinitarhan omistaja ei juossut viitt\u00e4 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 torille etsim\u00e4\u00e4n ty\u00f6miehi\u00e4. H\u00e4n makoili vertaistensa joukossa sohvalla herkkujen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ty\u00f6njohtajan piti hoitaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nty\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Mutta Jumala on aivan toisenlainen! Juutalaisten k\u00e4sitys Jumalasta oli usein melkoisen v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4. Jumala oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 kunnian Jumala, joka ei edes katso syntisen puoleen, saati sitten v\u00e4lit\u00e4 h\u00e4nest\u00e4. Tosiasiassa Jumala on ennen kaikkea rakkaus, joka rient\u00e4\u00e4 syntisen luokse, sulkee syliins\u00e4, pit\u00e4\u00e4 huolen, antaa ty\u00f6t\u00e4 ja huolehtii t\u00e4m\u00e4n koko perheest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oikea kuva Jumalasta: Herodes vai Kristus-kuningas?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin vertauksessa on aika siirty\u00e4 Herodes-kuninkaasta todellisen Kuninkaan, Herran puoleen. Jumala ei todellakaan ole sellainen kuin julma, hullu, impulsiivinen kuningas kuten Herodes. Vertauksessa kysymys on Jumalan valtakunnasta eik\u00e4 diktaattorin imperiumista.<\/p>\n\n\n\n

Kuningas sanoi h\u00e4nelle: ‘Oman sanasi mukaan min\u00e4 sinut tuomitsen, sin\u00e4 paha\/kelvoton palvelija. Sin\u00e4 tiesit \/ koit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mit\u00e4 en ole talteen pannut, ja leikkaan, mit\u00e4 en ole kylv\u00e4nyt. Miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 min\u00e4 tultuani olisin saanut peri\u00e4 ne korkoineen?’ <\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Ihminen, joka ei tunne Jumalaa, muodostaa h\u00e4nest\u00e4 oman mielikuvan, joka ei vastaa sit\u00e4, millainen Jumala todellisuudessa on. Se on loogista ja luonnollista. Sit\u00e4, mit\u00e4 ei oikeasti tunne, sit\u00e4 ei todellakaan tunne ja siit\u00e4 luo aivan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vasta kun tutustumme toiseen, oppimme tuntemaan h\u00e4net sellaisena kuin h\u00e4n on. Saatamme suhtautua tiettyyn ihmiseen negatiivisesti perustuen vain toisten puheisiin. Saatamme yll\u00e4tty\u00e4, kun tutustumme h\u00e4neen. Vastavuoroisesti, kun ihmiset ihastuvat, heill\u00e4 saattaa olla hyvinkin ihannoiva kuva toisistaan. Vaatii pitemp\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4oloa ja jopa riitoja, ett\u00e4 n\u00e4kee toisen realistisesti. T\u00e4ydellisyyden kupla puhkeaa, mutta vasta silloin alkaa oikea rakkaus.<\/p>\n\n\n\n

Sama logiikka p\u00e4tee Jumalaan. Vasta kun suostumme yhteyteen h\u00e4nen kanssa, alkaa todellinen tutustuminen. Jumala paljastaa meille syvimm\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 Kristuksessa ja Sanassa, mutta silti edes ikuisuus ei riit\u00e4 h\u00e4nen mittaamattomuutensa ja syvyytens\u00e4 tuntemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Aikamme maallistuneilla ihmisill\u00e4 on hyvinkin kummallisia k\u00e4sityksi\u00e4 Jumalasta. Valitettavasti!<\/p>\n\n\n\n

(A) Jumala on joko pehmo l\u00e4lly, joka rakastaa kaikkea ja hyv\u00e4ksyy kaiken, tai (B) sitten h\u00e4n on kova ja ankara el\u00e4m\u00e4n pilaaja ja kaiken tuomitsija. Nyky\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen harhakuva on pinnalla etenkin uskonnollisten \/ henkisten ihmisten parissa ja j\u00e4lkimm\u00e4inen harhakuva vieraantuneiden ihmisten mieliss\u00e4. Ennen vanhaan Jumala n\u00e4htiin p\u00e4\u00e4asiassa hyvin ankarana ja tuomitsevana.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen ankara kuva Jumalasta vallitsee helposti lakihenkisyydess\u00e4, jota juutalaisuuskin edusti. Sit\u00e4 tehostivat tuon ajan ankarat el\u00e4m\u00e4nolosuhteet. Vallanpit\u00e4j\u00e4t hallitsivat kansaa kovalla kurilla, v\u00e4kivallalla ja teloituksilla. Helposti syntyi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 Jumalakin on sellainen, koska h\u00e4n sallii tai kenties jopa tahtoo kaiken t\u00e4m\u00e4n tapahtuvan.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 kolmannen palvelijan mielikuva kuninkaasta, ts. Jumalasta oli todella kova ja ankara. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa vertaus irtautuu tutusta historiallisesta kuvauksesta Herodeksesta.<\/p>\n\n\n\n

Vertauksen kuningas k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 torjui palvelijan k\u00e4sityksen h\u00e4nest\u00e4. Alkutekstiss\u00e4 sanotaan ennemminkin, ett\u00e4 sin\u00e4 koit \/ ajattelit minun olevan\u2026 <\/em>H\u00e4n ei lainkaan pit\u00e4nyt palvelijan sanoja kohteliaisuutena (kuten rikollisjengin pomo olisi pit\u00e4nyt) vaan ennemminkin loukkaantui siit\u00e4. Kuningas ei leppynyt sanoista vaan lausui tuomion.<\/p>\n\n\n\n

Kuninkaan lausumat tuomiot<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen tuomio<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuninkaan lausuma ensimm\u00e4inen tuomio oli se, ett\u00e4 h\u00e4n ei l\u00e4htenyt korjaamaan sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n onkin aivan toisenlainen kuin t\u00e4m\u00e4 luuli. Palvelija sai pit\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Jumala lopulta toimii. Jos ihminen ei tahdo tulla rakastavan, hyv\u00e4n, pyh\u00e4n Jumalan yhteyteen eik\u00e4 tutustua eik\u00e4 tuntea h\u00e4nt\u00e4, Jumala ei siihen pakota. Silloin ihminen j\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rien k\u00e4sitystens\u00e4 valtaan. Ei voi mit\u00e4\u00e4n. Ei v\u00e4kisin, kun ei kiinnosta.<\/p>\n\n\n\n

On paradoksaalista, ett\u00e4 niin monet ihmiset ajattelevat Jumalasta niin paljon negatiivista ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tosiasiassa he ovat t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. He eiv\u00e4t tahdo tulla Jumalan luokse ja ottaa selv\u00e4\u00e4, millainen h\u00e4n oikeasti on. K\u00e4y niin, ett\u00e4 ihmisen oma v\u00e4\u00e4r\u00e4 harhakuva Jumalasta sulkee h\u00e4net pelastuksen, Jumalan valtakunnan ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Toki kun Jumala kutsuu ihmist\u00e4, siin\u00e4 vaiheessa jokainen saa kokea h\u00e4iv\u00e4hdyksen todellisesta Jumalasta. Mik\u00e4li ihminen torjuu ja kielt\u00e4\u00e4 Luojansa, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 ja hukkaa t\u00e4m\u00e4n h\u00e4iv\u00e4hdyksen ja j\u00e4\u00e4 oman harhansa valtaan.<\/p>\n\n\n\n

Tosiasiassa ihmisen oma pahuus riist\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4n eli ikuisen el\u00e4m\u00e4n ja yhteyden hyv\u00e4\u00e4n Jumalaan. Tosiasiassa ihminen luo Jumalasta oman, syntisen kuvansa, joka ei ole kuva Jumalasta vaan kuva ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Tosiasiassa ihmisen pimentynyt mieli luo Jumalasta kuvan hirvi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kadotus on t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka vihaavat Jumalaa, koska eiv\u00e4t halua eiv\u00e4tk\u00e4 koskaan halunneet tuntea suurinta mahdollista hyv\u00e4\u00e4, rakkautta ja pyhyytt\u00e4. Heid\u00e4n kuvansa Jumalasta on t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4. He tuomitsivat itse itsens\u00e4 kadotuksen pimeyteen ja ikuiseen katkeruuteen. Jumala tarjosi t\u00e4ydellist\u00e4 anteeksiantoa ja rakkautta. Se ei kelvannut. Vika ei ole Jumalassa vaan ihmisess\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Jumala on hyv\u00e4 ja armollinen \u2013 mutta ei v\u00e4kisin.<\/p>\n\n\n\n

Toinen tuomio<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuningas sanoi vieress\u00e4 seisoville: ‘Ottakaa h\u00e4nelt\u00e4 pois se kultaraha ja antakaa sille, jolla on kymmenen kultarahaa.’  Niin he sanoivat: ‘Herra, h\u00e4nell\u00e4 on jo kymmenen kultarahaa.’<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 olisi vainoharhainen, julma Herodes tehnyt t\u00e4llaiselle palvelijalle? H\u00e4n olisi oitis teloittanut t\u00e4m\u00e4n ja kenties koko perheen varoittavana esimerkkin\u00e4 muille.<\/p>\n\n\n\n

Mutta Jumala ei ole sellainen. H\u00e4n ei tuominnut t\u00e4t\u00e4 palvelijaa kuolemaan vaan antoi t\u00e4m\u00e4n menn\u00e4 ilman rangaistusta.<\/p>\n\n\n\n

Koska t\u00e4m\u00e4 ei halunnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 is\u00e4nn\u00e4n kultarahaa, se luonnollisesti otettiin h\u00e4nelt\u00e4 pois. Se oli minimitoimenpide. Palvelija osoitti, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut luottamuksen arvoinen. H\u00e4n ei ollut uskollinen eik\u00e4 ollut mill\u00e4\u00e4n lailla valmis toimimaan is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin teht\u00e4isiin ty\u00f6ntekij\u00e4lle, joka kielt\u00e4ytyy tarttumasta ty\u00f6v\u00e4lineisiin ja tekem\u00e4st\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, tai edes saapumaan ty\u00f6paikalle? Potkut tulisi heti! Se on luonnollista!<\/p>\n\n\n\n

Suomessa potkut saanut ty\u00f6ntekij\u00e4 alkaisi heti pakkaamaan henkil\u00f6kohtaisia tavaroitaan ja l\u00e4htisi pois. Mutta L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 irtisanomisesta kertominen on vasta pitk\u00e4n prosessin aloitus.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 \u201dei<\/em>\u201d tai \u201dsaat potkut<\/em>\u201d ei tarkoita sit\u00e4 kirjaimellisesti ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Sen sijaan se tarkoittaa, ett\u00e4 henkil\u00f6\u00f6n ei olla tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja nyt on syyt\u00e4 aloittaa vakava keskustelu tilanteen korjaamiseksi. Irtisanottu alkaisi heti ty\u00f6nantajan lepytt\u00e4misen ja pyyt\u00e4isi parhaita yst\u00e4vi\u00e4\u00e4nkin, mielell\u00e4\u00e4n mahdollisimman arvovaltaisia sellaisia avuksi. Keskustelua k\u00e4yt\u00e4isiin pitk\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 olisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sovitteleva ratkaisu. Ty\u00f6 jatkuisi tarkennetuilla ehdoilla.<\/p>\n\n\n\n

Juuri n\u00e4in t\u00e4m\u00e4nkin vertauksen kuulivat Jeesuksen aikalaiset. Me sen sijaan tulkitsemme, ett\u00e4 se oli siin\u00e4. Rahat t\u00e4nne ja h\u00e4ivy ikuisiksi ajoiksi! Vika on meiss\u00e4, jotka tulkitsemme vertausta ja tilannetta v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 kuningas ei rangaissut palvelijaa lainkaan. H\u00e4n vain otti omansa takaisin. T\u00e4m\u00e4 laittoi kuulijat miettim\u00e4\u00e4n, millainen Jumalan valtakunta ja sen kuningas onkaan!<\/p>\n\n\n\n

Toinen v\u00e4\u00e4r\u00e4 tulkintamme nousee markkinataloudellisesta ajattelustamme. Oletamme, ett\u00e4 palvelijan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli mahdollisimman suuren voiton tuottaminen. Se olisi ihmisen arvo ja mitta. V\u00e4\u00e4rin!<\/p>\n\n\n\n

Palvelijoiden tilanteessa, joka oli mahdollisimman haastava ja vaarallinenkin, kysymys oli ensisijassa uskollisuudesta kuninkaalle. V\u00e4rin n\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, h\u00e4neen tunnustautumisesta ja sitoutumisesta. Tuotto oli vain sen tuottamaa bonusta.<\/p>\n\n\n\n

Emme tied\u00e4, menettik\u00f6 palvelija ty\u00f6ns\u00e4 kuninkaan palveluksessa kokonaan vai ei. Se j\u00e4\u00e4 avoimeksi kuten hyvin usein evankeliumikirjojen kuvaamat kohtaamiset ja ihmiskohtalot j\u00e4\u00e4v\u00e4t auki. Emme tied\u00e4, kuinka pitk\u00e4\u00e4n Sakkeuksen usko ja uusi el\u00e4m\u00e4 kestiv\u00e4t. Emme tied\u00e4, antoiko Jerikon yhteis\u00f6 h\u00e4nelle anteeksi ja otettiinko h\u00e4net takaisin yhteis\u00f6n osaksi. Emme tied\u00e4, katuiko fariseus Simon sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kohteli Jeesusta todella kaltoin talossaan ja her\u00e4sik\u00f6 h\u00e4n synnintuntoon. Emme tied\u00e4 syntisen, mutta armahdetun naisen kohtaloa pitemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saattoi siis olla, ett\u00e4 palvelija n\u00e4ki kuninkaan nyt aivan uudessa valossa, katui syv\u00e4sti ja sai uuden mahdollisuuden. Saattoi olla, ett\u00e4 n\u00e4in ei k\u00e4ynyt. Joka tapauksessa h\u00e4n s\u00e4ilytti henkens\u00e4 ja sai jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Hyv\u00e4 kuningas oli armollinen, mutta ei sinisilm\u00e4inen typerys.<\/p>\n\n\n\n

Tuomioon sis\u00e4ltyi se, ett\u00e4 palvelijan kultaraha annettiin sille, jolla oli jo 10 kultarahaa. T\u00e4m\u00e4 tuntui muista ep\u00e4oikeudenmukaiselta. He sanoivat: Herra, h\u00e4nell\u00e4 on jo kymmenen kultarahaa!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kyse ei ollut palkkiosta vaan vastuusta. Kultarahalla piti asioida kuninkaan kunniaksi ja alamaisten parhaaksi. Se ei ollut omaksi huviksi. Rahan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 piti kantaa vastuuta. Niinp\u00e4 kuningas antoi kultarahan sille, joka oli ollut uskollinen ja erityisen kyvyk\u00e4s. Kuninkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta ratkaisu oli viisas. Vastuuta annetaan sille, joka sit\u00e4 kykenee kantamaan. Se oli samalla alamaisten parhaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Jumalan armollisuus, pitk\u00e4mielisyys ja tuomiot<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jumala on todella pitk\u00e4mielinen ja armollinen meit\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja kokonaisia kansakuntia kohtaan. Siit\u00e4 esimerkkin\u00e4 on Israelin kansan moninaiset vaiheet. Kaikki Jumalan pyh\u00e4t lankesivat vakavasti, mutta saivat armon. <\/p>\n\n\n\n

Pohjoinen Israel (10 heimoa) oli todella jumalaton ja paha, mutta se sai jatkaa olemassaoloaan siit\u00e4 huolimatta yli 200 vuoden ajan. Jumala l\u00e4hetti rakkaudessaan monta profeettaa varoittamaan sit\u00e4 ja kutsumaan takaisin Herran yhteyteen. T\u00e4llainen on tosi Jumala, armollinen ja pitk\u00e4mielinen. Herodes olisi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti surmannut kaikki vastustajat.<\/p>\n\n\n\n

Samalla on niin, ett\u00e4 Jumala on pyh\u00e4. Se tarkoittaa, ett\u00e4 Jumala ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4 pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. H\u00e4n tuomitsee kaiken v\u00e4\u00e4r\u00e4n ja pahan. Se on oikeudenmukaisuuden ja tulevan hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n perimm\u00e4inen tae. Jos Jumala ei tuomitsisi, lopulta kaikki turmeltuisi ja tuhoutuisi. On siis meid\u00e4n parhaaksemme, ett\u00e4 Jumala on pyh\u00e4 ja ett\u00e4 h\u00e4n tuomitsee.<\/p>\n\n\n\n

Jumalan tuomio ei ole v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 vaan t\u00e4ytt\u00e4 oikeutta. Syntinen ihminen pit\u00e4\u00e4 Jumalan tuomio-valtaa ja tuomioita typer\u00e4n\u00e4 pelotteluna tai vahingollisena, v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Vika ei ole Jumalassa eik\u00e4 h\u00e4nen tuomioissa vaan meiss\u00e4 ihmisiss\u00e4, jotka olemme turmeltuneita.<\/p>\n\n\n\n

Parhaimmillaan saatamme ajatella, ett\u00e4 on hyv\u00e4 ja tarpeellista, ett\u00e4 Jumala tuomitsee pahat ihmiset \u2013 siis toiset ihmiset. Mutta sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala todella tuomitsee meid\u00e4t, sit\u00e4 emme hyv\u00e4ksy. Mutta riippumatta meid\u00e4n mielipiteist\u00e4, Jumala tuomitsee. Sit\u00e4 paitsi meill\u00e4 ei ole voimia vastustaa Jumalaa. H\u00e4n tekee, mit\u00e4 ikin\u00e4 tahtoo.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 Jumala lopulta tuomitsee jokaisen ihmisen \u2013 annettuaan kullekin sopivan armonajan. Rakkaudessaan h\u00e4n tahtoo pelastaa meid\u00e4t, eik\u00e4 tuomita. Mutta ihminen, joka torjuu Luojansa lopullisesti, torjuu suurimman mahdollisen hyv\u00e4n ja aiheuttaa itselleen suurimman mahdollisen pahan. H\u00e4n joutuu tuomittavaksi.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4mme kultaraha \/ leivisk\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vertauksen kultaraha ei tarkoita eik\u00e4 edusta maallista mammonaa. Kysymys ei ole siit\u00e4, kuinka taitavia s\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4, sijoittajia tai tuhlaajia me olemme. Usein ahneimmat ja ovelimmat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t suurimmat potit. Sit\u00e4 Jumala ei palkitse. Toki Jumalakin voi antaa varallisuutta, josta muotoutuu yksi t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4 toisten palvelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kultaraha edustaa kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 Jumala antaa meille koko el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Se edustaa sit\u00e4, millaisia persoonia ja ihmisi\u00e4 me olemme, millaisia kykyj\u00e4 ja lahjoja meill\u00e4, millaisia ajallisia resursseja sek\u00e4 hengellisi\u00e4 hyveit\u00e4 ja voimia meille annetaan. Suurimmat hyveet voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 sanoihin \u201dusko, toivo ja rakkaus\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 on Jumalan antamaa lahjaa \u2013 syv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 niit\u00e4 ei anneta meid\u00e4n omistukseen vaan meid\u00e4n hallintaamme. Emme omista yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, emme edes itse\u00e4mme. Vain Luojalla on tekij\u00e4noikeus kaikkeen. H\u00e4n omistaa meid\u00e4t ja sen, mit\u00e4 meill\u00e4 on. Meill\u00e4 on vain k\u00e4ytt\u00f6oikeus.<\/p>\n\n\n\n

Jumala antaa kaiken meille hyv\u00e4\u00e4 tarkoitusta varten. Saamme melko vapaasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkea, mutta samalla olemme kaikesta siit\u00e4 ehdottomassa vastuussa Luojalle ja my\u00f6s toisille ihmisille.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on sitten kaiken tarkoitus? Meid\u00e4t on luotu Jumalan kuvaksi ja me olemme h\u00e4nen edustajia t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ja Kristuksen l\u00e4hettil\u00e4it\u00e4. Meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4 Jumalan nimiss\u00e4, h\u00e4nen tahtonsa mukaisesti, h\u00e4nen kunniaksi. Kaiken t\u00e4yttymyksen\u00e4 on armahtava, pyh\u00e4 rakkaus. Kaiken voikin kiteytt\u00e4\u00e4 rakkauden kaksois\/kolmoisk\u00e4skyyn. Sit\u00e4 varten meille on annettu el\u00e4mme kultaraha.<\/p>\n\n\n\n

Uskollisia palvelijoita omassa ajassamme?<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Herodeksen joukoilla oli haastava tilanne. Heit\u00e4 vihattiin ja heid\u00e4n kuninkaansa p\u00e4\u00e4 ja henki oli vaakalaudalla. Miten pit\u00e4isi toimia? Vihalle oli syyns\u00e4kin: Herodes oli paha ja sellaisia olivat monet h\u00e4nen seuraajat. Seura tekee kaltaisekseen ja ihminen on sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n on.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n kutsumuksemme ja teht\u00e4v\u00e4mme on el\u00e4\u00e4 Kristuksen omina, h\u00e4nen seuraajina, opetuslapsina, yst\u00e4vin\u00e4, palvelijoina ja tunnustaa v\u00e4rimme ja uskomme, todistaa ja julistaa evankeliumia ja palvella rakkaudessa kaikkia ihmisi\u00e4. Edustamme suurinta mahdollista hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismaissa on pitk\u00e4\u00e4n eletty t\u00e4ysin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtaosa, l\u00e4hes 90 % on kuulunut luterilaiseen kirkkoon. Kristinuskolla on ollut t\u00e4rke\u00e4 asema ja rooli koko yhteiskunnassa. Se on tuonut mittaamattomasti hyv\u00e4\u00e4. Sen t\u00e4hden Pohjoismaat ovat olleet maailman johtavia hyvinvointiyhteiskuntia.<\/p>\n\n\n\n

Nyt t\u00e4m\u00e4 kaikki muuttumassa nopeasti ja dramaattisesti. Kristinusko torjutaan ja kiellet\u00e4\u00e4n perusteellisesti p\u00e4iv\u00e4kerhoista, kouluihin, ty\u00f6paikkoihin, laitoksiin, politiikkaan, tieteeseen, aivan kaikkeen, jopa kirkkoihin saakka. Sen my\u00f6t\u00e4 hyvinvointiyhteiskunta romahtaa ja olemme siirtyneet uskonnolliseen, moraaliseen, poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen ep\u00e4vakauteen. Edess\u00e4 on sekasorto ja tuho.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja todellisuudessa me el\u00e4mme. Se on vihamielinen uskovia kohtaan. Olemme pian samankaltaisessa tilanteessa kuin Herodeksen kannattajat omana aikanaan \u2013 ep\u00e4suosiossa, jopa vainottuja.<\/p>\n\n\n\n

Herodes edusti pahuutta. Sit\u00e4 olikin syyt\u00e4 vastustaa. Mutta Jumala ja Kristus on suurin mahdollinen, tosiasiassa ainoa hyv\u00e4 koko maailmankaikkeudessa. T\u00e4ss\u00e4 hyvyydess\u00e4\u00e4n h\u00e4n tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n meiss\u00e4 syntisiss\u00e4 ihmisiss\u00e4. H\u00e4n antaa kaiken anteeksi, pesee puhtaaksi, uudestisynnytt\u00e4\u00e4 lapsikseen, antaa Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 sisimp\u00e4\u00e4mme ja Sanansa oppaaksemme.<\/p>\n\n\n\n

Koska me edustamme hyvyytt\u00e4, meid\u00e4n uskovien vainoaminen on v\u00e4\u00e4rin, kun se tapahtuu uskomme t\u00e4hden ja sen t\u00e4hden kuka ja millainen on Jumala. Samalla joudumme tunnustamaan, ett\u00e4 olemme syntisi\u00e4. Me sanomme ja teemme v\u00e4\u00e4rin. Meill\u00e4 on v\u00e4\u00e4ri\u00e4 asenteita ja pyrkimyksi\u00e4. Me riitelemme ja toimimme itsekk\u00e4\u00e4sti. Siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta meid\u00e4n ei tule olla rehellisen arvioinnin ja arvostelun yl\u00e4puolella. Olemme Jumalan ja yhteiskunnan lakien ja tuomioiden alaisia.<\/p>\n\n\n\n

Mutta maailma on jossain m\u00e4\u00e4rin pahan vallassa. Sielunvihollisen valta on rajoitettua mutta todellista. Meiss\u00e4 oleva synti on avoin ovi paholaiselle. Ilman Jumalan Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4sn\u00e4oloa syd\u00e4miss\u00e4mme, paha hallitsisi meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koska paha hallitsee maailmaa ja ihmiset el\u00e4v\u00e4t syntisin\u00e4 ja haluavat torjua Luojansa, maailma voi olla todella vihamielinen ja vaarallinen paikka uskoville ja lopulta kaikille ihmisille. Paholaisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on tuhota jokainen ihminen ajallisesti ja iankaikkisesti. Kaikki sen kauniit ja ihanat lupaukset ovat lopulta valhetta. Ne ovat kauniisiin karkkipapereihin k\u00e4\u00e4ritty\u00e4 myrkky\u00e4, joka tappaa. Ensimaku on hyv\u00e4, j\u00e4lkimaku on karvas ja kuolettava.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisen maailman keskell\u00e4 meilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n vain yht\u00e4 asiaa: olemmeko me uskollisia palvelijoita. Sit\u00e4 ei kysyt\u00e4, kuinka menestyneit\u00e4, onnistuneita, pyhi\u00e4 tai rakastavia me olemme. Vain sit\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, olemmeko h\u00e4nelle uskollisia. Mit\u00e4 se tarkoittaa?<\/p>\n\n\n\n

Olemme uskollisia, kun tunnustamme, kenen joukoissa me seisomme. Tunnustamme, ett\u00e4 Jeesus Kristus on meid\u00e4n Herramme ja Vapahtajamme. Tunnustamme, ett\u00e4 Raamattu on pyh\u00e4 Jumalan Sana. Tunnustamme, ett\u00e4 me olemme vajavaisia, syntisi\u00e4 ja kuolevaisia ihmisi\u00e4 ja siksi mekin tarvitsemme joka hetki, aivan kaikessa ikiaikaista Jumalaa. Tunnustamme, ett\u00e4 kaiken olemme saaneet Jumalalta lahjaksi ja kaikkea sit\u00e4 haluamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteiseksi parhaaksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kaiken tunnustamme senkin uhalla, ett\u00e4 meit\u00e4 katsotaan vinoon, meit\u00e4 pilkataan tai syrjit\u00e4\u00e4n, vainotaan tai jopa tapetaan. Me laitamme kaiken, oman itsemme, koko el\u00e4m\u00e4mme, koko iankaikkisuutemme yhden Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen varaan.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 hevosta sin\u00e4 veikkaat?<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ravikilpailussa veikataan voittavaa hevosta. Joku laittaa peliin kaiken omaisuutensa. Jos veikkaus osuu oikeaan, tuloksena on j\u00e4ttipotti, jolla voi el\u00e4\u00e4 mukavasti koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Jos veikkaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hevosta, menett\u00e4\u00e4 kaiken.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 on paljon suurempi ja t\u00e4rke\u00e4mpi kuin ravit. Mink\u00e4 varaan sin\u00e4 laitat koko el\u00e4m\u00e4si, kenties my\u00f6s tulevan iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n? Jos veikkaat oikein, voitat merkityksellisen ajallisen el\u00e4m\u00e4n ja t\u00e4ydellisen ikuisen el\u00e4m\u00e4n. Jos veikkaat v\u00e4\u00e4rin, h\u00e4vi\u00e4t ja kadotat kaiken, itsesikin.<\/p>\n\n\n\n

Kulutuksen ja nautintojen voittohevonen?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Moni aikamme ihminen laittaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 materian ja kulutuksen varaan. K\u00e4yn t\u00f6iss\u00e4, ansaitsen rahaa, hankin asunnon, kenties saan perheen, keskityn vapaa-aikaan ja viihteeseen. El\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Sy\u00f6n, juon, koen ja nautin. Ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta, eik\u00e4 edes tarvitse olla. Jumala tai mitk\u00e4\u00e4n perimm\u00e4iset kysymykset eiv\u00e4t kiinnosta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in voi el\u00e4\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. Lopulta voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 rahat loppuvat tai saavutettu elintaso ei tuokaan syvint\u00e4 tyytyv\u00e4isyytt\u00e4. Sairaudet iskev\u00e4t ja kuolema h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4. El\u00e4n ilman Jumalaa ja kuolen ilman Jumalaa. Ajallinen el\u00e4m\u00e4 on pinnallista ja itsek\u00e4st\u00e4. Ikuinen el\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 saamatta. Kaikki onkin tyhj\u00e4\u00e4 ja turhaa.<\/p>\n\n\n\n

Humanismin ja tieteen voittohevonen?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Moni laskee perimm\u00e4isen turvansa ihmisen hyvyyteen. Vaikka ongelmia on paljon, viisas ja hyv\u00e4 ihminen lopulta ratkaisee ne kaikki. Hyv\u00e4n ihmisen v\u00e4lineen\u00e4 on tiede, josta on tullut kuin jumala. Tiede voittaa jopa kuoleman.<\/p>\n\n\n\n

Tosiasiassa t\u00e4m\u00e4 on mit\u00e4 suurinta harhaa. Ihminen ei ole hyv\u00e4 vaan itsek\u00e4s, jopa paha. Ihmiskunnan historia ja nykytila todistavat sen kiistattomasti. Tulevaisuus on viel\u00e4 synkempi. Tieteen avulla ihminen parhaimmillaan saa muutaman lis\u00e4vuoden, mutta pahimmillaan lyhent\u00e4\u00e4 koko ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4 sen saastuttaessa luomakunnan ja k\u00e4ydess\u00e4 mielipuolisia sotia joukkotuhoaseilla. Ihminen voi tuhota maapallon parissa tunnissa ydinaseillaan.<\/p>\n\n\n\n

Humanismi tuudittaa ihmisen valheeseen ja tieteen keinoilla ihmiskunta tekee itsemurhan.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4maisen uskonnollisuuden voittohevonen?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jotkut kaipaavat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 tarkoitusta, hiljentymist\u00e4 ja mystisyytt\u00e4. Kristinuskon Jumala ei kelpaa, mutta it\u00e4mainen uskonnollisuus sen eri muodoissa kiinnostaa. Ihminen onkin jumala. H\u00e4n tarvitsee vain meditoida, hallita energiavirtoja ja sulautua maailmansieluun. Siin\u00e4 on pelastus ja kaiken t\u00e4yttymys. Ei tarvitse syyllist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n synnill\u00e4 eik\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 armoa. Unohda paha maailma ja todellisuus, uppoudu olemattomuuteen, jossa ei ole mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Teoriassa voidaan uskoa ja ajatella mit\u00e4 tahansa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki ei toimi. Juuri kukaan aasialainen ei tosiasiassa pid\u00e4 todellisuutta harhana, josta pit\u00e4isi irrottautua meditoimalla. Ihmisen k\u00e4yv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4, sy\u00f6v\u00e4t ja haluavat viihdykkeit\u00e4. Mik\u00e4li ihminen alkaa pit\u00e4\u00e4 todellisuutta harhana, h\u00e4nest\u00e4 on tullut mielisairas.<\/p>\n\n\n\n

Tosiasiassa it\u00e4mainen uskonnollisuus on suoraa yhteytt\u00e4 pimeyden voimiin. Ihminen sokaistuu. Kun ihmiselle luvataan jumaluutta, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4kin ihmisyytens\u00e4 ja h\u00e4net alennetaan olemattomuuteen. H\u00e4nest\u00e4 tulee sielunvihollisen orja ja j\u00e4\u00e4 kuoleman valtaan.<\/p>\n\n\n\n

Islamin voittohevonen?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Islam on toiseksi suurin uskontokunta. Muslimeja on 1,6 miljardia eli noin 22 % maailman koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Islam kasvaa l\u00e4hinn\u00e4 voimakkaan syntyvyyden kautta. Islamissa on monia suuntauksia. Monet ovat hyvin maallistuneita. Jotkut edustava \u00e4\u00e4ri-islamia. Islam on lakiuskonto, jossa ihminen pelastuu Allahin mielivallan ja ihmisen tekojen summana. Ihmisen osa on alistua. Paratiisiin johtaa vain yksi varma tie: kuoleminen marttyyrina, uskonsoturina eli tappaen toisia. Paratiisi on miesten aistillinen taivas, jossa naiset palvelevat heit\u00e4. Pelko ja v\u00e4kivalta ovat islamin ominaispiirteit\u00e4. Sen jumala on kuten vertauksen taustana oleva Herodes-kuningas.<\/p>\n\n\n\n

Kannattakoon islamia ken haluaa, laittakoon el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sen varaan ja turvautukoon sen jumalaan\u2026<\/p>\n\n\n\n

Jumala ja Kristus voittohevosena<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 ei ole pinnallista nautiskelua vaan paljon enemm\u00e4n. Pelkk\u00e4 materia ei tuo tyydytyst\u00e4 eik\u00e4 luo eik\u00e4 takaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 ei ajallista eik\u00e4 ikuista. El\u00e4mme vakavien ongelmien keskell\u00e4. Ihminen ei kykene voittamaan niit\u00e4 vaan luo koko ajan lis\u00e4\u00e4 ja entist\u00e4 pahempia ongelmia. Ihmiskunta on ajautumassa tuhoon kaiken saastumisen ja joukkotuhoaseiden my\u00f6t\u00e4. Kaiken keskell\u00e4 ihminen kaipaa ja aavistelee suuremman ja paremman olemassaolosta.<\/p>\n\n\n\n

Maailma ei ole harhaa eik\u00e4 se ole syntynyt sattumalta, vaan se on Jumalan luomisteko. Maailma ja varsinkin el\u00e4v\u00e4t olennot on rakennettu tarkan ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n viisaan suunnittelun tuloksena. Kaikella hyv\u00e4ll\u00e4 on syv\u00e4 tarkoitus. Ihminen on arvokas ja el\u00e4m\u00e4 voi olla mielek\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jumala sanoo sinulle: Min\u00e4 olen sinun Luojasi. Sin\u00e4 olet minun kuvani, kallisarvoinen, t\u00e4rke\u00e4 ja rakas lapseni. Sin\u00e4 olet olemassa, koska min\u00e4 tahdon. Olen luonut sinut rakastamaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n ikuisesti. Sinulla on paras mahdollinen tulevaisuus. Sinun kannattaa el\u00e4\u00e4 ja iloita.<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Samalla Raamattu suhtautuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen realistisesti nykyiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihminen luopui Luojastaan ja turmeltui ja siksi k\u00e4rsimys ja kuolema koskettavat jokaista.<\/p>\n\n\n\n

Kuoleman on tarkoituksena on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ihmiset takaisin Jumalan, ikuisen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen puoleen ja rajoittaa pahuuden valta muutaman vuosikymmenen mittaiseksi. El\u00e4m\u00e4 voittaa kuoleman. Jumala sanoo viimeisen sanan.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rsimyksen ja kuoleman keskell\u00e4 Jumala tulee ihmiseksi, kulkee ristintien, sovittaa syntimme ja avaa mahdollisuuden palata alkuper\u00e4iseen tarkoitukseen \u2013 Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumala ei ole passiivinen sivustakatsoja vaan kantaa syvimm\u00e4n tuskan ja kivun. H\u00e4n k\u00e4sittelee pahuuden ja k\u00e4rsimyksen ongelman ja lopulta luo uuden, t\u00e4ydellisen maailman.<\/p>\n\n\n\n

Jumala ei ole arvaamaton vaan h\u00e4n ilmoittaa selv\u00e4sti itsens\u00e4, sek\u00e4 tahtonsa moraalilaissa ja pelastavan rakkautensa evankeliumissa.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen, joka ottaa vastaan Jumalan pelastavan rakkauden, pelastuu. Jokaiselle annetaan t\u00e4m\u00e4 mahdollisuus. Jokaisella on varma toivo. Evankeliumin kautta jokaiselle ihmiselle lahjoitetaan ikuinen el\u00e4m\u00e4, joka tuo rakkauden, rauhan ja ilon.<\/p>\n\n\n\n

Kristillisen uskon vastaus on t\u00e4ysin ylivertainen. Se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen totta ja realistista. Jokainen voi siit\u00e4 vakuuttua omakohtaisesti \u2013 katsomalla maailmaa, itse\u00e4\u00e4n ja Raamatun Sanaa turvautuen henkil\u00f6kohtaisesti Jumalaan Kristuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Kun ihminen avaa syd\u00e4mens\u00e4 Jumalalle, Kristuksen kautta, h\u00e4n saa syv\u00e4n suhteen Luojaansa. Silloin h\u00e4n saa omakohtaisen, koetun ja koetellun vastauksen el\u00e4m\u00e4n syvimpiin kysymyksiins\u00e4. Silloin h\u00e4n voi el\u00e4\u00e4 turvallisin mielin ajallisen el\u00e4m\u00e4n ja kohdata siihen kuuluvat vaikeatkin haasteet ja kipukohdat. Luoja on kanssamme ja vie l\u00e4pi kuoleman kotiin saakka.<\/p>\n\n\n\n

Kristillinen usko on suurin uskontokunta. Sill\u00e4 on 2,3 miljardia kannattajaa, kastettua j\u00e4sent\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on 33 % maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Kristillinen usko koskettanut miljoonien syd\u00e4mi\u00e4 ja auttanut rakentamaan yhteiskuntia, joiden perustana on oikeudenmukaisuus ja l\u00e4himm\u00e4isen rakkaus. Kristillisen uskon siunauksena meill\u00e4 on kirjakieli, luku- ja kirjoitustaito, koululaitos, terveyden- ja sairaanhoito, vankka oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4, ihmisoikeudet, jne.<\/p>\n\n\n\n

Oletko voittaja vai h\u00e4vi\u00e4j\u00e4?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 hevosta veikkaat, ratkaisee kaiken. Ei ole puolueetonta el\u00e4m\u00e4ntapaa. Kolmas palvelija yritti sit\u00e4, mutta k\u00e4teen ei j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n. Jokainen ihminen omaa jonkinlaisen perimm\u00e4isen maailmankatsomuksen, jota sitten toteuttaa el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n. On elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 vakavasti. Siihen saamme haastaa kaikki ihmiset.<\/p>\n\n\n\n

Siksi ei ole viime k\u00e4dess\u00e4 olemassa uskontovapaata, neutraalia ihmist\u00e4, yhteiskuntaa, p\u00e4iv\u00e4kotia, koulua tai laitosta. Niist\u00e4 voidaan karsia kristillinen usko, mutta silloin uskotaan humanismiin tai tieteeseen. Silloin kannatetaan liberaaleja arvoja. Silloin uskotellaan lapsia joulupukeilla ja tontuilla. Silloin kaikki j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi ja romahtaa. N\u00e4in k\u00e4vi ateistisessa Neuvostoliitossakin.<\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, silt\u00e4 otetaan pois sekin, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on. <\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Vain Jumala antaa el\u00e4m\u00e4n. Vain kristillinen usko antaa kest\u00e4v\u00e4n perustan ja tarkoituksen el\u00e4m\u00e4lle. Vain kristilliset arvot ovat el\u00e4m\u00e4n puolella. Siksi kristillisyyden kielt\u00e4minen on el\u00e4m\u00e4n kielt\u00e4mist\u00e4 ja tuhoamista. Sen j\u00e4ljet ovat joka p\u00e4iv\u00e4 edess\u00e4mme yh\u00e4 pahemmalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Kultarahan ihmeellinen voima<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Herra, sinun kultarahasi on tuottanut kymmenen kultarahaa.<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Palvelija ei ottanut kunniaa itselleen. H\u00e4n oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt syv\u00e4sti, ett\u00e4 h\u00e4n itse ei olisi kyennyt hankkimaan kymmenkertaista tuottoa. H\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4 ei olisi ollut edes alkup\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n\n\n\n

Rahalla on taipumus tulla rahan luokse. Tavallisen ihmisen palkka kuluu aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin perusmenoihin. Sill\u00e4 ei tehd\u00e4 bisnest\u00e4. Sen sijaan rikkailla on mill\u00e4 m\u00e4ll\u00e4t\u00e4. He voivat sijoittaa rahastoihin ja projekteihin, jotka todenn\u00e4k\u00f6isesti tuottavat hyv\u00e4\u00e4 voittoa. Rikkaat rikastuvat ja k\u00f6yh\u00e4t pysyv\u00e4t k\u00f6yhin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Siksi Jumala oli s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt Israelin kansalle, ett\u00e4 joka 50. vuosi on riemuvuosi. Silloin kaikki maaomaisuus piti palauttaa alkuper\u00e4isille omistajille.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien saatossa k\u00e4vi nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 vauraimmat ostivat hiljalleen itselleen suuria maa-alueita. Vain oma maa takasi pysyv\u00e4n kodin ja elannon. Maa oli arvokkainta. T\u00e4m\u00e4 johti vakavaan ep\u00e4tasa-arvoon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 orjuuteen. Omaisuus keskittyi pienen joukon k\u00e4siin. Kun tilanne tuli riitt\u00e4v\u00e4n pahaksi, k\u00f6yh\u00e4list\u00f6 nousi kapinaan. Syntyi veril\u00f6yly.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken t\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4miseksi Jumala s\u00e4\u00e4ti lain riemuvuodesta. Kun sit\u00e4 noudatettiin, saatiin nauttia rauhasta ja runsaudesta. Kun sit\u00e4 ei toteltu, edess\u00e4 oli vaikeat ajat.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin vertauksessa ei varsinaisesti tarkoiteta pelkk\u00e4\u00e4 mammonaa vaan koko el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kaikkia lahjoja, joita olemme saaneet. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n maallista ja hengellist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4omaa, jota voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan kunniaksi ja ihmisten parhaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kaikella Jumalan antamalla hyv\u00e4ll\u00e4 on siunaus. Jumala siunaa lahjansa Sanallaan. T\u00e4m\u00e4n Sanan voimalla Jumala on luonut kaiken el\u00e4m\u00e4n ja sit\u00e4 h\u00e4n tekee yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Jumalan antamassa \u201dkultarahassa\u201d on el\u00e4m\u00e4nvoima, joka tuottaa moninkertaista, hyv\u00e4\u00e4 satoa.<\/p>\n\n\n\n

Ilman siunausta mik\u00e4\u00e4n ei menesty. Maa t\u00e4yttyy orjantappuroista, tulee kuivuus, tulva tai tulipalo. Sato menee pilalle. Vaikka kuinka paljon tienaisi rahaa, se katoaa taivaan tuuliin eik\u00e4 tuo kaivattua onnea ja iloa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kun k\u00e4yt\u00e4mme Jumalan lahjaa h\u00e4nen tarkoittamalla tavalla, se on siunattua. Mik\u00e4\u00e4n ei ole turhaa. Vaikka emme aina n\u00e4kisi inhimillisin silmin ty\u00f6mme tuloksia, silti se kantaa hedelm\u00e4\u00e4, jonka Jumala n\u00e4kee.<\/p>\n\n\n\n

Jo pienet hyv\u00e4t sanat ja teot voivat antaa voimaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4n tai olla joskus ratkaisevan t\u00e4rkeist\u00e4 jonkun el\u00e4m\u00e4n suhteen. Jo hyvin yksinkertainen todistuksen sana Jeesuksesta tai h\u00e4nen nimess\u00e4\u00e4n tehty arkinen palvelus voivat johdattaa l\u00e4himm\u00e4isen iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteille Jumalan luokse.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iss\u00e4 kultaisissa sanoissa ja teoissa on aina Jumalan siunaus. Ne ovat Jumalan rakkautta meit\u00e4 kohtaan toinen toistemme v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Me olemme Kristuksen ruumis, h\u00e4nen jalkansa, k\u00e4tens\u00e4, silm\u00e4ns\u00e4 ja suunsa t\u00e4m\u00e4n maailman keskell\u00e4. Olemme h\u00e4nen edustajiaan, kuten Jumala jo luomisty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarkoitti. Me toimimme maailmankaikkeuden Kuninkaan palvelijoina h\u00e4nen nimess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kultarahan, Jumalan lahjojen voima ja siunaus kumpuaa sen antajasta. Meid\u00e4n tulee vain laittaa se k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetulla tavalla. Se on siin\u00e4 mieless\u00e4 helppoa ja mukavaa.<\/p>\n\n\n\n

Samanaikaisesti Kuninkaan palvelijat joutuvat toimimaan hyvin vaikeissa, jopa vihamielisiss\u00e4 olosuhteissa. Se on kristityn normaali tilanne l\u00e4pi vuosisatojen. Kristillisyys on melkein aina ollut selke\u00e4n\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 ja usein vainottuna. Tilanne Pohjoismaissa ja Usassa on muodostanut jonkinlaisen poikkeuksen. Nyt n\u00e4ill\u00e4kin alueilla ollaan palaamassa em. normaalitilaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikea, vihamielinen ymp\u00e4rist\u00f6 tekee kristittyn\u00e4 el\u00e4misest\u00e4 vaikeaa. Olisi helpompi omaksua kolmannen palvelijan rooli. Mutta se vain kiihdytt\u00e4isi kristillisyyden alasajoa ja vainojen alkamista.<\/p>\n\n\n\n

Sielunvihollinen on armoton. Se valtaa jokaisen neli\u00f6sentin, mik\u00e4 sille annetaan. Se ajaa uskovia nurkkaan ja k\u00e4skee olemaan hiljaa. Moni luulee p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 sill\u00e4 p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4, mutta se on harhaa. Juutalaiset ajettiin ghettoihin mukamas turvaan, mutta sielt\u00e4 heid\u00e4t vietiin teuraaksi. Niin k\u00e4y kristityillekin. Sielunvihollinen haluaa tuhota jokaisen.<\/p>\n\n\n\n

Jumalan antaman lahjan k\u00e4tkeminen on v\u00e4\u00e4rin ja tuhoisaa. On v\u00e4\u00e4rin piilottaa usko, toivo ja rakkaus. On v\u00e4\u00e4rin olla kertomatta hyv\u00e4st\u00e4 Jumalasta, jonka varassa on kaikki. On v\u00e4\u00e4rin olla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nen antamia lahjoja yhteiseksi hyv\u00e4ksi. On v\u00e4\u00e4rin vaieta ja antaa pahan hallita.<\/p>\n\n\n\n

Joudumme ponnistelemaan vastatuuleen ja uimaan vastavirtaan. Vain el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on siihen voima. Kuollut lipuu virran viet\u00e4v\u00e4n\u00e4. Joudumme maksamaan ajallista hintaa, uurastamaan, k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ja kenties kuolemaankin uskomme t\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n

Menestysteologia on kaukana t\u00e4st\u00e4 vertauksesta, vaikka pinnallisesti niin voisikin kuvitella. Kultarahan k\u00e4ytt\u00f6 ei ollut helppoa luksusel\u00e4m\u00e4\u00e4 vaan kovaa arkista ty\u00f6t\u00e4 vaikeissa olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

Jeesus lupaakin seuraajilleen ahdistuksia, pilkkaa, vainoja ja marttyyriutta. Jos itse Herra naulittiin ristille, samoin k\u00e4y h\u00e4nen seuraajilleen t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Mutta koska Herra nousi kuolleista, saamme mekin her\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Ristin j\u00e4lkeen tulee kruunu.<\/p>\n\n\n\n

Vertauksessa kuningas antoi kultarahan kymmenelle palvelijalle. Vain kolme saapui h\u00e4nen eteens\u00e4. Mit\u00e4 tapahtui muille?<\/p>\n\n\n\n

Kenties jotkut palvelijoista surmattiin vihamiesten toimesta. Se oli todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 Herodeksen seuraajien kohdalla. N\u00e4in on tapahtunut tuhansille kristityille Rooman keisareiden, katolisen kirkon inkvisition, kommunismin ja islamin keskell\u00e4. Vainot ovat vain kiihtyneet: 1900-luvulla kuoli enemm\u00e4n kristittyj\u00e4 uskonsa t\u00e4hden kuin koskaan aiemmin yhteens\u00e4. Pahin on viel\u00e4 edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kenties jotkut Herodeksen palvelijat luikkivat pakoon. He joutuivat pakenemaan lopunik\u00e4ns\u00e4 melkein kaikkia. He pelk\u00e4siv\u00e4t juutalaisia, parthilaisia, roomalaisia ja Herodesta.<\/p>\n\n\n\n

Mutta me saamme laittaa toivomme hyv\u00e4n Kuninkaan varaan. H\u00e4n antaa kaiken tarvittavan. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 huolta. H\u00e4n siunaa ty\u00f6mme. H\u00e4n on kanssamme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuolemassa ja ikuisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Herran tulemus<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koska juutalaiset ja opetuslapset odottivat Jumalan valtakunnan pikaista tulemusta kirkkaudessa, Jeesus jarrutti t\u00e4t\u00e4 intoa. H\u00e4n antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n poistuisi heid\u00e4n luotaan ja palaisi takaisin vasta tuntemattoman ajan kuluttua tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 v\u00e4lin opetuslasten tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heille annetut teht\u00e4v\u00e4t ja el\u00e4\u00e4 ja toimia uskollisesti. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hetysk\u00e4skyn ja seurakunnan aikaa on kest\u00e4nyt noin 2000 vuoden ajan. Silti uskovat ovat aina el\u00e4neet Herran tulemuksen odotuksessa enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n innokkaasti.<\/p>\n\n\n\n

Raamatun ennustusten mukaan Herra palaa takaisin maan p\u00e4\u00e4lle, mutta sit\u00e4 ennen ihmiskunta ajautuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tuhon partaalle. Kaikki Ilmestyskirjan vitsaukset t\u00e4yttyv\u00e4t. Me n\u00e4emme siit\u00e4 jo monia ennusmerkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi laajat maastopalot Usassa ja Australiassa ovat niiden kirjaimellisia toteutumisia: Kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi.<\/em> (Ilm 8:7) \u2013 puhumattakaan saastumisesta, luonnon tasapainon j\u00e4rkkymisest\u00e4, maanj\u00e4ristyksist\u00e4, tsunameista, meteoriiteista, maailmansodista ja ydinaseista.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 Luojalle, joka on ainoa hyv\u00e4 ja ainoa el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hde. Samalla ihminen luulee voivansa pelastaa itse itsens\u00e4 ja maapallon omilla toimillaan \u2013 ilman Jumalaa. Mutta k\u00e4ykin p\u00e4invastoin: ihminen kiihdytt\u00e4\u00e4 tuhoa.<\/p>\n\n\n\n

Herran tulemus on t\u00e4m\u00e4n tuhonkierteen katkaisemista. H\u00e4n pelastaa valitut \u2013 ne, jotka ovat pysyneet uskollisina h\u00e4nelle kaiken keskell\u00e4. Uskollisuus ei tarkoita suurta kyvykkyytt\u00e4 vaan oman syntisyyden, avuttomuuden ja kuolevaisuuden tajuamista ja tunnustamista, sek\u00e4 Herraan turvautumista. N\u00e4in\u00e4 viimeisin\u00e4 aikoina ihmisen pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 entist\u00e4 selke\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n

Herramme palaa takaisin, vaikka monet eiv\u00e4t sit\u00e4 usko. Monille h\u00e4nen paluunsa kuninkaana on kuin veikkaisi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hevosta, mutta he erehtyv\u00e4t. Raamatun ennustukset t\u00e4yttyv\u00e4t kirjaimellisesti.<\/p>\n\n\n\n

Viimeinen tuomio<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, silt\u00e4 otetaan pois sekin, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on. Mutta viholliseni, jotka eiv\u00e4t tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa t\u00e4nne ja teloittakaa minun edess\u00e4ni.<\/span><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kun vertauksen kuningas (Herodes) palasi, h\u00e4n teloitti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vastustajansa ja vihollisensa. T\u00e4m\u00e4 oli sy\u00f6pynyt juutalaisten mieliin. Eik\u00e4 Roomankaan tapa hallita ollut mukavampi. Siit\u00e4 todistivat tuhannet ristit.<\/p>\n\n\n\n

Syvimm\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 vertaus puhuu kuitenkin Jumalan valtakunnasta ja sen hyv\u00e4st\u00e4 Kuninkaasta. Kun h\u00e4n saapui kansansa keskelle, h\u00e4n ei aloittanut teloituksia. P\u00e4invastoin: h\u00e4n kulki n\u00f6yr\u00e4sti kansan keskell\u00e4, rakasti, palveli ja uhrasi oman henkens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n teki pelastaakseen kansansa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on Jumalan ihmeellist\u00e4 armoa ja rakkautta. Se on todellista ja t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Vaikka h\u00e4net torjuttiin ja naulittiin ristille, Jeesus ei l\u00e4hett\u00e4nyt enkelilegioonaa pyyhk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 pois maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samalla Jumala on ehdottoman pyh\u00e4. Meid\u00e4t tuomitaan ja me kuolemme syntiemme t\u00e4hden. Jumala s\u00e4\u00e4ti ihmisen osaksi kuolemantuomion. Sinut ja minut on tuomittu kuolemaan, jopa ikuiseen kadotukseen. Siit\u00e4 todistaa my\u00f6s Jerusalemin ja temppelin h\u00e4vitys ja diaspora.<\/p>\n\n\n\n

Jumalan k\u00e4siss\u00e4 on el\u00e4m\u00e4mme, kuolemamme ja ikuisuutemme. Siksi meid\u00e4n tulee kunnioittaa h\u00e4nt\u00e4 hyvin vakavasti. Sanassa puhutaan jopa Herran pelosta. Se ei ole pelkoa, joka ajaa meid\u00e4t karkuun, vaan pelkoa, joka johtaa meid\u00e4t turvautumaan h\u00e4neen n\u00f6yrin\u00e4 ja avuttomina.<\/p>\n\n\n\n

Kun Kuningas palaa takaisin, kansat kootaan h\u00e4nen eteens\u00e4. Lampaat ja vuohet erotetaan kahdeksi eri laumaksi. Ensimm\u00e4iset periv\u00e4t Is\u00e4n valtakunnan, toiset joutuvat kadotukseen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4m\u00e4 tapahtuu maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun Jeesus on palannut. Pelastuneet periv\u00e4t tulevan tuhatvuotisen valtakunnan. Kyse ei ole lopullisesta, viimeisest\u00e4 tuomiosta.<\/p>\n\n\n\n

Kun tuhat vuotta ovat kuluneet loppuun, aika on t\u00e4yttynyt. Silloin avataan kirjat ja kaikki ihmiset tuomitaan tekojensa mukaan. Jokainen on syntinen ja tuomionalainen. Kuitenkin ne, jotka ovat tulleet tuomiolle jo Jeesuksen ristin juurelle, heid\u00e4t armahdetaan. Heid\u00e4n nimens\u00e4 ovat teurastetun Karitsan el\u00e4m\u00e4nkirjassa. Heid\u00e4n syntins\u00e4 on k\u00e4sitelty ja Jeesus on k\u00e4rsinyt niist\u00e4 t\u00e4yden rangaistuksen.<\/p>\n\n\n\n

Jumala on pyh\u00e4. H\u00e4n kuolettaa ihmisen ja tuomitsee jopa kadotukseen, helvettiin. Sit\u00e4 eiv\u00e4t est\u00e4 ateistien, humanistien tai liberaalien ep\u00e4usko ja pilkka. Vertaus on vakava varoitus: ellemme k\u00e4\u00e4nny, Jumala tuomitsee meid\u00e4t. Rakkaudessaan h\u00e4n kertoo sen ennakolta.<\/p>\n\n\n\n

Mutta samalla Jumala on armollinen, hyv\u00e4 ja rakastava. H\u00e4nen pelastustekonsa Kristuksessa Jeesuksessa on ihmeellinen ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Jumalan rakkaus on t\u00e4ydellinen.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden kahden v\u00e4lill\u00e4 on pieni ihminen. Ei ole neutraalia keskitiet\u00e4. Ilman Jumalaa ihminen tuhoutuu, mutta yhdess\u00e4 Jumalan kanssa ihminen pelastuu.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 nyt el\u00e4mme armon aikaa. Koko el\u00e4m\u00e4mme on sit\u00e4. Jumala on k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja pitk\u00e4mielinen rakkaudessaan. H\u00e4n kutsuu ja vet\u00e4\u00e4 meit\u00e4 puoleensa yh\u00e4 uudelleen monella eri tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 nyt emme n\u00e4e Kuningasta kirkkauden valtaistuimella. Kaikki on salattua ja k\u00e4tketty\u00e4. Kuninkaan paluu viipyy. Mit\u00e4 teemme?<\/p>\n\n\n\n

Laitammeko itsemme ja koko el\u00e4m\u00e4mme Jeesuksen nimen varaan vai kiell\u00e4mmek\u00f6 h\u00e4net? Olemmeko uskollisia vai uskottomia? K\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 iloiten ja rohkeasti el\u00e4m\u00e4nlahjaa, jonka Jumala on meille antanut \u2013 h\u00e4nen kunniaksi ja ihmisten parhaaksi?<\/p>\n\n\n\n

.<\/span><\/p>\n\n\n\n

Jeesus sanoo juuri sinulle t\u00e4ss\u00e4 ja nyt:<\/span><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 joka tahtoo pelastaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, h\u00e4n kadottaa sen,
mutta joka kadottaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 minun t\u00e4hteni, h\u00e4n pelastaa sen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 mit\u00e4 se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, vaikka h\u00e4n voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsens\u00e4 kadotukseen tai turmioon?<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 joka h\u00e4pe\u00e4\u00e4 minua ja minun sanojani, sit\u00e4 Ihmisen Poika on h\u00e4pe\u00e4v\u00e4,
kun h\u00e4n tulee omassa ja Is\u00e4ns\u00e4 ja pyh\u00e4in enkelien kirkkaudessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

(Luuk 9:24-26)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

JEESUKSEN VERTAUS: Palvelijoille uskotut 10 kultarahaa . Luukkaan evankeliumi 19:11-28 Opetuslasten kuunnellessa Jeesus puhui viel\u00e4 vertauksen, koska h\u00e4n oli l\u00e4hell\u00e4 Jerusalemia ja he luulivat, ett\u00e4 Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyv\u00e4. Jeesus sanoi n\u00e4in: “Er\u00e4s jalosukuinen mies l\u00e4hti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellens\u00e4 kuninkuuden ja sitten palatakseen. Ja h\u00e4n kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen kultarahaa (leivisk\u00e4\u00e4) […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-11674","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/11674","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=11674"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/11674\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=11674"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}