{"id":10815,"date":"2022-03-10T17:29:35","date_gmt":"2022-03-10T17:29:35","guid":{"rendered":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=10815"},"modified":"2022-03-10T17:29:35","modified_gmt":"2022-03-10T17:29:35","slug":"sodat-uudessa-testamentissa-ja-seurakunnan-elamassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=10815","title":{"rendered":"Sodat Uudessa testamentissa ja seurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Rooman valtakunta<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rooma valloitti vuonna 63 eKr. Jerusalemin ja pyh\u00e4n maan. Keisari Augustuksen aikana syntyi koko maailman Vapahtaja. Juudeaa hallitsi maaherra Pontius Pilatus, joka antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen ristiinnaulita Jeesus Kristus, juutalaisten Kuningas. Muuta osaa hallitsi Herodes Suuren pojat t\u00e4m\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Rooman valtakunta hallitsi maailmaa ja kristinusko vahvistui sen keskell\u00e4, monista vakavista vainonajoista huolimatta. Vasta 300-luvun alussa kristinuskosta tuli laillinen uskonto. Vajaa sata vuotta my\u00f6hemmin keisari teki kristinuskosta ainoan sallitun ja alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 oman valtansa lujittamiseksi \u2013 vastoin kristinuskon olemusta ja tarkoitusta. Keisari asettui Kristuksen sijaan ja t\u00e4st\u00e4 nousee my\u00f6s paavius, joka k\u00e4ytti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 maallista valtaa hengellisen ohella.<\/p>\n\n\n\n

Seurakunta-aika<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun Israelin kansa hylk\u00e4si Messiaansa ja t\u00e4m\u00e4 ristiinnaulittiin, Jumala siirsi kansansa sivuun. Messias nousi kuolleista, antoi l\u00e4hetysk\u00e4skyn, vuodatti Pyh\u00e4n Hengen ja perusti seurakunnan. Alkoi Jumalan uuden kansan aika.<\/p>\n\n\n\n

Kristillinen seurakunta koostuu kaikkien kansojen uskovista. Se on universaali ja samalla paikallinen ilmentym\u00e4. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tehd\u00e4 kaikista kansoista Vapahtajan opetuslapsia ja vied\u00e4 Jumalan valtakunta kaikkeen maailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Vanhassa liitossa Jerusalem oli kaiken keskus, jonne kansat virtasivat \u2013 etenkin kuningas Salomon aikana. Uudessa liitossa liikkeen suunta on p\u00e4invastainen. Kristillinen sanoma levi\u00e4\u00e4 Jerusalemista ulosp\u00e4in kaikkeen maailmaan uskovien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hetysk\u00e4sky on tavallaan hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4sky. Jumalan valtakunta valloittaa syd\u00e4mi\u00e4 pimeydelt\u00e4. Herra l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omansa kuin lampaat susien keskelle. Edess\u00e4 on voittoja ja tappioita, iloa ja surua, menestyst\u00e4 ja vainoa. Varsinkin marttyyrien veri on ollut usean seurakunnan siemenen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uuden testamentin sanoma ja n\u00e4k\u00f6kulma<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uusi testamentti kertoo evankeliumikirjojen v\u00e4lityksell\u00e4 Vapahtajan el\u00e4m\u00e4st\u00e4, teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, ristinkuolemasta ja yl\u00f6snousemuksesta. Apostolien teot kertoo evankeliumin levi\u00e4misest\u00e4 ja seurakuntien synnyst\u00e4. Kirjeet opettavat Kristuksen merkityksest\u00e4 ja vaikutuksesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden ja seurakuntien kohdalla. Ilmestyskirja kokoaa yhteen Raamatun p\u00e4\u00e4teemat ja avaa meille tulevaisuuden tapahtumat.<\/p>\n\n\n\n

Uusi testamentti ei juurikaan puhu yksitt\u00e4isist\u00e4 kansoista ja niiden k\u00e4ymist\u00e4 maallisista sodista. Sen sijaan siin\u00e4 puhutaan todella paljon hengellisest\u00e4 sodank\u00e4ynnist\u00e4 \u2013 synti\u00e4 ja paholaista vastaan (Ef 5:10-20). Toki Jeesuksen lopunajallinen puhe on merkitt\u00e4v\u00e4 poikkeama t\u00e4st\u00e4 (Matt 24 luku). Siin\u00e4 h\u00e4n kertoo sotien jatkuvan ja pahenevan kohti loppua.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4osin Uuden testamentin n\u00e4k\u00f6kulma keskittyy perimm\u00e4iseen todellisuuteen ja ytimeen, josta sitten maallisetkin sodat kumpuavat. Mit\u00e4 enemm\u00e4n synti ja paholainen saa valtaa, sit\u00e4 suurempaa k\u00e4rsimyst\u00e4 ja tuhoa siit\u00e4 aiheutuu.<\/p>\n\n\n\n

Esivallan teht\u00e4v\u00e4t ja vastuu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uudessa testamentissa korostetaan paljon esivaltaa ja sen merkityst\u00e4. Jumala on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt yhteiskunnallisen j\u00e4rjestyksen, johon kuuluu olennaisella tavalla esivalta. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti esivalta on Jumalan tahto ja siksi sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kunnioittaa.<\/p>\n\n\n\n

Lue Room 13:1-7, joka on perustavaa laatua oleva apostoli Paavalin opetus esivallasta, sek\u00e4 1 Tim 2:1-3. Samaan tapaan opettaa apostoli Pietari (1 Piet 2:13-17).<\/p>\n\n\n\n

Esivallan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 yhteiskunnallista j\u00e4rjestyst\u00e4, rajoittaa synnin ja pahan valtaa, sek\u00e4 tuomita oikeudenmukaisesti. Esivalta kantaa t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten miekkaa (Room 13:4). Se tarkoittaa, ett\u00e4 esivallalla on oikeus ja velvollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 voimatoimia.<\/p>\n\n\n\n

Esivalta kohdistuu yksil\u00f6ihin kansan sis\u00e4isesti. Esivalta korvaa yksityisen koston eli oikeuden omiin k\u00e4siin ottamisen. Esivallan tulee hoitaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 Jumalaa kunnioittaen ja h\u00e4nen s\u00e4\u00e4t\u00e4mi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlakeja noudattaen. Muussa tapauksessa esivalta sortuu itse kapinaan ja vastoin teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 edesauttaakin pahaa ja tuottaa k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jumalaton esivalta<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jumalatonta esivaltaa ei tule totella silloin, kun se kehottaa tai vaatii toimimaan vastoin Jumalan tahtoa: Enemm\u00e4n tulee totella Jumalaa kuin ihmist\u00e4<\/em> (Apt 5:29). Varsinkin Ilmestyskirja kuvaa antikristuksen diktatuuria, jossa paha k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muodollista valtaa kapinaansa ja ihmisten orjuuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Paholainen rakastaa valtaa. Sit\u00e4 se hamuaa yhteiskunnassa ja kirkossa. Se haluaa itselleen piispanistuimet, kirkkoherrojen paikat ja valtuustojen poliittisen enemmist\u00f6n kaikin mahdollisin keinoin.<\/p>\n\n\n\n

Aikanaan natsit ottivat t\u00e4yden mediavallan ja sen my\u00f6t\u00e4 poliittisen vallan. He s\u00e4\u00e4tiv\u00e4t mm. juutalaislait ja sitten t\u00e4yttiv\u00e4t lakinsa tappamalla ei-toivotut ihmiset, jopa dokumentoiden kaiken tarkasti. Sama toistuu meid\u00e4nkin aikanamme ja yhteiskunnassamme. Jumalaton enemmist\u00f6 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 jumalattomia lakeja, vaatii kaikkia noudattamaan niit\u00e4 ja lopulta vainoaa ja tuhoaa vastustajansa.<\/p>\n\n\n\n

Kristitty\u00e4 uskovaa ohjaa t\u00e4ydellinen rakkauden laki. Se on paljon korkeampi kuin mitk\u00e4\u00e4n maalliset lait. Jumala haluaa syd\u00e4men kuuliaisuutta. Yhteiskunnallinen laki ohjaa l\u00e4hinn\u00e4 ulkonaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tietyss\u00e4, hyvin rajallisessa mittakaavassa.<\/p>\n\n\n\n

Esivalta kansan puolustajana<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esivalta vastaa sis\u00e4isen j\u00e4rjestyksen ohella koko kansan puolustamisesta vihollisia vastaan, jotka yritt\u00e4v\u00e4t orjuuttaa tai tuhota kansamme. Siksi meill\u00e4 on puolustusvoimat.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4pi Uuden testamentin n\u00e4emme my\u00f6nteisen tai neutraalin suhtautumistavan sotilaisiin, jopa roomalaisiin miehitt\u00e4jiin. Jeesus auttoi roomalaisia upseereja parantamalla heid\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n. Johannes Kastaja neuvoi sotilaita toimimaan rehellisesti. Apostolit julistivat evankeliumia sotilaille. Kukaan heist\u00e4 ei moittinut eik\u00e4 vaatinut ammatinvaihdosta tai aseista kielt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Selv\u00e4\u00e4 on sekin, ett\u00e4 Jeesuksen aikana toiminut esivalta joutui lopulta t\u00e4yteen vastuuseen Luojansa edess\u00e4. Sit\u00e4 vastuuta kantoi Pontius Pilatus, juutalaisten suuri neuvosto (Sanhedrin), ylipapit, Herodes Suuri ja h\u00e4nen poikansa, Rooman keisarit jne. Se, kenell\u00e4 on valtaa, on aina my\u00f6s vastuu ja tilivelvollisuus.<\/p>\n\n\n\n

Kapinoinnin kielto<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Raamatussa ei kehoteta ket\u00e4\u00e4n kapinoimaan esivaltaa vastaan v\u00e4kivaltaisin toimin. Siksi Raamatussa ei muodollisesti kiellet\u00e4 orjuuttakaan. Sen sijaan Jumala kehottaa antamaan orjille t\u00e4yden ihmisarvon, jopa fyysisen koskemattomuuden. Se oli vallankumouksellista.<\/p>\n\n\n\n

Rooman valtakunnassa orjia oli 30-50 % kaikista ihmisist\u00e4. Orjuuden aste vaihteli kaleeriorjuudesta rikkaan taloudenhoitajan hyv\u00e4osaiseen pestiin saakka. Orjakapina olisi tiet\u00e4nyt miljoonien kuolemaa ja orjien aseman pahentumisen. Sen sijaan Jumala her\u00e4tti rakkauden ja ihmisarvon vallankumoukseen, jonka olisi pit\u00e4nyt johtaa orjuuden rauhanomaiseen lakkauttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Esivallalla on t\u00e4rke\u00e4 asema ja teht\u00e4v\u00e4. Sen tulee olla Jumalan ja ihmisten palvelija. Diktatuureissa esivallasta tehd\u00e4\u00e4n ihmisten palvonnan ja palvelun kohde ja tuhokoneisto. Kaikki mahdollinen maallinen vauraus ker\u00e4t\u00e4\u00e4n muutamalle henkil\u00f6lle. Kansa on orjaty\u00f6voimaa. Hyv\u00e4 esivalta toimii koko kansan parhaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Tappamisen oikeus ja kielto<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esivalta kantaa miekkaa ja sen teht\u00e4v\u00e4 on puolustaa yksityisi\u00e4 kansalaisia ja koko kansakuntaa. Siihen liittyy jopa oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kuolemanrangaistus.<\/p>\n\n\n\n

Raamatussa on selke\u00e4 ja ehdoton yksityisen koston ja tappamisen kielto. Viides k\u00e4sky onkin t\u00e4m\u00e4: \u00c4l\u00e4 tapa!<\/em> Samanaikaisesti esivallalla on oikeus voimatoimiin ja kuolemanrangaistuksen langettamiseen etenkin murhan seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Raamatun mukaan ihmisel\u00e4m\u00e4 on ehdottoman pyh\u00e4. Se, ett\u00e4 joku saa taposta tai murhasta vaikkapa viisi vuotta vankeutta ja maksaa muutaman tuhat euroa korvausta omaisille, on ihmishengen arvon r\u00e4ike\u00e4\u00e4 mit\u00e4t\u00f6inti\u00e4. Sill\u00e4 ei ole edes kovin suurta ennalta ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 vaikutusta. Raamatussa Jumala asettaa ihmisarvon paljon suuremmaksi.<\/p>\n\n\n\n

Tappamisen kielto ei ulotu puolustussotaan. Esivallan velvollisuus on puolustaa maamme lapsia, naisia ja kaikkia ihmisi\u00e4. Vihollista ei voi juuri muuten pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin v\u00e4kivallalla ja tarvittaessa tappamalla. Vanhassa ja Uudessa testamentissa ei moitita puolustussodan k\u00e4ymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uusi testamentti vahvistaa Vanhan testamentin linjan. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moni pit\u00e4\u00e4 Vanhaa testamenttia ja sen \u201djumalaa\u201d julmana ja Uuden testamentin \u201djumalaa\u201d rakkautena. T\u00e4llainen k\u00e4sitys on t\u00e4ydellisen v\u00e4\u00e4r\u00e4. Jumala on sama molemmissa. Niiden n\u00e4k\u00f6kulma on vain osin erilainen.<\/p>\n\n\n\n

Voisimme jopa sanoa, ett\u00e4 Uuden testamentin \u201djumala\u201d on paljon kovempi, koska siin\u00e4 puhutaan paljon helvetist\u00e4, jota ei juuri mainita Vanhassa testamentissa. Varsinkin Vapahtajamme Jeesus puhuu helvetist\u00e4 kaikkein eniten \u2013 kukapa t\u00e4m\u00e4n seikan noteeraa?<\/p>\n\n\n\n

Vanhassa testamentissa maalatut ensiv\u00e4rit voimistuvat Uudessa testamentissa. Ilmoitus etenee ja t\u00e4ydellistyy. Musta on entist\u00e4 mustempaa ja valkoinen entist\u00e4 kirkkaampaa ja puhtaampaa. Jumala on Rakkaus ja Pyh\u00e4 \u2013 t\u00e4ydess\u00e4 syvyydess\u00e4, voimassa ja merkityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hengellinen sota ja ristin sanoma<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uusi testamentti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vahvistaa Vanhan testamentin ilmoituksen ja k\u00e4sityksen maallisesta sodank\u00e4ynnist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti taustalle. P\u00e4\u00e4huomio keskittyy hengelliseen sodank\u00e4yntiin synti\u00e4 ja paholaista vastaan. Hengellinen sota on yksi p\u00e4\u00e4asioista, josta Uusi testamentti puhuu paljon.<\/p>\n\n\n\n

Hengellist\u00e4 sotaa Jeesus k\u00e4vi koko ajan \u2013 paholaista vastaan er\u00e4maassa, fariseuksia, saddukeuksia ja ylipappeja vastaan. H\u00e4n opetti kansaa tuntemaan Luojansa ja Herransa. H\u00e4n vapautti saatanan sitomia ja paransi s\u00e4rkyneit\u00e4 ihmisi\u00e4. Palveluty\u00f6ss\u00e4\u00e4n Jeesus liikkui langenneen maailman sotatantereella. H\u00e4n pelasti ja korjasi vihollisen tekojen j\u00e4lki\u00e4. Jeesus toimi suvereenin Herran ja voittajan voimalla \u2013 jokaista ihmist\u00e4 kunnioittaen.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisevan taistelun Jeesus k\u00e4vi ristill\u00e4, jossa h\u00e4n sovitti synnin ja voitti pahan ja kuoleman vallat. Syvimmilt\u00e4\u00e4n kyse oli taistelusta synti\u00e4 vastaan ja Jumalan sis\u00e4isest\u00e4 ristiriidasta: pyhyys vaati tuomitsemaan synnin, mutta rakkaus pelastamaan syntisen ihmisen. Sovituksessa syntiongelma sai iankaikkisen, t\u00e4ydellisen ratkaisun. Synti tuomittiin, mutta ihminen sai mahdollisuuden armoon ja uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Toissijaisesti ristinkuolema oli voitto paholaisesta, joka alun perin langetti ihmisen syntiin ja orjuutti ihmisen. Sovituksen my\u00f6t\u00e4 paholainen menetti otteensa ihmisest\u00e4. Syntiinlankeemuksen liitto paholaisen kanssa mit\u00e4t\u00f6ityi.<\/p>\n\n\n\n

Jeesuksen yl\u00f6snousemus on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n merkki, todiste ja seuraus t\u00e4ydellisest\u00e4 sovituksesta. Synnin palkka on kuolema ja ero Jumalasta. Koska sovitus eliminoi synnin, kuolemallakaan ei ole en\u00e4\u00e4 sijaa. Sovituksen my\u00f6t\u00e4 avautuu uusi yhteys Luojaan, joka on el\u00e4m\u00e4n, rakkauden, rauhan ja kaiken hyv\u00e4n l\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKristus on meid\u00e4n rauhamme, h\u00e4n, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan v\u00e4lisein\u00e4n, nimitt\u00e4in vihollisuuden, \u2026 tehden rauhan, ja yhdess\u00e4 ruumiissa sovittaakseen molemmat (juutalaiset ja pakanat) Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsens\u00e4 kautta vihollisuuden. Ja h\u00e4n tuli ja julisti rauhaa teille.<\/em>\u201d (Ef 2:14-17)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 hengellisest\u00e4 ja t\u00e4ydellisest\u00e4 voitosta kertoo evankeliumi. Sen voimasta ja merkityksest\u00e4 opettavat kaikki Uuden testamentin kirjeet. Sen lopullisesta t\u00e4yttymyksest\u00e4 kertoo Ilmestyskirja.<\/p>\n\n\n\n

Uskovan hengellinen taistelu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 jatkumossa el\u00e4\u00e4 kristillinen seurakunta ja yksil\u00f6uskovat. El\u00e4mme Kristuksen voitosta k\u00e4sin hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 maallisissa puitteissa. Olemme jo voittajan puolella, mutta emme viel\u00e4 perill\u00e4. Taistelu jatkuu sisimm\u00e4ss\u00e4mme ja koko maailmassa. Siin\u00e4 emme ole yksin, vaan Jumala on kanssamme.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kristityn taistelua ja hengellist\u00e4 sotaa k\u00e4ymme niin rauhan kuin sodan aikana. Hengelliset periaatteet, lainalaisuudet ja ohjeet ovat aina voimassa. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen emme taistele ihmisi\u00e4 vastaan vaan meiss\u00e4 olevaa synti\u00e4 ja maailmassa riehuvaa paholaista vastaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 taistelua emme k\u00e4y lihallisin asein vaan hengellisin asein: turvautumalla Jumalaan, luottamalla Sanaan, rukoilemalla, palvelemalla hyv\u00e4\u00e4 tehden, hartautta harjoittaen, Pyh\u00e4n Hengen voimaan nojautuen jne.<\/p>\n\n\n\n

Kristityn suhde asepalvelukseen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rauhan aikana ja hyv\u00e4n esivallan alaisuudessa kristityn osa on selke\u00e4. Suhteessa sotaan kristitty joutuu ratkaisemaan miss\u00e4 roolissa ja mill\u00e4 tavoin h\u00e4n toimii. Yksil\u00f6 voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 aseelliseen palvelukseen tai aseista kielt\u00e4ytymiseen. P\u00e4\u00e4t\u00f6s voi olla ihmisen oma p\u00e4\u00e4telm\u00e4 tai Jumalan johdatusta.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 ohje lienee, ett\u00e4 aseista kielt\u00e4ytyj\u00e4 tai maata aseellisesti puolustava eiv\u00e4t voi tuomita toisiaan valinnoistaan. Sen sijaan totaalikielt\u00e4ytymist\u00e4 lakimme eiv\u00e4t tunne. Eih\u00e4n ihminen voi kokonaan kielt\u00e4yty\u00e4 palvelemasta maataan ja kansaansa, kuten jehovantodistajat kuvittelevat. Muutoinkin he asettavat itsens\u00e4 erikoisasemaan, mutta kuitenkin he nauttivat puolustusvoimien ja yhteiskunnallisen j\u00e4rjestyksen takaamasta turvasta\u2026<\/p>\n\n\n\n

Sodan aikana suuri tarve auttamiseen ja rauhan rakentamiseen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sodan, vainon ja diktatuurin aikana on erityisen suuri tarve kaikenlaiselle uhrautuvalla rakkauden ty\u00f6lle l\u00e4himm\u00e4istemme hyv\u00e4ksi. Siin\u00e4 kristityill\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 uurastamista ja tekemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Moni yritt\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 vaikeiden aikojen olosuhteista ja alistetuista ihmisist\u00e4 taloudellisesti, poliittisesti ja muilla tavoin. Vaikeat ajat tuovat esiin ihmisen julmuuden, mutta my\u00f6s uhrautuvan rakkauden. Jyv\u00e4t erotellaan akanoista. Siin\u00e4 on armolle erityisen suuri tarve.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa on m\u00e4\u00e4ritelty sodan pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotta k\u00e4rsimyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voitaisiin rajata. Se on kannatettavaa ja kristillist\u00e4. Sota ei ole lupa mielivallan harjoittamiseen. Siin\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 puolustamaan kansaa tehokkaasti mahdollisimman pienin uhrauksin. Laki ei lakkaa olemasta voimassa sodankaan aikana.<\/p>\n\n\n\n

Sotien ja levottomuuksien my\u00f6t\u00e4 tarvitaan paljon aktiivista rauhanty\u00f6t\u00e4, sovittelua, oikeudenmukaisia tuomioita ja j\u00e4lleenrakentamista. Kristillinen rauhanty\u00f6 pohjautuu kristilliseen uskoon ja moraaliin ja el\u00e4m\u00e4n realiteetteihin. Se ammentaa voimansa ja n\u00e4kyns\u00e4 Jumalasta.<\/p>\n\n\n\n

Humanistinen rauhanty\u00f6 on pinnallista ja hetkellist\u00e4. Siin\u00e4 kuvitellaan, ett\u00e4 ihminen on hyv\u00e4 ja ett\u00e4 ihminen omin voimin kykenee rakentamaan paratiisin ja s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhan. N\u00e4in ei ole.<\/p>\n\n\n\n

Sodan raunioiden, k\u00e4rsimyksen ja surusanomien keskell\u00e4 korostuu anteeksiannon, sielunhoidon ja diakonian merkitys. Toisaalta tarvitaan oikeudenmukaisia ratkaisuja ja sotarikoksista pit\u00e4\u00e4 tuomita. H\u00e4vinnyt osapuoli joutuu vahingonkorvausvastuuseen, mik\u00e4 on tietysti yksipuolista.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6iden kohdalla ainoastaan anteeksianto voi vapauttaa katkeruudesta ja vihasta. Se on vaikeaa, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta sota loppuisi my\u00f6s ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4. Anteeksiantamaton ihminen joutuu kohtaamaan koetut v\u00e4\u00e4ryydet ja menetykset aina uudelleen, loppumattomasti. Anteeksianto on irti p\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 ja tilan raivaamista el\u00e4m\u00e4lle. Se on luottamusta siihen, ett\u00e4 Jumala lopulta tuomitsee kaiken oikeudenmukaisesti. Vain h\u00e4n kykenee siihen.<\/p>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeinen j\u00e4lleenrakentaminen on koko ihmisen ja yhteiskunnan hoitamista ja vahvistamista. Raskaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Jumala on siunannut ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 aineellisella hyvinvoinnilla. Mutta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4. Sotia on ja uusia on tulossa.<\/p>\n\n\n\n

Lopullinen ja t\u00e4ydellinen rauha saapuu Rauhanruhtinaan, Herran Jeesuksen Kristuksen tulemuksen my\u00f6t\u00e4. Jumala on iankaikkinen rauha.<\/p>\n\n\n\n

Lopunajat<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Raamatussa puhutaan paljon lopunajoista eli langenneen syntisen, pahan riivaaman maailmanajan viimeisist\u00e4 vaiheista ennen t\u00e4ydellisyyden alkamista. Ihmiskunta kulkee ik\u00e4\u00e4n kuin kiihtyv\u00e4\u00e4 sy\u00f6ksykierrett\u00e4 kohti lopullista rappiota ja tuhoa.<\/p>\n\n\n\n

Historian tapahtumat toistuvat, mutta vuosisatojen my\u00f6t\u00e4 aina laajempina ja pahempina. Monta antikristusta on jo tullut, mutta viimeinen ja varsinainen Antikristus ei ole viel\u00e4 saapunut.<\/p>\n\n\n\n

Lopunajan tapahtumissa eskaloituu koko ihmiskunnan kapina Luojaansa vastaan. Siit\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 koosteita ovat Jeesuksen lopunajallinen puhe (Matt 24 luku) ja Ilmestyskirjan kuvaukset.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskunnan kapina ilmenee etenkin sotana Israelia vastaan ja uskovien vainona. Vuorisaarnan autuaaksi julistuksissa Jeesus kuvaa, kuinka kaikki kansat vihaavat uskovia h\u00e4nen nimens\u00e4 t\u00e4hden. Pahimmankin vainon uhrit ovat autuaita, ikionnellisia, koska heid\u00e4n palkkansa taivaissa on suuri.<\/p>\n\n\n\n

Lopunaikoina l\u00e4ntinen maailma hurmioituu Antikristuksen johdettavaksi kuten saksalaiset Hitlerin aikana. Googia (Ven\u00e4j\u00e4\u00e4) hallitsee Roosin poika. Yhdess\u00e4 arabien kanssa se yritt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 kerran tuhota Israelin, mutta ep\u00e4onnistuu. Valtatyhji\u00f6t\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nousee Kiina ja id\u00e4n kuninkaat.<\/p>\n\n\n\n

Antikristus astuu Jerusalemissa olevaan (kolmanteen) temppeliin ja julistaa olevansa tosi jumala. Se vaatii pedonmerkin voimalla kaikkien kuuliaisuutta ja tuhoaa tarpeettomaksi k\u00e4yneen nimikristillisen porttokirkon. Jossakin taustalla toimii suuri kotka, Usa, joka oli vet\u00e4ytynyt maailmanpoliisin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, mutta astuu j\u00e4lleen Israelin suojaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kolmasosa ihmiskunnasta kuolee sotien, vainojen, kulkutautien, luonnonmullistusten ja n\u00e4l\u00e4n seurauksena. Globaalit ja jopa kosmiset vitsaukset kohtaavat ihmiskuntaa. Kansat kokoontuvat Harmagedonin sotaan toisiaan vastaan, mutta Ihmisen Pojan ilmestyess\u00e4 kirkkaudessaan, ne liittoutuvat h\u00e4nt\u00e4 vastaan. Herra tuhoaa vastustajansa Sanansa miekalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rooman valtakunta Rooma valloitti vuonna 63 eKr. Jerusalemin ja pyh\u00e4n maan. Keisari Augustuksen aikana syntyi koko maailman Vapahtaja. Juudeaa hallitsi maaherra Pontius Pilatus, joka antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen ristiinnaulita Jeesus Kristus, juutalaisten Kuningas. Muuta osaa hallitsi Herodes Suuren pojat t\u00e4m\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. Rooman valtakunta hallitsi maailmaa ja kristinusko vahvistui sen keskell\u00e4, monista vakavista vainonajoista huolimatta. Vasta 300-luvun […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-10815","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/10815","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=10815"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/10815\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=10815"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}